Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa on ihan normaalia, että juhliin tuodaan jotain syötävää tai juotavaa, ja se ilman muuta laitetaan tarjolle. Jos ei laita, se on hyvin epäkohteliasta. Ei tarvitse mennä kuin etelänaapuriin, niin tähän tapaan törmää, jos paikallisia tuntee.
Suomessakin tämä tapa on (ollut) olemassa, mistä nämä aloituksen anopit ovat osoituksena, mutta nuorempi sukupolvi ei osaa näitä käytöstapoja.
Aika monissa juhlissa olen käynyt, mutta ei muut emännät ole saaneet kielloista huolimatta tarjottavaa. En allekirjoita, että olisi perinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua naurattaa vieläkin kun anoppi toi pojan ylioppilasjuhliin maustekakun ja en vaan kehdannut laittaa sitä tarjoilupöytään, nostin sen keittiön ylähyllylle ja sitten meidän porrasjakkara oli muussa käytössä. Anoppi ei pienenä ihmisenä yltänyt ylähyllylle ja minä unohdin koko kakun, anoppi kävi vähän väliä keittiössä katsomassa hyllyllä nököttävää kakkua mutta niin kaukana, niin kaukana.
Olen tavallaan ihan ulkopuolinen kommentoimaan tällaista, koska perheettömänä sinkkuna minulla ei ole anoppia. Suhtautuisin kuitenkin arvostuksella, jos kuvitteellinen anoppi leipoisi mitä tahansa perhejuhliin, omassa suvussa kun ei ole enää edellisten sukupolvien leipojia elossa. Aina ei tiedä mitä menettää ennenkuin se on jo menetetty. Anoppien kanssa voi olla oikeita vakavia konflikteja, mutta aloituksessa kuvattu ongelma on sellaisenaan keskenkasvuista nillitystä.
Tuolla olikin jo aiemmin hyvä idea, joku vaihtoi kakun kahviin.
Muita esimerkkejä.
Kuivakakku sille joka siitä tykkää ja vaikka viinimarjoja puutarhasta vastikkeeksi.
Syksyllä perunoita ja porkkanoita. Jne.
Niille jotka eivät tykkää leipoa on hyvä konsti vaihtamalla jotain, palvelusta tai tavaraa, saada kotonatehtyä leipomusta.
Ja miniät saavat eron anopin tekeleistä.
Kaikki ovat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on ettei kukaan niitä tiikerikakkuja halua syödä. Minä joskus aina taistelen alas jonkun henkitorveen tarttuvan kuivakakun siksi kun kukaan muu ei syö ja harmittaa emännän puolesta. Varsinkin taatelikakut, aaargh. KUKA haluaa syödä jotain taatelikakkua, kun on tarjolla oikeasti herkullisiakin leivonnaisia. Tai tiikerikakkua, joka on periatteessa kakkutaikinaa jossa on paikoin kaakaojauhetta. Leivonta on mennyt niin paljon eteenpäin viime vuosina, että syömättä ne kuivakakut jää.
Kyllä monikin haluaa :) Varsinkin taatelikakut ovat todella suosittuja. Näitäkin voi aina päivittää ja varioida. Meillä esim. syödään taatelikakkua toffee-pekaanikastikkeen kanssa. On hyvää :)
Ihan kuin se kuivakakku koskaan tulisi minkään toffee-pekaanikastikkeen kanssa. Kyllä se on yleensä ihan kuiviltaan tarjolla ja jonossa viimeisenä heti täytekakun, juustokakkujen, herkullisten makeiden piirakoiden, mutakakkujen, korvapuustien, you name it jälkeen. Joku vieraista ottaa säälistä lopulta palan kun emäntä tekee myyntityötä että edes yksi pala kuivakakkua tekisi kauppansa.
Sanottiinko tuossa mitään sellaista? Puhuttiin kakun päivittämisestä. Minusta tosin se on ihan hyvää sellaisenaankin.
Kun kato siitäkin pitää loukkaantua :D Joku syö se noin, ja mää vaan en :D
Siinä on älyttömän hyvä päivittää kakkua kermavaahdolla ja pekaanikastiklkeella kun anoppi lyö sen pöytään rippijuhlissa.
Ketjun paras vinkki oli, että pakastimeen ja sitten anopin juhliin omatoimisesti pöytään kohteliaana tuliaisena.
Sama kakku voi kiertää vuosikausia - pidä ja pakasta!
Kuka on puhunut, että sinun tai kenenkään muun pitäisi tehdä niin? Edelelen tuossa todetaan ainoastaan, että joku syö ko. kakkua noin. Kaikki muu on sinun mielikuvitusta.
