Naisparka maksoi vuoden ajan "vuokraa" tonnin kuussa, raha menikin miehen tilille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin pyydän naisystävältäni vuokraa, vaikka kyseessä on omistusasunto?

Esim. korkeintaan puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä on ok, elleivät tulot ole kohtuuttomassa suhteessa tai toisen harrastukseen kuulu joku tosi paljon sähköä vievä laite. Tietyssä vaiheessa kannattaa asua omillaan ennemmin kuin toisen kanssa, koska yhdessä asuminen vaikuttaa tuloihin. Omistusasunnon yhtiövastiketta ei voi jakaa tasapuolisuuden nimiin edes puoliksi, koska omistusoikeudesta ei siirry vuokran mukana toiselle mitään. Omakotitalossa sama juttu niin, että kuluja voi maksaa, mutta eihän hänelle mitään osuutta siirry, joten on väärin ottaa täyttä "vuokraa".

Täh? Eihän normaalissakaan vuokra-asumisessa siirry omistusoikeus vuokralaiselle? Ei kai se nyt voi olla mikään peruste sille ettei ihminen voi maksaa kohtuullista korvausta asumisestaan. Tuo sinun ehdottamasi malli on täyttä siivellä elämistä. Vaihtoehdot on omistusasuminen riskeineen ja jättilainoineen, tai joustavampi vuokra-asuminen jossa maksetaan kuukausittain isohko korvaus eikä kerry omaisuutta mutta ei ole toisaalta vastuuta tai riskejäkään. Näistä voi ihan jokainen itse valita. Se, että toinen kantaa puolestasi omistusasumisen riskit ja kulut ja sinä vain vapaamatkustat ei ole vaihtoehto ellet saa täyttä idioottia höynäytettyä kanssasi suhteeseen.

Avopari, miehellä mökki asuu vuokralla avovaimonsa kanssa. Maksavat kaiken puoliksi. Miehen nimissä auto ja mökki.

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin pyydän naisystävältäni vuokraa, vaikka kyseessä on omistusasunto?

Siis et tiedä, pyydätkö, vai et tiedä onko kyseessä omistusasunto? Vai miksi käytät kysymysmerkkiä?

Vierailija kirjoitti:

Lähde on redditin legal advice -keskustelupalsta. Ei siis tapahtunut Suomessa, mutta voisihan se täälläkin onnistua. Tosin suomalainen nainen ehkä ihmettelisi miksei vuokrasopimuksessa mainita asiaa ollenkaan.

Voisiko tosiaan Suomessakin olla noin tyhmiä ihmisiä? Jenkeissä ymmärrän, kun siellä jotkut naiset eivät tajua normaaleista raha-asioista mitään. 

Olisin jättänyt hyväksikäyttäjämiehen ja käräyttänyt verottajalle veropetoksesta, sillä arvatenkin mies ei ollut ilmoittanut veroilmoituksessa saamiaan pääomatuloja ja maksanut niistä veroa.

Jos vuokra on naisen mielestä ollut kohtuullinen, kun on sitä kerran suostunut maksamaan, niin väliä sillä vuokranantajan henkilöllisyydellä on? Siis ymmärrän luottamuksen menetyksen parisuhteessa ja eropäätöksen, mutta ei tuossa puhtaasti rahan kannalta ole minusta mitään vääryyttä tehty.

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin pyydän naisystävältäni vuokraa, vaikka kyseessä on omistusasunto?

Teillä on varmaan vuokrasopimus ja maksat verot

Vierailija kirjoitti:

Jos vuokra on naisen mielestä ollut kohtuullinen, kun on sitä kerran suostunut maksamaan, niin väliä sillä vuokranantajan henkilöllisyydellä on? Siis ymmärrän luottamuksen menetyksen parisuhteessa ja eropäätöksen, mutta ei tuossa puhtaasti rahan kannalta ole minusta mitään vääryyttä tehty.

No nimenomaan tätä minäkin ajattelin. Ilmeisesti ihan sopiva vuokra ja naisella oli varaa maksaa, joten hän on maksamalla ilmaissut hyväksyvänsä sopimusehdot. Hän on saanut sen, mistä maksoikin. Sitä ei häneltä ole pois viety. Vähän niin kuin nämä muumimukitrokarit. Jos joku vapaaehtoisesti maksaa 400 euroa kupista, jonka saa kaupasta kolmellakympillä, niin vähän vaikeaa siinä on ketään vetää oikeuteen. 

