Harrastan kamppailulajeja,sotahistoriaa, eräjormailua. Hiljaista on treffirintamalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Et lukenut viestiäni sinulle. Luuletko, että nainen vaikka 27- vuotiaana lähtee lennosta armeijaan, kun se yhtäkkiä mahdollistui? Ja luuletko, että sinne pääsi jokainen halukas? Ap:lla ehkä olisi fysiikka kestänyt vanhempanakin ja karsintatilanteessa, minulla taas ei.

En ole kiinnostunut sinusta vaan ap:sta.

Pyydä ihmeessä yhteystiedot siinä tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Jrfh kirjoitti:

On. Miehet eivät halua että toiset miehet näkevät heidän häviävän naiselle. Miesten välistä hierarkiaa koko homma. Nainen on vaan statisti tossa kamppailussa eli se, jonka jokaisen kurjimmankin ukon pitää päihittää ( vaikka häviäisi muille miehille). Kokevat, että häpäistään muiden miesten edessä, jos nainen voittaa. Usealla naisella ei hajuakaan tästä kuviosta, jossa ovat statistin roolissa. T. Nainen 44v.

Itse en ikinä ota sparrissa naista vastaan kovaa. Opettelen suojausta ja liikkumista annan naisen lyödä ja potkia. Ei ole käytännössä mitään kilpailutilannetta.

Jos joku treeneissä lyö naista kovaa niin sitä pidetään dorkana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Et lukenut viestiäni sinulle. Luuletko, että nainen vaikka 27- vuotiaana lähtee lennosta armeijaan, kun se yhtäkkiä mahdollistui? Ja luuletko, että sinne pääsi jokainen halukas? Ap:lla ehkä olisi fysiikka kestänyt vanhempanakin ja karsintatilanteessa, minulla taas ei.

En ole kiinnostunut sinusta vaan ap:sta.

Pyydä ihmeessä yhteystiedot siinä tapauksessa.

Miten pyydän mielikuvitushahmon yhteystietoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Sovitaan sitten niin, olet tyypillinen inttäjämies joka on mielipiteensä muodostanut.

Minua kiinnostaa oikeastaan se että eikö miehiä haittaa ollenkaan heidän itsensä määrittelemä miehuus? Miksi pitää aina olla”parempi”? Miksi pitää kaikessa käyttäytyä aggressiivisesti? Miksi itsetunto ei kestä itseään parempaa naista ( oli mittari sitten ura, äly, urheilu, mikä tahansa).

Jos olisin mies niin en ikinä suostuis tollaseen että mut määritellään ulkoapäin tietynlaiseksi. Miksi miehet olette luoneet häkin itsellenne?

Tajuatteko että aika ajoi jo ohi tuosta maskuliinisuuden määrittelystä? Varsinkin itseäni nuoremmat naiset vaatii jo ihan jotain muuta miehiltä.

Kyllä tuo määrittelystä lähtee aika pitkälti siitä, että miesten empiirinen kokemus on, että useimmat naiset haluavat, että heidän miehensä on perinteisellä tavalla miehekkäämpu kuin he itse. Siksi kiinnostustaan helpoiten naisesta, jonka suhteen tämä asetelma toteutuu. Miehekkään asioita harrastava nainen asettaa tai hänen koetaan asettavan riman tuossa suhteessa korkealle. Ts. oletetaan, että vain tosi äijä riittää. Lähemmin tutustuttaessa ensioletus voi toki muuttua. Tosin itse en ole vielä käytännössäkään törmännyt äijäilevään naiseen, joka olisi kovin pehmeään mieheen tyytynyt.

- Eräilevä ja sotahistoriaakin lueskeleva mies, jota eivät kuitenkaan kamppailu-urheilu tai johtotehtävät kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Sovitaan sitten niin, olet tyypillinen inttäjämies joka on mielipiteensä muodostanut.

Minua kiinnostaa oikeastaan se että eikö miehiä haittaa ollenkaan heidän itsensä määrittelemä miehuus? Miksi pitää aina olla”parempi”? Miksi pitää kaikessa käyttäytyä aggressiivisesti? Miksi itsetunto ei kestä itseään parempaa naista ( oli mittari sitten ura, äly, urheilu, mikä tahansa).

