En uskalla tehdä lapsia kun pelkään niin h e lvetisti synnytystä!

Itsellä on takana kaksi synnytystä, joiden ero kuin yö ja päivä. Ensinmäinen oli pitkä ja haastava vauvan virheasennon vuoksi ja silloisessa sairaalassa eivät osanneet huomioida minua lainkaan ensisynnyttäjänä. Olin kipeä pari viikkoa vielä synnytyksen jälkeenkin.

Sitten nro 2 syntyi KYS:ssa ja ei olisi sen kivuttomampaa ja ihanampaa synnytystä olla. Sain epiduraalin oikeassa kohdassa ja supistukset tuntuivat juuri sen verran, että niihin osasin reagoida. Synnytys eteni eteni sujuvasti ja olin itsekin järkyttynyt positiivisesti, kun se oli ohi, että kuinka se saattoikin olla niin helppo. Olin synnytyksen jälkeen sellaisessa olotilassa, että tuntui, että olisin voinut hyvin lähteä vaikka viikkosiivousta suorittamaan.

Että moneen junaan on näitä, jokatapauksessa kumpikin oli ainutlaatuinen ja upea kokemus, joita en vaihtaisi mihinkään. Kliseisesti ensinmäisessäkin kipu unohtui itsellä ainakin heti, kun pienen sai syliin.

Suosittelen tuon uskomattoman hetken kokemaan, kyllä siitä selviää <3

4 synnytystä takana mistään ei ole jäänyt traumoja. Esikoinen syntyi sektiolla kun oli perätilassa 3 seuraavaa lasta alateitse. Sektio sujui hyvin ja oli kivuton synnytys sen vuoksi. Tosin heräämössä olin normaalia pidempään spinaalipuudutuksen aiheuttaman kylmätärinän takia avaruus peiton alla lämmittelemässä. Sektion jälkeen sai jonkun aikaa syödä kipulääkkeitä eli oli jälkikäteen kivuliain. Alatie synnytykset kesti kyllä kivulievityksen avulla viimeisin synnytys sujui helpoiten vaikka en ehtinyt epuduraalia tai spinaalipuudutusta saamaan ei tullut repeämiä ja jälkisupistelukin kesti vaan vähän aikaa. Itsellä ollut joka synnytystä ennen se ajatus että sujuu miten sujuu turha sitä etukäteen miettiä ja isompia ongelmia ei ole ollutkaan. Yhdessä synnytyksessä spinaalipuudute osui ensin väärin ja menetin sen vuoksi hieman verta, mutta en sitä edes itse siinä tilanteessa tajunnut kun tunsin vaan helpotuksen sitten kun puudutus auttoi kipuun. Mies jälkikäteen minulle tämän kertoi.

436 jatkaa:

Kropan palautumisesta vielä sen verran, että muutamaa hassua arpea lukuunottamatta, tuskin voisi ulkopuolinen tietää, että olen synnyttänyt, niin hyvin on palautunut kahdesta.

Pääkoppakin pelaa hyvin nukkuvan vauvan vuoksi entiseen malliin, enkä vaapu zombina menemään pitkin kyliä :)

Ps. Huonounisestakin ajasta palautuu, senkin ajan esikoisen kanssa kokeneena.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...

Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.

Mitä oon näitä viestejä lukenut niin näyttää siltä että:

A) Jos synnytät alateitse ja sinulle ei jää pysyviä vaurioita & synnytys sujuu hyvin = valehteleva luomuhippi, jolla on kuitenkin alakerrassa laskeumista kärsivä lörppö ja menetetty seksielämä

B) Jos synnytät pelkosektiolla = täydellinen vaimo on kun ei pilaa tuheroaan ja mitään komplikaatioita ei ikinä tule ja seksielämä kukoistaa heti synnytyksen jälkeen ja muutenkin olet parempi ihminen.

Odotan esikoista ja synnytän kyllä alateitse jos se on suinkin mahdollista. Nyt niitä miinuksia mulle kun tieten tahtoen haluan revetä navasta perseeseen saakka ja luopua seksielämästä ja saada avanteen jne.

