Lue keskustelun säännöt.
En uskalla tehdä lapsia kun pelkään niin h e lvetisti synnytystä!
Mulla on monta synnyttänyttä tuttua.... Kavereita, kavereiden kavereita, työkavereita, sukulaisia, luokkalaisia..... He KAIKKI joiden kanssa asia tullut puheeksi, ovat sanoneet että synnytys on aivan hirveää. Kuulemma niin hirveää ja järkyttävää ettei sitä pysty kukaan synnyttämätön edes kuvittelemaan. Onko herranjumala ihan oikeasti tosiaan näin? Olen kuullut ihan kauheita juttuja. Ja sektio se vasta kauhea onkin, joten turha ehdottaa sitä "helpotuksena". Minä pelkään sektiota vielä ennemmän kuin alatiesynnytystä.
Onko adoptointi ihan mahdollista? Onko se valtavan suuri projekti? Voisin hyvinkin adoptoida lapsen, sillä haluaisin lapsia mutta synnyttää en taida uskaltaa.
Kommentit (1071)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen yli viisikymppinen ja pidän yhä orgasmin saamista yhtenä elämäni tärkeimmistä asioista. Vaikka kaikki muu kaatuisi ympäriltä ja menisi pieleen, voin muutamassa minuutissa saavuttaa hetkellisen, täydellisen onnen.
Kuolisitko mieluummin? Viettäisitkö mieluummin loppupäiväsi pyörätuolissa, menettäisitkö jonkun aistisi, luopuisitko juoksulenkeistä tai yöunistasi mieluummin kuin menettäisit orkun?
Mikä edes saa sinut ylipäänsä uskomaan, että menettäisit kyvyn saada orgasmeja synnytysten takia? Suurella osalla naisia käy aivan päin vastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anjail kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen yli viisikymppinen ja pidän yhä orgasmin saamista yhtenä elämäni tärkeimmistä asioista. Vaikka kaikki muu kaatuisi ympäriltä ja menisi pieleen, voin muutamassa minuutissa saavuttaa hetkellisen, täydellisen onnen.
Kyllä minullekin orgasmit tärkeää edelleen elämässä, olen 62 v. Kyllä on outoa porukkaa palstalla, luulevat seksin jotenkin loppuvan kun ikää tulee.
Ja juuri näinhän tuossa sanottiin. No ei sanottu. Viitsisitte edes yrittää lukea.
Vierailija kirjoitti:
Anjail kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen yli viisikymppinen ja pidän yhä orgasmin saamista yhtenä elämäni tärkeimmistä asioista. Vaikka kaikki muu kaatuisi ympäriltä ja menisi pieleen, voin muutamassa minuutissa saavuttaa hetkellisen, täydellisen onnen.
Kyllä minullekin orgasmit tärkeää edelleen elämässä, olen 62 v. Kyllä on outoa porukkaa palstalla, luulevat seksin jotenkin loppuvan kun ikää tulee.
Ja juuri näinhän tuossa sanottiin. No ei sanottu. Viitsisitte edes yrittää lukea.
Ei täällä nyt haluta ymmärtää, tällä palstalla on pari aktiivista trollia, jotka eivät jaksa lukea selkokielellä kirjoitettuja tekstejä jokaisen naisten yksilöllisestä fysiikasta tai alatiesynnytyksen ja sektion kulusta. He jaksavat kommentti toisensa jälkeen ilmoittaa, että heidän pillunsa on maailman eniten ummessa = tyydyttävä seksielämä, ja synnytys on tuhonnut tämän joka ikiseltä synnyttäneeltä.
Uskon ja toivon, että tätä ketjua lukevat synnytyspelkoiset jättävät nämä halventavasti ja perusteettomasti synnyttäneiden alapäistä huutelevat omaan arvoonsa, löytävät oikeaa faktaa ja valitsevat synnytystapansa sen mukaan.
Niin ja tosiaan kyky saada orgasmi yhdynnästä on yksilöllinen ja sitä selittävät naisten fysiologiset erot, eivät synnyttäminen tai synnyttämättömyys. Siitä lukee aiempana, jos joku nyt orgasmikykynsä puolesta pelkää niin pari sivua taaksepäin vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkelikki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä ketju voi olla näin pitkä? Sektion saa pyytämällä. Tai siis vaatimalla. Ei tietenkään tuosta vaan, mutta täytyy heittäytyä oikeasti pelokkaaksi, niin varmasti saa. Synnytyspelko on ihan oikea diagnoosi sektiota varten. Ei kukaan voi ketään pakottaa synnyttämään alakautta.