Jos olisin mies niin en ikinä suostuis tollaseen että mut määritellään ulkoapäin tietynlaiseksi. Miksi miehet olette luoneet häkin itsellenne?

Tajuatteko että aika ajoi jo ohi tuosta maskuliinisuuden määrittelystä? Varsinkin itseäni nuoremmat naiset vaatii jo ihan jotain muuta miehiltä.

Sanoi tän palstan naiset mitä vaan, niin totuus on, että naiset kiihottuvat miehisistä miehistä. Esimerkiksi lounaspaikoissa, missä on joukko raksavaatteisiin pukeutuneita miehiä, niin naiset kuolaavat perään. Siellä on sekä miehen työstä tulleen hienhaju sekoittuneena naisten kiimanhajuun.

Miehinen mies voi myös olla pukumies bisnesmaailmasta. Tai urheilija. Tai moottoripyöräilijä. Tai lähes mikä vaan. Kun mies on muuten kiinnostava, osaan bongata ne juuri hänen miehiset piirteensä.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös akateeminen, johtotehtävissä (en ylintä johtoa mutta keskijohdossa) ja hyvätuloinen.

Tämä kombo harrastuksineen on pomminvarma tapa karkoittaa potentiaaliset kumppanit kilometrien päähän karkuun!

Ja olen siis nainen.

Harrastan samoja asioita ja johtotehtävissä oleva hyvätuloinen, mutta olen mies. 

Kaikista vtun maailman paikoista keskellä syvintä korpea Lapissa vaeltelin 2 viikkoa. Siellä vaelteli vastaan nainen ja juteltiin niitä näitä missä kierrellyt blaa blaa ja sit kierreltiin 4 päivää kahdestaan eikä nähty ketään sinä aikana. Tämä nainen asuu 2km päässä minusta helsingissä. Hän oli tinderit kolunut läpi myös ja tämä yhteinen harrastus oli hänen deittiehdokkaille  ei niin hauskaa touhua ja sama kävi minulle tinderissä. Ei ketään kiinnostanut sit kuitenkaan se luonnossa hengaillu. Oli sitä tavallista takapihan luontoihmistä ja Helsingin lähimaastojen kävijää. Sit tavataan noin 1000km päässä toisemme. 

Nyt sitten ollaan yhdessä tehty reissuja  kesästä asti. Meidän molempien frendit on nauranu, että millä todennäköisyydellä ihmiset voi kohdata muuaalla, kun asuu vierekkäin. Ei oltu ikinä nähty aikasemmin ja samassa kaupassa käyty aina ja ollaan oltu jopa samalla kuntosalilla. Vuosi käytiin samalla salilla, mutta eriaikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Sovitaan sitten niin, olet tyypillinen inttäjämies joka on mielipiteensä muodostanut.

Minua kiinnostaa oikeastaan se että eikö miehiä haittaa ollenkaan heidän itsensä määrittelemä miehuus? Miksi pitää aina olla”parempi”? Miksi pitää kaikessa käyttäytyä aggressiivisesti? Miksi itsetunto ei kestä itseään parempaa naista ( oli mittari sitten ura, äly, urheilu, mikä tahansa).

Jos olisin mies niin en ikinä suostuis tollaseen että mut määritellään ulkoapäin tietynlaiseksi. Miksi miehet olette luoneet häkin itsellenne?

Tajuatteko että aika ajoi jo ohi tuosta maskuliinisuuden määrittelystä? Varsinkin itseäni nuoremmat naiset vaatii jo ihan jotain muuta miehiltä.

Sanoi tän palstan naiset mitä vaan, niin totuus on, että naiset kiihottuvat miehisistä miehistä. Esimerkiksi lounaspaikoissa, missä on joukko raksavaatteisiin pukeutuneita miehiä, niin naiset kuolaavat perään. Siellä on sekä miehen työstä tulleen hienhaju sekoittuneena naisten kiimanhajuun.

Miehinen mies voi myös olla pukumies bisnesmaailmasta. Tai urheilija. Tai moottoripyöräilijä. Tai lähes mikä vaan. Kun mies on muuten kiinnostava, osaan bongata ne juuri hänen miehiset piirteensä.