Mun mielestä tää on älyttömän hyvä vinkki. Ei tarvii edes tuunata.
Anopin kakku ensin ristäisiin, sitten apen kuusikymppisille, sitten taas ristiäisiin ja sieltä anopin kuusikymppisille, serkun ristiäisiin ja sitä kautta lopulta lakkiaisiin.
Koska aina löytyy muu ratkaisu kuin roskis ja on kohteliasta tuoda oma kattaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
738, kyllä on heikoissa kantimissa sinun ja miehesi elämänhallinta, jos sitä anopin kuivakakku horjuttaa.
Jos elämänjärjestys siitä menee sekaisin, niin vika ei silloin kyllä ole siinä kakussa vaan jossain muussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on ettei kukaan niitä tiikerikakkuja halua syödä. Minä joskus aina taistelen alas jonkun henkitorveen tarttuvan kuivakakun siksi kun kukaan muu ei syö ja harmittaa emännän puolesta. Varsinkin taatelikakut, aaargh. KUKA haluaa syödä jotain taatelikakkua, kun on tarjolla oikeasti herkullisiakin leivonnaisia. Tai tiikerikakkua, joka on periatteessa kakkutaikinaa jossa on paikoin kaakaojauhetta. Leivonta on mennyt niin paljon eteenpäin viime vuosina, että syömättä ne kuivakakut jää.
Kyllä monikin haluaa :) Varsinkin taatelikakut ovat todella suosittuja. Näitäkin voi aina päivittää ja varioida. Meillä esim. syödään taatelikakkua toffee-pekaanikastikkeen kanssa. On hyvää :)
Ihan kuin se kuivakakku koskaan tulisi minkään toffee-pekaanikastikkeen kanssa. Kyllä se on yleensä ihan kuiviltaan tarjolla ja jonossa viimeisenä heti täytekakun, juustokakkujen, herkullisten makeiden piirakoiden, mutakakkujen, korvapuustien, you name it jälkeen. Joku vieraista ottaa säälistä lopulta palan kun emäntä tekee myyntityötä että edes yksi pala kuivakakkua tekisi kauppansa.
No tehkää siihen kastike itse :) Tarjotkaa jäätelön, kermavaahdon tms. kanssa. Luovuutta peliin.
MIKSI on pakko olla kuivakakkua? Sata kertaa mieluimmin syön kermavaahdon tai jäätelön kanssa vaikka mutakakkua tai tämän hetken sesongissa omenapiirakkaa kuin jotain tiikerikakkua. En tosiaan tajua miksi tollasta pula-ajan leivonnaista on pakko raahata mukana. Päästä irti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan ihan ulkopuolinen kommentoimaan tällaista, koska perheettömänä sinkkuna minulla ei ole anoppia. Suhtautuisin kuitenkin arvostuksella, jos kuvitteellinen anoppi leipoisi mitä tahansa perhejuhliin, omassa suvussa kun ei ole enää edellisten sukupolvien leipojia elossa. Aina ei tiedä mitä menettää ennenkuin se on jo menetetty. Anoppien kanssa voi olla oikeita vakavia konflikteja, mutta aloituksessa kuvattu ongelma on sellaisenaan keskenkasvuista nillitystä.
Olisin suunnattoman huojentunut jos minullakin olisi kuvitteellinen anoppi leipomassa tähtipölystä Saturnuksen muotoisia kuivakakkuja mutta nyt mennään näillä onnen murusille. Tasan ei mene meillä pullapitkot, pahasti on ollut viinerit kierteellä viime vuosina. Olen kieltämättä miettinyt milloin meidänkin perhepiirissä pahimmat leipojat ja nostattavat siirtyvät autuaammille leivinuuneille paahtamaan taivaalliset leipomuksensa.
En lähtisi pukeutumaan tuhkaan ja säkkiin jos joku perheetön sinkku sössöttää pullamössöä menetetyistä sukupolvista. Sen kun menet naimisiin ja hommaat itsellesi riivinrauta-anopin niin on sullakin sitten puhtaat jauhot pussissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan ihan ulkopuolinen kommentoimaan tällaista, koska perheettömänä sinkkuna minulla ei ole anoppia. Suhtautuisin kuitenkin arvostuksella, jos kuvitteellinen anoppi leipoisi mitä tahansa perhejuhliin, omassa suvussa kun ei ole enää edellisten sukupolvien leipojia elossa. Aina ei tiedä mitä menettää ennenkuin se on jo menetetty. Anoppien kanssa voi olla oikeita vakavia konflikteja, mutta aloituksessa kuvattu ongelma on sellaisenaan keskenkasvuista nillitystä.
