En uskalla tehdä lapsia kun pelkään niin h e lvetisti synnytystä!
Mulla on monta synnyttänyttä tuttua.... Kavereita, kavereiden kavereita, työkavereita, sukulaisia, luokkalaisia..... He KAIKKI joiden kanssa asia tullut puheeksi, ovat sanoneet että synnytys on aivan hirveää. Kuulemma niin hirveää ja järkyttävää ettei sitä pysty kukaan synnyttämätön edes kuvittelemaan. Onko herranjumala ihan oikeasti tosiaan näin? Olen kuullut ihan kauheita juttuja. Ja sektio se vasta kauhea onkin, joten turha ehdottaa sitä "helpotuksena". Minä pelkään sektiota vielä ennemmän kuin alatiesynnytystä.
Onko adoptointi ihan mahdollista? Onko se valtavan suuri projekti? Voisin hyvinkin adoptoida lapsen, sillä haluaisin lapsia mutta synnyttää en taida uskaltaa.
Kommentit (1071)
Tästä jo aiemmin mainittiin, mutta sektion ja alatiesunnytyksen paremmuutta ei voi yleisesti vertailla, koska varsinkin alatiesynnytyksen kulkua ei voi ennustaa, se voi siis olla äidille ja vauvalle todella helppo ja turvallinen tai jotain täysin päinvastaista.
Varsinkaan ensisynnyttäjälle ei voida siis valita hänelle ihanteellisinta synnytystapaa kuin arvaamalla, tietenkin on asioita, jotka lisäävät alatiesynnytykseen liittyviä riskejä, kuten perätarjonta, monikkoraskaus, äidin kapea lantio ja/tai vauvan iso koko. Jos äiti kärsii synnytyspelosta, mutta hän ei kuulu riskiryhmiin, ei sektiokaan välttämättä ole hänelle tai lapselle parempi vaihtoehto, toisaalta voi olla, et vain voi etukäteen tietää.
Varmaan optimaalisin tilanne on jos päätöksen pystyy tekemään omien terveydellisten lähtökohtien perusteella eikä pelkän pelon perusteella varsinkaan jos pelon taustalla ei ole aiempaa vaikeaa synnytystä. Jos ei tästä huolimatta pääse pelosta yli ja valitsee sektion, niin onneksi suurella todennäköisyydellä se on turvallinen valinta. Jos taas päätyy synnyttämään alateitse niin toivotaan, että se sujuu toivotusti.
Pääasia olisi, että nainen ymmärtää sen verran fysiikastaan ja synnytyksen kulusta ja kummastakin vaihtoehdosta palautumisesta, ettei tekisi päätöstään kuulopuheiden tai pahimmassa tapauksessa täysin virheellisen tiedon perusteella. Se, ettei yleisesti olla ensimmäisenä suosittelemassa sektiota, ei ole mielestäni salaliitto, toisin kuin koulumaito....
pelkäsin myös ja ihan turhaan, ei kannata mennä palstoja lukemaan. jos se olisi oikeesti kauheaa niin ei kukaan tekisi lapsia, ei ainakaan yhtä enempää;-D
Nimenomaan! Tosin osa täällä on varmoja siitä, että olemme vain tyhmiä, eikä meitä haittaa vaikka seksielämä on pilalla loppu elämän, samoin pidätyskyky ja mitä muuta. Mutta meille on tärkeintä, että saamme puskea useamman lapsen lävitsemme seurauksista piittaamatta. Kukaan ei siis selviä alatiesynnytyksestä voittajana vaan aivan kaikki valehtelevat valehtelemisen ilosta.
En uskalla mennä sukeltamaan luoliin koska pelkään ahtaita paikkoja. Tosin ei mua kiinnosta sukeltaminen eikä luolat.
Siksi en sukella,enkä tosin ajattelekkaan sitä.
Itse menin rinta rottingilla synnyttämään kun kautta aikojen on naiset synnyttäneet joten ei se nyt niin kamalaa voi olla, lisäksi olin aika vakuuttunut ettei se kohdallani olisi niin tuskallista, eihän minulla ollut edes kuukautiskipuja!
Jouduin syömään sanani ja se kipu tosiaan on jotain niin sanoinkuvaamatonta ettei sitä synnyttämätön voi ymmärtää mutta kyllä siitä vaan selviää!
