Te, joilla on vakava varastoraudan puute! (runsaat menkat, kasvissyönti, raskaudet...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoi hittu teidän kanssa. Normaali elämä ei ole sairaus. Viittaan noihin lukemattomiin epämääräisiin oireisiin, jotka kertovat lähinnä sen, että henkilö on elossa.

Aina runsaita menkkoja poteneena, kasvissyöntiä harrastavana, kaksi lasta synnyttäneenä veriarvoni ovat loistavat. Paremmat kuin useimmilla nuorilla miehillä.

Varastoraudan oletettu vähyys lienee jokin uusi muoti luulotautisten keskuudessa, mutta itselläni oli synnytystä seuraavana aamuna HG 156 ja nykyään viisikymppisenä yli 170. Ja hei, menkat jatkuvat aina vain.

Rautaa saa vihreistä kasviksista. Rauta imeytyy, kun käyttää runsaasti c-vitamiinia sisältäviä kasviksia ja hedelmiä. Syö vaikka 1,5 kg lihaa päivässä, niin sairastut anemiaan ilman sitä lääkärinkarkotusomenaa.

Mulla ei ole koskaan ollut noin korkea hemoglobiini, ei edes nuorena ja hoikkana, saati nyt lihavana ja yli nelikymppisenä kaksosraskaudenkin läpikäyneenä. Parhaimmillaan mulla on ollut 139 muistaakseni, en muista että yli 140 olisi koskaan ollut. Ferritiini oli 5 vuotta sitten 27, saa nähdä mitä nyt on kun oireet on vaan pahentuneet, ensi viikolla verikokeet. En syö kovin paljon kasviksia koska mulla on IBS, eli ripuli on taattu jos syö vähänkin liikaa kasviksia, juureksia, hedelmiä tai tuoretta leipää tai vaikka makaroonia... Punaista lihaakin syön hyvin vähän. Rautatableteista taas tulee ummetus, se on aika paha tämän IBS:n kanssa.

On kuulemma olemassa sellaista rautavalmistetta, joka suihkutetaan suuhun ja se imeytyy suusta. Jos on herkkävatsainen.

Myös suoneen voidaan antaa suoraan verta.

Suoraan verta? Ei missään nimessä. Siinä tarttuu monia eri tauteja, bakteerikanta muuttuu. Ruuasta saa kaiken minkä tarvitsee.

Rautaa kannattee syödä varastoon, koska siitä voi tulla puute, eli syökäähän kaikki rautaa varastoon, muuten hukka perii.

Minulla on ollut aina runsaat menkat. Jokainen lääkäri ja erityisesti gyne on ollut asiasta tietoinen.

Söin lääkärin kehotuksesta aikuisiällä muutaman rautakuurin. Ensimmäinen paha raudanpuute-anemia todettiin, kun olin 30, toinen, kun olin 43. Jälkimmäisen yhteydessä lääkäri totesi, että on kehittynyt vuosien aikana niin hitaasti, etten ole huomannut.

Vasta 43-vuotiaana minulta testattiin ensimmäistä kertaa ferritiini, ja se oli 4 Muutaman kuukauden rautakuurin jälkeen hb oli hyvä, ferritiini huikeat 10. Syön edelleen rautaa ja odotan uutta labrakäyntiä.

Muutaman viime vuoden aikana minulta pn pyynnöstäni testattu kilpirauhasarvot (olivat hyvät) ja keliakia (ei ole). Oireet, joita olen lääkärille ihmetellyt ja joiden takia nuo kokeet on otettu: kova väsymys, hiusten erittäin selvä oheneminen, rytmihäiriöt.

Olen myös mm. pyörtyillyt, kärsinyt nivelkivuista, jääkylmistä sormista ja varpaista ja kuivasta ihosta.

Ja vau siis todella... ferritiini VASTA kilpirauhas- ja keliakiakokeiden, yhden todetun ja hoidetun anemian, noin 20 kertaa lääkärin toteaman ”pärjäätkö sä noiden runsaiden kuukautisten kanssa” (hormonaalinen ehkäisy ei ole sopinut koskaan, kierukat menneet pois paikoiltaan, lääkkeistä ei mainittavaa hyötyä) ja monen turhan lääkärikäynnin jälkeen (”väsymys on luonnollista, kun on vaativa työ / monta pientä lasta / avioero jne.”)