Olisin suunnattoman huojentunut jos minullakin olisi kuvitteellinen anoppi leipomassa tähtipölystä Saturnuksen muotoisia kuivakakkuja mutta nyt mennään näillä onnen murusille. Tasan ei mene meillä pullapitkot, pahasti on ollut viinerit kierteellä viime vuosina. Olen kieltämättä miettinyt milloin meidänkin perhepiirissä pahimmat leipojat ja nostattavat siirtyvät autuaammille leivinuuneille paahtamaan taivaalliset leipomuksensa.
En lähtisi pukeutumaan tuhkaan ja säkkiin jos joku perheetön sinkku sössöttää pullamössöä menetetyistä sukupolvista. Sen kun menet naimisiin ja hommaat itsellesi riivinrauta-anopin niin on sullakin sitten puhtaat jauhot pussissa.
Joo. Se on helppo sanoa kun ei ole elämässä ihmistä josta ei ole mitään mahdollisuutta päästä eroon ikinä (jos avioliitto vain kestää), ja joka yrittää koko ajan tunkea päsmäröimään henkilökohtaisimpia asioitasi. Suosittelen tosiaan avautumaan sitten vasta kun on omaa kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on ettei kukaan niitä tiikerikakkuja halua syödä. Minä joskus aina taistelen alas jonkun henkitorveen tarttuvan kuivakakun siksi kun kukaan muu ei syö ja harmittaa emännän puolesta. Varsinkin taatelikakut, aaargh. KUKA haluaa syödä jotain taatelikakkua, kun on tarjolla oikeasti herkullisiakin leivonnaisia. Tai tiikerikakkua, joka on periatteessa kakkutaikinaa jossa on paikoin kaakaojauhetta. Leivonta on mennyt niin paljon eteenpäin viime vuosina, että syömättä ne kuivakakut jää.
Kyllä monikin haluaa :) Varsinkin taatelikakut ovat todella suosittuja. Näitäkin voi aina päivittää ja varioida. Meillä esim. syödään taatelikakkua toffee-pekaanikastikkeen kanssa. On hyvää :)
Ihan kuin se kuivakakku koskaan tulisi minkään toffee-pekaanikastikkeen kanssa. Kyllä se on yleensä ihan kuiviltaan tarjolla ja jonossa viimeisenä heti täytekakun, juustokakkujen, herkullisten makeiden piirakoiden, mutakakkujen, korvapuustien, you name it jälkeen. Joku vieraista ottaa säälistä lopulta palan kun emäntä tekee myyntityötä että edes yksi pala kuivakakkua tekisi kauppansa.
No tehkää siihen kastike itse :) Tarjotkaa jäätelön, kermavaahdon tms. kanssa. Luovuutta peliin.
MIKSI on pakko olla kuivakakkua? Sata kertaa mieluimmin syön kermavaahdon tai jäätelön kanssa vaikka mutakakkua tai tämän hetken sesongissa omenapiirakkaa kuin jotain tiikerikakkua. En tosiaan tajua miksi tollasta pula-ajan leivonnaista on pakko raahata mukana. Päästä irti!
SANOTTIINKO TUOSSA, ETTÄ SITÄ ON PAKKO OLLA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! EI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Sanottiin.
Anoppi tuo vuodesta toiseen väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla olikin jo aiemmin hyvä idea, joku vaihtoi kakun kahviin.
Muita esimerkkejä.
Kuivakakku sille joka siitä tykkää ja vaikka viinimarjoja puutarhasta vastikkeeksi.
Syksyllä perunoita ja porkkanoita. Jne.
Niille jotka eivät tykkää leipoa on hyvä konsti vaihtamalla jotain, palvelusta tai tavaraa, saada kotonatehtyä leipomusta.Ja miniät saavat eron anopin tekeleistä.
Kaikki ovat tyytyväisiä.Näinpä. JOS se kakku tulee siis joka tapauksessa. Näin miniätkin hyötyisi.
Mieluummin viljelen vaan itse kasvikseni ja jätän tän tuntikausien vaihtotorin väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla olikin jo aiemmin hyvä idea, joku vaihtoi kakun kahviin.
Muita esimerkkejä.
Kuivakakku sille joka siitä tykkää ja vaikka viinimarjoja puutarhasta vastikkeeksi.
Syksyllä perunoita ja porkkanoita. Jne.