Komppaan tätä. Miehinen mies voi tosiaan olla hyvin monella eri tavalla. Suomessa on vallalla joku äijäkulttuuri jonka mukaan vain joku duunari tai urheilija voi perinteisellä tavalla olla miehekäs, mutta historiallisesti tämä ei ole pitänyt paikkansa kovinkaan hyvin. Itselleni miehekäs mies on ennen muuta hyvin älykäs, kaikki taunot jäävät ilman muuta lehdelle soittelemaan vaikka olisivat miten riskejä ukkoja.

Hyvä ap,

Harrastuksia nyt voi olla melkein mitä vain molemmilla, kunhan eivät ole täysin vastakkaisia. Voihan sekin kyllä menetellä, että toinen kerää harrastuksekseen vapaaehtoisesti talkoilla roskia ja toinen työkseen ja piittaamattomasti roskaa. Karjala-lehdessä oli mummoni mukaan joskus muinoin vihki-ilmoitus: Anni Kakki, Matti Korjas.

Elämä ei ole harrastus. Kaikkein tärkeimpiä parisuhteessa ovat poliittisen ja uskonnollisen maailmankatsomuksen joltinenkin yhteensopivuus sekä samantyyppinen suhtautuminen seksiin ja alkoholiin, tasavertaisuus taloudellisesti, yhteismitallinen äly ja huumori. Kaikki edellä luetellut saattavat ihmisen elämän mittaan muuttua ja vaihtua jopa vastakkaisiksi - paitsi äly. Onnea etsintään ap. Sinulle käy varmasti hyvin!

Ap täälläkin, mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Sovitaan sitten niin, olet tyypillinen inttäjämies joka on mielipiteensä muodostanut.

Minua kiinnostaa oikeastaan se että eikö miehiä haittaa ollenkaan heidän itsensä määrittelemä miehuus? Miksi pitää aina olla”parempi”? Miksi pitää kaikessa käyttäytyä aggressiivisesti? Miksi itsetunto ei kestä itseään parempaa naista ( oli mittari sitten ura, äly, urheilu, mikä tahansa).

Jos olisin mies niin en ikinä suostuis tollaseen että mut määritellään ulkoapäin tietynlaiseksi. Miksi miehet olette luoneet häkin itsellenne?

Tajuatteko että aika ajoi jo ohi tuosta maskuliinisuuden määrittelystä? Varsinkin itseäni nuoremmat naiset vaatii jo ihan jotain muuta miehiltä.

Sanoi tän palstan naiset mitä vaan, niin totuus on, että naiset kiihottuvat miehisistä miehistä. Esimerkiksi lounaspaikoissa, missä on joukko raksavaatteisiin pukeutuneita miehiä, niin naiset kuolaavat perään. Siellä on sekä miehen työstä tulleen hienhaju sekoittuneena naisten kiimanhajuun.

Miehinen mies voi myös olla pukumies bisnesmaailmasta. Tai urheilija. Tai moottoripyöräilijä. Tai lähes mikä vaan. Kun mies on muuten kiinnostava, osaan bongata ne juuri hänen miehiset piirteensä.

Komppaan tätä. Miehinen mies voi tosiaan olla hyvin monella eri tavalla. Suomessa on vallalla joku äijäkulttuuri jonka mukaan vain joku duunari tai urheilija voi perinteisellä tavalla olla miehekäs, mutta historiallisesti tämä ei ole pitänyt paikkansa kovinkaan hyvin. Itselleni miehekäs mies on ennen muuta hyvin älykäs, kaikki taunot jäävät ilman muuta lehdelle soittelemaan vaikka olisivat miten riskejä ukkoja.

Bisnesmaailman pukumies on joka tapauksessa alfa, eli korkean hierarkiatason mies. Rahaa ja valtaa on. Pelkän älykkyyden vetovoima on suppeampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuutta kymppiä käyvä nainen elämässä uudelleen sotien taisteluita ja selittämässä mitä olisi tehnyt toisin jos olisi ollut kenraali. Ei hyvää päivää. Kasva aikuiseksi.

      

Sinulla on lukutaidossa pahasti vikaa jos olet 60-vuotiaasta puhumassa... ap

Anteeksi, ikää oli siis vain näköjään vähintään 52 vuotta ja lähestyt kuutta kymmentä.

