Naisparka maksoi vuoden ajan "vuokraa" tonnin kuussa, raha menikin miehen tilille

Vierailija kirjoitti:

Tässä kyseisessä tapauksessa nainen oli vielä taloudellisesti heikommassa tilanteessa, mikä tekee hyväksikäytöstä vielä tuomittavamman.

Lisäksi vaikka naiselle tuo vuokra olisikin ollut ok ja mahdollinen, se ei poista sitä faktaa että mies valehteli. Mies valehteli, että asunto on vuokrakämppä ja hän maksaa siitä vuokraa, ja naisen pitää osallistua maksamiseen. Mieshän ei maksanut mitään ja asui "siivellä" vanhempiensa kämpässä. Kenen mielestä tämä on oikein?

Kyllä valehteli ja toimi epärehellisesti. Mutta kyllä naisella pitäisi vähän jotkut kellot kilkattaa, jos ei ole koskaan nähnyt vuokrasopimusta ja yksinään omalta tililtään maksaa kohtuuttoman isoa vuokraa. Eihän miehen saama epäreilu etu johtunut huijaamisesta, vaan siitä, että vanhemmat eivät vuokraa ottaneet. Petoksesta voitaisiin puhua sitten, jos olisi oikeasti ollut joku vuokranantaja, joka nyt vielä vaatisi naiselta maksamattomia vuokria. 

Ylipäätään kannattaa harkita tarkkaan kenen kanssa muuttaa yhteen asumaan. Olen 50v ja nuorena asuin avoliitossa. Molemmat yhtä köyhiä ja maksettiin mitä pystyttiin yhdessä. Myöhemmin olen ollut naimisissa reilu 20v ja koko sen ajan kaikki on ollut yhteistä.

Pitäisin hyvin outona maksaa miehelleni vuokraa tai ylipäätään laskea pennilleen kuka maksaa kuinka paljon mitäkin. Meillä on samansuuntaiset rahankäyttötavat ja vaihtelua on ollut tuloissa ajoittain. Yleensä minä olen tienannut enemmän

Omille lapsille toivon malttia avoliittoihin. Ei ole mitään syytä lahteä asumaan toisen kanssa ellei ole valmis olemaan parisuhteessa. Niin ettei tarvitse jokaista penniä laskea.

Meidän miniä maksaa vuokraa 2300 e/kk vuokraa 160 m3 asunnostamme Ullanlinnassa. Sekin on halpa vuokra sillä voisimme koska tahansa saada siitä 5000 e/kk. Poikamme tietysti saa osan vuokrasta itselleen ennakkoperintönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

Käännetäänpäs tämä tilanne vähän toisin. Ajattele, että mies omistaa asunnon ja lyhentää sen velkaa, mutta ei asu tässä asunnossa itse, vaan siinä on vuokralaiset. Mies itse asuu vuokra-asunnossa avovaimon kanssa ja maksavat sen kulut täsmälleen puoliksi. Onko sinusta siis väärin, että nainen maksaa puolet vuokra-asunnon kuluista, koska mies samalla lyhentää omistamansa asunnon lainaa ja naisen vuokranmaksu edesauttaa sen lainan lyhennystä, koska miehelle jää enemmän rahaa lyhennyksiin kuin jos asuisi yksin? Miksi naisen pitäisi saada mitään osuuksia siitä miehen omistamasta asunnosta? 

Tämä tapa on ok. Asutaan mielummin vuokralla

Eli jos asutaan vuokralla, on ihan ok auttaa miestä kerryttämään omaisuutta, mutta jos asutaan omistusasunnossa, siinä on jokin suuri epäkohta? En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Miten se, missä asutaan, vaikuttaa epäreiluuteen tässä tilanteessa? Omaisuus ja kulunjako silti täysin samanlainen. Ainoastaan asunto, jossa asutaan on eri. 

Kulunjako ei ole sama. Vuokraa maksavat molemmat yhdessä sovitun jaon mukaisesti. Ja molemmat voivat tehdä muilla rahoillaan mitä tahansa

Miksi pitäisi asua siinä toisen omistamassa asunnossa? Ja etenkään maksaa sen lyhennyksiä

 

Rautalankaesimerkki: 

1) asuminen vuokra-asunnossa ja omistusasunto vuokralla: 

- mies maksaa vuokraa 500 ja nainen 500

- mies saa omistamastaan asunnosta vuokratuloja 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hän maksaisi vuokraa 1000 euroa, joten hän lyhentäisi lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

2) asuminen omistusasunnossa

- nainen maksaa miehelle "vuokraa" 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hänellä olisi varaa lyhentää lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

Missä on näissä tilanteissa ero tulonjaon osalta? Nainen maksaa täsmälleen yhtä paljon asumisestaan, samoin mies kerryttää omaisuutta täsmälleen yhtä paljon. 

Nämä esimerkkisi eivät toimi millään tasolla. Jos mies haluaa saada vuokraa, hän tekee vuokrasopimuksen ja maksaa verot.

Siksipäs laitoinkin vuokran lainausmerkkeihin, kun sehän tarkoittaa tuossa tilanteessa kuluihin osallistumista. Oliko muuta ongelmaa? 

Kuluihin osallistumista yhtä suurella osuudella kuin asunnon omistaja

Niin. Mieshän tuossa laskelmassa osallistuukin. Sitä ei vain mainita, koska tuossa laskin vain rahavirtaa vaimon ja lyhennyksen osalta. Samalla tavalla mies maksaa tuossa ensimmäisessä kohdassa sen omistamansa asunnon kuluja lyhennyksen lisäksi. Niitä en nyt vain tuohon maininnut, koska oletin, että idioottikin tämän tajuaa. 