Niille jotka eivät tykkää leipoa on hyvä konsti vaihtamalla jotain, palvelusta tai tavaraa, saada kotonatehtyä leipomusta.Ja miniät saavat eron anopin tekeleistä.
Kaikki ovat tyytyväisiä.Näinpä. JOS se kakku tulee siis joka tapauksessa. Näin miniätkin hyötyisi.
Mieluummin viljelen vaan itse kasvikseni ja jätän tän tuntikausien vaihtotorin väliin.
Oikein tuntikausien :D Oletpa avuton :D
Sen nyt tietää mitä siitä tulee kun teikäläiset tunarit orkaniseeraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan ihan ulkopuolinen kommentoimaan tällaista, koska perheettömänä sinkkuna minulla ei ole anoppia. Suhtautuisin kuitenkin arvostuksella, jos kuvitteellinen anoppi leipoisi mitä tahansa perhejuhliin, omassa suvussa kun ei ole enää edellisten sukupolvien leipojia elossa. Aina ei tiedä mitä menettää ennenkuin se on jo menetetty. Anoppien kanssa voi olla oikeita vakavia konflikteja, mutta aloituksessa kuvattu ongelma on sellaisenaan keskenkasvuista nillitystä.
Olisin suunnattoman huojentunut jos minullakin olisi kuvitteellinen anoppi leipomassa tähtipölystä Saturnuksen muotoisia kuivakakkuja mutta nyt mennään näillä onnen murusille. Tasan ei mene meillä pullapitkot, pahasti on ollut viinerit kierteellä viime vuosina. Olen kieltämättä miettinyt milloin meidänkin perhepiirissä pahimmat leipojat ja nostattavat siirtyvät autuaammille leivinuuneille paahtamaan taivaalliset leipomuksensa.
En lähtisi pukeutumaan tuhkaan ja säkkiin jos joku perheetön sinkku sössöttää pullamössöä menetetyistä sukupolvista. Sen kun menet naimisiin ja hommaat itsellesi riivinrauta-anopin niin on sullakin sitten puhtaat jauhot pussissa.
Joo. Se on helppo sanoa kun ei ole elämässä ihmistä josta ei ole mitään mahdollisuutta päästä eroon ikinä (jos avioliitto vain kestää), ja joka yrittää koko ajan tunkea päsmäröimään henkilökohtaisimpia asioitasi. Suosittelen tosiaan avautumaan sitten vasta kun on omaa kokemusta.
Aloituksessa kerrottiin ongelmaksi, että anoppi tuo aina perhejuhliin kuivakakkuja. Vastasin siihen. Mutta kyllä, kuivakakkujen tuonti voi olla jäävuoren huippu perheen asioihin liikaa puuttuvasta käytöksestä ja silloin puhutaan jo vakavasta ongelmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on ettei kukaan niitä tiikerikakkuja halua syödä. Minä joskus aina taistelen alas jonkun henkitorveen tarttuvan kuivakakun siksi kun kukaan muu ei syö ja harmittaa emännän puolesta. Varsinkin taatelikakut, aaargh. KUKA haluaa syödä jotain taatelikakkua, kun on tarjolla oikeasti herkullisiakin leivonnaisia. Tai tiikerikakkua, joka on periatteessa kakkutaikinaa jossa on paikoin kaakaojauhetta. Leivonta on mennyt niin paljon eteenpäin viime vuosina, että syömättä ne kuivakakut jää.
Kyllä monikin haluaa :) Varsinkin taatelikakut ovat todella suosittuja. Näitäkin voi aina päivittää ja varioida. Meillä esim. syödään taatelikakkua toffee-pekaanikastikkeen kanssa. On hyvää :)
Ihan kuin se kuivakakku koskaan tulisi minkään toffee-pekaanikastikkeen kanssa. Kyllä se on yleensä ihan kuiviltaan tarjolla ja jonossa viimeisenä heti täytekakun, juustokakkujen, herkullisten makeiden piirakoiden, mutakakkujen, korvapuustien, you name it jälkeen. Joku vieraista ottaa säälistä lopulta palan kun emäntä tekee myyntityötä että edes yksi pala kuivakakkua tekisi kauppansa.
No tehkää siihen kastike itse :) Tarjotkaa jäätelön, kermavaahdon tms. kanssa. Luovuutta peliin.
MIKSI on pakko olla kuivakakkua? Sata kertaa mieluimmin syön kermavaahdon tai jäätelön kanssa vaikka mutakakkua tai tämän hetken sesongissa omenapiirakkaa kuin jotain tiikerikakkua. En tosiaan tajua miksi tollasta pula-ajan leivonnaista on pakko raahata mukana. Päästä irti!