Mun mielestä ap mainitsi olevansa 40. 

Hän sanoi ettei naisten armeijapalvelusta ollut silloin kun hän oli nuori. Se tarkoittaa, että hän on ainakin 52-vuotias.

Sovitaan sitten niin, olet tyypillinen inttäjämies joka on mielipiteensä muodostanut.

Minua kiinnostaa oikeastaan se että eikö miehiä haittaa ollenkaan heidän itsensä määrittelemä miehuus? Miksi pitää aina olla”parempi”? Miksi pitää kaikessa käyttäytyä aggressiivisesti? Miksi itsetunto ei kestä itseään parempaa naista ( oli mittari sitten ura, äly, urheilu, mikä tahansa).

Jos olisin mies niin en ikinä suostuis tollaseen että mut määritellään ulkoapäin tietynlaiseksi. Miksi miehet olette luoneet häkin itsellenne?

Tajuatteko että aika ajoi jo ohi tuosta maskuliinisuuden määrittelystä? Varsinkin itseäni nuoremmat naiset vaatii jo ihan jotain muuta miehiltä.

Sanoi tän palstan naiset mitä vaan, niin totuus on, että naiset kiihottuvat miehisistä miehistä. Esimerkiksi lounaspaikoissa, missä on joukko raksavaatteisiin pukeutuneita miehiä, niin naiset kuolaavat perään. Siellä on sekä miehen työstä tulleen hienhaju sekoittuneena naisten kiimanhajuun.

Miehinen mies voi myös olla pukumies bisnesmaailmasta. Tai urheilija. Tai moottoripyöräilijä. Tai lähes mikä vaan. Kun mies on muuten kiinnostava, osaan bongata ne juuri hänen miehiset piirteensä.

Komppaan tätä. Miehinen mies voi tosiaan olla hyvin monella eri tavalla. Suomessa on vallalla joku äijäkulttuuri jonka mukaan vain joku duunari tai urheilija voi perinteisellä tavalla olla miehekäs, mutta historiallisesti tämä ei ole pitänyt paikkansa kovinkaan hyvin. Itselleni miehekäs mies on ennen muuta hyvin älykäs, kaikki taunot jäävät ilman muuta lehdelle soittelemaan vaikka olisivat miten riskejä ukkoja.

Bisnesmaailman pukumies on joka tapauksessa alfa, eli korkean hierarkiatason mies. Rahaa ja valtaa on. Pelkän älykkyyden vetovoima on suppeampi.

Älä jaksa tasoinesi.

Kun tapasin elämäni miehen, hän oli tilanteessa, jossa hän oli rahaton ja muutenkin surkeassa jamassa. Kuitenkin keskusteluissa tuli täysin aukottomasti ilmi, että hän on henkilö, jota ihailen ja kunnioitan ja jonka koen täysin erityislaatuisena kuten myös suhteemme. 

Myöhemmin hän pääsi uudelleen jaloilleen ja on osoittanut myös käytännössä pärjäävänsä (ollut verolistoilla jne). Olisin silti rakastanut häntä yhtä paljon, vaikka hän olisi siirtynyt rahattomaksi sairaseläkeläiseksi. 

No niin kävin siellä treeneissä. Nyt en jaksa enää jatkaa ketjua, kiiros kaikille vastanneille. Tämä vahvisti ehkä sen että näköjään etsin ”yksisarvista” kuitenkin eli miestä joka ei koe minua uhkaksi. Sellsisia ei tän ketjun perusteella ole olemassa. Paitsi tuo reipas poika pohjanmaalta ja tuo herra helsingistä joka kohtasi eräjormanaisen metsässä! Romantic!

Taidan jatkaa ikisinkkuna sillä en jaksa aggressiivisia riitaa haastavia miehiä, niitä heti ketjussa tuli mukasn uhoamaan ja pätemään. En tarvitse lusääntymismielessä miestä (minulla on jo lapsi) joten ehkä jätän mieshommat itseäni nuoremmille :)

Mutta eihän sitä tiedä jos joskus kohtalo puuttuu peliin, olen kuitenkin vielä ikäisekseni kaunis ja luonteeltani leppoisa ja huumorintajuinen - sitä ei kilpailullinen asenne sulje pois ollenkaan.