Nyt siis kyseessä onkin vaimo, joka maksaa pimeästi miehelleen vuokraa.

Mitä sinä nyt selität? Ei se ole mitään pimeää vuokraa, jos päätetään, missä suhteessa kuluja jaetaan. Jos esimerkiksi sinä sovit maksavasi kuukaudessa 100 euroa enemmän kuluja kuin puolisosi tai vaikka maksat hänen puolestaan jonkin puhelinlaskun, ei se mitään pimeää vuokraa ole, vaan pariskunnan välinen sopimusasia. Se oli nyt vain tuossa esimerkissä verrannollinen tilanteeseen, jossa asutaan vuokralla ja sen oli tarkoitus ilmentää sitä, että kulut ovat naiselle molemmissa samansuuruiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jesse-armahtaa-luonto-ei kirjoitti:

Jos pariskunta asuu vuokra-asunnossa niin pidän kohtuullisena että molemmat osapuolet maksavat asumisestaan. Tämän ei tarvitse olla tasan 50/50, mutta jotain.

Jos taas pariskunta asuu vain toisen osapuolen omistamassa omistus-asunnossa, niin silloin vain omistavalla ospuolella on velvollisuus maksaa mahdollista lainanlyhennystä. Toki toinen osapuoli voi halutessaan osallistua lainanlyhennykseen, jolloin hän kartuttaa vapaaehtoisesti asunnon omistavan osapuolen omaisuutta. Mahdollisen vastikkeen, vesi-, sähkö- ja jätemaksun voi jakaa molempien osapuolten kesken.

Perusteluni on, että parisuhteessa osapuolten ei tulisi pyrkiä hyötymään *toisistaan* taloudellisesti. Omistava osapuoli kartuttaa omaisuuttaan lainanlyhennyksillä eikä toisella osapuolella ole velvollisuutta osallistua tähän. Asian voi kääntää seuraavaan asetelmaan: yksi osapuoli omistaa osakesalkun jonka hankkimiseen hän on nostanut lainaa. Toinen osapuoli ei omista mitään tästä osakesalkusta. Osapuolet asuvat yhdessä asunnossa josta syntyy kustannuksia vastikkeen ja sähkölaskun muodossa. On siis kohtuullista että molemmat osallistuvat vastikkeen ja sähkölaskun kustannuksiin sillä molemmat hyötyvät tästä. Osakesalkun hankkimista varten nostetun lainan lyhennyksestä hyötyy vain toinen osapuoli, ja vieläpä toisen osapuolen kustannuksella jos tämä osallistuu lainanlyhennyksiin.

Jos pariskunta asuu vuokralla, niin edellisessä asetelmassa kummallakaan ei ole osakesalkkua eikä lainanlyhennystä mutta tilanne on muutoin sama. Jos taas molemmat omistavat osan asunnosta, niin molemmilla on omat osakesalkut edellisessä asetelmassa.

Nähtävästi monet ajattelevat, toki ymmärrettävästikin, että "asumisesta" (vastike, säkö, vesi jne sekä lainanlyhennys) syntyvät kustannukset tulisi jakaa molempien kesken, jolloin omistava osapuoli voi periä "vuokraa" toiselta osapuolelta. Tällaisessa tilanteessa raha siirretään yhdestä taskusta toiseen pariskunnan sisällä eikä pariskunta (yksikkönä) hyödy siitä lainkaan.

Ei "lyhennys" tietenkään, vaan korot. Ajatelkaa sitä vaikka vuokrana pankille, että saatte asua pankin omistamassa asunnossa.

Nimenomaan. Asunnon tapauksessa lainaa ei ole otettu pelkästään omaisuuden kartuttamiseksi, vaan pitkäaikaiskustannuksiltaan edullisemmaksi toivotun asumismuodon rahoittamiseksi. Jos kumppani haluaa hyötyä tästä edullisemmasta asumismuodosta, niin hän voi osallistua sen aiheuttamiin kustannuksiin lyhennysosaa lukuunottamatta. Jos hän ei halua hyötyä omistusasumisesta, niin hän voi maksaa vuokraa kuten kaikki muutkin ihmiset jotka eivät ole omistusasumisesta kiinnostuneita.

Se edullisuus tulee, kun lainat on maksettu. Silloin kai tämä vuokra vähenee, kun mielestäsi molemmat tässä hyötyy pitkäaikaisesti edullisemmasta asumismuodosta

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

Tutullani on toisin päin nainen omistaa omakotitalon, mies maksaa vuokraa, luultavasti ilman tuttuani asuisi kämäisessä vuokrayksiössä, koska ei 45v ole mitään omaisuutta saanut kasattua, nyt asuu 160neliön omakotitalossa, parilla sataa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

Käännetäänpäs tämä tilanne vähän toisin. Ajattele, että mies omistaa asunnon ja lyhentää sen velkaa, mutta ei asu tässä asunnossa itse, vaan siinä on vuokralaiset. Mies itse asuu vuokra-asunnossa avovaimon kanssa ja maksavat sen kulut täsmälleen puoliksi. Onko sinusta siis väärin, että nainen maksaa puolet vuokra-asunnon kuluista, koska mies samalla lyhentää omistamansa asunnon lainaa ja naisen vuokranmaksu edesauttaa sen lainan lyhennystä, koska miehelle jää enemmän rahaa lyhennyksiin kuin jos asuisi yksin? Miksi naisen pitäisi saada mitään osuuksia siitä miehen omistamasta asunnosta? 

Tämä tapa on ok. Asutaan mielummin vuokralla

Eli jos asutaan vuokralla, on ihan ok auttaa miestä kerryttämään omaisuutta, mutta jos asutaan omistusasunnossa, siinä on jokin suuri epäkohta? En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Miten se, missä asutaan, vaikuttaa epäreiluuteen tässä tilanteessa? Omaisuus ja kulunjako silti täysin samanlainen. Ainoastaan asunto, jossa asutaan on eri. 

