Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Te, joilla on vakava varastoraudan puute! (runsaat menkat, kasvissyönti, raskaudet...)

Vierailija
19.09.2018 |

Mitä oireita oli? Milloin tajuttiin ottaa ferritiini? Mitä ferritiiniarvo oli?
Millä annoksella aloit käyttää rautaa ja kuinka paljon varastorauta nousi tietyssä ajassa?

Kommentit (377)

Vierailija
281/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

upp

Vierailija
282/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201807132201072450_we.shtml

Mari-Anne Dahlströmin, 49, oireet alkoivat hiljalleen kymmenen vuotta sitten. Ensin johdon assistenttina työskennellyt Dahlström huomasi väsyvänsä aiempaa herkemmin. Töissä oli vaikea keskittyä pikkutarkkuutta vaativiin tehtäviin.

Työpäiviensä jälkeen Dahlström ei jaksanut enää lähteä harrastamaan tai tapaamaan ystäviään, vaan meni kotiin. Hän ulkoili kolmen koiransa kanssa, mutta muuten kaikki ylimääräinen vei liikaa voimia.

Vaikka Dahlström nukkui viikonloppuisin lähes kymmenen tuntia, hän oli uupunut. Hän heräili aamuyöstä eikä kokenut, että uni olisi ollut enää tasaista ja syvää.

Dahlström oli ihmeissään.

Hän ei ollut stressaantunut eikä pystynyt keksimään syytä, miksi uni häiriintyi. Hän kärsi myös levottomista jaloista. Lisäksi hän huomasi, että lihakset eivät palautuneet liikunnan jälkeen samalla tavalla kuin ennen.

- Vaikka olisin levännyt kuinka, olin voipunut. Aivoni olivat jatkuvassa sumussa, Dahlström kuvailee.

Myös paino nousi, vaikka elämäntavat pysyivät ennallaan. Pitkään Dahlström ajatteli oireiden selittyvän ikääntymisellä. Koska oireet kasaantuivat pikkuhiljaa, niitä ei osannut ihmetellä.

- Jossain vaiheessa aloin miettiä, että elämän vain kuuluu tuntua tältä.

Kun lääkäri tutki Dahlströmin laboratoriotuloksia ja kuunteli oireita, hän totesi, että jokin ei täsmää. Hän lähetti Dahlströmin laajempiin verikokeisiin, joissa mitattiin myös ferritiini eli varastorauta. Hemoglobiini oli ollut Dahlströmillä aina hyvä, yli 130.

- Tämän vuoksi en osannut epäillä, että minulla voisi olla raudanpuutetta.

Kun tulokset tulivat, Dahlströmin ferritiiniarvo oli 23. Vaikka arvo oli viitearvojen sisällä, lääkäri määräsi Dahlströmille suun kautta otettavaa rautavalmistetta. Lääkäri epäili, että esimerkiksi runsaat kuukautiset olivat saattaneet laskea ferritiiniä.

Aluksi ferritiiniarvo ei noussut toivotun mukaisesti. Dahlström oli yhä väsynyt.

Viime heinäkuussa lääkäri määräsi Dahlströmin infuusioon eli tiputukseen, jossa rauta annettiin suoraan suoneen.

Kolmen vartin tiputuksen jälkeen Dahlströmin päätä jomotti, mutta muuten olo oli mainio. Jo muutaman päivän kuluttua hän huomasi eron.

- Suurin muutos tapahtui mielialassani. Jaksoin olla taas kiinnostunut, suunnitelmallisempi ja oma-aloitteisempi. Myös univaikeuteni helpottuivat. Aivan kuin joku olisi sytyttänyt valot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201807132201072450_we.shtml

Mari-Anne Dahlströmin, 49, oireet alkoivat hiljalleen kymmenen vuotta sitten. Ensin johdon assistenttina työskennellyt Dahlström huomasi väsyvänsä aiempaa herkemmin. Töissä oli vaikea keskittyä pikkutarkkuutta vaativiin tehtäviin.