Hyvää syksyä kaikille ja kumppania etsiville lykkyä! Itse jätän nyt etsinnän sikseen kun on vähän usko mennyt tuohon vastakkaiseen sukupuoleen. Ehkä tutkin itseäni ja huomaan olevani lesbo? (Niinkuin joku sanoi). :D Ap

Vierailija kirjoitti:

No niin kävin siellä treeneissä. Nyt en jaksa enää jatkaa ketjua, kiiros kaikille vastanneille. Tämä vahvisti ehkä sen että näköjään etsin ”yksisarvista” kuitenkin eli miestä joka ei koe minua uhkaksi. Sellsisia ei tän ketjun perusteella ole olemassa. Paitsi tuo reipas poika pohjanmaalta ja tuo herra helsingistä joka kohtasi eräjormanaisen metsässä! Romantic!

Taidan jatkaa ikisinkkuna sillä en jaksa aggressiivisia riitaa haastavia miehiä, niitä heti ketjussa tuli mukasn uhoamaan ja pätemään. En tarvitse lusääntymismielessä miestä (minulla on jo lapsi) joten ehkä jätän mieshommat itseäni nuoremmille :)

Mutta eihän sitä tiedä jos joskus kohtalo puuttuu peliin, olen kuitenkin vielä ikäisekseni kaunis ja luonteeltani leppoisa ja huumorintajuinen - sitä ei kilpailullinen asenne sulje pois ollenkaan.

Hyvää syksyä kaikille ja kumppania etsiville lykkyä! Itse jätän nyt etsinnän sikseen kun on vähän usko mennyt tuohon vastakkaiseen sukupuoleen. Ehkä tutkin itseäni ja huomaan olevani lesbo? (Niinkuin joku sanoi). :D Ap

Joko keksit uuden roolileikin palstalle? Mieti ensi kerralla trollisi vähän paremmin, jooko? Nyt oli ihan kauhea myötähäpeä, kun jäit niin nolosti kiinni. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin kävin siellä treeneissä. Nyt en jaksa enää jatkaa ketjua, kiiros kaikille vastanneille. Tämä vahvisti ehkä sen että näköjään etsin ”yksisarvista” kuitenkin eli miestä joka ei koe minua uhkaksi. Sellsisia ei tän ketjun perusteella ole olemassa. Paitsi tuo reipas poika pohjanmaalta ja tuo herra helsingistä joka kohtasi eräjormanaisen metsässä! Romantic!

Taidan jatkaa ikisinkkuna sillä en jaksa aggressiivisia riitaa haastavia miehiä, niitä heti ketjussa tuli mukasn uhoamaan ja pätemään. En tarvitse lusääntymismielessä miestä (minulla on jo lapsi) joten ehkä jätän mieshommat itseäni nuoremmille :)

Mutta eihän sitä tiedä jos joskus kohtalo puuttuu peliin, olen kuitenkin vielä ikäisekseni kaunis ja luonteeltani leppoisa ja huumorintajuinen - sitä ei kilpailullinen asenne sulje pois ollenkaan.

Hyvää syksyä kaikille ja kumppania etsiville lykkyä! Itse jätän nyt etsinnän sikseen kun on vähän usko mennyt tuohon vastakkaiseen sukupuoleen. Ehkä tutkin itseäni ja huomaan olevani lesbo? (Niinkuin joku sanoi). :D Ap

Joko keksit uuden roolileikin palstalle? Mieti ensi kerralla trollisi vähän paremmin, jooko? Nyt oli ihan kauhea myötähäpeä, kun jäit niin nolosti kiinni. :(

Trolli on sulla housussas!

Harrastan kamppailulajeja,sotahistoriaa, eräjormailua ja ennen kaikkea kuivia provoja. Hiljaista on treffirintamalla.