Se on vaan yksi päivä ja sitten saa nauttia lapsista lopun elämää. Kannattaa uskaltaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen 29 ja pidän orgasmia yhdynnässä ja tyydyttävää seksielämää tärkeänä osana elämää. Ne eivät kuitenkaan kilpaile muiden erittäin tärkeiden osa-alueiden kanssa, vaan ovat tasapainossa muiden tärkeiden elämääni kiinteästi liittyvien asioiden kanssa. Läheisten hyvinvointi, oma ja perheen terveys, tyydyttävä tarpeeksi haastava ura, innostava vapaa-aika, vain muutamia mainitakseni. En ole valmis riskeeraamaan mitään näistä, jos voin asiaan helposti vaikuttaa. Jos joku osa elämässäni ei ole kunnossa, koen sen heijastuvan muihinkin elämän toimiin. Edelleenkin, ilmeisesti toisille ihmisille tyydyttävä seksielämä ei ole tärkeä osa elämää ja sen menettäminen ei ole niin iso asia.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan yksi päivä ja sitten saa nauttia lapsista lopun elämää. Kannattaa uskaltaa!
Siis luitko näitä viestejä, onko sinulla todettu ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Itse menin rinta rottingilla synnyttämään kun kautta aikojen on naiset synnyttäneet joten ei se nyt niin kamalaa voi olla, lisäksi olin aika vakuuttunut ettei se kohdallani olisi niin tuskallista, eihän minulla ollut edes kuukautiskipuja!
Jouduin syömään sanani ja se kipu tosiaan on jotain niin sanoinkuvaamatonta ettei sitä synnyttämätön voi ymmärtää mutta kyllä siitä vaan selviää!
Siis ei se kipu vaan ne jälkiseuraamukset. Sinulla kävi siis tuuri ja synnytys meni hyvin, normaalisti. Koit helvetilliset tuskat, mutta et ollut yksi niistä 5/100 naisesta, jotka kärsivät vaikeista synnytyksen jälkeisistä ongelmista mahdollisesti loppuelämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Voi ei, kyllä seksistä on tullut vaan tärkeämpää, kun ikää on tullut lisää. Olenkohan jotenkin poikkeava? T. 55 v sektiolla aikanaan synnyttänyt.
Ymmärrän pelkosi,mutta mieti miten moni on synnytetty. Kaikki maailmassa elävät ja eläneet ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen yli viisikymppinen ja pidän yhä orgasmin saamista yhtenä elämäni tärkeimmistä asioista. Vaikka kaikki muu kaatuisi ympäriltä ja menisi pieleen, voin muutamassa minuutissa saavuttaa hetkellisen, täydellisen onnen.
Jonkun ajan se tosiaan on ihan hirveetä mutta sen kestää kun tietää että pian on ohi ja vauva ulkona. Ite 2 lasta synnyttäneenä en ottanu epiduraalia kummastakaan. Ekassa kohdunkaulanpuudutus mikä oli ihan hirvee ja entiä lievittikö kipua yhtään, en suosittele. Toisesta otin sen puddendaalipuudutus (en oo varma kirjoitetaan jo noin). Se saatiin laitettuu vaan toiselle puolelle alapäätä mut parempi kun ei mitään. Mulle itelle se vauvan ulostulo kaikista kivuliainta joka onneks lyhytkestoisin siks ainoastaan siihen halusin lievitystä tässä toisessa kun ekassa ei ollut. Supistukset ei nii pahoja koska niiden välissä on aina tauko niin ne kyllä kestää hyvin. Mut kaikki on yksilöitä jotkut vois taas sanoo että supistukset pahempia. Ei kannata pelätä kipua. Sen kestää kyllä ja pian unohtaakin ja tosiaan voi ottaa kunnon kivunlievitukset niin ei mitään hätää.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pelkosi,mutta mieti miten moni on synnytetty. Kaikki maailmassa elävät ja eläneet ihmiset.
Ja sitten kun lasket miten suuri % näistä synnytyksistä on päättynyt siihen, että äiti kuolee/vammautuu/saa arkeaan haittaavan vaivan niin huh. Ennen toki naisella ei ollut itsemääräämisoikeutta omasta kropasta ja lapsia vaan tuli, jos oli tullakseen...Ja nykyään onneksi naiset saavat päättää ainakin siitä tukeeko lapsia vai ei, muuten he ovat täysin terveydenhuollon armoilla tässä asiassa ja ketään ei kiinnosta heidän itsemääräämisoikeutensa ja mielipiteensä. Ja sitten kysellään miksi syntyvyys laskee Suomessa? Niin ai miksi???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen yli viisikymppinen ja pidän yhä orgasmin saamista yhtenä elämäni tärkeimmistä asioista. Vaikka kaikki muu kaatuisi ympäriltä ja menisi pieleen, voin muutamassa minuutissa saavuttaa hetkellisen, täydellisen onnen.
Kyllä minullekin orgasmit tärkeää edelleen elämässä, olen 62 v. Kyllä on outoa porukkaa palstalla, luulevat seksin jotenkin loppuvan kun ikää tulee.
Itse pelkään enemmän sitä että olen synnytyksen jälkeen lopun elämäni huolissani ja vastuussa (18 vuotta) toisesta ihmisestä.