Työpäiviensä jälkeen Dahlström ei jaksanut enää lähteä harrastamaan tai tapaamaan ystäviään, vaan meni kotiin. Hän ulkoili kolmen koiransa kanssa, mutta muuten kaikki ylimääräinen vei liikaa voimia.

Vaikka Dahlström nukkui viikonloppuisin lähes kymmenen tuntia, hän oli uupunut. Hän heräili aamuyöstä eikä kokenut, että uni olisi ollut enää tasaista ja syvää.

Dahlström oli ihmeissään.

Hän ei ollut stressaantunut eikä pystynyt keksimään syytä, miksi uni häiriintyi. Hän kärsi myös levottomista jaloista. Lisäksi hän huomasi, että lihakset eivät palautuneet liikunnan jälkeen samalla tavalla kuin ennen.

- Vaikka olisin levännyt kuinka, olin voipunut. Aivoni olivat jatkuvassa sumussa, Dahlström kuvailee.

Myös paino nousi, vaikka elämäntavat pysyivät ennallaan. Pitkään Dahlström ajatteli oireiden selittyvän ikääntymisellä. Koska oireet kasaantuivat pikkuhiljaa, niitä ei osannut ihmetellä.

- Jossain vaiheessa aloin miettiä, että elämän vain kuuluu tuntua tältä.

Kun lääkäri tutki Dahlströmin laboratoriotuloksia ja kuunteli oireita, hän totesi, että jokin ei täsmää. Hän lähetti Dahlströmin laajempiin verikokeisiin, joissa mitattiin myös ferritiini eli varastorauta. Hemoglobiini oli ollut Dahlströmillä aina hyvä, yli 130.

- Tämän vuoksi en osannut epäillä, että minulla voisi olla raudanpuutetta.

Kun tulokset tulivat, Dahlströmin ferritiiniarvo oli 23. Vaikka arvo oli viitearvojen sisällä, lääkäri määräsi Dahlströmille suun kautta otettavaa rautavalmistetta. Lääkäri epäili, että esimerkiksi runsaat kuukautiset olivat saattaneet laskea ferritiiniä.

Aluksi ferritiiniarvo ei noussut toivotun mukaisesti. Dahlström oli yhä väsynyt.

Viime heinäkuussa lääkäri määräsi Dahlströmin infuusioon eli tiputukseen, jossa rauta annettiin suoraan suoneen.

Kolmen vartin tiputuksen jälkeen Dahlströmin päätä jomotti, mutta muuten olo oli mainio. Jo muutaman päivän kuluttua hän huomasi eron.

- Suurin muutos tapahtui mielialassani. Jaksoin olla taas kiinnostunut, suunnitelmallisempi ja oma-aloitteisempi. Myös univaikeuteni helpottuivat. Aivan kuin joku olisi sytyttänyt valot.

Vinkki: Älä liian monta kertaa copypastaa samoja tekstejä, laita linkki ja pieni lainaus. Näitä samoja ja samanlaisia ketjuja lukee moni uudelleen. Menee tylsäksi kun o lukenu jo saman pitkän tekstin aiemmin. Kyllä ihmiset osaa avata linkin jos asia kiinnostaa.

Vierailija
284/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

upp

Vierailija
285/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä menkat suht niukat, mutta olen käynyt verenluovutuksessa 12 kertaa viimeisten 6 vuoden sisällä. Hemoglobiini ollut hyvä (135-142) lähes aina. Nyt otatin ferritiinin synlabilla, tulos oli 10.

En ole osannut yhdistää epämääräistä oireiluani (väsymys, hiusten lähtö, nopea leposyke jne.) raudanpuutteeseen. Eipä ole asiaa verenluovutukseen lähivuosina, ei välttämättä enää koskaan. Aloin syömään obsidania 100 mg/vrk. Hullua ettei veripalvelu testaa ferritiiniä luovuttajilta. Itselle tuli vähän kusetettu olo. Olen kuuliaisesti luovuttanut verta vuosikausia tiedostamatta, että olen tehnyt sillä vahinkoa terveydelleni.