Vierailija kirjoitti:

Jonnakkk kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis herranjumala naisen keho PALAUTUU. Synnytyskanava on tehty synnyttämistä varten. Ei se mihinkään suurimmalla osalla repeä vaan palautuu ihan perusjumpalla normaaliksi kimmoisaksi omaksi itsekseen.

Vähän nyt hei.

Kyllähän se monella repeää mutta niitähän sitä ommellaan kasaan.

Jos palautuu normaaliksi eli alkuperäiseen kokoon niin miksi gynekologeilla on eri kokoisia spekuloita synnyttäneille ja ei-synnyttäneille?

Välillä tässä keskustelussa meinaa eniten ärsyttää se miten synnyttämättömistä naisista osa luulee, että synnyttäneiden naisten toosat on kaikilla kuin velhon viitat. Toisaalta sellaista pelkäsin itsekin ennen kuin esikoinen syntyi. Kyllähän vagina venyy siinä äärimmilleen, mutta voi vaginan venyttää muutenkin äärimmilleen ja se siitä palautuu. Erona synnytyksessä on se, että kohdunsuu aukeaa, mutta sekinhän supistuu kutakuinkin yhtä pieneksi kuin ennen raskautta. Sillä taas ei ole kovinkaan paljon merkitystä pillun kireyden kannalta, tietenkin jos laskeumia aiheutuu niin niistä on enemmän haittaa.

Itse ensisijaisesti halusin synnyttää alateitse koska siitä palautuu helpommin jos kaikki sujuu hyvin. (Tämä asia tosin ei varmaan riitä vähentämään kenenkään synnytyspelkoa...) En ole huomannut gynekologien käyttävän isompia välineitä kohdallani synnytyksen jälkeen, mistä tuon revit?

No ainakin geishakuulat ja kuparikierukka ovat kooltaan isompia synnyttäneille. Mistä sitten lie johtuu jos pimpsa kirii kasaan takaisin ihan entisiin mittoihin pikimmiten ja ainakin tämän palstan mukaan kirii jopa piukempaan kuntoon. Kuulostaa ihmeelliseltä, kyllä minullekin tulee mieleen, että se alapää on varmasti kuin velhon viitta sen jälkeen kun sieltä lihaa repimällä ihminen tunkeutuu ulos.

Kuparikierukka laitetaan kohtuun, kohtu ei ikinä palaudu ihan yhtä pieneksi kuin ei koskaan olisi ollut raskaana. Tosin paneeko miehesi sinua ihan kohtuun asti eli onko kohdun kireydellä sinulle mitään merkitystä? Alapään kireyteen siis vaikuttaa ainoastaan vaginan koko (ja vaginahan venyy ja palautuu täydellisesti, muutenhan se menisi pilalle jo ensimmäisestä yhdynnästä) sekä lantionpohjan lihasten kunto.

Synnytyksen jälkeen lantionpohjan lihakset on heikossa kunnossa, geishakuulilla harjoitetaan lantiompohjan lihaksia. Harjoittelu aloitetaan tarvittaessa isommilla kuulilla, koska pienemmät ei pysyisi aluksi niin hyvin. Sitten kun lihakset vahvistuu, siirrytään pienempiin ja sitten alapää onkin jo kunnossa. Ei niillä kuulilla pillun kokoa treenata vaan lihasten kuntoa. Myös synnyttämätön nainen saa ne isommat mahtumaan sisäänsä ja myös rapakuntoinen synnyttämätön naine voi aloittaa harjoittelun isommilla ja lihasten vahvistuessa siirtyä pienempiin. Jos pienimmät kuulat pysyvät, ei pillusi voi olla kireämpi.

Osa naisista treenaa tarkoituksellisesti lantionpohjan lihaksia ensimmäistä kertaa vasta synnytettyään ja voi saada siksi lihaksensa parempaan kuntoon kuin ne heillä olivat ennen raskautta.

En saisi niitä synnyttäneille suunnattuja geishakuulia sisääni vaikka tekisin mitä. Tai toki sillä fistaus meiningillä mistä täällä olikin jo puhetta. En haluakaan tennispallon kokoista alapäätä, sektio on siis valintani.

