Miksi Turun murre muistuttaa ihan Viron kieltä?
Ihan samanlainen nuotti ja samanlaista sönkkäystä. Onkohan ollut joku eestiläisten keskus keskiajalla.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vielä edelliseen. Ruotsalainen nimi Åbo taas tulee ruotsinkielisen väestön nimeämänä
I Åbo bo Åbo bo.
Siksi koska Suomen kieli on muodostunut jostain Viron vanhasta murteesta. Sitten ovat paikallismurteet erikseen.
Toisin sanoen ulkomaalaisten korvissa Suomen kirjakieli muistuttaa jotain Viron vanhaa murretta. Revi siitä.
Suomen murteista lähinpämä Viroa ovat lounaismurteet. Nykyteorian valossa itämerenkantasuomen eteläisestä murteesta muotoutuivat Suomen lounaismurteet ja Viron kieli. Nämä erkanivat toisistaan lopullisesti vasta 1200-luvulla. Näihin aikoihin syntyi myös Turku kauppapaikkana ja kaupunkina. Viron toria tarkoittava sana turg siis voinee pitää paikkansa.
Suomen kirjakieli kirjoitti:
Siksi koska Suomen kieli on muodostunut jostain Viron vanhasta murteesta. Sitten ovat paikallismurteet erikseen.
Toisin sanoen ulkomaalaisten korvissa Suomen kirjakieli muistuttaa jotain Viron vanhaa murretta. Revi siitä.
Ai kenen ulkomaalaisten,kiinalaisten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä luule, et me puhuta enämpi ruattimpäi, ku johonki Viro. Tiärä sit.
Ei oo mitään ruattia Turun murteessa, kyllä se aksentti on aivan viron kuulonen, se sävel millä puhutaan.
Kerran luulin että vieressäni seisoo eestiläisiä, kun aloin tarklemmin kuuntelemaan, olivatkin turkulaisia.
Mistä erotit,eestiläisillä on siistimmät vaatteet ja ovat vähemän humalassa?
Korvilla, kun aloin kuuntelemaan sanoja tarkemmin. Etkä osaa lukea.
No juurihan tässä on mainittu että turun murre ja viron kieli ovat täysin identtiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.
taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.
Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.
Virossa on julmetusti ala-saksalaisia lainasanoja. Saksalainen aateli hallitsi "Virossa"-Liivinmaalla 1200-luvulta vuoteen 1918.
Joo kyllä mä tiedän että eestiläisissä on eurooppalaista verta, erilailla mitä suomalaisissa, mutta se nyt ei ole asian ydin, asian ydinb on se, että Turun murre kuulostaa aivan eestin kieleltä nuotiltaan, aivan sama vaikka eestinkieli ois siansaksaa. Mitä eestin kielen sanat tähän liittyy, en minä sanoista puhu vaan puheen nuotista.
Suomi ja Viro sijaitsevat kumpikin Euroopassa, ja suomalaiset ja virolaiset (ei "eestiläiset") ovat molemmat ihan yhtä eurooppalaisia kansoja. Lisäksi kielisukulaisuus ja geneettinen sukulaisuus ovat kaksi eri asiaa.
Varsinaissuomalaiset ja eestiläiset ovat samaa Suomen kansan heimoa, jotka aikanaan liikkuivat Suomenlahden molemmin puolin, joten kielellinen yhtenäisyys on ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku nimenä juontaa vironkielestä sanasta turg, joka tarkoittaa toria. Muinoin vilkasta Hansa kauppaa koko Itämeren alueella, joten paikkojen nimistöllä sekä kielellä yhteyksiä.
Ei vaan se juontaa muinassuomen kielestä. Viron kieli on nuorempi kuin suomen kieli.
Suomen kieli on säilynyt hieman vanhakantaisempana kuin viro. Ei viro ole nuorempi kuin suomi.
Vaihtasin turun karjalaan millon vaan. Ja antasin sipsisaaren kylykeen.
Vierailija kirjoitti:
On teoria, että Turku (Lounais-Suomi) on asutettu Virosta päin. Siksi murrekin muistuttaa viroa. Ja ihmisetkin virolaisia, vaaleita ja sinisilmäisiä. Muu Suomi asutettiin idästä päin.
Turku on kyllä asutettu enemmän idästä päin. Tummia ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtasin turun karjalaan millon vaan. Ja antasin sipsisaaren kylykeen.
Minä en vaihtaisi.
Lisäksi huomauttaisin, että Karjalan väestö on nykyisin venäläistä, ja Karjalan infra on, no, neuvostoliittolaista/venäläistä.
Minäkin olen tätä aina ihmetellyt ja olenkin joskus turkulaisille sanonut, että on tosi jännää, että nuotti on hyvin samanlainen heidän murteessaan kuin viron kieltä puhuttaessa. Ovat pitäneet tätä loukkauksena, vaikka ei siinä ole mitään pahaa, enkä missään nimessä pahalla ole tarkoittanut. Se on vain jännä ja mielenkiintoinen juttu.