Vierailija
286/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itsellä menkat suht niukat, mutta olen käynyt verenluovutuksessa 12 kertaa viimeisten 6 vuoden sisällä. Hemoglobiini ollut hyvä (135-142) lähes aina. Nyt otatin ferritiinin synlabilla, tulos oli 10.

En ole osannut yhdistää epämääräistä oireiluani (väsymys, hiusten lähtö, nopea leposyke jne.) raudanpuutteeseen. Eipä ole asiaa verenluovutukseen lähivuosina, ei välttämättä enää koskaan. Aloin syömään obsidania 100 mg/vrk. Hullua ettei veripalvelu testaa ferritiiniä luovuttajilta. Itselle tuli vähän kusetettu olo. Olen kuuliaisesti luovuttanut verta vuosikausia tiedostamatta, että olen tehnyt sillä vahinkoa terveydelleni.

Edesvastuutonta. Nuoret naiset (=riskiryhmäläiset) ovat olleet vielä niitä innokkaimpia luovuttajia. Eivät varmaan enää ole tämän kohun jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itsellä menkat suht niukat, mutta olen käynyt verenluovutuksessa 12 kertaa viimeisten 6 vuoden sisällä. Hemoglobiini ollut hyvä (135-142) lähes aina. Nyt otatin ferritiinin synlabilla, tulos oli 10.

En ole osannut yhdistää epämääräistä oireiluani (väsymys, hiusten lähtö, nopea leposyke jne.) raudanpuutteeseen. Eipä ole asiaa verenluovutukseen lähivuosina, ei välttämättä enää koskaan. Aloin syömään obsidania 100 mg/vrk. Hullua ettei veripalvelu testaa ferritiiniä luovuttajilta. Itselle tuli vähän kusetettu olo. Olen kuuliaisesti luovuttanut verta vuosikausia tiedostamatta, että olen tehnyt sillä vahinkoa terveydelleni.

Onko kukaan sinulle koskaan puhunut ferritiinistä, kun noinkin monta kertaa siellä ravasit? Mistä keksit yhtäkkiä koko ferritiinin? Menitkö omin päin ottaa testin?

Vierailija
288/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veripalvelu on ainakin minulle tarjonnut aina lisärautaa luovutuksen yhteydessä korvaamaan raudan menetystä.

Tosin en minäkään halua enää luovuttaa, kun en tiedä ferritiiniäni ja rautatabletteja aloin syödä vasta muutama kuukausi sitten, vaikka luovutuksia on jo useampi. Ripuli (tableteista) kun ei oikein innostanut :D.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koskaan ei ole veripalvelussa puhuttu ferritiinistä tai kerrottu, että varsinkaan nuoren naisen rautavarastot ei kestä "tiheää" (2 krt vuoteen) luovuttamista.

Aina olen syönyt sieltä saamani rautakuurin, mutta ihan liian lyhythän se on että rautavarastot ehtisivät täyttyä.

Ferritiinin älysin mittauttaa koska asia on ollut nyt viime aikoina pinnalla mediassa. Onneksi mittautin!

Vierailija
290/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole veripalvelussa puhuttu ferritiinistä tai kerrottu, että varsinkaan nuoren naisen rautavarastot ei kestä "tiheää" (2 krt vuoteen) luovuttamista.

Aina olen syönyt sieltä saamani rautakuurin, mutta ihan liian lyhythän se on että rautavarastot ehtisivät täyttyä.

Ferritiinin älysin mittauttaa koska asia on ollut nyt viime aikoina pinnalla mediassa. Onneksi mittautin!

Minä siis 289 :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mua pelottaa, S-ferrit oli 8. Menossa ylihuomenna lääkäriin, itkettää. Ei mitään muita oireita kuin raju aamuväsymys ja hengästyminen portaita noustessa. Mulla on runsaat kuukautiset. 