Sitten jos pelkää sektiotakin, niin kannattaa miettiä koko lapsentekoa.
Nimenomaan sektion saa vaatimalla, ei pyytämällä. Tämä ketju on pitkä koska tähän tarvitaan mahdollisimman pian muutos ja sektion saa pyytämällä, ei vaatimalla.
Miksi sektio pitäisi saada ilman muita perusteita kuin että haluu?
Meillä on taatusti leikattavia muutenkin yllin kyllin. Jos välttämättä haluat sektion ilman mitään lääketieteellisiä syitä, voit ostaa sen itse.
Montako synnytykseen kuollutta tiedät? Minä en tiedä ainuttakaan, mutta leikkauspöydälle tai leikkauksen komplikaatioihin kuolleita tiedän useampiakin, lähimpänä oma isäni.
Aika moni ostaisi sektion omilla rahoillaan ja hoidattaisi itsensä viihtyisässä yksityissairaalassa. Tämä ei kuitenkaan Suomen demokraattisessa neuvostotasavallassa ole mahdollista.
Yksityissairaalat lähtevät tarjoamaan heti sektiopalveluita, kunhan markkinaa on. Eli siitä vaan nostattamaan henkeä ja intoa. Julkispuolelta on huvisektiota turha ruveta ilmaiseksi itkemään.
Olet väärässä. Suomessa oli ennen mahdollista hankkia sektio käyttämällä yksityisen gynen palveluita. Se KIELLETTIIN. Samoin kohdunvuokraus.
Kuten jo aikaisemmin ketjussa on kirjoitettu, yksityiset sairaalat eivät tällä hetkellä tarjoa synnytyspalvelua sen takia, että säädökset edellyttävät esimerkiksi tarpeeksi paljon tiettyjen osaamisalueiden miehitystä sairaalassa 24/7. Se tulee niin kalliiksi, että sitä ruvetaan järjestämään vasta kun on tarpeeksi tämän alueen asiakkaita, eikä näin ole tällä hetkellä.
Esim. Venäläiset tulevat naistenklinikalle synnyttämään. Maksavat itse. Eiköhän suomalainenkin voi. Ette vaan halua.
En nyt jaksa lukea koko ketjua mutta kommentoin. Ei kaikilla ole kamalia kipuja. Minulla synnytys oli helppo. Supistuskivut oli luokkaa pahat vatsanväänteet ja lopussakin aika harvakseltaan joten hyvin ehti toipua välillä. Vain ponnistus tuntui ikävältä mutta oli nopeasti ohi. Meidän suvussa on kuulemma ollut helpot synnytykset, mutta on vastaavia kokemuksia ollut joillakin kavereillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ööö kyllä se varsinainen SYNNYTYSKIPU lakkaa heti kun vauva syntyy. Toipumiseen voi toki liittyä kipua vaihteleva määrä, mutta kunnon särkylääkkeillä se hallittavissa. Eli synnytyskivulla tarkoitan lähinnä avautumisen/supistusten aiheuttamaa kipua sekä ponnistusvaiheen kipua kun lapsi tulee ulos. Ne lakkaavat kyllä eikä se ole mikään harhaluulo.
Ennen synnytystä (kaksi säännöllistä, yksi epäsäännöllinen) eli lasteni saamista luulin "kipu unohtuu kun vauvan saa rinnalle" -lauseen johtuvan siitä, että kipu jatkuisi muuten, mutta äitiaivojen pitäisi olla niin hullaantunut vauvasta että siksi kivut "unohtuvat" 😅.. Ja ajattelinkin ettei minun kohdallani varmasti siihen stoppaa! Mutta synnytettyäni huomasin, että se synnytyskipu lakkaa kyllä samantien kun vauva ulkona. Jopa imukuppisynnytyksessä välilihaleikkauksella se loppui.
