Miten sovitte puolisonne kanssa kumpi jää sairaan lapsen kanssa kotiin?
Tuleeko asiasta riitaa? Meillä tulee, kun mies aina ensimmäisenä kiirehtii sanomaan, että hänellä jotain tosi tärkeää eikä voi olla pois.
Esim tänään olin pois päivän töistä, ja huomenna olisi tärkeä tapaaminen aamupäivästä, jonne olisi tosi tärkeä päästä. Voisin vaikka koko loppupäiväni järjestää niin, että olen kotona. No kun kysyin mieheltä, että mitä tehdään huomisen kanssa, niin hän heti sanoi, ettei voi olla pois kun on joku urakkatyö kauempana, että eikö hän muka ole jo sanonut.
Hän ei siis edes kysynyt mitä minulla on ohjelmassa huomenna. Olen itse esimiesasemassa ja mieheni on duunari. Siinä mielessä pystyn järjestelemään aika hyvin päiväni ja tekemään osan töistä etänä, mutta välillä olisi melkein pakko olla paikalla töissä. Useimmiten kuitenkin jään sairaiden lasten kanssa kotiin, koska se onnistuu helpommin, mutta minusta se on epäreilua ja väärin, että mies pitää tätä itsestäänselvyytenä.
Mielipiteitä? Tai kokemuksia? Miten sumplitte teidän perheessä työkuviot, kun lapsi sairastuu?
Ja tarkennan vielä, että ilomielin hoidan lastani kotona, ja jos saisin valita niin olisin kotiäiti kokonaan. Valitettavasti se ei vaan taloudellisesti ole mahdollista.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Olen esimiehenä naisvaltaisessa työpaikassa ja vaadin aina isien työnantajalta selvityksen jos äiti jää. Poissaolot lasten sairastamisen vuoksi ovat loppuneet lähes kokonaan kun isätkin( heidän työnantajat) joutuvat kantamaan myös oman vastuunsa. Ja välillä (onneksi harvoin) on tullut ilmi tapauksia, jossa molemmat ovat jääneet kotiin.
Vähän ohis, mutta miten tää käytännössä toimii?
Ja mitä tapahtuu, jos selvitystä ei toimita?
Lapsen isä jäi lähes aina, koska on yrittäjä ja pystyi siirtämään työt muille päiville sitten. Nykyään lapsi jo iso.
Ilmainen loma kelpaa kyllä ja jään lähes aina. Pelaillaan siinä sitten, vaikka pleikkaa ja katsellaan lasten elokuvia+mässyy.
-Isä-
Noin karkeasti vuorotellen. Toki joustetaan jos toisella on jotain pakollista menoa.
Miettisin aina seuraavien kohtien kannalta:
1. Kumman poissaolo maksaa perheen taloudelle enemmän ja kumman vähemmän.
2. Töiden tärkeys ja vaatiiko se sillä hetkellä oikeasti läsnäoloa.
3. Kummalle se on kivuttomampaa järjestää.
Sanoisin kuitenkin, että kohta 1. on kaikkein painavin. Suomessa ei sentään saa potkuja lapsen sairastamisen vuoksi. Mukavuus- ja reiluuskysymys tuo nyt ei alkuunkaan ole, ellei rahatilanne ole oikein hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Miettisin aina seuraavien kohtien kannalta:
1. Kumman poissaolo maksaa perheen taloudelle enemmän ja kumman vähemmän.
2. Töiden tärkeys ja vaatiiko se sillä hetkellä oikeasti läsnäoloa.
3. Kummalle se on kivuttomampaa järjestää.
Sanoisin kuitenkin, että kohta 1. on kaikkein painavin. Suomessa ei sentään saa potkuja lapsen sairastamisen vuoksi. Mukavuus- ja reiluuskysymys tuo nyt ei alkuunkaan ole, ellei rahatilanne ole oikein hyvä.
Etkö tiedä, että monien työehtosopimusten - myös miesten! - mukaan ne kolme päivää ovat palkallisia. Minusta on todella omituista, että äiti jää kotiin palkatta, vaikka isä saisi siitä palkan.
Minä rupean huutamaan ja kirkumaan, jolloin mies jää suosiolla kotiin tai vähintään hommaa vanhempansa lasta hoitamaan.
Minä jäin aina tai palkkasin hoitajan. Isän työ oli tärkeämpi. Kun lapsi meni kouluun niin ei ole oikeastaan ollut enää ongelmaa. Ja jatkossakin se olen minä koska isä asuu monen tunnin matkan päässä nykyisin ja tapaa lasta hyvin harvoin. Voi olla kuukausia väliä.
Ap kai tiedät mitä urakka tarkoittaa? Minä jään myös aina kotiin kun mies tekee urakkapalkalla "duunaritöitä" ja minulla kk-palkka asiantuntijatehtävissä. Joskus joudun perumaan tapaamisia, mutta sellaista se joskus on.
Minä jäin aikoinaan 98 prosenttisesti. Vaimoni ei siihen koskaan suostunut, koska ei kuulemma pystynyt olemaan töistä pois, eli hän on niitä ns. korvaamattomia ihmisiä.