Kulunjako ei ole sama. Vuokraa maksavat molemmat yhdessä sovitun jaon mukaisesti. Ja molemmat voivat tehdä muilla rahoillaan mitä tahansa

Miksi pitäisi asua siinä toisen omistamassa asunnossa? Ja etenkään maksaa sen lyhennyksiä

 

Rautalankaesimerkki: 

1) asuminen vuokra-asunnossa ja omistusasunto vuokralla: 

- mies maksaa vuokraa 500 ja nainen 500

- mies saa omistamastaan asunnosta vuokratuloja 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hän maksaisi vuokraa 1000 euroa, joten hän lyhentäisi lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

2) asuminen omistusasunnossa

- nainen maksaa miehelle "vuokraa" 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hänellä olisi varaa lyhentää lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

Missä on näissä tilanteissa ero tulonjaon osalta? Nainen maksaa täsmälleen yhtä paljon asumisestaan, samoin mies kerryttää omaisuutta täsmälleen yhtä paljon. 

Nämä esimerkkisi eivät toimi millään tasolla. Jos mies haluaa saada vuokraa, hän tekee vuokrasopimuksen ja maksaa verot.

Siksipäs laitoinkin vuokran lainausmerkkeihin, kun sehän tarkoittaa tuossa tilanteessa kuluihin osallistumista. Oliko muuta ongelmaa? 

Kuluihin osallistumista yhtä suurella osuudella kuin asunnon omistaja

Niin. Mieshän tuossa laskelmassa osallistuukin. Sitä ei vain mainita, koska tuossa laskin vain rahavirtaa vaimon ja lyhennyksen osalta. Samalla tavalla mies maksaa tuossa ensimmäisessä kohdassa sen omistamansa asunnon kuluja lyhennyksen lisäksi. Niitä en nyt vain tuohon maininnut, koska oletin, että idioottikin tämän tajuaa. 

Nyt siis kyseessä onkin vaimo, joka maksaa pimeästi miehelleen vuokraa.

Mitä sinä nyt selität? Ei se ole mitään pimeää vuokraa, jos päätetään, missä suhteessa kuluja jaetaan. Jos esimerkiksi sinä sovit maksavasi kuukaudessa 100 euroa enemmän kuluja kuin puolisosi tai vaikka maksat hänen puolestaan jonkin puhelinlaskun, ei se mitään pimeää vuokraa ole, vaan pariskunnan välinen sopimusasia. Se oli nyt vain tuossa esimerkissä verrannollinen tilanteeseen, jossa asutaan vuokralla ja sen oli tarkoitus ilmentää sitä, että kulut ovat naiselle molemmissa samansuuruiset. 

Sinä juuri rsimerkissäsi oletit naisen maksavan miehelle 500 vuokraa ja nyt se nainen on jo vaimo.

Vierailija kirjoitti:

- Jos minä haluan vaikka myydä kymppitonnin arvoisen autoni ja kumppanini haluaa ostaa juuri vastaavan auton, niin pitääkö minun olla valmis myymään se auto hänelle kahdella sadalla vain siksi että hän on kumppanini?

Ei. Sinä et edes myy autoasi muka-kumppanillesi vaan hän voi käyttää sitä kuten haluaa. Te olette pariskunta.

Tietysti molemmat myös osallistuvat autosta tuleviin kustannuksiin TAI muihin menoihin, miten olette asian sopineetkaan ja millaiset tulonlähteet teillä kulloinkin on.

Molemmat saavat hyötyä, molemmat osallistuvat tilanteen mukaan. Sellaista se on parisuhteessa eläminen.

- Minä taas olen sitä mieltä, että jos et ole valmis maksamaan kohtuullista vuokraa tai lainaa puolikkaasta isosta kolmiosta, niin sinun ei varmasti tarvitse asua isossa kolmiossa

Lainanmaksuhan on ihan ok, jos puoliso tällöin myös omistaa puolet asunnosta. Vuokranmaksusta ei mielestäni parisuhteessa voi edes puhua. Kyse on yhteisestä kulusta, johon osallistutaan kulloisenkin tulotilanteen mukaan joustaen.

En enää ihmettele miten niin monella miehellä tuottaa vaikeuksia löytää ja pysyä parisuhteessa. Oletan, että näidenkin kysymysten esittäjä on mies.

Itse olen parisuhteessa se enemmän tienaava. Minulle parisuhde tarkoittaa sitä, että kulut ja menot ovat yhteisiä, asioista keskustellaan ja aina tilanteen mukaan joustetaan. Jos toinen on työtön, hän ei voi osallistua samalla panoksella kuin hyvin tienatessaan. Ilmeisesti näissä erilaisissa muka-parisuhteissa työtön/sairas/opiskeleva partneri poistettaisiin muka-parisuhteesta varattomuutensa vuoksi. Sitä minä en voi ymmärtää.

Tuo sisälsi jo niin paljon hatusta heitettyjä oletuksia ja suoranaisia satuja, että asiasisältöä on vaikea niiden seasta edes löytää. Osa pareista pitää yhteisiä ja osa erillisiä rahoja. Kummassakaan tavassa ei ole mitään väärää, tärkeintä että järjestely sopii kyseiselle parille. Tietysti erityistilanteissa autetaan kumppania myös niissä omien rahojen perheissä, on jokseenkin lapsellista olettaa automaattisesti muuta. Tiukassa tilanteessa auttaminen on eri asia kuin se että asioista alunperinkin sovitaan epäreilusti ja toista osapuolta hyväksikäyttäen.