Kiinnostavaa nähdä, saanko vaikka osan hiuksista takaisin, jos varastorauta kohoaisi.

Katsoin juuri että ferritiini 350 ja hemppa 147. Pysynyt hyvänä infuusion jälkeen ja taas pääsen puolen vuoden päästä verikokeisiin.

Kuinka kauan saan tarkkailua kun infuusiosta jo 1-2 vuotta aikaa.

Hienoa hoitoa.

Edelleen runsaat kuukautiset kun on vaihdevuodet mutta onneksi ei enää noita monen viikon vuotoja.

Olen 53v. ja joo täti sai viimeiset vuodot ollessaan 56v.

Mulla oli hemppa 103 mutta en muista mitä rautavarastot oli.

Infuusiosta kun olin niin sai kahvia ja keksiä.

Oli kyllä mukavaa.

Kotona tuli oireet palelu ja pistely,

Meni päivässä ohi.

Olen nyt rv 29, joskus toukokuussa aloin ihmetellä väsymystä millaista ei ollut aiemmissa raskauksissa yhtään vastaavana. Lisäksi alkoi huimaus ja kaikki seisoskelu oli tosi vaikeaa, meinasin monta kertaa pyörtyä töissä. Silloin jo otin puheeksi neuvolassa että voisiko varastoraudassa olla häikkää. No neuvolaa ei epäilyt kiinnostaneet kun hemppa pyöri 125 tienoilla joka kerralla. Heinäkuussa kun edelleen "pirteän keskiraskauden aikaan" valitin etten jaksaisi lomallakaan tehdä muuta kuin nukkua, niin ei mitään. Kehotti säästää rahat kun pohdin että menen varmaan yksityiselle mittauttaan ferritiinin.. samaan aikaan myös migreenit lisääntyivät jatkuvasti ja aloin taas laskea yks plus yks, että migreenit alun perin alkoivat kuopuksen synnytyksen jälkeen kun hb oli alle 80 (ja jolloin ketään ei kiinnostanut asia ja se että olin ihan elävä kuollut, en edes muista kuopuksen vauva-ajasta mitään! Muistan vain pari vuotta vanhemman esikoisen vauva-ajan..). No menin sitten elokuun lopussa synlabiin vihdoin ja arvo olikin huimat 5,6.

Neuvolalääkäriä konsultoitiin vihdoin tällä viikolla ja hän totesi muodikkaasti että kyseessä on muoti-ilmiö. Ja että hemoglobiinin seuranta riittää. Nyt surettaa etten ole aiemmin aloittanut raudan tankkausta ja että saanko arvot nousemaan vai en.. ja kiinnostaako ketään vaikka en saisikaan arvoa ylös päin? Ja miten selviän vauva-ajasta kun en nytkään meinaa jaksaa.

Ja ketä uskoa onko asialla väliä. Mitä lääkärit hyötyvät hokemalla muoti-ilmiöstä? Onko heillä parempaa tietoa että raudan puute on ihan höpöhöpöä vai onko kyse pelkästä laiskuudesta ja siitä ettei uutta (?!) tietoa haluta omaksua? Kuka tietää parhaiten? Sekin on varmaa että sopit ym. raudan puolesta puhuvat tekevät yksityisvastaanotoillaan hyvät rahat kun ihmismassat herää haluamaan hoitoa raudanpuutteeseen. Mutta miksi niin iso osa lääkäreistä on vastahakoisia asian.suhteen? En ymmärrä!

Ihme hoitoa teillä, pääsin infuusioon ihan helposti.

Lääkäri ehdotti mutta sanoi ettei tiedä suostuvatko.

Sain melko pian kutsun.

Loppu hengästyminen, huimaus ja pohjekrampit.

T.Edellinen

Pitäkää puolenne!

