Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi Turun murre muistuttaa ihan Viron kieltä?
08.09.2018 |
Ihan samanlainen nuotti ja samanlaista sönkkäystä. Onkohan ollut joku eestiläisten keskus keskiajalla.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä luule, et me puhuta enämpi ruattimpäi, ku johonki Viro. Tiärä sit.
Ei oo mitään ruattia Turun murteessa, kyllä se aksentti on aivan viron kuulonen, se sävel millä puhutaan.
Kerran luulin että vieressäni seisoo eestiläisiä, kun aloin tarklemmin kuuntelemaan, olivatkin turkulaisia.
Sää et ossa turu murre, ko vanha ihmise laitto vakstuuki pöyräl, laitto gretakannu kaffepannu viere, pyys viera porsuast kyökki tarjos baakkelsit pikkulikalki ties olevas aika fiini.
Eihän siinä ruotsia ollut kuin joka sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä että länsimurteet ovat aitoa alkuperäistä suomen kieltä, joka taas on sukua viron kielelle.
Kaikki suomen murteet ovat aitoa ja alkuperäistä suomen kieltä, ja kaikki murteet sukua viron kielelle. Suomella ja virolla on yhteinen kantakieli.
Suomen kielen loi Mikael Agricola lounaismurteiden pohjalta. Agricola oli kotoisin Perniöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä, että molemmat kielet ovat olleet voimakkaasti kosketuksissa germaaniseen kieleen (viro saksan, varsinaissuomalainen murre ruotsin kanssa). Se on johtanut siihen, että sanan keskelle tulee enemmän painoa ja loppuun vähemmän, mikä kuluttaa sanoja ja sanamuotoja lopusta. Tätä ilmiötä nimitetään kielitieteessä sentralisaatioksi. Norjassa puhuttavassa (tai käytännössä sitä ei enää siellä juurikaan puhuta) kveenin kielessä (joka on käytännössä suomen murre) on myös hieman samaa ilmiötä havaittavissa.
taas täytyy selitellä paniikissa jotain germaanista, kun viron kielessä ei ole mitään yhteyttä germaanisiin kieliin sen enempää kuin Turun murteellakaan.
Omituista itsehäpeää. Miksi germaaninen olisi parempi kuin suomalaisugrilainen.
Juu, ei ole yhteyttä, mitä nyt 800 vuotta rinnakkaiseloa.
Baltiansaksalaiset (saks. Deutsch-Balten tai Baltendeutsche) olivat etenkin nykyisessä Virossa ja Latviassa asunut etninen saksalaisvähemmistö. Saksalaisia asettui asumaan Baltiaan 1100-luvulta alkaen. Baltiaa hallinnut aristokratia koostui muinaisten ritarien jälkeläisten ja alueelle myöhemmin Saksasta muuttaneiden lisäksi myös muualta Euroopasta kotoisin olleista aatelisista (esimerkiksi Venäjän palkkaamista sotilaista), jotka olivat Baltiaan asetuttuaan omaksuneet saksan kielen. Saksalaisväestöön kuuluivat lisäksi kaupunkeihin asettuneet saksalaiset kauppiaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niillä yhteistä ja mikäs ihme se onkaan. Yhteinen alkukieli ja kiinteä yhteys menneisyydessä. Tosin yhteistä löytyy myös mm. savon murteenkin kanssa. Etelävirolaisen Võrun seudun murteessa on erityisen paljon yhtäläisyyksiä suomen kieleen, mikä on aika erikoista kyllä. Esimerkiksi sana äiti on viroksi ema, mutta Võrumaan murteessa äidi, äide, ääde. Ja edelleen käytössä, mitä todistin menneenä suvenakin.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen loi Mikael Agricola lounaismurteiden pohjalta. Agricola oli kotoisin Perniöstä.
Agricola loi ensimmäisen suomen kirjakielen (vanha kirjasuomi) (varsinais-) suomen kielen pohjalta. Hämäläisten, savolaisten ja karjalaistenkin kielet suomen kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä maailmassa. Siitä on syntynyt myös viron kieli.
Vierailija kirjoitti:
On niillä yhteistä ja mikäs ihme se onkaan. Yhteinen alkukieli ja kiinteä yhteys menneisyydessä. Tosin yhteistä löytyy myös mm. savon murteenkin kanssa. Etelävirolaisen Võrun seudun murteessa on erityisen paljon yhtäläisyyksiä suomen kieleen, mikä on aika erikoista kyllä. Esimerkiksi sana äiti on viroksi ema, mutta Võrumaan murteessa äidi, äide, ääde. Ja edelleen käytössä, mitä todistin menneenä suvenakin.
