Miksi Turun murre muistuttaa ihan Viron kieltä?

Sinulla vaan on puuroa korvissa ja niiden välissä. Ihme pölvänä sinäkin olet.

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla vaan on puuroa korvissa ja niiden välissä. Ihme pölvänä sinäkin olet.

Kuuntelepa vaikka Jethron puhetta, ihan sama nuotti kuin eestiläisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

En tiedä, kuulutko näihin, jotka ovat menettäneet sisälukutaitonsa tietokoneen ja älylaitteiden yleistymisen myötä, mutta pyydän kuitenkin sinua lukemaan nyt uudestaan sen viestin, ja jos et ymmärrä, mitä siinä selitän, kysy. Ilmeisesti sinulla meni sana "kosketuksissa" ohi. En ymmärrä myöskään sitä, mistä tuo "häpeä" ja "paremmuus" tulivat, kun oma viestini ei mitenkään siihen liittynyt.

Olen opiskellut pääaineenani suomen kieltä, sivuaineenani viron kieltä ja pääaineessa erikoistunut murteisiin. Sanoisin siis olevani aika pätevä vastaamaan tähän kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

En tiedä, kuulutko näihin, jotka ovat menettäneet sisälukutaitonsa tietokoneen ja älylaitteiden yleistymisen myötä, mutta pyydän kuitenkin sinua lukemaan nyt uudestaan sen viestin, ja jos et ymmärrä, mitä siinä selitän, kysy. Ilmeisesti sinulla meni sana "kosketuksissa" ohi. En ymmärrä myöskään sitä, mistä tuo "häpeä" ja "paremmuus" tulivat, kun oma viestini ei mitenkään siihen liittynyt.

Olen opiskellut pääaineenani suomen kieltä, sivuaineenani viron kieltä ja pääaineessa erikoistunut murteisiin. Sanoisin siis olevani aika pätevä vastaamaan tähän kysymykseen.

Joo ja minä oon opiskellut Englannin kuningattareksi itseni.

Nyt pihalla lentää vaaleanpunainen elefantti puun ympäri. Tuut tuut vain kärsästään töräyttelee.

Kyl mä luule, et me puhuta enämpi ruattimpäi, ku johonki Viro. Tiärä sit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

En tiedä, kuulutko näihin, jotka ovat menettäneet sisälukutaitonsa tietokoneen ja älylaitteiden yleistymisen myötä, mutta pyydän kuitenkin sinua lukemaan nyt uudestaan sen viestin, ja jos et ymmärrä, mitä siinä selitän, kysy. Ilmeisesti sinulla meni sana "kosketuksissa" ohi. En ymmärrä myöskään sitä, mistä tuo "häpeä" ja "paremmuus" tulivat, kun oma viestini ei mitenkään siihen liittynyt.

Olen opiskellut pääaineenani suomen kieltä, sivuaineenani viron kieltä ja pääaineessa erikoistunut murteisiin. Sanoisin siis olevani aika pätevä vastaamaan tähän kysymykseen.

Joo ja minä oon opiskellut Englannin kuningattareksi itseni.

Nyt pihalla lentää vaaleanpunainen elefantti puun ympäri. Tuut tuut vain kärsästään töräyttelee.

Mä en ymmärrä, miten tällaiseenkin asiaan voi suhtautua noin emotionaalisesti, mutta kait kaikki on mahdollista, kun tarpeeksi viiraa. Tulee mieleen sanonta, jonka mukaan kaikki alkaa muistuttaa naulaa, kun työkalupakin ainoa työkalu on vasara. No, aloittajalle tuli nyt kuitenkin vastaus kysymykseen, ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

Virossa on julmetusti ala-saksalaisia lainasanoja. Saksalainen aateli hallitsi "Virossa"-Liivinmaalla 1200-luvulta vuoteen 1918.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

En tiedä, miksi häpeät ugrilaisuuttasi ja pidät germaanisuutta parempana. Kukaanhan ei moista ole muu väittänyt. Selitä.

Vierailija kirjoitti:

Kyl mä luule, et me puhuta enämpi ruattimpäi, ku johonki Viro. Tiärä sit.

Ei oo mitään ruattia Turun murteessa, kyllä se aksentti on aivan viron kuulonen, se sävel millä puhutaan.

Kerran luulin että vieressäni seisoo eestiläisiä, kun aloin tarklemmin kuuntelemaan, olivatkin turkulaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

Virossa on julmetusti ala-saksalaisia lainasanoja. Saksalainen aateli hallitsi "Virossa"-Liivinmaalla 1200-luvulta vuoteen 1918.

Joo kyllä mä tiedän että eestiläisissä on eurooppalaista verta, erilailla mitä suomalaisissa, mutta se nyt ei ole asian ydin, asian ydinb on se, että Turun murre kuulostaa aivan eestin kieleltä nuotiltaan, aivan sama vaikka eestinkieli ois siansaksaa. Mitä eestin kielen sanat tähän liittyy, en minä sanoista puhu vaan puheen nuotista.

Totta muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.

taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.

Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.

Virossa on julmetusti ala-saksalaisia lainasanoja. Saksalainen aateli hallitsi "Virossa"-Liivinmaalla 1200-luvulta vuoteen 1918.

Joo kyllä mä tiedän että eestiläisissä on eurooppalaista verta, erilailla mitä suomalaisissa, mutta se nyt ei ole asian ydin, asian ydinb on se, että Turun murre kuulostaa aivan eestin kieleltä nuotiltaan, aivan sama vaikka eestinkieli ois siansaksaa. Mitä eestin kielen sanat tähän liittyy, en minä sanoista puhu vaan puheen nuotista.

Se selitys tuli jo siellä viestissä nro 2, eikä se ole mitään arvelua, vaan tieteellinen selitys.

Onhan siitä lyhyt matkakin Viroon, niin ei ihme jos ovat sekottuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla vaan on puuroa korvissa ja niiden välissä. Ihme pölvänä sinäkin olet.

Kuuntelepa vaikka Jethron puhetta, ihan sama nuotti kuin eestiläisillä.

No Jethrolla vasta puuroa onkin. Ei se mitään todista.

On teoria, että Turku (Lounais-Suomi) on asutettu Virosta päin. Siksi murrekin muistuttaa viroa. Ja ihmisetkin virolaisia, vaaleita ja sinisilmäisiä. Muu Suomi asutettiin idästä päin.

Suomalaiset tulivat viimeisenä suomalaisheimoista Suomenniemelle, meren yli etelästä. Hämäläiset ja Karjalaiset olivat jo valmiiksi paikalla.

Vierailija kirjoitti:

On teoria, että Turku (Lounais-Suomi) on asutettu Virosta päin. Siksi murrekin muistuttaa viroa. Ja ihmisetkin virolaisia, vaaleita ja sinisilmäisiä. Muu Suomi asutettiin idästä päin.

En sano asutushistoriasta mitään, kun se ei ole vahvin alani, mutta asutushistoria ei ole kielitieteellinen selitys sille, miksi viro ja Varsinais-Suomen murteet muistuttavat toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

On teoria, että Turku (Lounais-Suomi) on asutettu Virosta päin. Siksi murrekin muistuttaa viroa. Ja ihmisetkin virolaisia, vaaleita ja sinisilmäisiä. Muu Suomi asutettiin idästä päin.

Paitsi Lappi. Sinne asukkaat tulivat Baskimaalta, osoittaa moderni tutkimus.