Eihän tuossa sanota, että kuivakakkua on pakko olla :D Lähinnä kai todettu tuollainenkin vaihtoehto, että jos se kakku ilmestyy sinne juhlapöytään? Miksi vääristelet muiden sanomisia?
Kiva jos ihmisillä on aikaa ruveta vääntämään pekaani-toffeekastiketta kun anoppi menee tunkemaan oma-aloitteisesti kuivakakkunsa kahvipöytään ja vaihtaa samalla kahvipöydän kukat ojanpientareelta poimineisiinsa. Meikäläisellä ei kyl ole tollaseen ikinä aikaa kun vieraat on ovella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla olikin jo aiemmin hyvä idea, joku vaihtoi kakun kahviin.
Muita esimerkkejä.
Kuivakakku sille joka siitä tykkää ja vaikka viinimarjoja puutarhasta vastikkeeksi.
Syksyllä perunoita ja porkkanoita. Jne.
Niille jotka eivät tykkää leipoa on hyvä konsti vaihtamalla jotain, palvelusta tai tavaraa, saada kotonatehtyä leipomusta.Ja miniät saavat eron anopin tekeleistä.
Kaikki ovat tyytyväisiä.Näinpä. JOS se kakku tulee siis joka tapauksessa. Näin miniätkin hyötyisi.
Mieluummin viljelen vaan itse kasvikseni ja jätän tän tuntikausien vaihtotorin väliin.
Oikein tuntikausien :D Oletpa avuton :D
Sen nyt tietää mitä siitä tulee kun teikäläiset tunarit orkaniseeraa.
Puhutko itsestäsi? Kyllä minä saan itse asiat hoidettua.
Sinusta puhun, tunari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI anoppi olekaan tuomassa juhlien koko tarjottavia.
Vai yhden kakun.
Eikä ole arvostelemassa aloittajan omia tarjottavia.
Oli etiketti mikä hyvänsä, niin nyt ei kait ole kyse mistään linnan juhlista?Juhlat on juhlat. Vaikka kyseessä ei olisi linnan juhlat, niin kyllä vieraiden tulisi kunnioittaa tilannetta noudattamalla etikettiä. Tätä ainakin sivistyneiltä vierailta voi jopa odottaa.
Isäntäväellä oikeus on päättää kaikki juhliin liittyvä. Jos juhlien teemaan ja tarjoilupöytään ei sovi kuivakakku, niin sitten ei sovi.
Diplomaateilla tilanne hoidetaan tyylikkäästi ja loukkaamatta vieraita. Miten teillä!
Jos linnanjuhliin joku vieras joskus hölmöyttään toisi tullessaan tiikerikakun, luuletko tosiaan, että siitä loukkaannuttaisiin, kieltäydyttäisiin tai tehtäisiin mitään numeroa?
Ei varmasti, se otettaisiin kohteliaasti vastaan, kiitettäisiin kauniisti, ja pistettäisiin jonnekin. Sillä, söisikö sitä kukaan koskaan, ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä, että kohtelias isäntä ja emäntä ei koskaan nolaa vieraitaan juhlissa, eikä ala käymään valtataistelua heidän kanssaan.
On ihan turha pohtia tässä mitään etikettiä anopin näkökulmasta. Hän on aikuinen ihminen, eikä miniä voi häntä kasvattaa. Mutta etikettiä pitää pohtia omasta näkökulmastaan. Ja siinä tärkein osa on ystävällisyys. Joku kattauksen väri tai veitsen asento on täysin yhdentekevä, jos isäntäväki ei osaa olla ystävällinen kaikille vieraille.
Itse olen diplomaattina Suomen ulkopuolella, ja järjestän edustuskodissamme päivällisiä. Yllättäviä tilanteita tulee. Joku tuo vauvan mukaan kutsuille, joihin ei ollut tarkoitus lapsia tuoda. Joku tuo ison tarjottimellisen ruokaa valmiiksi mietittyyn päivällispöytään. Jne. Kohteliaan emännän ilme ei näistä edes värähdä, ja vieras ei koskaan saa saada tietää, että alunperin oli ajateltu toimia toisin.
Jos tosiaan vedetään kehiin etiketti, niin kyllä sen pitää lähteä aina omasta itsestä. Vieraalta ei voi vaatia etiketin noudattamista, vain itseltään voi.