Ap

Hmm, kaksipiippuinen juttu. Olen itse ollut aina tosi itsenäinen, töissäkin aina 15 v. lähtien, ja vähän kovanaama (mm. joskus ottanut fyysistä matsia miehen kanssa ja mulle ei käynyt lainkaan huonosti). Kaverit sanoi aikanaan että ethän sä mitään miestä tarvii kun hätätilassa renkaidenkin vaihto onnistuis. Katon jäökiekkoa ja jalkapalloa. Siltikin olen ulkoisesti tosi naisellinen vaikka kuvaus kuulostaakin melko rekkalesbolta :)

Kolme pitkää parisuhdetta ennen kuin löysin nykyisen miehen, mutta kaikki oli luonteeltaan vähän tossuja tai muuten vaan kummallisia :D Ero tuli kaikkien kanssa siitä syystä, että mä sitten tosiaan sain tehdä kaiken, nuorena 1 ei edes tienny mikä on sulake (???) ja toista sai neuvoa muutossa että ei, pesukonetta EI voi kuljettaa vaakatasossa.

Nykyisen miehen kanssa musta on ihanaa, kun mies aina pitää mun puolia. Jos joku sanoo musta yhdenkin poikkipuolisen sanan, on heti että "mun vaimosta ei kukaan puhu noin", ravintolassa jos suomalaiseen tapaani mutisen, että on aikas sitkeetä pihviä niin mies on jo kiikuttamassa annosta takaisin, jos kävellään jossain isossa ruuhkassa niin se kattoo, että kukaan ei runno mua... Kyse ei siis ole siitä, ettenkö itse pystyisi, mutta tuntuu mukavalta, kun toinen välittää. Ei aina ole pakko vaan itse "pärjätä", minkä ymmärtämiseen mulla tosin meni aika kauan. Täytyy uskaltaa luottaa ja tietty olla kiinnostunut toisesta eikä vaan keskittää puhetta omiin harrastuksiin ja erinomaisuuksiin.

Ap:lle siis, anna miehelle myös mahdollisuus "päteä", saattaa itsestäkin jossain vaiheessa alkaa tuntua mukavalta :) Täytyy vaan löytää se omaan luonteeseen sopiva kappale, ja se ei kyllä helppoa ole...

Vierailija kirjoitti:

Eipä oo tullu yhtään AP:n kaltaista naista vastaan.

Itse harrastan reserviläisammuntaa, salillakäyntiä ja golfia.

Hiljaista on.

Olen mies.

Itse harrastan töitä, kalastusta, biljardia, frisbeegolffia, päihteitä, jääkiekkoa ja hiljaista on.

Vaikka soittaisin pianoa ja harrastaisin kirjallisuutta, niin olisi hiljaista.

EN OLE TINDERISSÄ, ENKÄ MENE SINNE.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös akateeminen, johtotehtävissä (en ylintä johtoa mutta keskijohdossa) ja hyvätuloinen.

Tämä kombo harrastuksineen on pomminvarma tapa karkoittaa potentiaaliset kumppanit kilometrien päähän karkuun!

Ja olen siis nainen.

Harrastan samoja asioita ja johtotehtävissä oleva hyvätuloinen, mutta olen mies. 

Kaikista vtun maailman paikoista keskellä syvintä korpea Lapissa vaeltelin 2 viikkoa. Siellä vaelteli vastaan nainen ja juteltiin niitä näitä missä kierrellyt blaa blaa ja sit kierreltiin 4 päivää kahdestaan eikä nähty ketään sinä aikana. Tämä nainen asuu 2km päässä minusta helsingissä. Hän oli tinderit kolunut läpi myös ja tämä yhteinen harrastus oli hänen deittiehdokkaille  ei niin hauskaa touhua ja sama kävi minulle tinderissä. Ei ketään kiinnostanut sit kuitenkaan se luonnossa hengaillu. Oli sitä tavallista takapihan luontoihmistä ja Helsingin lähimaastojen kävijää. Sit tavataan noin 1000km päässä toisemme. 

Nyt sitten ollaan yhdessä tehty reissuja  kesästä asti. Meidän molempien frendit on nauranu, että millä todennäköisyydellä ihmiset voi kohdata muuaalla, kun asuu vierekkäin. Ei oltu ikinä nähty aikasemmin ja samassa kaupassa käyty aina ja ollaan oltu jopa samalla kuntosalilla. Vuosi käytiin samalla salilla, mutta eriaikaan. 