Mitä pelkäämistä sulla on? Lisätutkimukset? Kyllähän sä voit rautaa ostaa apteekista tai luontaistuotekaupasta ja alkaa syödä niin paljon kun haluat.

Vierailija
292/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pääsen lääkärien tietokantoihin, sillä olen alan opiskelija.

Ensimmäinen asia mitä lukee raudanpuuteanemian toteamisesta "raudanpuute ilman muita merkittäviä aiheuttajia todetaan ferritiinimäärityksellä"

Onko lääkärit lukutaidottomia?

Taisi lääkärit jäädä nyt kiinni housut kintuissa. Eivät ole vaan piitanneet potilaistaan kun on ollut helpompi laittaa se masennuslääkeresepti kouraan kaikille jotka valittaa väsymystä, varsinki lihaville. Laihat voi olla sitten jo syöpäpotilaita niin katotaan vähä tarkemmin jos sanoo että on laihtunut. Isäni laihtui syksyllä ja keväällä jo kuoli munuaissyöpään. Diabeteskin oli ollut suurimman osan ikää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No kai sitä voi sitten omin päin ottaa rautalisää, mikä tässä on niin vaikeaa? Apteekista niitä nappeja saa ihan ilman reseptiä!

Joo niin saa, mutta ongelma on se, että ihmisille ei ole kerrottu aikaisemmin mitään koko asiasta, ja ihmiset eivät ole tienneet että pitäisi rautaa syödä kun hb on suht ok. Ja toinen juttu on se, ettei lääkärit halua laittaa potilaitaan ferritiinikokeeseen, kai se on jotenkin just se verikoe ihan älyttömän kallis tehdä tai jotai... niiden lääkäreiden palkasta vähennetään tonni aina kun laittavat potilaalle ferritiinikokeen.

Vierailija
294/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ferritiini alle 30 on vakava varastoraudan puute.

tasolla 70-100 alkaa keho toimia kuten pitääkin.

Onko näitä tapoja ilmaista ferritiinin taso useampi kuin yksi? Ihmettelen vaan, kun mulla taso oli 8 ja lääkäri sanoi, että 12 olisi jo normaali.

Tosin kyseinen lekuri suhtautui halveksivasti koko tutkimukseen, koska kuulemma kyseessä on "muotijuttu" ja "kaikki haluaa yhtäkkiä tietoonsa ferritiinit". No minä kun seuraan muotia aika heikosti, niin en tätä tiennyt enkä tajunnut, ettei olisi saanut ehdottaa, vaikka suurin osa lukemistani rautavajeen oireista sopi itseeni. Sieltä se sitten pitkin hampain soitteli tuloksista, että "rautakuurista voisi ehkä olla sulle jotain hyötyä tai ei ainakaan haittaa" - hemoglobiinikin kun oli just hädin tuskin anemian rajan yläpuolella. Minkähän asteista anemiaa tällaisten lääkäreiden mielestä pitäis odottaa, ennen kuin saisi vaivata heidän aikaansa tutkimuksilla?

Suomessa jostain syystä on ne viitearvot niin alhaiset että mullakin oli viis vuotta sitten että 5-205 (miten voi ihminen toimia samoin onko 5 vai 205?) ja nyt kun otatin sen niin viitearvo oli 5-90 vaikka nyt asiantuntijat sanoo että pitäisi olla vähintään 70-100 että kroppa toimii ja yli sata olis ihan hyvä.

Nuo viitearvot kai sit on ihan persiistä, ja lääkärit tuijottaa niitä eikä tajua että oikeesti ihmisellä on jo hätä jos se arvo on alle 30.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
295/377 |
27.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ferritiini 6 jo vuosia, ei hoitoa. Ainoastaan kehotus syödä pari kertaa vuodessa rautakuuri. Ei nouse niin vähällä, joten nyt 300mg obsidania naamaan päivässä jo 5kk ajan. Mitenkähän pääsisin mittauttamaan, onko noussut?