Enkä ole mies eikä minulla ole ollut mitään vaikeuksia löytää ja pitää parisuhdetta, kiitos vaan huolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

Käännetäänpäs tämä tilanne vähän toisin. Ajattele, että mies omistaa asunnon ja lyhentää sen velkaa, mutta ei asu tässä asunnossa itse, vaan siinä on vuokralaiset. Mies itse asuu vuokra-asunnossa avovaimon kanssa ja maksavat sen kulut täsmälleen puoliksi. Onko sinusta siis väärin, että nainen maksaa puolet vuokra-asunnon kuluista, koska mies samalla lyhentää omistamansa asunnon lainaa ja naisen vuokranmaksu edesauttaa sen lainan lyhennystä, koska miehelle jää enemmän rahaa lyhennyksiin kuin jos asuisi yksin? Miksi naisen pitäisi saada mitään osuuksia siitä miehen omistamasta asunnosta? 

Tämä tapa on ok. Asutaan mielummin vuokralla

Eli jos asutaan vuokralla, on ihan ok auttaa miestä kerryttämään omaisuutta, mutta jos asutaan omistusasunnossa, siinä on jokin suuri epäkohta? En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Miten se, missä asutaan, vaikuttaa epäreiluuteen tässä tilanteessa? Omaisuus ja kulunjako silti täysin samanlainen. Ainoastaan asunto, jossa asutaan on eri. 

Kulunjako ei ole sama. Vuokraa maksavat molemmat yhdessä sovitun jaon mukaisesti. Ja molemmat voivat tehdä muilla rahoillaan mitä tahansa

Miksi pitäisi asua siinä toisen omistamassa asunnossa? Ja etenkään maksaa sen lyhennyksiä

 

Rautalankaesimerkki: 

1) asuminen vuokra-asunnossa ja omistusasunto vuokralla: 

- mies maksaa vuokraa 500 ja nainen 500

- mies saa omistamastaan asunnosta vuokratuloja 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hän maksaisi vuokraa 1000 euroa, joten hän lyhentäisi lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

2) asuminen omistusasunnossa

- nainen maksaa miehelle "vuokraa" 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hänellä olisi varaa lyhentää lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

Missä on näissä tilanteissa ero tulonjaon osalta? Nainen maksaa täsmälleen yhtä paljon asumisestaan, samoin mies kerryttää omaisuutta täsmälleen yhtä paljon. 

Nämä esimerkkisi eivät toimi millään tasolla. Jos mies haluaa saada vuokraa, hän tekee vuokrasopimuksen ja maksaa verot.

Siksipäs laitoinkin vuokran lainausmerkkeihin, kun sehän tarkoittaa tuossa tilanteessa kuluihin osallistumista. Oliko muuta ongelmaa? 

Kuluihin osallistumista yhtä suurella osuudella kuin asunnon omistaja

Niin. Mieshän tuossa laskelmassa osallistuukin. Sitä ei vain mainita, koska tuossa laskin vain rahavirtaa vaimon ja lyhennyksen osalta. Samalla tavalla mies maksaa tuossa ensimmäisessä kohdassa sen omistamansa asunnon kuluja lyhennyksen lisäksi. Niitä en nyt vain tuohon maininnut, koska oletin, että idioottikin tämän tajuaa. 

Nyt siis kyseessä onkin vaimo, joka maksaa pimeästi miehelleen vuokraa.

Mitä sinä nyt selität? Ei se ole mitään pimeää vuokraa, jos päätetään, missä suhteessa kuluja jaetaan. Jos esimerkiksi sinä sovit maksavasi kuukaudessa 100 euroa enemmän kuluja kuin puolisosi tai vaikka maksat hänen puolestaan jonkin puhelinlaskun, ei se mitään pimeää vuokraa ole, vaan pariskunnan välinen sopimusasia. Se oli nyt vain tuossa esimerkissä verrannollinen tilanteeseen, jossa asutaan vuokralla ja sen oli tarkoitus ilmentää sitä, että kulut ovat naiselle molemmissa samansuuruiset. 

Sinä juuri rsimerkissäsi oletit naisen maksavan miehelle 500 vuokraa ja nyt se nainen on jo vaimo.

Mikä tässä nyt on vaikeaa? Pari kertaa jo selitin, että vuokra oli lainausmerkeissä juuri sen takia, että se ei ole varsinaista vuokraa, vaan kuluihin osallistumista hyvitykseksi siitä, että asut toisen asunnossa. Ja nöyrin anteeksipyyntö siitä, että jätin avo-etuliitteen pois. Mahtoi olla todella hämmentävä noinkin suuri ja merkittävä virhe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

En nyt oikein tajua, mitä tyhmää tuossa on. Asuimme ennen vuokralla kaksiossa josta maksoimme vuokraa 1100€ eli 550€ molemmat.

Sitten miehen vanhemmat tarjosivat omaa asuntoaan mikä on isompi ja täysin keskustassa. Maksamme tästä 800€ eli 400€ euroa molemmat.

Asunto tulee jäämään miehelle kohta, mutta kyllä minä tuon 400€ silti asumisestani maksan.

Niin kauan se on ok kun mieskin maksaa oman osuutensa, mutta sitten kun sinä alat maksaa miehelle, se on kuin vasen käsi maksaisi oikealle. Jos te olette rakastunut aviopari, te olette liittyneet yhdeksi yksiköksi kun menitte naimisiin, mutta jos olette kämppiksiä niin joo, toki sun pitää maksaa asumisestasi.

Kummallisia parisuhteita.. Itse ajattelen, että parisuhteessa molempien tulisi haluta toiselle hyvää. Että suhde olisi tasapuolinen ja siitä olisi molemmille ”hyötyä” eli pyrittäisiin siihen, että molemmat saa suhteesta sen henkisen puolen lisäksi myös muuta iloa, jos se vaan on mahdollista.