No mutta nyt syyllistetään jo se eleettömästi vastaanottanminenkin ja sitten pois heittäminen. Sun lähetystössäsi sinä tuskin viet niitä tuliaisiksi tuotuja kakkuja paikallisille katsastuskonttoreille ja työttömien yhdistyksiin?
Lisäksi tässä oli monessa eri viestissä kyse siitä, että emännän tarjoilut siirretään sivuun ja laitetaan omat tilalle, ihan edellisellä sivulla kerrottiin, että anoppi vaihtoi ristiäisissä kukat omiinsa.
Miten diplomaattina suhtautuisit tällaiseen? Tai asian nyt varmaan hoitaisi joku sun sihteeri. Vaikka että itsenäisyyspäivänä sulla olisi sinivalkoinen kattaus, mutta joku vieraista kävisi itse vaihtamassa servietit punakeltaisiin? Tai toisi kolme kiloa Haggista omin lupinensa pöytään?
Olisko se vaan yllättävä tilanne ja söisit sitten haggista seuraavat kolme viikkoa tai jakelisit sitä ympäriinsä.
Kirjoitin kotipäivällisistä, joihin vieraat usein tuovat kukkia. Ja kyllä, ne laitetaan näkyvästi esiin, vaikka eivät sopisi väreihin. Tietenkin.
Sillä, mitä syömättömille ruuille tapahtuu jälkikäteen, ei ole merkitystä. Jos ne tulevat astian kanssa, ne tietysti palautuvat astian kanssa. Jos ne on annettu meille pysyvästi, niin joko ne tulevat syötyä kun esim lapsille seuraavana päivänä annetaan rääppeitä. Tai sitten eivät tule syötyä, ja menevät roskiin. Pääasia on se, ettei vieras koskaan koe, että hänen käytöksensä on ei-toivottua.
Et kuitenkaan vastannut kysymykseen tilanteesta, että sun vieraasi menisi vaihtamaan esim. servietit tai kukat tarjoilupöydässä omiinsa. Tai laittaisi siihen illallispöytään omat tuomisensa ja siirtäisi sivuun sun henkilökunnan kattaman ruuan sen tieltä ja veisi jääkaappiin, koska sen vieraan mielestä hänen juttunsa sopii paremmin. Tästähän oli kysymys, ei todellakaan siitä, että anopin tuoma kukkakimppu laitettaisiin kiitosten kera näyttävästi esille.
Sanot myös, että "jos ne tulevat astian kanssa ne tietysti palautuvat astian kanssa". Eli palautat vieraan tuoman ruuoan kuitenkin siis vieraalle takaisin? Täällä syvästi paheksutaan ideaa, että anoppi veisi sen koskemattoman taatelikakkunsa mennessään, vaan emännän pitäisi viedä se vanhainkotiin tai syödä itse vaikkei edes pitäisi siitä tms.
Miksi vastaisin tuohon servetti-kysymykseen, koska eihän aloituksessaakaan anoppi niin toiminut. Puhuttiin nyt kakun tuomisesta pöytään, mitä kyllä tapahtuu. Ja siitä kiitetään.
Ja tosiaan ystävällisyys on tärkeämpää kuin mitä jollekin kakulle tapahtuu. Joskus joku kakku on jäänyt koskemattomaksi, ja olemme tarjonneet sitä sitten ihan muille ihmisille jossain rennommassa kaverien välisessä tilanteessa. Ja parempi sekin, että tavara menee roskiin kuin että vieras nolataan.
No ei aloituksessa kyllä puhuttu myöskään anopin nolaamisesta yhtään mitään, vaan siitä, miten anopin saisi etukäteen ymmärtämään, että leipominen on jo hoidossa. Ja muissa viesteissä anopit ovat myös vaihtaneet kukkia/tarjoiluja.
Näen niin mielessäni tilanteen, kun vieras saapuu diplomaattipäivällisille ja marssii keittiöön oman pullapitkon kanssa: "Ei, ei, ei, tässä menussa on ihan liikaa suolaista! Nyt jätätte noi kummalliset rehut myöhempään, jotta tämä minun pitko pääsee paremmin oikeuksiinsa." Ja sitten pöydässä kiukuttelee, kun pitkoa ei kehuta.
Paitsi että varmaan kehuttaisiin, kun ilmeisesti av-diplomaatin piireissä tällainen on ihan normaalia hyvää käytöstä vieraalta.
