Uusi poikaystävä torkuttaa TUNNIN joka arkiaamu! Hermo niin pinnassa, etten tahdo enää nukkua hänen kanssaan.
Oikeesti kello 5:00 se painajainen alkaa ja äänenä vieläpä se korvia repivä kukko kiekuu. Seuraavaksi klo. 5:10 taas kukko kiekuu, sit taas klo. 5:20, 5:30..jne. Usein se lopulta saa noustuksi vasta aikaisintaan kuudelta tai 10-20 yli. Jos mies pistäisi herätyksen vasta oikeasti tuolloin klo. 6:10, jolloin oikeasti nousee, niin saataisiin nukuttua yli tunti enemmän kuin tällä hermoja riipivällä torkutustavalla.
Huomenna taas maanantai, joten heitän ukon pihalle torkuttamaan omaan kotiinsa. Kiitti mulle riitti.
Kommentit (70)
Mä ymmärrän vielä jonkun yksittäisen torkuttamisen, joskus voi olla helpompi herätä kun joutuu nousemaan siitä ns. kevyemmästä unesta kun on jo kertaalleen herännyt. En kuitenkaan voi käsittää miksi pilata hyvää nukkumisaikaa jatkuvalla heräilyllä. Itse torkutin aikanaan noin puolen tunnin ajan, kunnes yhtäkkiä aloin miettiä, että miksi en vaan nukkuisi hyvin sitäkin puolta tuntia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo torkuttajat on kyllä rasittavia. En käsitä miksi sen viimeisen tunnin unet pitää pilata niillä herätyksillä. Älä nuku sen kanssa, jos se lähtee torkuttamaan niin laita puhelin pois päältä tai jotain. En suostuisi katselemaan tuollaista.
Jos joudut heräämään sellaiseen aikaan, mikä on vastoin luonnollista unirytmiäsi, voit torkutuksella herättää itsesi portaittain, jolloin herääminen on vähemmän kamalaa. Aamuvirkut luonnolliset siirtyvät syvästä unesta kevyempään uneen varhaisin aamulla, joten heidän helppo herätä.
t. herääminen todella vaikeaa, jos nukun 22 - 06, mutta helppoa, jos nukun 02 - 10
Tämän ymmärtäisin, jos olisi vuorotyöläinen tai jos on jostain poikkeuksellisesta herätysajasta, mutta oma ex-mieheni oli töissä 8-16 ja herätys oli vuosikausia täsmälleen samaan aikaan, joten hänen kohdallaan ei ainakaan päde tuo luonnollinen unirytmi. Luulisi sen muutamassa vuodessa asettuvan. Ex-miehellä tosin oli sellainen tapa myös, että valvoi viikonloppuisin koko yön ja nukkui koko seuraavan päivän joten ei ihme, että maanantaiaamu oli vaikea. Tästäkin yritin hänelle neuvoa, että jos viikonlopppuisin yrittäisi pysyä suht lähellä sitä normaalirytmiä, niin ei sitä rytmiä joudu joka viikko opettelemaa uudelleen, mutta eipä tällaiset neuvot kelvanneet.
14
Omaan luonnolliseen unirytmiin ei voi omalla toiminnalla vaikuttaa. Kyllä sitä voi tietenkin tottua heräämään aikaisemmin vuosien mittaan, mutta ei se silti helppoa ole sellaiselle jonka unirtymiin se ei sovi. Minäkin olen aamuntorkku, olen jo yli 10 vuotta herännyt arkisin klo 6, mutta hereillä olen vasta joskus klo 10-11 maissa. Toki olen jo töissä ja niitä töitäkin saanut tehtyä, mutta se kummallinen väsymys poistuu vasta noilla main.
Siis miten se luontainen unirytmi muka tietää, mitä kello on, ellei nimenomaan niistä omista päivärutiineista. Nykyään on kuitenkin saatavilla kaikenlaisia kirkasvalolamppuja ja pimennysverhoja, joilla kehoa voi huijata, joten valoisuuskaan ei ole oikein tätä nyt selitä.
