Ukkomies vedätti. Kamala olo.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä lopettelee kirjoitti:

Tulin kertomaan ketjuun, että paljastin lopulta tuon ukkomiehen. Se oli aika helppoa. Tapahtui nimittäin lenkillä pariskunnan tullessa vastaan. Pysähsyimme siihen juttelemaan ja kysyin suoraan vaimolta, että tietääkö meidän tapailuista. Ei ollut tietoinen. Katse mieheenpäin oli vaimolta raivoisa ja hyökkäävä. Lähdin paikalta, kunhan olin ensin vastannut naisen esittämiin kysymyksiin. Nyt se on sitten tehty! Veikkaan voimakkaasti avioeroa. Mies oli hätääntynyt ja epäuskoinen. Koetti kauheasti selitellä ja uskotella, että kaikki oli vain minun valehtelua ja vääristeli asioita. Tunne on voimaannuttava kaiken miehen aiheuttaman mielipahan jälkeen.

Nyt puhut omiasi. Ei kuulosta uskottavalta.

Ei kuulostakaan. Taitaa olla trolli koko ap!

Minä en kertoisi vaimolle, koska kyllä mies melko varmasti hajottaa itse suhteensa ja avioliittonsa jossain vaiheessa.

Et ole mitenkään velkaa naiskunnalle siten, että sun pitäisi käräyttää mies, jotta ei kukaan toinen nainen joutuisi kokemaan samaa. Ihan skitso ajatuksenakin tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kirjoitti:

Kysymys teille jotka ette kertoisi petetylle puolisolle,

Oletko itse pettänyt?

Tai hyväksytkö pettämisen?

Mä en haluaisi tietää. Se olisi miehen häpeä ja se saisi mennä. Mut en kestäisi sitä häpeää ja sitä mitä se kuitenkin väistämättä rikkoisi. En ole pettänyt, mua on petetty monesti. Ja sen kyllä muuten tietää itse etukäteen. Sen vaan tietää. Täytyy olla sokea jos ei muka tiedä. Tai jos ei näe miehestä että on varattu. Aina niitä merkkejä on jotka hyväuskoiset hölmöt ohittaa. En haluaisi että joku vieras tulisi minulle ”totuuksia” omasta armostaan kertomaan. Sanoisin että kiitos ja voitko pysyä poissa, ei kiinnosta.

No jos sinä haluat jatkaa elämää laput silmillä, niin ei se ole keneltäkään muulta pois. Avoin suhde voisi sekin olla ihan järkevä vaihtoehto teille joita ei kumppanin paneskelut kiinnosta. On kuitenkin täysin kohtuutonta, että tällainen pieni, mieluummin valheessa elävä vähemmistö on jokaisessa uskottomuuskeskustelussa vaatimassa ettei kenellekään muullekaan saisi kertoa. Veikkaan, että ylivoimainen enemmistö haluaa tietää millaisen ihmisen kanssa elämänsä jakaa. Jos ei sitä petettyä henkilökohtaisesti tunne, niin on todennäköisempää että hän kuuluu enemmistöön ja päätökset pitää tehdä siltä pohjalta. Ei ole kenenkään muun tehtävä varjella sinun kaltaistesi ihmisten kulisseja.

Minä en voisi kuvitella eläväni avoimessa suhteessa enkä hyväksyisi pettämistä. Juuri siksi en haluaisi kuulla keneltäkään ulkopuoliselta, että mieheni on pannut muita. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Jos olen onnellinen parisuhteessani, en halua kenenkään ulkopuolisen rikkovan sitä. En itse ikinä aiheuttaisi toiselle sitä tuskaa - enkä myöskään juoruilisi siitä pettäjästä eteenpäin eli minun takiani petetyn ei tarvitsisi liioin kokea, että "kaikki muut tiesivät". Jos mieheni pettäisi ja kyseinen nainen lähettäisi minulle nimettömän kirjeen, niin kyllä minä mieheltäni hänen nimensä ja yhteystietonsa saisin selville. Sen jälkeen ne tietäisi moni muukin ja todella negatiivisessa valossa. Kyse ei ole siitä, että se nainen olisi minua pettänyt, vain mies olisi edelleen pettäjä, mutta nainen olisi se, joka sotkisi minut asiaan ja sen ihan varmasti kostaisin.

eri

Vierailija kirjoitti:

Juuri tällä hetkellä tuntuu että tilanne on kuin salatuista elämistä. Ihan järkyttävän kuvottava ja halpa olo.

Tarina lyhyesti, tapasin koirapuistossa mukavan oloisen miehen. Nähtiin muutamia kertoja kun osuttiin samaan aikaan paikalle, kolmannella kerralla mies pyysi mua kahville läheiseen kahvilaan. Mentiin kahville, tutustuttiin ja oli edelleen tosi mukavan oloinen. Jatkettiin tapailua niinkuin nyt normaalistikin toiseen tutustuessa. Sanoi olevansa sinkku, ei lapsia, täysin normaali työssäkäyvä mies. Hän sanoi juuri ostaneensa kesämökin täältä suunnalta ja käytiin sielläkin, kaikki hyvin, kaikki normaalia. Mies itse sanoi asuvansa parin tunnin ajomatkan päässä ja viettää lomaa parhaillaan mökkiä kunnostaen.