Pointti ei ole se, mikä on hyvää käytöstä vieraalta, koska siihen ei voi vaikuttaa, vaan mikä on hyvää käytöstä itseltä. Jos vieras päivällisilläni sanoisi, että on liikaa suolaista, ja laittaisi pullapitkon keskelle, hymyilisin ja sanoisin, että totta, niinpä taitaa olla, ja kiittäisin. Ja omassa päässäni ajattelisisin, että hassua käytöstä. Oikeasti, kun diplomaattina on tekemisissä ihmisten kanssa kaikkialta maailmassa, törmää hyvin erilaisiin ihmisiin ja toimintatapoihin. Ainoa järkevä toiminta itseltä on silloin olla joustava ja ystävällinen. Minusta se sama voisi toimia anoppeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäävätkö vieraat hänen leipomuksistaan? Jos ne käyvät kaupaksi, niin mikset antaisi hänen tehdä pari kuivakakkua. Ei tarvisi riidellä turhanpäiväisestä asiasta ja kenenkään pahoittaa mieltään.
Harvemmin nämä hänen kuivakakkunsa ovat kenellekkään maistuneet, kun tarjolla on muutakin kuten juustokakkua. Ap
Juustokakut ovat pahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI anoppi olekaan tuomassa juhlien koko tarjottavia.
Vai yhden kakun.
Eikä ole arvostelemassa aloittajan omia tarjottavia.
Oli etiketti mikä hyvänsä, niin nyt ei kait ole kyse mistään linnan juhlista?Juhlat on juhlat. Vaikka kyseessä ei olisi linnan juhlat, niin kyllä vieraiden tulisi kunnioittaa tilannetta noudattamalla etikettiä. Tätä ainakin sivistyneiltä vierailta voi jopa odottaa.
Isäntäväellä oikeus on päättää kaikki juhliin liittyvä. Jos juhlien teemaan ja tarjoilupöytään ei sovi kuivakakku, niin sitten ei sovi.
Diplomaateilla tilanne hoidetaan tyylikkäästi ja loukkaamatta vieraita. Miten teillä!
Jos linnanjuhliin joku vieras joskus hölmöyttään toisi tullessaan tiikerikakun, luuletko tosiaan, että siitä loukkaannuttaisiin, kieltäydyttäisiin tai tehtäisiin mitään numeroa?
Ei varmasti, se otettaisiin kohteliaasti vastaan, kiitettäisiin kauniisti, ja pistettäisiin jonnekin. Sillä, söisikö sitä kukaan koskaan, ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä, että kohtelias isäntä ja emäntä ei koskaan nolaa vieraitaan juhlissa, eikä ala käymään valtataistelua heidän kanssaan.
On ihan turha pohtia tässä mitään etikettiä anopin näkökulmasta. Hän on aikuinen ihminen, eikä miniä voi häntä kasvattaa. Mutta etikettiä pitää pohtia omasta näkökulmastaan. Ja siinä tärkein osa on ystävällisyys. Joku kattauksen väri tai veitsen asento on täysin yhdentekevä, jos isäntäväki ei osaa olla ystävällinen kaikille vieraille.
Itse olen diplomaattina Suomen ulkopuolella, ja järjestän edustuskodissamme päivällisiä. Yllättäviä tilanteita tulee. Joku tuo vauvan mukaan kutsuille, joihin ei ollut tarkoitus lapsia tuoda. Joku tuo ison tarjottimellisen ruokaa valmiiksi mietittyyn päivällispöytään. Jne. Kohteliaan emännän ilme ei näistä edes värähdä, ja vieras ei koskaan saa saada tietää, että alunperin oli ajateltu toimia toisin.
Jos tosiaan vedetään kehiin etiketti, niin kyllä sen pitää lähteä aina omasta itsestä. Vieraalta ei voi vaatia etiketin noudattamista, vain itseltään voi.
No mutta nyt syyllistetään jo se eleettömästi vastaanottanminenkin ja sitten pois heittäminen. Sun lähetystössäsi sinä tuskin viet niitä tuliaisiksi tuotuja kakkuja paikallisille katsastuskonttoreille ja työttömien yhdistyksiin?
Lisäksi tässä oli monessa eri viestissä kyse siitä, että emännän tarjoilut siirretään sivuun ja laitetaan omat tilalle, ihan edellisellä sivulla kerrottiin, että anoppi vaihtoi ristiäisissä kukat omiinsa.
Miten diplomaattina suhtautuisit tällaiseen? Tai asian nyt varmaan hoitaisi joku sun sihteeri. Vaikka että itsenäisyyspäivänä sulla olisi sinivalkoinen kattaus, mutta joku vieraista kävisi itse vaihtamassa servietit punakeltaisiin? Tai toisi kolme kiloa Haggista omin lupinensa pöytään?