10

Siis onko nyt ihan oikeasti näin, että vieraalle on ihan okei maksaa käypää markkinahintaa asumisesta, mutta kumppanille ei vaan kumppanin siivellä pitäisi saada asua lähes ilmaiseksi? Ja sitten vielä haukutaan näitä asunnonomistajia ahneiksi hyväksikäyttäjiksi. Eiköhän se hyväksikäyttäjä ole se joka haluaa majailla pilkkahintaan toisen nurkissa kun ei huvita maksaa asiallista hintaa omasta asumisestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin pyydän naisystävältäni vuokraa, vaikka kyseessä on omistusasunto?

Esim. korkeintaan puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä on ok, elleivät tulot ole kohtuuttomassa suhteessa tai toisen harrastukseen kuulu joku tosi paljon sähköä vievä laite. Tietyssä vaiheessa kannattaa asua omillaan ennemmin kuin toisen kanssa, koska yhdessä asuminen vaikuttaa tuloihin. Omistusasunnon yhtiövastiketta ei voi jakaa tasapuolisuuden nimiin edes puoliksi, koska omistusoikeudesta ei siirry vuokran mukana toiselle mitään. Omakotitalossa sama juttu niin, että kuluja voi maksaa, mutta eihän hänelle mitään osuutta siirry, joten on väärin ottaa täyttä "vuokraa".

Eli on ok, että kulut maksetaan puoliksi, mutta toinen joutuu lyhentämään tuottamattoman asunnon lainaa ja samaan aikaan toinen voi lyhentää vaikka samalla summalla sijoitusasunnon lainaa? Ei ole ihan ilmaista huvia sitoa pääomaa täysin tuottamattomaan kohteeseen, omaan asuntoon..

Tässä tapauksessa nainen luuli maksavansa asunnon omistajalle, mutta rahat menivätkin hänen puolisolleen. Kyllä se on väärin, jos raha menee eri ihmiselle kuin jolle luulee maksavansa.

Hieno mies! Hyvyyttään kerää säästöön, että lahjassa on laatua. Miten reagoi av-palstan karja? Lynkkaa tämän pyyteettömästi toimivan, kauniisti ajattelevan ja siveän miehen. Miehen vanhemmatkin mukana tässä hankkeessa, omaksi tyttärekseen melkein ottivat ja tässä kiitos. Päätän lähetykseni Porvoosta näihin itkuisiin tunnelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

Käännetäänpäs tämä tilanne vähän toisin. Ajattele, että mies omistaa asunnon ja lyhentää sen velkaa, mutta ei asu tässä asunnossa itse, vaan siinä on vuokralaiset. Mies itse asuu vuokra-asunnossa avovaimon kanssa ja maksavat sen kulut täsmälleen puoliksi. Onko sinusta siis väärin, että nainen maksaa puolet vuokra-asunnon kuluista, koska mies samalla lyhentää omistamansa asunnon lainaa ja naisen vuokranmaksu edesauttaa sen lainan lyhennystä, koska miehelle jää enemmän rahaa lyhennyksiin kuin jos asuisi yksin? Miksi naisen pitäisi saada mitään osuuksia siitä miehen omistamasta asunnosta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin pyydän naisystävältäni vuokraa, vaikka kyseessä on omistusasunto?

Esim. korkeintaan puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä on ok, elleivät tulot ole kohtuuttomassa suhteessa tai toisen harrastukseen kuulu joku tosi paljon sähköä vievä laite. Tietyssä vaiheessa kannattaa asua omillaan ennemmin kuin toisen kanssa, koska yhdessä asuminen vaikuttaa tuloihin. Omistusasunnon yhtiövastiketta ei voi jakaa tasapuolisuuden nimiin edes puoliksi, koska omistusoikeudesta ei siirry vuokran mukana toiselle mitään. Omakotitalossa sama juttu niin, että kuluja voi maksaa, mutta eihän hänelle mitään osuutta siirry, joten on väärin ottaa täyttä "vuokraa".

Täh? Eihän normaalissakaan vuokra-asumisessa siirry omistusoikeus vuokralaiselle? Ei kai se nyt voi olla mikään peruste sille ettei ihminen voi maksaa kohtuullista korvausta asumisestaan. Tuo sinun ehdottamasi malli on täyttä siivellä elämistä. Vaihtoehdot on omistusasuminen riskeineen ja jättilainoineen, tai joustavampi vuokra-asuminen jossa maksetaan kuukausittain isohko korvaus eikä kerry omaisuutta mutta ei ole toisaalta vastuuta tai riskejäkään. Näistä voi ihan jokainen itse valita. Se, että toinen kantaa puolestasi omistusasumisen riskit ja kulut ja sinä vain vapaamatkustat ei ole vaihtoehto ellet saa täyttä idioottia höynäytettyä kanssasi suhteeseen.

Parisuhde on eri asia kuin vuokrasuhde. Kun pariskunta menee yksiin, he yleensä asuvat jossain ja siitä jostakin pitää maksaa x-summa. Tämä voidaan sopia joko tasan tai jollain muulla mallilla, jos esim. toinen opiskelee ja toinen on töissä. Voi olla, että pistetään varat yhteen pottiin ja siitä maksetaan eläminen.