Exä oli kanssa tommonen tunnin torkuttaja, ekan yhteisen yön jälkeen tein selväks että jää kanssa viineiseks yhteiseks yöks jos toi torkutus pelleily jatkuu. Seuraavalla kerralla osaskin laittaa sit kellon tunnin myöhempää soimaa ja hyvin onnistu jatkossa herätykset
Mulla paras syvän unen vaihe sijoittuu siihen aamuviiden jälkeen, herääminen ennen kello 8 ei vaan toimi. Jos menen töihin esim. 9:ksi niin jo alkuiltapäivästä alan nukahdella työpöytäni ääreen.
Olen nyt pystynyt järjestämään elämäni niin että menen nukkumaan klo 1-3 yöllä ja herään klo 8-9. Otan aamut rauhallisesti. Työt aloitan aikaisen lounaan jälkeen ja työskentelen työhuoneella yhtämenoa 18 saakka (joskus pieni kahvitauko). Joskus jaan kiireisiä töitä illalle tai viikonlopulle ja teen kotona.
Näin saan ihme kyllä tehtyä tehokkaammin töitä kuin jos heräisin aamulla aikaisin ja pilkkisin työpaikalla. Aikaisemmin nukkumaan meneminen onnistuu, eli pystyn nukahtamaan, mutta en pysy unessa vaan heräilen ja näen jopa painajaisunia.
Jos on pakko herätä esim. kello 6 ja olla jossain perillä jo jumalattomaan aikaan kuten seiskalta tai kasilta, sitten pystyn heräämään kellonsoittoon torkuttamatta. Laitan kaikki vaatteet ja tavarat yms. valmiiksi illalla ja nukkumaan mennessä käyn rutiinit valmiiksi läpi ajatuksissani. En torkuta, vaan herään ja nousen ylös heti ja menen vähän autopilotilla läpi aamutoimet ja ehdin aina ajoissa sinne minne olen menossa. Onneksi näitä päiviä ei ole kuin muutama viikossa enintään, joten kestän ne.
Olen huomannut semmoisen kikan että nukkumaan mennessä kun asettaa ajatuksissaan kellon soimaan tiettyyn aikaan, on helppo herätä siihen aikaan oikeasti aamulla (vaikka unet olisi jäänyt vajaaksi), silloin kun on pakko. Tällä kikalla herään matkoillelähtöön enkä ole koskaan myöhästynyt lennolta tai junasta, vaikka olisin nukkunut vain muutaman tunnin. Joudun kuitenkin keksimään millä kestää sen päiväväsymyksen. Kofeiinia paremmaksi olen huomannut iltapäivälla kävelylenkit tai muun liikunnan.
Jos syö illalla tärkkelyspitoista ruokaa annoksen jostain syystä nukkuu paremmin kuin muina öinä, paras on riisipuuro tai keitetty valkea riisi tai riisinuudelit (ja tästä on ihan tieteellistäkin tutkimusta). Tämäkin voi auttaa heräämään aikaisemmin kuin sielu sietää ilman liikaa itkua ja hammastenkiristystä.
Mä teen ihan samoin, paitsi että torkku soi reilun tunnin 3 minuutin välein. En tee sitä kiusallani, torkuttaminen on mulle luonteva tapa herätä. Mies aina välillä narisee mutta rakkaus kantaa yhä. :D
Järjetöntä pilata tunti joka aamusta kun voisi sen ajan nukkua.
Miksei vie puhelinta toiseen huoneeseen niin on pakko herätä heti.
Miksi nukut JOKA yö UUDEN poikaystävän kanssa? Mene omaan asuntoosi.
Luuletko sä, että tänne hiivavittujen palstalle "itkeminen" muuttaa sitä asiaa mitenkään?
Tuo "torkuttaminen" on täysin päätön keksintö,herätään silloin kun herätään.