Epparihaava (välilihan leikkaushaava), mahdolliset peräpukamat (joo hyvin normaalia sen alapään paineen jälkeen mikä synnytyksessä), jälkisuopistukset jne. voivat särkyjä vielä aiheuttaa jälkeenpäin. Kipulääke auttaa niihin sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anjail kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annaleenalll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla naisilla ei palaudu emätin synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti kaksi vuotta sitten ja sanoo ettei kireys palautunut. Virtsan karkailua ja pidätys ongelmia. Seksi ei tunnu miltään. Rehellisesti kertoo asiasta. Onneksi itse en halua lapsia eikä mieskään halua ottaa riskiä, että kireys katoaa...
Niin. Siinäpä se, kun asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti. Ja uskon myös, että osa lapsia saaneista naisista, ei edes tiedä mitä on tyydyttävä seksielämä, ovat vaan alkaneet lapsia syytää, niin on jäänyt omaan itseen tutustumatta. Heidän mielipiteensä alatiesynnytyksen muutoksista on hieman jäävi.
Olen tässä samoilla linjoilla. Jos naisista n. 30% saa yhdynnässä orgasmin, niin eihän sillä 70% ole edes käsitystä mikä on vialla jos tämä jää puuttumaan.
Toisaalta vaikka saisi orkun joka yhdynnässä 20-35-vuotiaana, viiskymppisenä voit pitää yllättäen aivan muita asioita tärkeämpinä.
Olen yli viisikymppinen ja pidän yhä orgasmin saamista yhtenä elämäni tärkeimmistä asioista. Vaikka kaikki muu kaatuisi ympäriltä ja menisi pieleen, voin muutamassa minuutissa saavuttaa hetkellisen, täydellisen onnen.
Kyllä minullekin orgasmit tärkeää edelleen elämässä, olen 62 v. Kyllä on outoa porukkaa palstalla, luulevat seksin jotenkin loppuvan kun ikää tulee.
Ja juuri näinhän tuossa sanottiin. No ei sanottu. Viitsisitte edes yrittää lukea.
Ei täällä nyt haluta ymmärtää, tällä palstalla on pari aktiivista trollia, jotka eivät jaksa lukea selkokielellä kirjoitettuja tekstejä jokaisen naisten yksilöllisestä fysiikasta tai alatiesynnytyksen ja sektion kulusta. He jaksavat kommentti toisensa jälkeen ilmoittaa, että heidän pillunsa on maailman eniten ummessa = tyydyttävä seksielämä, ja synnytys on tuhonnut tämän joka ikiseltä synnyttäneeltä.
Uskon ja toivon, että tätä ketjua lukevat synnytyspelkoiset jättävät nämä halventavasti ja perusteettomasti synnyttäneiden alapäistä huutelevat omaan arvoonsa, löytävät oikeaa faktaa ja valitsevat synnytystapansa sen mukaan.
Niin ja tosiaan kyky saada orgasmi yhdynnästä on yksilöllinen ja sitä selittävät naisten fysiologiset erot, eivät synnyttäminen tai synnyttämättömyys. Siitä lukee aiempana, jos joku nyt orgasmikykynsä puolesta pelkää niin pari sivua taaksepäin vain.
Tällä palstalla saattaa olla pari aktiivista trollia, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen kun koko perusterveydenhuolto trollaa naiset alatiesynnytyksiin säästöjen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis herranjumala naisen keho PALAUTUU. Synnytyskanava on tehty synnyttämistä varten. Ei se mihinkään suurimmalla osalla repeä vaan palautuu ihan perusjumpalla normaaliksi kimmoisaksi omaksi itsekseen.
Vähän nyt hei.
Kyllähän se monella repeää mutta niitähän sitä ommellaan kasaan.
Jos palautuu normaaliksi eli alkuperäiseen kokoon niin miksi gynekologeilla on eri kokoisia spekuloita synnyttäneille ja ei-synnyttäneille?Välillä tässä keskustelussa meinaa eniten ärsyttää se miten synnyttämättömistä naisista osa luulee, että synnyttäneiden naisten toosat on kaikilla kuin velhon viitat. Toisaalta sellaista pelkäsin itsekin ennen kuin esikoinen syntyi. Kyllähän vagina venyy siinä äärimmilleen, mutta voi vaginan venyttää muutenkin äärimmilleen ja se siitä palautuu. Erona synnytyksessä on se, että kohdunsuu aukeaa, mutta sekinhän supistuu kutakuinkin yhtä pieneksi kuin ennen raskautta. Sillä taas ei ole kovinkaan paljon merkitystä pillun kireyden kannalta, tietenkin jos laskeumia aiheutuu niin niistä on enemmän haittaa.