Jos haluaa periä partneriltaan vuokraa niin ehkä ei kannata asua yhdessä vaan hankkia alivuokralainen.

Ihan kuin auton "ostanut" nainen joka antoi rahat miehelleen tietämättä auton hintaa tai merkintöjä kaupan jälkeen rekisteriotteessa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessa nainen luuli maksavansa asunnon omistajalle, mutta rahat menivätkin hänen puolisolleen. Kyllä se on väärin, jos raha menee eri ihmiselle kuin jolle luulee maksavansa.

On väärin, mutta minusta on kummallista puhua naisparasta, kun olisi joka tapauksessa ollut valmis tuollaista vuokraa maksamaan. Tuohan ei oikeastaan liity millään tavalla siihen naiseen, vaan miehen rahallinen hyöty on tullut vanhemmilta ja verottajalta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vuokra on naisen mielestä ollut kohtuullinen, kun on sitä kerran suostunut maksamaan, niin väliä sillä vuokranantajan henkilöllisyydellä on? Siis ymmärrän luottamuksen menetyksen parisuhteessa ja eropäätöksen, mutta ei tuossa puhtaasti rahan kannalta ole minusta mitään vääryyttä tehty.

Onhan se väärin jos miehen vanhemmat eivät perineet vuokraa. He olisivat palauttaneet rahat toisin kuin tämä mies. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vuokra on naisen mielestä ollut kohtuullinen, kun on sitä kerran suostunut maksamaan, niin väliä sillä vuokranantajan henkilöllisyydellä on? Siis ymmärrän luottamuksen menetyksen parisuhteessa ja eropäätöksen, mutta ei tuossa puhtaasti rahan kannalta ole minusta mitään vääryyttä tehty.

Asuminen oli ILMAISTA. Ei ollut "vuokranantajaa". Miehen vanhemmat omistivat kämpän eikä siitä tarvinnut maksaa heille mitään. Joten miten perustelet sen, että naisen olisi pitänyt maksaa miehelle "vuokraa"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin pyydän naisystävältäni vuokraa, vaikka kyseessä on omistusasunto?

Esim. korkeintaan puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä on ok, elleivät tulot ole kohtuuttomassa suhteessa tai toisen harrastukseen kuulu joku tosi paljon sähköä vievä laite. Tietyssä vaiheessa kannattaa asua omillaan ennemmin kuin toisen kanssa, koska yhdessä asuminen vaikuttaa tuloihin. Omistusasunnon yhtiövastiketta ei voi jakaa tasapuolisuuden nimiin edes puoliksi, koska omistusoikeudesta ei siirry vuokran mukana toiselle mitään. Omakotitalossa sama juttu niin, että kuluja voi maksaa, mutta eihän hänelle mitään osuutta siirry, joten on väärin ottaa täyttä "vuokraa".

Eli on ok, että kulut maksetaan puoliksi, mutta toinen joutuu lyhentämään tuottamattoman asunnon lainaa ja samaan aikaan toinen voi lyhentää vaikka samalla summalla sijoitusasunnon lainaa? Ei ole ihan ilmaista huvia sitoa pääomaa täysin tuottamattomaan kohteeseen, omaan asuntoon..

Oma asunto tuottaa koko ajan. Sille on termikin, asuntotulo.

http://liberalismi.net/wiki/Asuntotulo

Omassa asunnossa asuminen tuottaa laksennallisesti markkinahintaisen vuokran verran koska sen verran tulee säästöä kuukausittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vuokra on naisen mielestä ollut kohtuullinen, kun on sitä kerran suostunut maksamaan, niin väliä sillä vuokranantajan henkilöllisyydellä on? Siis ymmärrän luottamuksen menetyksen parisuhteessa ja eropäätöksen, mutta ei tuossa puhtaasti rahan kannalta ole minusta mitään vääryyttä tehty.

Asuminen oli ILMAISTA. Ei ollut "vuokranantajaa". Miehen vanhemmat omistivat kämpän eikä siitä tarvinnut maksaa heille mitään. Joten miten perustelet sen, että naisen olisi pitänyt maksaa miehelle "vuokraa"?

Vaikka siten, että yleensä asumisesta maksetaan vuokraa ja nainen on katsonut vuokran kohtuulliseksi ja on sitä kyennyt tuloistaan maksamaan. Se, miten vanhemmat omaa poikaansa taloudellisesti tukevat, ei liity asiaan. Eihän tuossa mitään taloudellista vahinkoa ja tappiota ole naiselle tullut, vaan hän sai täsmälleen sen, mistä oli valmis maksamaankin.