Ei niistä kaikkein isoimmista tarvitse kenenkään aloittaa ellei saa niistä erityistä nautintoa. Tästä kireydestä mainittakoon, että jos et harrasta liikuntaa tai saa päivittäin voimakasta orgasmia, ovat lihaksesi todennäköisesti heikommat kuin naisella, joka niitä treenaa, synnyttänyt tai ei. Voi olla, että sinunkin tulisi aloittaa jonkinmoinen harjoittelu kun toisten naisten kireys (tai saaminen?) nostattaa noin vahvoja tunteita ja vastustusta. Myös naisen sukuelimet voi ihan googlettaa niin asia ehkä hahmottuu paremmin. Ihan ensin kannattaa opetella lukemaan.

Minä harrastan säännöllistä liikuntaa ja koen lihaksistoni olevan keskimääräistä paremmassa kunnossa. Seksielämäni on loistavaa ja lapsen synnytin valitsemallani sektiolla. Käytän ja olen aina käyttänyt geishakuulia, jotka on suunnattu synnyttämättömille naisille. Vahvoja tunteita nostattaa ainoastaan painostaminen toimenpiteeseen, mikä tuhoaisi kykyni nauttia seksistä myös tulevaisuudessa ja mahdollisesti veisi pidätyskykyni, kun muitakin tapoja on jo keksitty ja itsemääräämisoikeuden loukkaaminen terveydenhuollossa, vaikka sitä niin kovasti kuulutetaan joka puolella. Osaan lukea oikein hyvin, siksi sektioon alunperin päädyinkin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä oon näitä viestejä lukenut niin näyttää siltä että:

A) Jos synnytät alateitse ja sinulle ei jää pysyviä vaurioita & synnytys sujuu hyvin = valehteleva luomuhippi, jolla on kuitenkin alakerrassa laskeumista kärsivä lörppö ja menetetty seksielämä

B) Jos synnytät pelkosektiolla = täydellinen vaimo on kun ei pilaa tuheroaan ja mitään komplikaatioita ei ikinä tule ja seksielämä kukoistaa heti synnytyksen jälkeen ja muutenkin olet parempi ihminen.

Odotan esikoista ja synnytän kyllä alateitse jos se on suinkin mahdollista. Nyt niitä miinuksia mulle kun tieten tahtoen haluan revetä navasta perseeseen saakka ja luopua seksielämästä ja saada avanteen jne.

Siis eikö teille naisille oikeasti ole se oma nautinto tärkeää? Parisuhteessa tietenkin olisi toivottavaa, että molemmille seksi olisi yhtä nautinnollista, mutta kyllä minä valitsin sektion ihan itsekkäistä syistä ja omaa tulevaisuuttani ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä oon näitä viestejä lukenut niin näyttää siltä että:

A) Jos synnytät alateitse ja sinulle ei jää pysyviä vaurioita & synnytys sujuu hyvin = valehteleva luomuhippi, jolla on kuitenkin alakerrassa laskeumista kärsivä lörppö ja menetetty seksielämä

B) Jos synnytät pelkosektiolla = täydellinen vaimo on kun ei pilaa tuheroaan ja mitään komplikaatioita ei ikinä tule ja seksielämä kukoistaa heti synnytyksen jälkeen ja muutenkin olet parempi ihminen.

Odotan esikoista ja synnytän kyllä alateitse jos se on suinkin mahdollista. Nyt niitä miinuksia mulle kun tieten tahtoen haluan revetä navasta perseeseen saakka ja luopua seksielämästä ja saada avanteen jne.

Ei miinuksia tietenkään, vaan peukkua siitä että rohkeasti kerrot mitä toivot tulevalta ja menet päättäväisesti sitä kohti. Toiset tykkää fistauksestakin, ilmeisesti kuitenkin sitten nämä mielihalut ilmenevät vasta alatiesynnytysten jälkeen suurimmalla osalla ihmisistä, näin olen tästä ketjusta ymmärtänyt. Liittyneekö jotenkin siihen velhon viitta asiaan? Mutta meillä kaikilla on omat makumme, mistä tykkäämme! Muista mainita jo neuvolassa repeämishaluistasi, vaikka tuskin niitä tarvitsee etukäteen pyytää, tulee pyytämättäkin. Ja vielä onnea tulevaan teille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lapsetkin 11v-> synnyttää ja selviää.