Eli tää sun "täydellinen match" oli luultavasti swaipannut sut vasemmalle jossain vaiheessa, koska et kolahtanut. Täydellinen esimerkki siitä, miten huonosti tinderit ja muut nettideitit toimivat todellisuudessa. Jos taas sulla ois ollut komea naama, niin te oisitte todennäköisemminen matchanneet vaikka sun harrastukset ois ollut mitä. 

Itsellä kävi vähän samaan tyyliin. Harrastetaan samaa urheilulajia, ollaan samassa yliopistossa.. välillä 

Ja en ole katkera, enkä sinkku. Ennenkuin joku kerkeää nokkelaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös akateeminen, johtotehtävissä (en ylintä johtoa mutta keskijohdossa) ja hyvätuloinen.

Tämä kombo harrastuksineen on pomminvarma tapa karkoittaa potentiaaliset kumppanit kilometrien päähän karkuun!

Ja olen siis nainen.

Harrastan samoja asioita ja johtotehtävissä oleva hyvätuloinen, mutta olen mies. 

Kaikista vtun maailman paikoista keskellä syvintä korpea Lapissa vaeltelin 2 viikkoa. Siellä vaelteli vastaan nainen ja juteltiin niitä näitä missä kierrellyt blaa blaa ja sit kierreltiin 4 päivää kahdestaan eikä nähty ketään sinä aikana. Tämä nainen asuu 2km päässä minusta helsingissä. Hän oli tinderit kolunut läpi myös ja tämä yhteinen harrastus oli hänen deittiehdokkaille  ei niin hauskaa touhua ja sama kävi minulle tinderissä. Ei ketään kiinnostanut sit kuitenkaan se luonnossa hengaillu. Oli sitä tavallista takapihan luontoihmistä ja Helsingin lähimaastojen kävijää. Sit tavataan noin 1000km päässä toisemme. 

Nyt sitten ollaan yhdessä tehty reissuja  kesästä asti. Meidän molempien frendit on nauranu, että millä todennäköisyydellä ihmiset voi kohdata muuaalla, kun asuu vierekkäin. Ei oltu ikinä nähty aikasemmin ja samassa kaupassa käyty aina ja ollaan oltu jopa samalla kuntosalilla. Vuosi käytiin samalla salilla, mutta eriaikaan. 

Eli tää sun "täydellinen match" oli luultavasti swaipannut sut vasemmalle jossain vaiheessa, koska et kolahtanut. Täydellinen esimerkki siitä, miten huonosti tinderit ja muut nettideitit toimivat todellisuudessa. Jos taas sulla ois ollut komea naama, niin te oisitte todennäköisemminen matchanneet vaikka sun harrastukset ois ollut mitä. 

Itsellä kävi vähän samaan tyyliin. Harrastetaan samaa urheilulajia, ollaan samassa yliopistossa.. välillä 

Ja en ole katkera, enkä sinkku. Ennenkuin joku kerkeää nokkelaksi.

Ohis, mutta olen samaa mieltä, että Tinder on juuri tuosta syystä huono. Siinä pelataan vain ulkonäöllä ja ne oikeasti yhteensopivat henkilöt menee helposti ohi. :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös akateeminen, johtotehtävissä (en ylintä johtoa mutta keskijohdossa) ja hyvätuloinen.

Tämä kombo harrastuksineen on pomminvarma tapa karkoittaa potentiaaliset kumppanit kilometrien päähän karkuun!

Ja olen siis nainen.

Harrastan samoja asioita ja johtotehtävissä oleva hyvätuloinen, mutta olen mies. 

Kaikista vtun maailman paikoista keskellä syvintä korpea Lapissa vaeltelin 2 viikkoa. Siellä vaelteli vastaan nainen ja juteltiin niitä näitä missä kierrellyt blaa blaa ja sit kierreltiin 4 päivää kahdestaan eikä nähty ketään sinä aikana. Tämä nainen asuu 2km päässä minusta helsingissä. Hän oli tinderit kolunut läpi myös ja tämä yhteinen harrastus oli hänen deittiehdokkaille  ei niin hauskaa touhua ja sama kävi minulle tinderissä. Ei ketään kiinnostanut sit kuitenkaan se luonnossa hengaillu. Oli sitä tavallista takapihan luontoihmistä ja Helsingin lähimaastojen kävijää. Sit tavataan noin 1000km päässä toisemme. 