Itse ensisijaisesti halusin synnyttää alateitse koska siitä palautuu helpommin jos kaikki sujuu hyvin. (Tämä asia tosin ei varmaan riitä vähentämään kenenkään synnytyspelkoa...) En ole huomannut gynekologien käyttävän isompia välineitä kohdallani synnytyksen jälkeen, mistä tuon revit?
No mistä sen huomaisit? Ei ne mirään lapion kokoisia ole.
Mutta kerro miksi gyneillä on eri kokoisia spekuloita synnyttäneille ja ei-synnyttåneille? Kun niitå kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Ööö kyllä se varsinainen SYNNYTYSKIPU lakkaa heti kun vauva syntyy. Toipumiseen voi toki liittyä kipua vaihteleva määrä, mutta kunnon särkylääkkeillä se hallittavissa. Eli synnytyskivulla tarkoitan lähinnä avautumisen/supistusten aiheuttamaa kipua sekä ponnistusvaiheen kipua kun lapsi tulee ulos. Ne lakkaavat kyllä eikä se ole mikään harhaluulo.
Ennen synnytystä (kaksi säännöllistä, yksi epäsäännöllinen) eli lasteni saamista luulin "kipu unohtuu kun vauvan saa rinnalle" -lauseen johtuvan siitä, että kipu jatkuisi muuten, mutta äitiaivojen pitäisi olla niin hullaantunut vauvasta että siksi kivut "unohtuvat" 😅.. Ja ajattelinkin ettei minun kohdallani varmasti siihen stoppaa! Mutta synnytettyäni huomasin, että se synnytyskipu lakkaa kyllä samantien kun vauva ulkona. Jopa imukuppisynnytyksessä välilihaleikkauksella se loppui.
Epparihaava (välilihan leikkaushaava), mahdolliset peräpukamat (joo hyvin normaalia sen alapään paineen jälkeen mikä synnytyksessä), jälkisuopistukset jne. voivat särkyjä vielä aiheuttaa jälkeenpäin. Kipulääke auttaa niihin sitten.
Ehkä synnytyskipu loppuu mutta kyllä ne jälkikivut voi olla todella kovia. Itse repesin anukseen asti ja kotona itkin kun se alapään kipu oli niin kovaa ettei siihen edes särkylääke auttanut vaikka otin kaikki säännöllisesti ja maksimiannoksella. Mitään tulehduksia ei ollut vaan se perse oli vaan todella kipeä sen repeämän takia. Ja kunnon kipulääkkeitä ei edes saa kun pitää imettää. Mulla ei peruskipulääkkeet auttaneet. Ensimmäiset kolme viikkoa olivat todella tuskaiset mutta kaiken kaikkiaan niitä kipuja kesti vuoden verran ja toisessa raskaudessa se arpikudos särki taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis herranjumala naisen keho PALAUTUU. Synnytyskanava on tehty synnyttämistä varten. Ei se mihinkään suurimmalla osalla repeä vaan palautuu ihan perusjumpalla normaaliksi kimmoisaksi omaksi itsekseen.
Vähän nyt hei.
Kyllähän se monella repeää mutta niitähän sitä ommellaan kasaan.
Jos palautuu normaaliksi eli alkuperäiseen kokoon niin miksi gynekologeilla on eri kokoisia spekuloita synnyttäneille ja ei-synnyttäneille?Välillä tässä keskustelussa meinaa eniten ärsyttää se miten synnyttämättömistä naisista osa luulee, että synnyttäneiden naisten toosat on kaikilla kuin velhon viitat. Toisaalta sellaista pelkäsin itsekin ennen kuin esikoinen syntyi. Kyllähän vagina venyy siinä äärimmilleen, mutta voi vaginan venyttää muutenkin äärimmilleen ja se siitä palautuu. Erona synnytyksessä on se, että kohdunsuu aukeaa, mutta sekinhän supistuu kutakuinkin yhtä pieneksi kuin ennen raskautta. Sillä taas ei ole kovinkaan paljon merkitystä pillun kireyden kannalta, tietenkin jos laskeumia aiheutuu niin niistä on enemmän haittaa.