Itse asun miehen asunnossa. Maksan hänelle n. 70% vastikkeesta sekä asumiskuluista puolet. Mies ei ottaisi mitään, ainakaan tuota vastiketta, mutta ennenkuin muutin tänne, niin tein laskelmia siitä millaisilla tuloilla/menoilla asumisemme olisi kaikista tasapuolisinta ja päädyin tuohon lukuun. Summaan vaikutti esim matkakulut yms. Monet tekijät.. Mutta nyt mies ”tienaa” tuolla vastikkeella, maksaa asuntolainaansa pois ja samalla minä pystyn säästämään ja sijoittamaan tosi hyvän summan joka kuukausi.

Emme kumpikaan haluaisi toisillemme sitä oloa, että toinen maksaa liikaa tai asutaan siivellä tai yhteisasuminen aiheuttaisi toiselle tukalamman tilanteen. Eikö parisuhde ole juuri sitä, että halutaan toiselle parasta.

Minulla on osakesäästötili jolle vaimoni maksaa muutaman satasen joka kuukausi. Näin osakesalkkuni kasvaa ripeämmin. Asunnon vuokran maksamme kyllä puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Jos minä haluan vaikka myydä kymppitonnin arvoisen autoni ja kumppanini haluaa ostaa juuri vastaavan auton, niin pitääkö minun olla valmis myymään se auto hänelle kahdella sadalla vain siksi että hän on kumppanini?

Ei. Sinä et edes myy autoasi muka-kumppanillesi vaan hän voi käyttää sitä kuten haluaa. Te olette pariskunta.

Tietysti molemmat myös osallistuvat autosta tuleviin kustannuksiin TAI muihin menoihin, miten olette asian sopineetkaan ja millaiset tulonlähteet teillä kulloinkin on.

Molemmat saavat hyötyä, molemmat osallistuvat tilanteen mukaan. Sellaista se on parisuhteessa eläminen.

- Minä taas olen sitä mieltä, että jos et ole valmis maksamaan kohtuullista vuokraa tai lainaa puolikkaasta isosta kolmiosta, niin sinun ei varmasti tarvitse asua isossa kolmiossa

Lainanmaksuhan on ihan ok, jos puoliso tällöin myös omistaa puolet asunnosta. Vuokranmaksusta ei mielestäni parisuhteessa voi edes puhua. Kyse on yhteisestä kulusta, johon osallistutaan kulloisenkin tulotilanteen mukaan joustaen.

En enää ihmettele miten niin monella miehellä tuottaa vaikeuksia löytää ja pysyä parisuhteessa. Oletan, että näidenkin kysymysten esittäjä on mies.

Itse olen parisuhteessa se enemmän tienaava. Minulle parisuhde tarkoittaa sitä, että kulut ja menot ovat yhteisiä, asioista keskustellaan ja aina tilanteen mukaan joustetaan. Jos toinen on työtön, hän ei voi osallistua samalla panoksella kuin hyvin tienatessaan. Ilmeisesti näissä erilaisissa muka-parisuhteissa työtön/sairas/opiskeleva partneri poistettaisiin muka-parisuhteesta varattomuutensa vuoksi. Sitä minä en voi ymmärtää.

Miten sinä nyt vedät tähän sairaan ja työttömän kumppanin, haluatko kohta sekoittaa tähän olemattomien lasten elatuksenkin. Nyt tässä puhutaan tasa-arvoisesta parista joka tienaa saman verran. Miksi sotket tähän autoja? Pitäisin yhtä lailla puolison hyväksikäyttämisenä, jos tarvitsisin auton työmatkoihin, mutta käyttäisin hänen autoa, jonka hän maksaa, ja hän kulkisi bussilla. Miksi ylipäätään pitää virittää elintaso sellaiseksi, mihin ei omalla työlläja palkalla olisi varaa? Asunnon voi hankkia sellaiselta paikalta että sieltä pääsee töihin bussilla. Jos mies sitten haluaa sen muualta, tai haluaa kalliin auton, se on sen jälkeen hänen valinta tukea minua että pääsen sieltä korvesta pienipalkkaiseen työhöni. Mutta siitä tässä EI OLLUT KYSE.

 

Mistäkö vedän tuollaisen skenaarion? Elämänkokemuksesta kai. Sinä haluat puhua "tasa-arvoisesta parista joka tienaa saman verran". Onko oikeasti jossain sellainen pariskunta, joka tienaa sentilleen saman summan ja tämä jatkuu katkeamattomana vuosikymmenien ajan? Varmaan he saavat myös orgasmin aina samaan aikaan..

Elämässä nyt yleensä on tilanteita, joissa ei tienaa hyvin. Opiskelu, työttömyys, jne. Mutta ehkä niin pitkät parisuhteet ovat nykyisin harvinaisia? Ehkä nykyisin nuoret putkahtavat suoraan opintoputkesta työpaikkaan, tai ainakin jotkut, ja heti seurustelevat täsmälleen samalla tulotasolla olevan henkilön kanssa.

Summa summarum, vaikka pariskunta tienaisi täsmälleen saman verran, ei ole moraalisesti oikein että toinen maksamalla yhteisiä kuluja auttaa toista kerryttämään omaisuuttaan.

Sinusta on siis moraalisesti oikein kerryttää samansuuruisella vuokralla kenen tahansa muun omaisuutta, paitsi puolison. Asia selvä.

Kun tapasin mieheni, meillä kummallakin oli omistusasunnot ja paljon lainaa. Minun asuntoni oli paremmalla paikalla ja mies muuttikin asuntooni ja laittoi omansa vuokralle.