Miten voin tietää että juuri minun arvoni, joita siirrän lapselle, ovat oikeita?
Miten voin tietää että minun käsitykseni moraalista on oikea, ja sitä voi siten opettaa lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkelikki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä ketju voi olla näin pitkä? Sektion saa pyytämällä. Tai siis vaatimalla. Ei tietenkään tuosta vaan, mutta täytyy heittäytyä oikeasti pelokkaaksi, niin varmasti saa. Synnytyspelko on ihan oikea diagnoosi sektiota varten. Ei kukaan voi ketään pakottaa synnyttämään alakautta.
Sitten jos pelkää sektiotakin, niin kannattaa miettiä koko lapsentekoa.
Nimenomaan sektion saa vaatimalla, ei pyytämällä. Tämä ketju on pitkä koska tähän tarvitaan mahdollisimman pian muutos ja sektion saa pyytämällä, ei vaatimalla.
Miksi sektio pitäisi saada ilman muita perusteita kuin että haluu?
Meillä on taatusti leikattavia muutenkin yllin kyllin. Jos välttämättä haluat sektion ilman mitään lääketieteellisiä syitä, voit ostaa sen itse.
Montako synnytykseen kuollutta tiedät? Minä en tiedä ainuttakaan, mutta leikkauspöydälle tai leikkauksen komplikaatioihin kuolleita tiedän useampiakin, lähimpänä oma isäni.
Aika moni ostaisi sektion omilla rahoillaan ja hoidattaisi itsensä viihtyisässä yksityissairaalassa. Tämä ei kuitenkaan Suomen demokraattisessa neuvostotasavallassa ole mahdollista.
Yksityissairaalat lähtevät tarjoamaan heti sektiopalveluita, kunhan markkinaa on. Eli siitä vaan nostattamaan henkeä ja intoa. Julkispuolelta on huvisektiota turha ruveta ilmaiseksi itkemään.
Olet väärässä. Suomessa oli ennen mahdollista hankkia sektio käyttämällä yksityisen gynen palveluita. Se KIELLETTIIN. Samoin kohdunvuokraus.
Kuten jo aikaisemmin ketjussa on kirjoitettu, yksityiset sairaalat eivät tällä hetkellä tarjoa synnytyspalvelua sen takia, että säädökset edellyttävät esimerkiksi tarpeeksi paljon tiettyjen osaamisalueiden miehitystä sairaalassa 24/7. Se tulee niin kalliiksi, että sitä ruvetaan järjestämään vasta kun on tarpeeksi tämän alueen asiakkaita, eikä näin ole tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Itse pelkään enemmän sitä että olen synnytyksen jälkeen lopun elämäni huolissani ja vastuussa (18 vuotta) toisesta ihmisestä.
Miten voin tietää että juuri minun arvoni, joita siirrän lapselle, ovat oikeita?
Miten voin tietää että minun käsitykseni moraalista on oikea, ja sitä voi siten opettaa lapselle?
Huolissasi voit olla, mutta turha hätä. Voit välittää omat arvosi ja moraalikäsityksesi lapselle, mutta viime kädessä lapsi ajattelee itse ja päättää itse, pitääkö ne vai omaksuuko muut arvot.
Viikkiläinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse menin rinta rottingilla synnyttämään kun kautta aikojen on naiset synnyttäneet joten ei se nyt niin kamalaa voi olla, lisäksi olin aika vakuuttunut ettei se kohdallani olisi niin tuskallista, eihän minulla ollut edes kuukautiskipuja!
Jouduin syömään sanani ja se kipu tosiaan on jotain niin sanoinkuvaamatonta ettei sitä synnyttämätön voi ymmärtää mutta kyllä siitä vaan selviää!
Siis ei se kipu vaan ne jälkiseuraamukset. Sinulla kävi siis tuuri ja synnytys meni hyvin, normaalisti. Koit helvetilliset tuskat, mutta et ollut yksi niistä 5/100 naisesta, jotka kärsivät vaikeista synnytyksen jälkeisistä ongelmista mahdollisesti loppuelämän.
Suomessa 6/1000 äidistä ja heistäkin iso osa voidaan hoitaa. Ruotsissa noin 3/100 ja siellä onkin suomalainen synnytysosaaminen ollut kysyttyä koulutusosaamista
Ei näin synnytystalkoiden lobbausaikana :D Tämän artikkelin tekoa vaikeutettaisiin kaikin tavoin, koska tänne ei toivota rantautuvan muualla riehuvaa keskustelua sektiosta. Saattaisivat mammojen (ja isien) silmät avautua ja sehän tarkoittaisi että palveluja pitäisi oikeasti alkaa kehittämään 😬