Usein ei selviä.

Siksi tuon ikäiset synnyttävät aina keisarileikkauksella.

Jos edes vähän tutkit taustoja tapauksissa, joissa 10 - 12 vuotias on synnyttänyt, huomaat että synnytykset ovat tapahtuneet keisarileikkauksella, ja monesti jo raskausviikoilla 36 - 37.

Tuon ikäiset alakautta synnyttävät kuolevat usein synnytykseen. Ihminen kykenee tulemaan raskaaksi reilusti aiemmin kuin kykenee synnyttämään.

Lisäksi lapsisynnyttäjän altistaminen synnytyskivuille sekä muille synnytyksen henkisesti rankoille asioille on epäeettistä ja lapsen normaalille kehitykselle haitallista.

Mitäpä luulet, onko niillä jossakin Afrikassa ja Lähi-Idässä tilastoja 11-vuotiaiden synnytyksistä ja niiden sektioista? Kehitysmaissa lapset synnyttää eikä ketään kiinnosta heidän sektionsa tai synnytyskipujen traumat.

Niin varmasti kehitysmaissa synnyttävätkin, ja usein kuolevat siihen.

Mikä tää juttu on, että alatiesynnytys tuhoaa seksielämän ja pidätyskyvyn? Kun en ole kuullut kenellekään käyneen noin, vaikka ollaan avoimesti puhuttu asiasta kavereiden kanssa. Jotkut vanhemmat sukulaisnaiset (yli 70 v) kyllä käyttää tenaa, mutta heissä on sekä lapsettomia että lapsen saaneita, joten tuskin johtuu synnytyksestä. Missä tilasto siitä, kuinka monelle tulee synnytyksestä jotain tuollaista vaivaa?

Ja miksi tämä keskustelu on mennyt sektio-alatiesynnytys-jankkaukseksi? Aloittajahan pelkää molempia synnytystapoja.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tää juttu on, että alatiesynnytys tuhoaa seksielämän ja pidätyskyvyn? Kun en ole kuullut kenellekään käyneen noin, vaikka ollaan avoimesti puhuttu asiasta kavereiden kanssa. Jotkut vanhemmat sukulaisnaiset (yli 70 v) kyllä käyttää tenaa, mutta heissä on sekä lapsettomia että lapsen saaneita, joten tuskin johtuu synnytyksestä. Missä tilasto siitä, kuinka monelle tulee synnytyksestä jotain tuollaista vaivaa?

Ja miksi tämä keskustelu on mennyt sektio-alatiesynnytys-jankkaukseksi? Aloittajahan pelkää molempia synnytystapoja.

Ei sellaisia tilastoja ole. Kun ei ole niin justiinsa pitää. Kun vähän jutskaa avoimesti parin tyypin kanssa ja heillä asiat ihan ok, niin sitten vaan jauhamaan eteenpäin alatiesynnytyksen ilosanomaa.

Sinulle edellisen viestin kirjoittaja (446): juuri tässäkin ketjussa moni on kertonut, että alatiesynnytys on tuhonnut seksielämän ja pidätyskyvyn ELI KYLLÄ, SINÄKIN SIIS OLET KUULLUT ASIASTA.

Ei niiden tapausten omassa lähipiirissä pidä olla, jotta voisi uskoa; ei kenelläkään yleensäkään ole lähipiirissäään niin paljon synnyttäneitä, että kaikkea kuulisi.

Kohdunsuu on se mikä avautuu kivuliailla supistuksilla synnytyksessä. Tietenkin myös vauvan kulkeminen synnytyskanavassa sattuu. Kohtu supistuu takaisin kun vauva on kulkenut synnytyskanavan läpi.

Tämä kireysasia liittyy nimenomaan niihin lantiopohjan lihaksiin, jotka saa treenillä kuntoon (ellei ole jo syntynyt laskeumaa, joillakin on siihen enemmän taipumusta, joku epäonninen voi saada laskeuman myös synnyttämättä). Osa treenaa lihaksensa kuntoon, osa ei.