Vuokra oli tonni, yhtiövastike 300 e ja verot piti maksaa tuloista.

Sai n 500 e käteen, jonka lisäsi lyhennyksiin. Minulle ei olisi halunnut maksaa mitään, vaikka vst asunnon vuokra olisi ollut 1200 e.

Kuinka moni ottaa toisen asumaan kotiinsa puolen yhtiövastikkeen summalla ? Mutta sitten on ok asua vuokralla sijoitusasunnossa, jossa tulot menevät tuntemattoman lompakkoon.

Meidän tapauksessa mies maksoi yhteiselle tilille tonnin ja minä 500 e. Ostimme myöhemmin yhteisen asunnon, jolloin myös toinen asunto meni vuokralle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Jos minä haluan vaikka myydä kymppitonnin arvoisen autoni ja kumppanini haluaa ostaa juuri vastaavan auton, niin pitääkö minun olla valmis myymään se auto hänelle kahdella sadalla vain siksi että hän on kumppanini?

Ei. Sinä et edes myy autoasi muka-kumppanillesi vaan hän voi käyttää sitä kuten haluaa. Te olette pariskunta.

Tietysti molemmat myös osallistuvat autosta tuleviin kustannuksiin TAI muihin menoihin, miten olette asian sopineetkaan ja millaiset tulonlähteet teillä kulloinkin on.

Molemmat saavat hyötyä, molemmat osallistuvat tilanteen mukaan. Sellaista se on parisuhteessa eläminen.

- Minä taas olen sitä mieltä, että jos et ole valmis maksamaan kohtuullista vuokraa tai lainaa puolikkaasta isosta kolmiosta, niin sinun ei varmasti tarvitse asua isossa kolmiossa

Lainanmaksuhan on ihan ok, jos puoliso tällöin myös omistaa puolet asunnosta. Vuokranmaksusta ei mielestäni parisuhteessa voi edes puhua. Kyse on yhteisestä kulusta, johon osallistutaan kulloisenkin tulotilanteen mukaan joustaen.

En enää ihmettele miten niin monella miehellä tuottaa vaikeuksia löytää ja pysyä parisuhteessa. Oletan, että näidenkin kysymysten esittäjä on mies.

Itse olen parisuhteessa se enemmän tienaava. Minulle parisuhde tarkoittaa sitä, että kulut ja menot ovat yhteisiä, asioista keskustellaan ja aina tilanteen mukaan joustetaan. Jos toinen on työtön, hän ei voi osallistua samalla panoksella kuin hyvin tienatessaan. Ilmeisesti näissä erilaisissa muka-parisuhteissa työtön/sairas/opiskeleva partneri poistettaisiin muka-parisuhteesta varattomuutensa vuoksi. Sitä minä en voi ymmärtää.

Miten sinä nyt vedät tähän sairaan ja työttömän kumppanin, haluatko kohta sekoittaa tähän olemattomien lasten elatuksenkin. Nyt tässä puhutaan tasa-arvoisesta parista joka tienaa saman verran. Miksi sotket tähän autoja? Pitäisin yhtä lailla puolison hyväksikäyttämisenä, jos tarvitsisin auton työmatkoihin, mutta käyttäisin hänen autoa, jonka hän maksaa, ja hän kulkisi bussilla. Miksi ylipäätään pitää virittää elintaso sellaiseksi, mihin ei omalla työlläja palkalla olisi varaa? Asunnon voi hankkia sellaiselta paikalta että sieltä pääsee töihin bussilla. Jos mies sitten haluaa sen muualta, tai haluaa kalliin auton, se on sen jälkeen hänen valinta tukea minua että pääsen sieltä korvesta pienipalkkaiseen työhöni. Mutta siitä tässä EI OLLUT KYSE.

 

Mistäkö vedän tuollaisen skenaarion? Elämänkokemuksesta kai. Sinä haluat puhua "tasa-arvoisesta parista joka tienaa saman verran". Onko oikeasti jossain sellainen pariskunta, joka tienaa sentilleen saman summan ja tämä jatkuu katkeamattomana vuosikymmenien ajan? Varmaan he saavat myös orgasmin aina samaan aikaan..

Elämässä nyt yleensä on tilanteita, joissa ei tienaa hyvin. Opiskelu, työttömyys, jne. Mutta ehkä niin pitkät parisuhteet ovat nykyisin harvinaisia? Ehkä nykyisin nuoret putkahtavat suoraan opintoputkesta työpaikkaan, tai ainakin jotkut, ja heti seurustelevat täsmälleen samalla tulotasolla olevan henkilön kanssa.

Summa summarum, vaikka pariskunta tienaisi täsmälleen saman verran, ei ole moraalisesti oikein että toinen maksamalla yhteisiä kuluja auttaa toista kerryttämään omaisuuttaan.

Sinusta on siis moraalisesti oikein kerryttää samansuuruisella vuokralla kenen tahansa muun omaisuutta, paitsi puolison. Asia selvä.

Ja siis kuluihin ja lainan korkoihin osallistuminen ei vielä kerrytä puolison omaisuutta pennin vertaa. Hän itse kerryttää maksamalla lainanlyhennyksiä. Eihän niitä kukaan pyytänytkään maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Jos minä haluan vaikka myydä kymppitonnin arvoisen autoni ja kumppanini haluaa ostaa juuri vastaavan auton, niin pitääkö minun olla valmis myymään se auto hänelle kahdella sadalla vain siksi että hän on kumppanini?

Ei. Sinä et edes myy autoasi muka-kumppanillesi vaan hän voi käyttää sitä kuten haluaa. Te olette pariskunta.

Tietysti molemmat myös osallistuvat autosta tuleviin kustannuksiin TAI muihin menoihin, miten olette asian sopineetkaan ja millaiset tulonlähteet teillä kulloinkin on.