Vierailija
296/377 |
28.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli alhainen hb raskauden aikana, hieman alle 110. Käskettiin ottaa 50 mg rautaa päivässä ja sillä hyvä. Hb kyllä nousi n. 130 tienoille, mutta samalla nousi leposyke ja henkeä ahdisti edelleen. Leposykkeeni oli neuvolalääkärin vastaanotolla 125 ja kerroin että samaa vaivaa oli myös kotona. Tietenkin epäiltiin raskausmyrkytystä, sillä samalla myös virtsassa oli proteniia ja sokeria. Verenpaine oli kuitenkin alhainen. Labroissa sokerit oli 4,9, kilpirauhasarvot, Hb, Ekg ym. ihan normaalit. Ferritiiniä ei mitattu. Raskausmyrkytystä ei siis myöskään todettu.

Sitten tuli synnytys ja menetin kaksi litraa verta ja sain muutaman pussin verta. Hb oli synnytyksen jälkeen 90 ja käskettiin vain ottamaan rautaa kotona. Ei annettu sen kummempia ohjeita siihen. Ferritiiniä ei mitattu. Imetin öisin valvottavaa lasta yli vuoden ja kun lapsi alkoi nukkua hyvin, väsymys ei poistunutkaan mihinkään. Kuukautiseni alkoivat imetyksestä huolimatta n. 2 kk synnytyksen jälkeen ja tulivat säännöllisesti.

Vasta lähes kahden vuoden väsymyksen ja uupumuksen jälkeen sain lähetteen ferritiinin mittaukseen ja se oli 12 hemoglobiinin ollessa 147. Nyt syön rautaa 100 mg päivässä ja toivon, että alan voida paremmin.

Vierailija
297/377 |
28.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kai sitä voi sitten omin päin ottaa rautalisää, mikä tässä on niin vaikeaa? Apteekista niitä nappeja saa ihan ilman reseptiä!

Joo niin saa, mutta ongelma on se, että ihmisille ei ole kerrottu aikaisemmin mitään koko asiasta, ja ihmiset eivät ole tienneet että pitäisi rautaa syödä kun hb on suht ok. Ja toinen juttu on se, ettei lääkärit halua laittaa potilaitaan ferritiinikokeeseen, kai se on jotenkin just se verikoe ihan älyttömän kallis tehdä tai jotai... niiden lääkäreiden palkasta vähennetään tonni aina kun laittavat potilaalle ferritiinikokeen.

Yksi lääkäri kirjoitti, että ferritiinikoe maksaa muutaman euron. Mikä säästö tulisi yhteiskunnalle, kun riskiryhmässä olevilta oireilevilta otettais rutiinisti ferritiini ja vielä tulkittais se oikein. Sen verran olen jo kuullu tarinoita, kuinka lääkärissä juostaan ja kaikki muu tutkitaan paitsi se ferritiini. Tai jos se ferritiini on erehdyksessä otettuki, niin sitä ei ole aina osattu tulkita oikein. Tästä pitäis nyt kyllä iltalehtien tehdä uudestaan isompi juttu!

Vierailija
298/377 |
28.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ferritiini alle 30 on vakava varastoraudan puute.

tasolla 70-100 alkaa keho toimia kuten pitääkin.

Onko näitä tapoja ilmaista ferritiinin taso useampi kuin yksi? Ihmettelen vaan, kun mulla taso oli 8 ja lääkäri sanoi, että 12 olisi jo normaali.