Vagina on luonnostaan elastinen ja palautuva eikä se asia muutu synnytyksen myötä, ainoastaan siis lantionpohjan lihasten kunto kärsii väliaikaisesti. Mutta oliko se JonnaKKK joka kertoi, ettei tiedä mikä on kierukka ja mitä eroa on kohdulla ja vaginalla, joten olkoon...

Sektioon taidetaan päätyä Suomessa n. 1/5 synnytyksessä ja on hyvä, että ongelmatilanteissa lapsi saadaan sektiolla syntymään koska onhan synnytyksessä vaaransa kuten virhetarjonnat jne.

Sektioon ei kannata kuitenkaan lähteä vain säästääkseen alapäänsä kireyden ja tunnon koska kireyden saa lantiopohjan lihasten treenillä takaisin ja se tuntokin paranee kun pidätyskyky paranee (tosin jos suvussa on paljon laskeumia niin sinullakin voi olla niihin isompi riski). Edes synnyttämättömyys ei takaa täydellisiä lantionpohjan lihaksia, niitä lihaksia pitää käyttää.

En vähättele mitään muuta syytä tehdä sektio kuin tuo luulo alapään löytymisestä koska nämä Jonnat ei vain hahmota mistä alapäänsä koostuu ja varmaan aika moni heidän tuntun tutuistaan ei vaan tee niitä helppoja harjoituksia synnytyksestä palautuakseen. Tämä on koko av:n huonoin ketju. Synnytyspelkoon ei täältä ainakaan helpotusta saa.

Omassa sairaalassa vain n. 65% ensisynnytyksistä menee loppuun alakautta, osa epparilla/repeämillä avustettuina. Loput 35% on sektioita ja imukuppeja. Aika matala onnistumisprosentti mielestäni? Tässä takapajulassa käytetään vielä pihtejäkin, hyi olkoon. 

Vierailija kirjoitti:

Kohdunsuu on se mikä avautuu kivuliailla supistuksilla synnytyksessä. Tietenkin myös vauvan kulkeminen synnytyskanavassa sattuu. Kohtu supistuu takaisin kun vauva on kulkenut synnytyskanavan läpi.

Tämä kireysasia liittyy nimenomaan niihin lantiopohjan lihaksiin, jotka saa treenillä kuntoon (ellei ole jo syntynyt laskeumaa, joillakin on siihen enemmän taipumusta, joku epäonninen voi saada laskeuman myös synnyttämättä). Osa treenaa lihaksensa kuntoon, osa ei.

Vagina on luonnostaan elastinen ja palautuva eikä se asia muutu synnytyksen myötä, ainoastaan siis lantionpohjan lihasten kunto kärsii väliaikaisesti. Mutta oliko se JonnaKKK joka kertoi, ettei tiedä mikä on kierukka ja mitä eroa on kohdulla ja vaginalla, joten olkoon...

Sektioon taidetaan päätyä Suomessa n. 1/5 synnytyksessä ja on hyvä, että ongelmatilanteissa lapsi saadaan sektiolla syntymään koska onhan synnytyksessä vaaransa kuten virhetarjonnat jne.

Sektioon ei kannata kuitenkaan lähteä vain säästääkseen alapäänsä kireyden ja tunnon koska kireyden saa lantiopohjan lihasten treenillä takaisin ja se tuntokin paranee kun pidätyskyky paranee (tosin jos suvussa on paljon laskeumia niin sinullakin voi olla niihin isompi riski). Edes synnyttämättömyys ei takaa täydellisiä lantionpohjan lihaksia, niitä lihaksia pitää käyttää.

En vähättele mitään muuta syytä tehdä sektio kuin tuo luulo alapään löytymisestä koska nämä Jonnat ei vain hahmota mistä alapäänsä koostuu ja varmaan aika moni heidän tuntun tutuistaan ei vaan tee niitä helppoja harjoituksia synnytyksestä palautuakseen. Tämä on koko av:n huonoin ketju. Synnytyspelkoon ei täältä ainakaan helpotusta saa.