Itse ensisijaisesti halusin synnyttää alateitse koska siitä palautuu helpommin jos kaikki sujuu hyvin. (Tämä asia tosin ei varmaan riitä vähentämään kenenkään synnytyspelkoa...) En ole huomannut gynekologien käyttävän isompia välineitä kohdallani synnytyksen jälkeen, mistä tuon revit?
No mistä sen huomaisit? Ei ne mirään lapion kokoisia ole.
Mutta kerro miksi gyneillä on eri kokoisia spekuloita synnyttäneille ja ei-synnyttåneille? Kun niitå kuitenkin on.
Pliis lue aiempi vastaukseni, joku tuosta jo kyseli. Varmasti mieltä avartavaa tietoa. En jaksa jokaiselle erikseen vastata samasta asiasta. Liittyy mm. lantionpohjan lihaksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkelikki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä ketju voi olla näin pitkä? Sektion saa pyytämällä. Tai siis vaatimalla. Ei tietenkään tuosta vaan, mutta täytyy heittäytyä oikeasti pelokkaaksi, niin varmasti saa. Synnytyspelko on ihan oikea diagnoosi sektiota varten. Ei kukaan voi ketään pakottaa synnyttämään alakautta.
Sitten jos pelkää sektiotakin, niin kannattaa miettiä koko lapsentekoa.
Nimenomaan sektion saa vaatimalla, ei pyytämällä. Tämä ketju on pitkä koska tähän tarvitaan mahdollisimman pian muutos ja sektion saa pyytämällä, ei vaatimalla.
Miksi sektio pitäisi saada ilman muita perusteita kuin että haluu?
Meillä on taatusti leikattavia muutenkin yllin kyllin. Jos välttämättä haluat sektion ilman mitään lääketieteellisiä syitä, voit ostaa sen itse.
Montako synnytykseen kuollutta tiedät? Minä en tiedä ainuttakaan, mutta leikkauspöydälle tai leikkauksen komplikaatioihin kuolleita tiedän useampiakin, lähimpänä oma isäni.
Aika moni ostaisi sektion omilla rahoillaan ja hoidattaisi itsensä viihtyisässä yksityissairaalassa. Tämä ei kuitenkaan Suomen demokraattisessa neuvostotasavallassa ole mahdollista.
Yksityissairaalat lähtevät tarjoamaan heti sektiopalveluita, kunhan markkinaa on. Eli siitä vaan nostattamaan henkeä ja intoa. Julkispuolelta on huvisektiota turha ruveta ilmaiseksi itkemään.
Olet väärässä. Suomessa oli ennen mahdollista hankkia sektio käyttämällä yksityisen gynen palveluita. Se KIELLETTIIN. Samoin kohdunvuokraus.
Kuten jo aikaisemmin ketjussa on kirjoitettu, yksityiset sairaalat eivät tällä hetkellä tarjoa synnytyspalvelua sen takia, että säädökset edellyttävät esimerkiksi tarpeeksi paljon tiettyjen osaamisalueiden miehitystä sairaalassa 24/7. Se tulee niin kalliiksi, että sitä ruvetaan järjestämään vasta kun on tarpeeksi tämän alueen asiakkaita, eikä näin ole tällä hetkellä.
Aiemmin yksityisen lääkärin sai maksamalla leikkaamaan julkisen sairaalan tiloihin. Tähän lääkärillä piti olla tietty lupa. Myöhemmin luvat lakkautettiin, olisikohan ollut resurssipulan vuoksi. Liikaa kysyntää tekijöihin verrattuna = ei voida taata yhdenvertaisuutta haluajien kesken → poistetaan kaikilta ettei liikaa kinuta julkisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa enää väitellä täällä. Tiedän vain, että meidän kolmaskin syntyy alateitse ja toivottavasti se ja palautuminen sujuu yhtä hyvin kuin edellisten kahden kanssa. Se taas jos joku valitsee sektion ei haittaa minua yhtään ja toivotan heillekin onnea odotukseen, ihanaa vauva-aikaa ja onnea loppu elämäksi. Eipä näiden läskeiksi julistautuvien ei-synnyttäjien kommentit minun pilluani muuta vaikka kudokset varmaan iän mukana vielä muuttuu. Oma äiti ei ainakaan ole valittanut laskeumista tms. ja valitettavasti tiedän seksielämänsä olevan liiankin hyvää vielä 60-vuotiaana. Jatkakaa salaliittoteorioitanne, mukavaa illanjatkoa!