Nyt sitten ollaan yhdessä tehty reissuja  kesästä asti. Meidän molempien frendit on nauranu, että millä todennäköisyydellä ihmiset voi kohdata muuaalla, kun asuu vierekkäin. Ei oltu ikinä nähty aikasemmin ja samassa kaupassa käyty aina ja ollaan oltu jopa samalla kuntosalilla. Vuosi käytiin samalla salilla, mutta eriaikaan. 

Eli tää sun "täydellinen match" oli luultavasti swaipannut sut vasemmalle jossain vaiheessa, koska et kolahtanut. Täydellinen esimerkki siitä, miten huonosti tinderit ja muut nettideitit toimivat todellisuudessa. Jos taas sulla ois ollut komea naama, niin te oisitte todennäköisemminen matchanneet vaikka sun harrastukset ois ollut mitä. 

Itsellä kävi vähän samaan tyyliin. Harrastetaan samaa urheilulajia, ollaan samassa yliopistossa.. välillä 

Ja en ole katkera, enkä sinkku. Ennenkuin joku kerkeää nokkelaksi.

Ohis, mutta olen samaa mieltä, että Tinder on juuri tuosta syystä huono. Siinä pelataan vain ulkonäöllä ja ne oikeasti yhteensopivat henkilöt menee helposti ohi. :/

Se on lähtökohtaisesti aivan väärä tapa hakea kumppania. Lisäksi siellä on feikkiprofiileja.

MIKÄ ESTÄÄ IHMISTÄ TUTUSTUMASTA TOISEEN IHMISEEN OIKEASSA ELÄMÄSSÄ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös akateeminen, johtotehtävissä (en ylintä johtoa mutta keskijohdossa) ja hyvätuloinen.

Tämä kombo harrastuksineen on pomminvarma tapa karkoittaa potentiaaliset kumppanit kilometrien päähän karkuun!

Ja olen siis nainen.

Harrastan samoja asioita ja johtotehtävissä oleva hyvätuloinen, mutta olen mies. 

Kaikista vtun maailman paikoista keskellä syvintä korpea Lapissa vaeltelin 2 viikkoa. Siellä vaelteli vastaan nainen ja juteltiin niitä näitä missä kierrellyt blaa blaa ja sit kierreltiin 4 päivää kahdestaan eikä nähty ketään sinä aikana. Tämä nainen asuu 2km päässä minusta helsingissä. Hän oli tinderit kolunut läpi myös ja tämä yhteinen harrastus oli hänen deittiehdokkaille  ei niin hauskaa touhua ja sama kävi minulle tinderissä. Ei ketään kiinnostanut sit kuitenkaan se luonnossa hengaillu. Oli sitä tavallista takapihan luontoihmistä ja Helsingin lähimaastojen kävijää. Sit tavataan noin 1000km päässä toisemme. 

Nyt sitten ollaan yhdessä tehty reissuja  kesästä asti. Meidän molempien frendit on nauranu, että millä todennäköisyydellä ihmiset voi kohdata muuaalla, kun asuu vierekkäin. Ei oltu ikinä nähty aikasemmin ja samassa kaupassa käyty aina ja ollaan oltu jopa samalla kuntosalilla. Vuosi käytiin samalla salilla, mutta eriaikaan. 

Eli tää sun "täydellinen match" oli luultavasti swaipannut sut vasemmalle jossain vaiheessa, koska et kolahtanut. Täydellinen esimerkki siitä, miten huonosti tinderit ja muut nettideitit toimivat todellisuudessa. Jos taas sulla ois ollut komea naama, niin te oisitte todennäköisemminen matchanneet vaikka sun harrastukset ois ollut mitä. 

Itsellä kävi vähän samaan tyyliin. Harrastetaan samaa urheilulajia, ollaan samassa yliopistossa.. välillä 

Ja en ole katkera, enkä sinkku. Ennenkuin joku kerkeää nokkelaksi.

Minä löysin miehen netistä, mutta en treffisovelluksesta vaan vahingossa.