Molemmat saavat hyötyä, molemmat osallistuvat tilanteen mukaan. Sellaista se on parisuhteessa eläminen.

- Minä taas olen sitä mieltä, että jos et ole valmis maksamaan kohtuullista vuokraa tai lainaa puolikkaasta isosta kolmiosta, niin sinun ei varmasti tarvitse asua isossa kolmiossa

Lainanmaksuhan on ihan ok, jos puoliso tällöin myös omistaa puolet asunnosta. Vuokranmaksusta ei mielestäni parisuhteessa voi edes puhua. Kyse on yhteisestä kulusta, johon osallistutaan kulloisenkin tulotilanteen mukaan joustaen.

En enää ihmettele miten niin monella miehellä tuottaa vaikeuksia löytää ja pysyä parisuhteessa. Oletan, että näidenkin kysymysten esittäjä on mies.

Itse olen parisuhteessa se enemmän tienaava. Minulle parisuhde tarkoittaa sitä, että kulut ja menot ovat yhteisiä, asioista keskustellaan ja aina tilanteen mukaan joustetaan. Jos toinen on työtön, hän ei voi osallistua samalla panoksella kuin hyvin tienatessaan. Ilmeisesti näissä erilaisissa muka-parisuhteissa työtön/sairas/opiskeleva partneri poistettaisiin muka-parisuhteesta varattomuutensa vuoksi. Sitä minä en voi ymmärtää.

Tuo sisälsi jo niin paljon hatusta heitettyjä oletuksia ja suoranaisia satuja, että asiasisältöä on vaikea niiden seasta edes löytää. Osa pareista pitää yhteisiä ja osa erillisiä rahoja. Kummassakaan tavassa ei ole mitään väärää, tärkeintä että järjestely sopii kyseiselle parille. Tietysti erityistilanteissa autetaan kumppania myös niissä omien rahojen perheissä, on jokseenkin lapsellista olettaa automaattisesti muuta. Tiukassa tilanteessa auttaminen on eri asia kuin se että asioista alunperinkin sovitaan epäreilusti ja toista osapuolta hyväksikäyttäen.

Enkä ole mies eikä minulla ole ollut mitään vaikeuksia löytää ja pitää parisuhdetta, kiitos vaan huolesta.

Minä en ymmärrä tuota että parisuhteessa ollessa toista "autetaan", ei toista tarvitse auttaa koska ne on yhteisiä juttuja kaikki, ei voi auttaa toista maksamaan yhteistä vuokraa, vaan se vuokra maksetaan koska ollaan pariskunta eikä mitään kavereita.

Tällä palstalla on ollut paljonkin niitä joiden pitää lainata rahaa puolisoltaan, onhan se ihan järkyttävää. Mikä nykyajan ihmisiä oikein vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

En nyt oikein tajua, mitä tyhmää tuossa on. Asuimme ennen vuokralla kaksiossa josta maksoimme vuokraa 1100€ eli 550€ molemmat.

Sitten miehen vanhemmat tarjosivat omaa asuntoaan mikä on isompi ja täysin keskustassa. Maksamme tästä 800€ eli 400€ euroa molemmat.

Asunto tulee jäämään miehelle kohta, mutta kyllä minä tuon 400€ silti asumisestani maksan.

Niin kauan se on ok kun mieskin maksaa oman osuutensa, mutta sitten kun sinä alat maksaa miehelle, se on kuin vasen käsi maksaisi oikealle. Jos te olette rakastunut aviopari, te olette liittyneet yhdeksi yksiköksi kun menitte naimisiin, mutta jos olette kämppiksiä niin joo, toki sun pitää maksaa asumisestasi.

Miten tämä "vasen käsi maksaa oikealle" -ajattelu muuttuu siinä vaiheessa, kun pariskunta asuu vuokralla maksaen vuokran puoliksi ja toinen heistä omistaa asunnon, josta saa vuokratuloja? Samalla tavalla se x maksaa joka kuukausi siitä, että y pääsee kerryttämään omaisuuttaan. Se raha vain kulkee sen yhteiskämpän vuokranantajan kautta, mutta loppujen lopuksi se sama summa jää y:n taskuun, eli käytännössä sama kuin x maksaa y:n taskuun. 

Päädyin jo aiemman suhteeni aikana siihen, että yhteenmuutto tapahtuu vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa ja silloin kun molemmilla on omaisuutta. Joko asunto ostetaan tasan puoliksi tai juoksevat kulut maksetaan puoliksi. Joo, kiinteistön omistukseen kuuluu riskejä jne. mutta en ole yksinkään asuessa kokenut ongelmaksi remontteja, oman säheltämisen aiheuttamia pieniä kuluja tai edes pesukoneen aiheuttamaa vesivahinkoa. Joka tapauksessa on vakuutus, enkä vuokralaiselta voisi periä mitään remonttikuluja, vaikka toki yhtiövastikkeen nousu voisi vaikuttaa vuokraan. Sitä paitsi jos yhtiövastike maksetaan puoliksi, siinä jo katetaan niitä muita kuluja. Tällä hetkellä asutaan molemmat yksin eri paikkakunnilla olevien töiden vuoksi, ei ole kuudenkaan vuoden jälkeen kyllä mikään kiire yhden kauhukokemuksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani muutti yhteen miehen kanssa. Mies omisti omakotitalon ja lyhensi sen velkaa. Nainen maksoi aina osuutensa.

Voiko typerämpää olla? Mies omistaa yksin asunnon ja nainen auttaa häntä lyhentämään lainaa. Naisella ei ole edes prosentin osuutta siitä omaisuudesta. Ihmiset ovat t y h m i ä.