Miten miehenne kestävät teitä? Surkeita akkoja, levittelette jalkojanne jossain synnytyssalissa. Ihme että miehenne jaksavat katsoa revenneitä revojanne :( No, onneksi synnytätte poikia nimenjatkajiksi. Sillä voimalla kai ukkonne kestää. Ja ainahan voi pettää, siitähän avioituneet miehet ovat tunnettuja ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytyshän nyt on jokaisella erilainen, toiset synnyttävät ilman ongelmia ja toiset vammautuvat loppuiäkseen. Mutta niinhän se on missä tahansa mitä päätyy tekemään. Minulle jäi raskaudesta ja synnytyksestä pysyvät fyysiset muistot (muitakin kuin lapset), mutta todella moni tuttava on synnyttänyt ilman ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää väitellä täällä. Tiedän vain, että meidän kolmaskin syntyy alateitse ja toivottavasti se ja palautuminen sujuu yhtä hyvin kuin edellisten kahden kanssa. Se taas jos joku valitsee sektion ei haittaa minua yhtään ja toivotan heillekin onnea odotukseen, ihanaa vauva-aikaa ja onnea loppu elämäksi. Eipä näiden läskeiksi julistautuvien ei-synnyttäjien kommentit minun pilluani muuta vaikka kudokset varmaan iän mukana vielä muuttuu. Oma äiti ei ainakaan ole valittanut laskeumista tms. ja valitettavasti tiedän seksielämänsä olevan liiankin hyvää vielä 60-vuotiaana. Jatkakaa salaliittoteorioitanne, mukavaa illanjatkoa!
Kyllä se kolmas luiskahtaa sieltä velhon viitasta varmasti paremmin ulos kuin edeltäjänsä. Onnea sinulle ja tietysti myös supervelho äidillesi myös tulevaisuuteen!
Taikamaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää väitellä täällä. Tiedän vain, että meidän kolmaskin syntyy alateitse ja toivottavasti se ja palautuminen sujuu yhtä hyvin kuin edellisten kahden kanssa. Se taas jos joku valitsee sektion ei haittaa minua yhtään ja toivotan heillekin onnea odotukseen, ihanaa vauva-aikaa ja onnea loppu elämäksi. Eipä näiden läskeiksi julistautuvien ei-synnyttäjien kommentit minun pilluani muuta vaikka kudokset varmaan iän mukana vielä muuttuu. Oma äiti ei ainakaan ole valittanut laskeumista tms. ja valitettavasti tiedän seksielämänsä olevan liiankin hyvää vielä 60-vuotiaana. Jatkakaa salaliittoteorioitanne, mukavaa illanjatkoa!
Kyllä se kolmas luiskahtaa sieltä velhon viitasta varmasti paremmin ulos kuin edeltäjänsä. Onnea sinulle ja tietysti myös supervelho äidillesi myös tulevaisuuteen!
Sinä luulet voittaneesi tämän, mutta minä voitan oikeassa elämässä :D
Vierailija kirjoitti:
Honneli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksen jälkeen seksielämäni on parantunut huikeasti. En olisi koskaan tätä uskonut mutta näin on. En osaa selittää miksi.
Et varmasti osaakaan selittää, koska näin ei oikestaan ole käynyt. Voi olla, että jos ihminen on ennen synnytystä ollut oikein estynyt puolisonsa seurassa ja esimerkiksi hävennyt vartaloaan, niin synnytyksessä, missä et päätä mistään itse ja sinua on käsitelty kuin lihanpalaa ja olet ulostanut ja revennyt miehesi edessä, vapaudut jotenkin estoistasi, kun kaikki on jo nähty ja koettu. Tällöinhän seksi voi tuntua helpommalle? Oma seksielämäni on niin hyvää, mahtavaa ja tyydyttävää, etten MISSÄÄN NIMESSÄ ota sitä riskiä, että sen menettäisin. Ihmettelen, että niin moni nainen on valmis riskin ottamaan. Esitin pelkoa, mikä oli alentavaa, kun kyseessä ei ollut pelko vaan järkivalinta ja lopulta sain sektion. Oli elämäni paras päätös, vaikkakin jouduin sen nöyryyttävällä tavalla hankkimaan itselleni.