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt rv 29, joskus toukokuussa aloin ihmetellä väsymystä millaista ei ollut aiemmissa raskauksissa yhtään vastaavana. Lisäksi alkoi huimaus ja kaikki seisoskelu oli tosi vaikeaa, meinasin monta kertaa pyörtyä töissä. Silloin jo otin puheeksi neuvolassa että voisiko varastoraudassa olla häikkää. No neuvolaa ei epäilyt kiinnostaneet kun hemppa pyöri 125 tienoilla joka kerralla. Heinäkuussa kun edelleen "pirteän keskiraskauden aikaan" valitin etten jaksaisi lomallakaan tehdä muuta kuin nukkua, niin ei mitään. Kehotti säästää rahat kun pohdin että menen varmaan yksityiselle mittauttaan ferritiinin.. samaan aikaan myös migreenit lisääntyivät jatkuvasti ja aloin taas laskea yks plus yks, että migreenit alun perin alkoivat kuopuksen synnytyksen jälkeen kun hb oli alle 80 (ja jolloin ketään ei kiinnostanut asia ja se että olin ihan elävä kuollut, en edes muista kuopuksen vauva-ajasta mitään! Muistan vain pari vuotta vanhemman esikoisen vauva-ajan..). No menin sitten elokuun lopussa synlabiin vihdoin ja arvo olikin huimat 5,6.

Neuvolalääkäriä konsultoitiin vihdoin tällä viikolla ja hän totesi muodikkaasti että kyseessä on muoti-ilmiö. Ja että hemoglobiinin seuranta riittää. Nyt surettaa etten ole aiemmin aloittanut raudan tankkausta ja että saanko arvot nousemaan vai en.. ja kiinnostaako ketään vaikka en saisikaan arvoa ylös päin? Ja miten selviän vauva-ajasta kun en nytkään meinaa jaksaa.

Ja ketä uskoa onko asialla väliä. Mitä lääkärit hyötyvät hokemalla muoti-ilmiöstä? Onko heillä parempaa tietoa että raudan puute on ihan höpöhöpöä vai onko kyse pelkästä laiskuudesta ja siitä ettei uutta (?!) tietoa haluta omaksua? Kuka tietää parhaiten? Sekin on varmaa että sopit ym. raudan puolesta puhuvat tekevät yksityisvastaanotoillaan hyvät rahat kun ihmismassat herää haluamaan hoitoa raudanpuutteeseen. Mutta miksi niin iso osa lääkäreistä on vastahakoisia asian.suhteen? En ymmärrä!

Rahan takia ja vaikuttaako paikkakunta. Asun Tampereella ja lääkäri tosi mukava ja hyvä huumorintaju.

Itse en edes tiennyt infuusiosta, ehdotti mulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäkää puolenne että pääsette infuusioon. On kyllä niin hyvä.

Mitä haittapuolia siinä on?

Allerginen reaktio, mulle ei ainakaan tullut.

Yhden päivän palelin ja pisteli.

Sain kahvia ja keksiä ja istuin ja helppo juttu.

Itse otan säännöllisesti aina laajan verenkuvan.

48 vuotiaana ja 52 vuotiaana.

Näin hoidan itseäni sillä kolesterolia tärkeä seurata.

Siinä tuli ilmi tää raudanpuutos.

Otan soittoajan lääkärille ja aina saanut verikokeet.

Lääkäri nauroi kun sille selvisi etten ole käynyt 4 vuoteen lääkärissä.

Halusi oikein nähdä minut ja pakko se oli mennä.

nosto aamuvuorolaisille

upp

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan raudan puute on suhteellisen yleinen ongelma jopa länsimaissa. Pitkäaikainen raudanpuute on anemian yleisin syy, mutta raudan puute vaikuttaa myös moniin muihin elimistön toimintoihin. Raudan puutteesta kärsivät erityisesti kasvuikäiset nuoret naiset ja odottavat äidit, mutta myös ikääntyvien, kasvisruokavaliota noudattavien ja paljon liikuntaa harrastavien kannattaa myös varmistaa rautavarastojen riittävyys. Erityisruokavaliot ja puutteellinen ravitsemus sekä imeytymishäiriöt voivat myös olla syynä vähäisiin rautavarastoihin.

