Millaista on elämä alkoholistin kanssa?

Älä harkitse.

Se on niin kamalaa, ettei missään tapauksessa kannata siihen alkaa.

Minusta on tosi mukavaa, että puolisolta on kadonnut kyky normaaliin elämänhallintaan sekä mielenkiinto mihinkään normaaleihin asioihin kuten perheeseen, kotitöihin, harrastuksiin ja töihin. Tykkään lapsista, niin on mukavaa kun on tavallaan yksi lapsi lisää hoidettavana, kun tuo puoliso jättää kaikki asiat minun hoidettavikseni.

Se pitää myös mukavasti hetkessä kiinni, kun koettaa tarkkailla puolisoa että koska se on taas käynyt piilopullollaan, kyllä sen alkaa jossain vaiheessa aina huomata kun se alkaa tulla känniin.

Siitä kyllä tulen vähän surulliseksi, kun se syyttää minua muiden miesten kanssa vehtaamisesta vaikka olisin vain lasten kanssa käynyt ruokakaupassa, mutta itse sille on kertynyt epämääräisiä naistuttuja baarireissuilta.

Parasta kuitenkin on se, että se on ihan tosi ihana ja hyvä mies silloin kun se ei juo ja seksikin toimii.

Kun olet lapsi ja joudut katsomaan, ettei isi nyt lähde autolla ajamaan, kun ei ole ajokunnossa tai et uskalla pyytää kavereita kylään, jos vaikka iskä on taas innostunut juomaan. Voin sanoa, ettei ole kovin kivaa.

Se on kuin asuisi kaatopaikalla. Tai siis, väärä sanavalinta, tarkoitin... *YOU'RE FIRED*

Siitä saa hyvää karmaa?