Käännetäänpäs tämä tilanne vähän toisin. Ajattele, että mies omistaa asunnon ja lyhentää sen velkaa, mutta ei asu tässä asunnossa itse, vaan siinä on vuokralaiset. Mies itse asuu vuokra-asunnossa avovaimon kanssa ja maksavat sen kulut täsmälleen puoliksi. Onko sinusta siis väärin, että nainen maksaa puolet vuokra-asunnon kuluista, koska mies samalla lyhentää omistamansa asunnon lainaa ja naisen vuokranmaksu edesauttaa sen lainan lyhennystä, koska miehelle jää enemmän rahaa lyhennyksiin kuin jos asuisi yksin? Miksi naisen pitäisi saada mitään osuuksia siitä miehen omistamasta asunnosta? 

Tämä tapa on ok. Asutaan mielummin vuokralla

Eli jos asutaan vuokralla, on ihan ok auttaa miestä kerryttämään omaisuutta, mutta jos asutaan omistusasunnossa, siinä on jokin suuri epäkohta? En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Miten se, missä asutaan, vaikuttaa epäreiluuteen tässä tilanteessa? Omaisuus ja kulunjako silti täysin samanlainen. Ainoastaan asunto, jossa asutaan on eri. 

Kulunjako ei ole sama. Vuokraa maksavat molemmat yhdessä sovitun jaon mukaisesti. Ja molemmat voivat tehdä muilla rahoillaan mitä tahansa

Miksi pitäisi asua siinä toisen omistamassa asunnossa? Ja etenkään maksaa sen lyhennyksiä

 

Rautalankaesimerkki: 

1) asuminen vuokra-asunnossa ja omistusasunto vuokralla: 

- mies maksaa vuokraa 500 ja nainen 500

- mies saa omistamastaan asunnosta vuokratuloja 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hän maksaisi vuokraa 1000 euroa, joten hän lyhentäisi lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

2) asuminen omistusasunnossa

- nainen maksaa miehelle "vuokraa" 500

- mies maksaa lyhennystä 1000 euroa -> kerryttää omaisuutta

- ilman naista hänellä olisi varaa lyhentää lainaa vain 500 euroa kuukaudessa -> nainen auttaa kerryttämään omaisuutta 500 euroa kuukaudessa

Missä on näissä tilanteissa ero tulonjaon osalta? Nainen maksaa täsmälleen yhtä paljon asumisestaan, samoin mies kerryttää omaisuutta täsmälleen yhtä paljon. 

Nämä esimerkkisi eivät toimi millään tasolla. Jos mies haluaa saada vuokraa, hän tekee vuokrasopimuksen ja maksaa verot.

Siksipäs laitoinkin vuokran lainausmerkkeihin, kun sehän tarkoittaa tuossa tilanteessa kuluihin osallistumista. Oliko muuta ongelmaa? 

Kuluihin osallistumista yhtä suurella osuudella kuin asunnon omistaja

Niin. Mieshän tuossa laskelmassa osallistuukin. Sitä ei vain mainita, koska tuossa laskin vain rahavirtaa vaimon ja lyhennyksen osalta. Samalla tavalla mies maksaa tuossa ensimmäisessä kohdassa sen omistamansa asunnon kuluja lyhennyksen lisäksi. Niitä en nyt vain tuohon maininnut, koska oletin, että idioottikin tämän tajuaa. 

Nyt siis kyseessä onkin vaimo, joka maksaa pimeästi miehelleen vuokraa.

Mitä sinä nyt selität? Ei se ole mitään pimeää vuokraa, jos päätetään, missä suhteessa kuluja jaetaan. Jos esimerkiksi sinä sovit maksavasi kuukaudessa 100 euroa enemmän kuluja kuin puolisosi tai vaikka maksat hänen puolestaan jonkin puhelinlaskun, ei se mitään pimeää vuokraa ole, vaan pariskunnan välinen sopimusasia. Se oli nyt vain tuossa esimerkissä verrannollinen tilanteeseen, jossa asutaan vuokralla ja sen oli tarkoitus ilmentää sitä, että kulut ovat naiselle molemmissa samansuuruiset. 

Sinä juuri rsimerkissäsi oletit naisen maksavan miehelle 500 vuokraa ja nyt se nainen on jo vaimo.

Mikä tässä nyt on vaikeaa? Pari kertaa jo selitin, että vuokra oli lainausmerkeissä juuri sen takia, että se ei ole varsinaista vuokraa, vaan kuluihin osallistumista hyvitykseksi siitä, että asut toisen asunnossa. Ja nöyrin anteeksipyyntö siitä, että jätin avo-etuliitteen pois. Mahtoi olla todella hämmentävä noinkin suuri ja merkittävä virhe. 

Viimeisessä se oli vaimo. Että avioliitossakin maksetaan vuokraa. Ei sovi käsitykseeni parisuhteesta eikä avioliitosta

Vierailija kirjoitti:

Mitä tässä nyt sitten on?

Nainen maksoi vuokraa miehelle jolle / jonka vanhemmille tuo kohde kuuluu.

Siis miksi mies ei olisi saanut periä vuokraa?

Tässä ketjussa taas naiset näyttävät kommenteillaan miten häikäilemättömiä loiseläjiä ovat ja pitävät loisimista aivan normaalina ja itsestäänselvänä oikeudenmukaisuutena.

Käsi pystyyn miehet, kuka haluaa tuollaisen naisen itselleen. Niinpä.

Lisäisin tuohon vielä sen, että suurin osa vielä vie täysin häikäilemättä puolet miehen omaisuudesta, jos avioehtoa ei ole tehty. Ja jos on, niin eivät voi sietää, koska avioehdolla mies osoittaa ettei rakasta loista oikeasti!