Aivan, ja (pohjois) viroksi veitsi on nogu, mutta etelä-viroksi väits. Kun olin yliopistossa 1980-lubun lopulla, ei vörusta vaan ihan etelä-viron kielestä, kieli jolla ensimmäinen virolainen raamattukäännös tehtiin. Mainitsen vielä jotta 1500-ja 1600-luvulla suomalaisia entisiä ruotsin armeijan Liivinmaalla palvelleita solttuja asutettiin Liivinmaalle. Siihen aikaan ei puhuttu Baltiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niillä yhteistä ja mikäs ihme se onkaan. Yhteinen alkukieli ja kiinteä yhteys menneisyydessä. Tosin yhteistä löytyy myös mm. savon murteenkin kanssa. Etelävirolaisen Võrun seudun murteessa on erityisen paljon yhtäläisyyksiä suomen kieleen, mikä on aika erikoista kyllä. Esimerkiksi sana äiti on viroksi ema, mutta Võrumaan murteessa äidi, äide, ääde. Ja edelleen käytössä, mitä todistin menneenä suvenakin.
Aivan, ja (pohjois) viroksi veitsi on nogu, mutta etelä-viroksi väits. Kun olin yliopistossa 1980-lubun lopulla, ei vörusta vaan ihan etelä-viron kielestä, kieli jolla ensimmäinen virolainen raamattukäännös tehtiin. Mainitsen vielä jotta 1500-ja 1600-luvulla suomalaisia entisiä ruotsin armeijan Liivinmaalla palvelleita solttuja asutettiin Liivinmaalle. Siihen aikaan ei puhuttu Baltiasta.
Ei kyllä ole nogu, vaan nuga.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju on täynnä huuhaata, joten oikean tiedon antaminen on turhaa. Kaikki yritykset vähän oikaista vääriä käsityksiä ovat turhia, koska muka suomalaisten mahtava menneisyys (sellaista ei ole koskaan ollut) yms..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä luule, et me puhuta enämpi ruattimpäi, ku johonki Viro. Tiärä sit.
Ei oo mitään ruattia Turun murteessa, kyllä se aksentti on aivan viron kuulonen, se sävel millä puhutaan.
Kerran luulin että vieressäni seisoo eestiläisiä, kun aloin tarklemmin kuuntelemaan, olivatkin turkulaisia.
Mistä erotit,eestiläisillä on siistimmät vaatteet ja ovat vähemän humalassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turku nimenä juontaa vironkielestä sanasta turg, joka tarkoittaa toria. Muinoin vilkasta Hansa kauppaa koko Itämeren alueella, joten paikkojen nimistöllä sekä kielellä yhteyksiä.
Eräs sukulaiseni on ainakin kaksi kertaa ollut kuulevinaan virolaistaustaisen suomenkieltä puhuvan tulevan Turusta, itse Turusta tulevana olen kuullut heti virolaisen aksentin joten kyllä ap:n väittämässä vissiin jotain perää on.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen loi Mikael Agricola lounaismurteiden pohjalta. Agricola oli kotoisin Perniöstä.
Ei hän suomen kieltä suinkaan luonut, vaan suomen kirjakielen. Joka on muuttunut sen jälkeen monta kertaa ja muuttuu koko ajan.
Vielä edelliseen. Ruotsalainen nimi Åbo taas tulee ruotsinkielisen väestön nimeämänä
Vierailija kirjoitti:
Turku nimenä juontaa vironkielestä sanasta turg, joka tarkoittaa toria. Muinoin vilkasta Hansa kauppaa koko Itämeren alueella, joten paikkojen nimistöllä sekä kielellä yhteyksiä.
Ei vaan se juontaa muinassuomen kielestä. Viron kieli on nuorempi kuin suomen kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä luule, et me puhuta enämpi ruattimpäi, ku johonki Viro. Tiärä sit.
Ei oo mitään ruattia Turun murteessa, kyllä se aksentti on aivan viron kuulonen, se sävel millä puhutaan.
Kerran luulin että vieressäni seisoo eestiläisiä, kun aloin tarklemmin kuuntelemaan, olivatkin turkulaisia.
Mistä erotit,eestiläisillä on siistimmät vaatteet ja ovat vähemän humalassa?
Korvilla, kun aloin kuuntelemaan sanoja tarkemmin. Etkä osaa lukea.
Alue: Aihe vapaa
Johtuu siitä että länsimurteet ovat aitoa alkuperäistä suomen kieltä, joka taas on sukua viron kielelle.