Elimistön raudanpuute voi oireilla eri tavoin, kuten väsymyksenä, huimauksena, kalpeutena, vastustuskyvyn ja yleiskunnon heikentymisenä, päänsärkynä ja ruokahaluttomuutena. Myös hiukset ja kynnet reagoivat raudan puutteeseen, ja ohuet sekä koverat kynnet ja hiustenlähtö ja niiden haurastuminen voivatkin johtua raudan puutteesta. Varmuus elimistön rautapitoisuudesta saadaan laboratoriokokein mittaamalla.

Todella hyvää tietoa täällä:

"Raudanpuute – laaja ja alidiagnostisoitu ongelma

Olen ammatissani sisätauti- ja veritautilääkärinä (hematologi) huomannut, että raudanpuute varsinkin ilman anemiaa on hyvin yleistä ja alidiagnostisoitu ongelma naisilla. Ongelma koskee nimenomaan naisia koska heillä raudanpuute on fysiologisista syistä johtuen hyvin tavallista."

http://www.foibos.fi/blogi/

Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri:

"Terveilläkin ihmisillä ferritiiniarvo 100 tai yli on varmuudella hyvä, mutta terveillä on harvoin raudanpuutteen oireita kun ferritiini on yli 50-60.

Oman kokemukseni mukaan raudanpuutteen oireita alkaa ilmetä kun ferritiini on <60 (ei kaikilla) ja kun ferritiin on <40 alkaa suurimmalla osalla olla selviä raudanpuutteen oireita ja lähes kaikillä on selvät raudanpuutteen oireet kun ferritiini on <30. Mutta on joitakin ihmisiä joilla oireita ei ole edes ferritiiniarvolla 10-20.

Valitettavasti S-ferritiinin viitealue on laboratoriosta ja menetelmästä riippuen varsin matala, 5-10 µg/l millä ei ole mitään tekemistä suositeltavan/hyvän ferritiinitason kanssa.

Ferritiinitaso 10-30 µg/l ei ole normaali koska silloin rautavarastot ovat tyhjät ja potilaalla on hyvin todennäköisesti raudanpuutteen oireita. Potilaideni kertomusten mukaan tätä lääkärit eivät usein tiedä.

Matala viitealueen alaraja johtuu siitä, että ferritiini on tilastollinen käsite eli 95% naisista sijoittuu viitealueelle ja kun raudanpuute on yleistä naisilla, muodostuu viitealueen alaraja liian matalaksi. Useimmiten viitearvo ja normaaliarvo ovat jokseenkin sama asia laboratorioarvojen osalta mutta ferritiini (mielestäni myös naisten Hb) on selvä poikkeus tästä.

Mielestäni viitearvojen vieressä voisi olla esim. sopiva ferritiinin tavoiteaso, joka voisi olla vaikkapa 50-250."

Lähde: http://www.foibos.fi/blogi/

Vierailija kirjoitti:

Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri:

"Terveilläkin ihmisillä ferritiiniarvo 100 tai yli on varmuudella hyvä

Valitettavasti S-ferritiinin viitealue on laboratoriosta ja menetelmästä riippuen varsin matala, 5-10 µg/l millä ei ole mitään tekemistä suositeltavan/hyvän ferritiinitason kanssa.

Ferritiinitaso 10-30 µg/l ei ole normaali koska silloin rautavarastot ovat tyhjät ja potilaalla on hyvin todennäköisesti raudanpuutteen oireita.

Potilaideni kertomusten mukaan tätä lääkärit eivät usein tiedä.

Useimmiten viitearvo ja normaaliarvo ovat jokseenkin sama asia laboratorioarvojen osalta mutta ferritiini (mielestäni myös naisten Hb) on selvä poikkeus tästä.

Mielestäni viitearvojen vieressä voisi olla esim. sopiva ferritiinin tavoiteaso, joka voisi olla vaikkapa 50-250."