Synnytyspelon hoitoa ei myöskään ole negatiivisten kokemusten leimaaminen "kauhutarinoiksi" tai "sotajutuiksi". Ne asiat ovat oikeasti tapahtuneet sille henkilölle, miksei niistä saisi avoimesti kertoa? Pidetään naiset tarkoituksella pimennossa?

Lääketiede on kehittynyt roimasti, ja silti naisille syötetään pajunköyttä että alatie olisi ainoa oikea vaihtoehto. Terveydenhuollossa ainoastaan alatiesynnytyksen yhtedessä on täysin hyväksyttävää jättää kertomatta riskit. Samalla naisten itsemääräämisoikeutta ja tiedonsaantioikeutta poljetaan häpeilemättä ja arastelematta.

On jostain syystä täysin hyväksyttävää jakaa pelkopoleillakin puolueellista tietoa alatiestä vs. sektiosta. Alatien huonoksi puoleksi mainitaan mm. ettei syntymäpäivä ole etukäteen tiedossa. Ja nämä pamfletit ovat suunnattuja aikuisille naisille. Mielenkiintoista olisi jos joku tästä valittaisi, koska niillä riskilappusilla tietoisesti pyritään johtamaan harhaan salaamalla toisen puolen riskejä. Missä on terveydenhuollon etiikka ja moraali tässä asiassa?

Vierailija kirjoitti:

Omassa sairaalassa vain n. 65% ensisynnytyksistä menee loppuun alakautta, osa epparilla/repeämillä avustettuina. Loput 35% on sektioita ja imukuppeja. Aika matala onnistumisprosentti mielestäni? Tässä takapajulassa käytetään vielä pihtejäkin, hyi olkoon. 

No synnytä sitten sektiolla tai ole kokonaan synnyttämättä. Jos et halua ottaa riskiä, että jokin menee alstiesynnytyksessä pieleen ja joudut pahimmassa tapauksessa hätäsektioon, niin suunniteltu sektio on sitten sinun valintasi. Sekin on synnytys ja siinäkin on kipunsa, riskinsä ja palautumisensa, mutta saat ihan itse valita mistä kärsit. Adoptoinnissakaan ei ole mitään vikaa eikä siinä, ettei halua ollenkaan lapsia.

Sektion riskit ja siitä palautuminen ei kuulosta monista naisista ihanteelliselta, siksi suurinosa pyrkii synnyttämään ensisijaisesti alateitse. Miten se on sinulta pois? Jos jokin menee vikaan niin hätätapauksessa yleensä sektio kuitenkin kelpaa meille kaikille.

Seuraavaksi varmaan joku taas kertoo kuinka naapurin muumioita ei treeni auta kun alapää on kerran pilattu. Sen takia se toinenkin lapsi oikein valahtaa sieltä ulos kun paikat on ikuisesti auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa sairaalassa vain n. 65% ensisynnytyksistä menee loppuun alakautta, osa epparilla/repeämillä avustettuina. Loput 35% on sektioita ja imukuppeja. Aika matala onnistumisprosentti mielestäni? Tässä takapajulassa käytetään vielä pihtejäkin, hyi olkoon. 

No synnytä sitten sektiolla tai ole kokonaan synnyttämättä. Jos et halua ottaa riskiä, että jokin menee alstiesynnytyksessä pieleen ja joudut pahimmassa tapauksessa hätäsektioon, niin suunniteltu sektio on sitten sinun valintasi. Sekin on synnytys ja siinäkin on kipunsa, riskinsä ja palautumisensa, mutta saat ihan itse valita mistä kärsit. Adoptoinnissakaan ei ole mitään vikaa eikä siinä, ettei halua ollenkaan lapsia.

Sektion riskit ja siitä palautuminen ei kuulosta monista naisista ihanteelliselta, siksi suurinosa pyrkii synnyttämään ensisijaisesti alateitse. Miten se on sinulta pois? Jos jokin menee vikaan niin hätätapauksessa yleensä sektio kuitenkin kelpaa meille kaikille.

Seuraavaksi varmaan joku taas kertoo kuinka naapurin muumioita ei treeni auta kun alapää on kerran pilattu. Sen takia se toinenkin lapsi oikein valahtaa sieltä ulos kun paikat on ikuisesti auki.