Kukahan tässä oikein on estynyt?
Vaikka synnytinkin alakautta, ei mieheni nähnyt mitään alaosaston tapahtumia. Ei ollut ulostetta eikä muuten tullut repeämiäkään. Minua ei käsitelty kuin lihapalaa eikä kukaan ollut ilkeä synnytyslaitoksella. En kokenut itseäni liukuhihnasynnyttäjäksi. Paranin hyvin, ei ongelmia. Seksielämä kahden lapsen jälkeenkin loistavaa. Mies tykkää ja minä myös, paikat herkistyivät synnytyksen jälkeen. Kavereillani, joilla tuli tikkejä, paikat kuulemma parantuivat ennalleen eikä valittamista heilläkään.
Älä lisää ihmisten pelkoja jutuillasi. Ja muuten, seksielämäsi voi mennä pilalle muistakin syistä.
Miksei miehes nähnyt mitään alaosaston tapahtumia? Oliko hän mukana lainkaan? Itse synnytin alakautta, ihan vain siksi etten käsittänyt, että muitakin vaihtoehtoja olisi. Elämäni kamalin kokemus ja mieheni oli onneksi vierelläni koko ajan ja näki varmasti joka osaston tapahtumat ja läheltä. Sillä ei ole mitään väliä mitä näki ja miten, vaan sillä, että pahoista repeämistä huolimatta kipu loppuu aikanaan ja tikit sulivat. Seksielämäni palautui, joskaan ei samanlaisena kuin ennen. En enää ole niin herkkä tuntemaan kuin ennen, mutta sään edelleen orgasmin. Olin synnytyksen jälkeen ahdistunut, masentunut ja kauhuissani tilastani, olin melko varma etten tule enää koskaan nauttimaan seksistä ja tule kuntoon, mielestäni oli järkyttävää joutua pelkäämään moista samalla kun opettelin olemaan äiti lapselle.
Mä en lukenut tätä ketjua ollenkaan, mutta ei se synnytys oikeasti niin hirveätä ole. Onhan se rajua puuhaa, mutta toisaalta jokin pitkittynyt flunssa tai leikkauksen jälkeinen toipuminen on enemmän perseestä. Siis omasta mielestäni.
Synnytys on tavallaan jopa hauskaa ja jännää, koska se kipu päättyy tosiaan kun vauva on pihalla ja sen kivun unohtaa aika nopeasti. Ja mullakin oli aika raaka esikoisen synnytys paperilta luettuna ja silti voin ihan rehellisesti sanoa näin. :D
Vierailija kirjoitti:
Mä en lukenut tätä ketjua ollenkaan, mutta ei se synnytys oikeasti niin hirveätä ole. Onhan se rajua puuhaa, mutta toisaalta jokin pitkittynyt flunssa tai leikkauksen jälkeinen toipuminen on enemmän perseestä. Siis omasta mielestäni.
Synnytys on tavallaan jopa hauskaa ja jännää, koska se kipu päättyy tosiaan kun vauva on pihalla ja sen kivun unohtaa aika nopeasti. Ja mullakin oli aika raaka esikoisen synnytys paperilta luettuna ja silti voin ihan rehellisesti sanoa näin. :D
Toki mä synnytin ekan lapseni 20-vuotiaana ja seuraavankin aika pian, että mene ja tiedä voiko ikä vaikuttaa synnytyksen tuskaan.
Synnytin vuonna -95. Enkä vieläkään ole unohtanut sitä kipua ja koko sitä kauheaa kokemusta. Sain epiduraalin, mutta se ei auttanut. Repesin pahasti. Synnytys kesti 24 tuntia ja koko sen ajan minuun sattui. Kätilöt vaan sanoivat että lopeta tuo jännitys, synnytys ei edisty jos jännität ja pelkäät🤬no helpommin sanottu kuin tehty. Lapsiluku jäi tämän kokemuksen takia yhteen. Myös mieheni sanoi ettei enää ikinä tulisi synnytykseen mukaan, koska kokemus oli myös hänelle liian rankkaa katsottavaa. Ei ole kiva katsella kun toisella on kovat kivut. Minä kuulun myös niihin jotka ovat lykänneet lapsen tekemistä pelon ja kivun takia. Kokemus oli rankka mutta lapsi on ihana😍