Pyritään jämään vuorotellen, mutta minulla on työ, josta on vaikeampi olla poissa. Mies pystyy tekemään töitä myös kotona, joten joskus hän ottaa etäpäivän ja on samalla koululaisen kanssa kotona. Käytännössä mies on ollut useammin hoitamassa lasta, uskoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies alkoi jäädä sen jälkeen, kun minun työnantajani alkoi vaatia miehen työnantajalta aina selvitystä siitä, että hän oli ollut töissä. Koki liian raskaana noiden papereiden kiikuttamisen palkkahallintoon.
Tällaiseen EI suostuta! Viette niitä lappuja vaan ja sinäkin otat osuutesi poissaoloista. Noin mulk*lla tavalla velvollisuuksiaan välttelevää työnantajaa ei nuoleskella antamalla periksi. Ei hän ole sen tärkeämpi kuin miehesikään ta. Kerää rusinat pullasta muiden kustannuksella, hyi!
Mun mielestä ihan fiksu veto työnantajalta. On taatusti törmännyt siihen, että vain naiset ovat pois työpaikoilta sairaiden lasten takia.
Mä etsiytyisin tällaiselta työnantajalata pois mahdollisimman pian. Osoittaa epäluottamusta työntekijää kohtaan, eikä tuo kyllä paranna työssä viihtymistä, kun tehdään asioista mahdollisimman vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen esimiehenä naisvaltaisessa työpaikassa ja vaadin aina isien työnantajalta selvityksen jos äiti jää. Poissaolot lasten sairastamisen vuoksi ovat loppuneet lähes kokonaan kun isätkin( heidän työnantajat) joutuvat kantamaan myös oman vastuunsa. Ja välillä (onneksi harvoin) on tullut ilmi tapauksia, jossa molemmat ovat jääneet kotiin.
Vähän ohis, mutta miten tää käytännössä toimii?
Ja mitä tapahtuu, jos selvitystä ei toimita?
Niiltä päiviltä ei makseta palkkaa.
Yllättävän moni tässä ketjussa vetoaa siihen, että kumman poissaolo vaikuttaa enemmän palkkaan. Ne kolme ensimmäistä päivää ovat kai yleensä palkallisia, kummallakin. Vain muutama on maininnut sen, että toinen puoliso ei saisi palkkaa yrittäjänä tai tekee urakkatyötä.
Meillä mies jää koska mun työnantaja (Etelä-Karjalan osuuskauppa) vaatii että tuon todistuksen miehen työnantajalta että hän on ollut töissä lapsen sairausaikana ja että vien lapsen heti lääkäriin ja tuon töihin lääkärin todistuksen.
Mielestäni lapsen rääkkäystä joutua viemään häntä lääkäriin esim vatsataudissa tai kovassa kuumeessa.
Mies jää lähes aina. Olen suppean alan kirurgi, ja jos en mene töihin pitää usein useampi leikkaus siirtää ja se on todella hankalaa. Ei ole muita tekijöitä, ei vapaita saleja tai leikkaustiimejä jne. Ei ole kiva miehellekään, koska omat työt kärsii kanssa. Onneksi lapset ovat varsin terveitä. Jos molempien on kertakaikkiaan pakko mennä töihin ja lapsella esim. nuhakuume, niin ostamme lastenhoitoapua ja työpaikkakin sitä välillä on järjestänyt. Yhden päivän olen ollut poissa lapsen sairauden takia viim. 5 vuoden aikana, mies ehkä 4 päivää.
Täällä 4 lasta joista koululaiset ovat pääasiassa itsekseen kipeänä, lounaalla käyn tarkistamassa tilannetta ja puhelimella ollaan yhteydessä päivän aikana. Opiskelen, joten jos on väljempiä päiviä koulussa niin jään itse kotiin sairastavien päivähoitoikäisten kanssa. Mies työskentelee toisella paikkakunnalla ja usein mies jää kuitenkin kotiin tekemään etäpäivän, etten joudu sitten yötä vasten pakertamaan kouluhommia. Tämä toki vain silloin jos hänellä olisi muutenkin ollut ns itsenäistä työskentelyä. Pari kertaa hänen esimiehensä on hoitanut jonkun yksittäisen palaverin tai tapaamisen että mies voi muun päivän hoitaa etänä! Tämä meidän perheen järjestely toimii nykyään kun on erittäin joustava työnantaja miehellä, entisten kanssa oli huomattavasti paljon hankalampaa.
Kyllä yleensä vaikuttaa siltä, että kotiin lapsen kanssa jäävät ne eniten työtä vieroksuvat mammat. Usein tähän päälle tulee vielä oma sairastuminen, jolloin pääseekin ilman selittelyjä lunssimaan koko työviikon.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies on aika mamo. Hän selvästi pelkää mitä muut ukot sanoo jos hän jää hoitamaan tenavaa. Sano miehelle että kasvattaa pallit, ap.
Sillä on kylläkin tarpeeksi munaa kieltäytyä kusemasta urakkaduunia.
Meillä se jää kumpi pystyy, kun molemmat olemme hoitoalalla töissä.
Minä jään pariksi ekaksi päiväksi yleensä, helpompaa ja voin valita työaikani. Vaimolla vaikeampaa, tarvitsee usein sijaisen, ja jää sitten kolmanneksi päiväksi jos on tarve. Ihan käytännön syistä mennyt näin. Mieluiten menisin töihin, vaikka muksun kanssa onkin yleensä kiva olla kotona....