Nimenomaan. Naisten pitää itse saada valita mitkä riskit on valmis ottamaan. Sektiossa riskit kohdistuvat pääosin äitiin, kun taas alatie on äidille turvallisempi sikiön kustannuksella. Olen valmis ottamaan omille harteilleni sikiön riskit vammautumisesta ja imukuppien aiheuttamilta vaurioilta. Vaan kun ei tämä jostain syystä ole nykyilmapiirin mukaan hyväksyttävää. Onneksi maailmalla kuohuu ja asiasta nousee yhä enemmän keskustelua. Ehkäpä seuraavan lapsen kohdalla minun ei tarvitse enää vääntää sektiosta ja kuunnella vaaleanpunaista käännytys/pelottelupropagandaa viralliselta taholta. Ihmeellisesti lääkärikin sitten lopuksi toteaa että onhan suunniteltu sektio vauvalle se turvallisin tapa. 

Ihmettelen myös käsitystä siitä, ettei sektiota vaativa äiti aio ollenkaan imettää. Varmasti oletetaan myös että aion nukuttaa lapseni äitiyspakkauksen pahvilaatikkoon kolmevuotiaaksi asti ja delegoida ruokinnan kokonaan isälle.

Vierailija kirjoitti:

Sinulle edellisen viestin kirjoittaja (446): juuri tässäkin ketjussa moni on kertonut, että alatiesynnytys on tuhonnut seksielämän ja pidätyskyvyn ELI KYLLÄ, SINÄKIN SIIS OLET KUULLUT ASIASTA.

Ei niiden tapausten omassa lähipiirissä pidä olla, jotta voisi uskoa; ei kenelläkään yleensäkään ole lähipiirissäään niin paljon synnyttäneitä, että kaikkea kuulisi.

Netistä kyllä löytyy tarinoita ihan mihin tarkoitukseen tahansa, tänne on helppo myös ihan keksiä "omia kokemuksia". En väitä, etteikö seksielämän pilalle meno ja pidätyskyvyn menetys olisi mahdollista, olisi vaan kiva saada jotain faktaa tuon väitteen tueksi. Kuinka monelle niin oikeasti käy? Koska asialla pelottelu on täysin turhaa, jos se prosenttiosuus on aivan mitätön. Mutta voihan sitä elää elämänsä kaikkea peläten ja jättää siksi hienot(kin) kokemukset kokematta.

https://www.terve.fi/artikkelit/80706-synnytyksen-jalkeinen-virtsankark…

Mutta hei, geishakuulia kehiin vain 🤗

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohdunsuu on se mikä avautuu kivuliailla supistuksilla synnytyksessä. Tietenkin myös vauvan kulkeminen synnytyskanavassa sattuu. Kohtu supistuu takaisin kun vauva on kulkenut synnytyskanavan läpi.

Tämä kireysasia liittyy nimenomaan niihin lantiopohjan lihaksiin, jotka saa treenillä kuntoon (ellei ole jo syntynyt laskeumaa, joillakin on siihen enemmän taipumusta, joku epäonninen voi saada laskeuman myös synnyttämättä). Osa treenaa lihaksensa kuntoon, osa ei.

Vagina on luonnostaan elastinen ja palautuva eikä se asia muutu synnytyksen myötä, ainoastaan siis lantionpohjan lihasten kunto kärsii väliaikaisesti. Mutta oliko se JonnaKKK joka kertoi, ettei tiedä mikä on kierukka ja mitä eroa on kohdulla ja vaginalla, joten olkoon...

Sektioon taidetaan päätyä Suomessa n. 1/5 synnytyksessä ja on hyvä, että ongelmatilanteissa lapsi saadaan sektiolla syntymään koska onhan synnytyksessä vaaransa kuten virhetarjonnat jne.

Sektioon ei kannata kuitenkaan lähteä vain säästääkseen alapäänsä kireyden ja tunnon koska kireyden saa lantiopohjan lihasten treenillä takaisin ja se tuntokin paranee kun pidätyskyky paranee (tosin jos suvussa on paljon laskeumia niin sinullakin voi olla niihin isompi riski). Edes synnyttämättömyys ei takaa täydellisiä lantionpohjan lihaksia, niitä lihaksia pitää käyttää.