Kuukauden päivät ehdin tapailemaan tätä miestä ja oltiin siis päädytty jo makuuhuoneeseen asti. Yksi ilta juttelin tyttökaverini kanssa puhelimessa ja hehkutin miten mukavan miehen olen löytänyt.. kaveri kysyi että mikä sen nimi on, hän kattoo facebookista miltä se näyttää (utelias kaveri, tiedän). Vastasin nimen ja sanoin heti perään että miehellä ei kyllä facebookia ole, ei ole kiinnostunut somesta. Kaveri meni tosi vaikean kuuloiseksi ja änkytti puhelimeen että no hän kuitenkin sen nimen kirjoitti ja täällä on kyllä sun kuvaileman näköinen mies.. asuu samalla paikkakunnalla kun minä ja on naimisissa.

Mä ajattelin että ei pidä paikkaansa, katsoin facen, ei löydy. Selvis että mies oli ilmeisesti estänyt mut facessa heti tavatessa etten ikinä edes huomannut sen siellä olleen. Kaveri tuli kylään ja näytti sen sivut. Kolme lasta, vaimo, just olivat juhlineet 10 vuotis hääpäiväänsä ja kuinka ollakaan vaimon sivuilla kymmenittäin kuvia heidän uudesta ihanasta projektista, kesämökki.

Tästä on nyt puoli vuotta aikaa ja en edelleenkään ole päässyt yli pahasta olosta. Haukuin miehen pystyyn, hän rukoili etten kertoisi vaimolle ettei perhe mene rikki. Pienin lapsista on alle 4 vuotias ja vaimo selvästi umpirakastunut mieheensä. Pari kertaa olen nähnyt miehen kadulla, kävelee vaimonsa kanssa lenkillä koiran kanssa.

Mulla on niin tyhmä olo ja aikani painin sen kanssa että pitäiskö kertoa vai ei, lopulta en vaan pystynyt. Sen verran "ongin" tietoja lähipiiristä täällä samalla paikkakunnalla asuvilta että sain tietoon ettei mies ole aiemminkaan kovin uskollinen ollut. Kukaan ei ainakaan tiennyt että mies olisi kiinni jäänyt koskaan. Mikä laittaa ihmisen toimimaan noin ja miksi pitää valehdella tunteistaan ja tilanteesta. Ite olin aidosti siinä uskossa että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri. Olin vaan joku kuvottava lelu.

Tarina on varmasti sikäli totta, että olet varatun miehen kanssa vehdannut, mutta tuo osuus ei pidä paikkaansa. Mies jätti sinut ja valitsi perheensä ja nyt sepität tänne tällaisen tarinan, jonka mukaan sinulla ei mukamas ollut tietoa miehen parisuhteesta. Yrität tehdä itsestäsi uhria.

Jos olisin vaimo, haluaisin tietää. Olen ollutkin se vaimo ja luojan kiitos sain tietää.

Mielestäni olisi itsekästä sinulta olla kertomatta.

Kerro.Uskon että kuka tahansa haluaisi tietää.Ja jos tietää jo muttei välitä niin oma murheensa.

Kusetetuksi tulit, ja pääsit kyllä helpolla loppepeleissä.. Voi vaimo raukkaa kun tietäis millaisen niljakkeen kanssa elää, ja lapsetkin vielä!!

En toi perhe selkeästi miehelle mikään tärkeä ole, kun sen noin helposti vaakalaudalle laittaa.

Hyi olkoon!!

Mutta tsemppiä sulle! Toivottavasti löydät oikeasti jonkun hyvän miehen, etkä enää törmää tuollaisiin nuljakkeisiin.

TÄMÄ ON PROVO!

kuka iskee naisia koirapuistossa??????

Sit kun se mies kusettaa koiraansa..paikka on täynnä kusetettuja naisia

Ei ole sinun asiasi kertoa vaimolle. Kyllä vaimo jossakin vaiheessa huomaa. Et ole varmaan ainoa, jonka kanssa on petosta harjoittanut. Pese kätesi ja jatka elämääsi. Et ole tehnyt mitään väärää.

Jos joku rikkoisi mun perheen vaikkakin olisin itse pettänyt kumppaniani niin siitä seuraisi välitön kosto paljastajalle.   

Terveisin, N28

Joopajoo...mies ei osaa rakastaa naista oikealla tavalla eikä tule koskaan rakastamaankaan..pelkkää  iljettävää omien tarpeiden tyydyttämistä.

Vierailija kirjoitti:

Joopajoo...mies ei osaa rakastaa naista oikealla tavalla eikä tule koskaan rakastamaankaan..pelkkää  iljettävää omien tarpeiden tyydyttämistä.

Millä hakusanoilla eksyit tähän ketjuun? :D Mitä olit etsimässä alunperin? 

:/

Kyllä tuon olisi saanut selville huonompikin Sherlokki, jos olisi halunnut, mutta myöhäistä katua.