Lähde: http://www.foibos.fi/blogi/

tämä!

Raudanpuutteen oireet ovat moninaiset ja kaikilla ei ole kaikkia oireita läheskään, jokaisella on tietty yhdistelmä oireita ja osaa ei lainkaan.

Jos lehtiartikkeleissa puhutaan raudanpuutteen mahdollisista oireista, niissä voi olla vain osa oireista. Eikä välttämättä yksikään osu juuri kohdalle, vaikka oikeasti olisikin raudanpuute.

Mulle kävi näin. Luin artikkelin, jossa puhuttiin ihon kalpeudesta, hauraista kynsistä ja palelusta. Minulla ei ollut yhtäkään juuri noista oireista.

Kun törmäsin lehtiartikkeliin, jossa hieman kattavammin selviteltiin mahdollisia oireita (joita voi olla vain yksi, muutamia tai useita), tajusin, että ferritiini voisi olla alhainen.

Sillä riskitekijöissä useita raskauksia, pitkiä imetyksiä ja runsaita menkkoja.

Menin lääkäriin ja ferritiini oli 10.

up

nosto

"Ruotsalaisten kuten tanskalaisten hoitosuositusten mukaan ferriitini seulotaan yhdessä hemoglobiinin kanssa raskauden alkuvaiheessa.

Raskausajan seurannan ensisijaisena tavoitteena on välttää anemiaa, sillä hemoglobiinitasoilla 100-105 on selviä haittavaikutuksia äitiin ja sikiöön.

Esimerkiksi Ruotsisssa rautavarastot tarkastetaan ensimmäisellä vierailulla äitiysneuvolassa. Jos S ferrit -arvo on <20 μg / l, on suositeltavaa aloittaa rauta suoraan. 20-60 μg / l: n arvojen kohdalla raskaana olevan on suositeltavaa aloittaa rauta raskauden keskivaiheilla.

Suomessa on totuttu asian puuttumiseen vasta kun hemoglobiini on jo laskenut anemian puolelle. Toisaalta hemoglobiinia ei mitata edes joka neuvolakäynnillä, joten raskaana oleva nainen on voinut olla aneeminen useita kuukausia ennen sen havaitsemista."

http://www.raudanpuute.fi/raudanpuutteen-syyt/aliarvioidaanko-raudanpuu…

"On tärkeä erottaa anemia ja raudanpuute toisistaan, vaikka ne voivat ilmetä myös yhdessä. Anemia tarkoittaa sitä että hemoglobiini Hb on laskenut naisilla <117. Sen syitä on monia ja raudanpuute on yksi tavallisimmista. Raudanpuutetta voi olla ilman anemiaakin, eli elimistö kärsii raudanpuutteesta muissa kudoksissa, ilman että se näkyy vielä hemoglobiinin laskuna. Tällöin puhutaan raudanpuutteesta ilman anemiaa. Riittävän pitkään ja syvänä, raudanpuute ilman anemiaakin, johtaa raudanpuuteanemiaan.

Noin kolmannes maailman naisista ovat aneemisia, joista raudanpuute on vallitsevin syy.

Suomessa ei ole tehty viime aikoina tutkimuksia raudanpuutteen yleisyydestä, mutta samankaltaisissa maissa, kuten:

👉 Tanskassa on havaittu, että jopa 40%:lla naisista oli raudanpuutos (ferritiini <32).

👉 Ruotsalaisten arvion mukaan rikkaissa maissa raudanpuutosanemiaa on naisilla noin 7-8%:lla ja raudanpuute ilman anemiaa esiintyy noin 25%:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista.

👉 Norjassa yli 3000 naista käsittävässä tutkimuksessa arvioitiin että 31% norjalaisista naisista oli raudanpuutteisia, kun rajana pidetään ferritiniarvoa 20.

Norjalaistutkijoiden mukaan naisten hemoglobiiniinkin tulisikin olla fysiologisesti vähintään 125-130."

http://www.raudanpuute.fi/raudanpuutteen-syyt/aliarvioidaanko-raudanpuu…