En vähättele mitään muuta syytä tehdä sektio kuin tuo luulo alapään löytymisestä koska nämä Jonnat ei vain hahmota mistä alapäänsä koostuu ja varmaan aika moni heidän tuntun tutuistaan ei vaan tee niitä helppoja harjoituksia synnytyksestä palautuakseen. Tämä on koko av:n huonoin ketju. Synnytyspelkoon ei täältä ainakaan helpotusta saa.

Synnytyspelon hoitoa ei myöskään ole negatiivisten kokemusten leimaaminen "kauhutarinoiksi" tai "sotajutuiksi". Ne asiat ovat oikeasti tapahtuneet sille henkilölle, miksei niistä saisi avoimesti kertoa? Pidetään naiset tarkoituksella pimennossa?

Lääketiede on kehittynyt roimasti, ja silti naisille syötetään pajunköyttä että alatie olisi ainoa oikea vaihtoehto. Terveydenhuollossa ainoastaan alatiesynnytyksen yhtedessä on täysin hyväksyttävää jättää kertomatta riskit. Samalla naisten itsemääräämisoikeutta ja tiedonsaantioikeutta poljetaan häpeilemättä ja arastelematta.

On jostain syystä täysin hyväksyttävää jakaa pelkopoleillakin puolueellista tietoa alatiestä vs. sektiosta. Alatien huonoksi puoleksi mainitaan mm. ettei syntymäpäivä ole etukäteen tiedossa. Ja nämä pamfletit ovat suunnattuja aikuisille naisille. Mielenkiintoista olisi jos joku tästä valittaisi, koska niillä riskilappusilla tietoisesti pyritään johtamaan harhaan salaamalla toisen puolen riskejä. Missä on terveydenhuollon etiikka ja moraali tässä asiassa?

En tiedä miksi alatiesynnytyksen riskeistä ei kerrota avoimesti, olisihan se tieto parempi saada vaikka viimeistään sieltä pelkopolilta kuin joutua itse etsimään tietonsa netin terveyskirjastoista ja vauva.fi:stä.

Yksi sivistymätön arvaus olisi, ettei alatiesynnytyksen riskejä voida etukäteen ennustaa varsinkaan ensisynnyttäjän kohdalla. Alatiesynnytyksen riskit eivät koske kaikkia synnytyksiä, toisia taas muita useammin. Tietenkään riskien ja niiden yleisyyden ei pitäisi olla mikään vaiettu salaisuus.

Sektion kohdalla toimenpiteen riskit taitaa olla kaikille melko samat ja selkeät. Palautuminen tietenkin vaihtelee ja joillakin se menee odotettua paljon huonommin.

Sitä kummalle puolelle vaaka kenenkin kohdalla kallistuu, on mahdotonta tietää etukäteen vaikka saisi kaiken infon kummankin synnytystavan riskeistä ja tilastoista. Koska on mahdotonta tietää kuinka alatiesynnytys kenenkin kohdalla sujuu, ilman sitä tietoa ei voi valita varmasti parempaa vaihtoehtoa - suunniteltu sektio vai alatiesynnytys.

Näitä tilastoja olisi tietenkin hyvä olla saatavilla, jotta voisi muodostaa edes todenmukaisen käsityksen synnytyksistä yleensä. Tuttavien kauhutarinat tai synnytysorgasmit eivät saisi liikaa painoarvoa.

Kumpaan vaan päädyt niin teet sen oman tunteesi ja saamasi tiedon perusteella. Hyvä lähtökohta on miettiä synnytystä vauvan kannalta, mutta kuten sanoin, ei alatiesynnytyksen kulkua voi mitenkään ennustaa, toisaalta sektiokaan ei ole aina vauvalle helppo. Sillä miten synnytät ei ole mitään merkitystä muiden synnyttämisiin tai sektioihin tai niiden paremmuuteen ja se päätöskin pitää joka tapauksessa tehdä puuttellisin tiedoin.