Tosin kyseinen lekuri suhtautui halveksivasti koko tutkimukseen, koska kuulemma kyseessä on "muotijuttu" ja "kaikki haluaa yhtäkkiä tietoonsa ferritiinit". No minä kun seuraan muotia aika heikosti, niin en tätä tiennyt enkä tajunnut, ettei olisi saanut ehdottaa, vaikka suurin osa lukemistani rautavajeen oireista sopi itseeni. Sieltä se sitten pitkin hampain soitteli tuloksista, että "rautakuurista voisi ehkä olla sulle jotain hyötyä tai ei ainakaan haittaa" - hemoglobiinikin kun oli just hädin tuskin anemian rajan yläpuolella. Minkähän asteista anemiaa tällaisten lääkäreiden mielestä pitäis odottaa, ennen kuin saisi vaivata heidän aikaansa tutkimuksilla?

Suomessa jostain syystä on ne viitearvot niin alhaiset että mullakin oli viis vuotta sitten että 5-205 (miten voi ihminen toimia samoin onko 5 vai 205?) ja nyt kun otatin sen niin viitearvo oli 5-90 vaikka nyt asiantuntijat sanoo että pitäisi olla vähintään 70-100 että kroppa toimii ja yli sata olis ihan hyvä.

Nuo viitearvot kai sit on ihan persiistä, ja lääkärit tuijottaa niitä eikä tajua että oikeesti ihmisellä on jo hätä jos se arvo on alle 30.

Tässä sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri kertoo, miksi viitearvot ovat mitä ovat ja miksi niitä on tulkittu väärin:

http://www.foibos.fi/blogi/

Vierailija
299/377 |
28.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ferritiini 6 jo vuosia, ei hoitoa. Ainoastaan kehotus syödä pari kertaa vuodessa rautakuuri. Ei nouse niin vähällä, joten nyt 300mg obsidania naamaan päivässä jo 5kk ajan. Mitenkähän pääsisin mittauttamaan, onko noussut?

Mene perusteellisiin tutkimuksiin. esim. keliakia voi aiheuttaa, ettei rauta imeydy. Onko runsaat menkat tai muita riskitekijöitä?

Vierailija
300/377 |
28.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ferritiini alle 30 on vakava varastoraudan puute.

tasolla 70-100 alkaa keho toimia kuten pitääkin.

Onko näitä tapoja ilmaista ferritiinin taso useampi kuin yksi? Ihmettelen vaan, kun mulla taso oli 8 ja lääkäri sanoi, että 12 olisi jo normaali.

Tosin kyseinen lekuri suhtautui halveksivasti koko tutkimukseen, koska kuulemma kyseessä on "muotijuttu" ja "kaikki haluaa yhtäkkiä tietoonsa ferritiinit". No minä kun seuraan muotia aika heikosti, niin en tätä tiennyt enkä tajunnut, ettei olisi saanut ehdottaa, vaikka suurin osa lukemistani rautavajeen oireista sopi itseeni. Sieltä se sitten pitkin hampain soitteli tuloksista, että "rautakuurista voisi ehkä olla sulle jotain hyötyä tai ei ainakaan haittaa" - hemoglobiinikin kun oli just hädin tuskin anemian rajan yläpuolella. Minkähän asteista anemiaa tällaisten lääkäreiden mielestä pitäis odottaa, ennen kuin saisi vaivata heidän aikaansa tutkimuksilla?

Suomessa jostain syystä on ne viitearvot niin alhaiset että mullakin oli viis vuotta sitten että 5-205 (miten voi ihminen toimia samoin onko 5 vai 205?) ja nyt kun otatin sen niin viitearvo oli 5-90 vaikka nyt asiantuntijat sanoo että pitäisi olla vähintään 70-100 että kroppa toimii ja yli sata olis ihan hyvä.

Nuo viitearvot kai sit on ihan persiistä, ja lääkärit tuijottaa niitä eikä tajua että oikeesti ihmisellä on jo hätä jos se arvo on alle 30.

Tanskassa ja Ruotsissa on kaikkien tiedossa, että ferritiinin tulee olla yli 70 ja arvolla alle 30 on vakava raudanpuute. Suomessa tämä tieto on ollu lähinnä erikoislääkäreillä. Ihmettelen, että miksi?