Olisko se vaan yllättävä tilanne ja söisit sitten haggista seuraavat kolme viikkoa tai jakelisit sitä ympäriinsä.
Kirjoitin kotipäivällisistä, joihin vieraat usein tuovat kukkia. Ja kyllä, ne laitetaan näkyvästi esiin, vaikka eivät sopisi väreihin. Tietenkin.
Sillä, mitä syömättömille ruuille tapahtuu jälkikäteen, ei ole merkitystä. Jos ne tulevat astian kanssa, ne tietysti palautuvat astian kanssa. Jos ne on annettu meille pysyvästi, niin joko ne tulevat syötyä kun esim lapsille seuraavana päivänä annetaan rääppeitä. Tai sitten eivät tule syötyä, ja menevät roskiin. Pääasia on se, ettei vieras koskaan koe, että hänen käytöksensä on ei-toivottua.
Et kuitenkaan vastannut kysymykseen tilanteesta, että sun vieraasi menisi vaihtamaan esim. servietit tai kukat tarjoilupöydässä omiinsa. Tai laittaisi siihen illallispöytään omat tuomisensa ja siirtäisi sivuun sun henkilökunnan kattaman ruuan sen tieltä ja veisi jääkaappiin, koska sen vieraan mielestä hänen juttunsa sopii paremmin. Tästähän oli kysymys, ei todellakaan siitä, että anopin tuoma kukkakimppu laitettaisiin kiitosten kera näyttävästi esille.
Sanot myös, että "jos ne tulevat astian kanssa ne tietysti palautuvat astian kanssa". Eli palautat vieraan tuoman ruuoan kuitenkin siis vieraalle takaisin? Täällä syvästi paheksutaan ideaa, että anoppi veisi sen koskemattoman taatelikakkunsa mennessään, vaan emännän pitäisi viedä se vanhainkotiin tai syödä itse vaikkei edes pitäisi siitä tms.
Miksi vastaisin tuohon servetti-kysymykseen, koska eihän aloituksessaakaan anoppi niin toiminut. Puhuttiin nyt kakun tuomisesta pöytään, mitä kyllä tapahtuu. Ja siitä kiitetään.
Ja tosiaan ystävällisyys on tärkeämpää kuin mitä jollekin kakulle tapahtuu. Joskus joku kakku on jäänyt koskemattomaksi, ja olemme tarjonneet sitä sitten ihan muille ihmisille jossain rennommassa kaverien välisessä tilanteessa. Ja parempi sekin, että tavara menee roskiin kuin että vieras nolataan.
No ei aloituksessa kyllä puhuttu myöskään anopin nolaamisesta yhtään mitään, vaan siitä, miten anopin saisi etukäteen ymmärtämään, että leipominen on jo hoidossa. Ja muissa viesteissä anopit ovat myös vaihtaneet kukkia/tarjoiluja.
Näen niin mielessäni tilanteen, kun vieras saapuu diplomaattipäivällisille ja marssii keittiöön oman pullapitkon kanssa: "Ei, ei, ei, tässä menussa on ihan liikaa suolaista! Nyt jätätte noi kummalliset rehut myöhempään, jotta tämä minun pitko pääsee paremmin oikeuksiinsa." Ja sitten pöydässä kiukuttelee, kun pitkoa ei kehuta.
Paitsi että varmaan kehuttaisiin, kun ilmeisesti av-diplomaatin piireissä tällainen on ihan normaalia hyvää käytöstä vieraalta.
Pointti ei ole se, mikä on hyvää käytöstä vieraalta, koska siihen ei voi vaikuttaa, vaan mikä on hyvää käytöstä itseltä. Jos vieras päivällisilläni sanoisi, että on liikaa suolaista, ja laittaisi pullapitkon keskelle, hymyilisin ja sanoisin, että totta, niinpä taitaa olla, ja kiittäisin. Ja omassa päässäni ajattelisisin, että hassua käytöstä. Oikeasti, kun diplomaattina on tekemisissä ihmisten kanssa kaikkialta maailmassa, törmää hyvin erilaisiin ihmisiin ja toimintatapoihin. Ainoa järkevä toiminta itseltä on silloin olla joustava ja ystävällinen. Minusta se sama voisi toimia anoppeihin.
Kai sitä itsekukin kaikenlaisia pässinpäitä ja kusipäitä töissään tapaa, mutta on se nyt eri asia sellaisia vuodesta toiseen kotonaan henk koht asioissa sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyse myös ruokahävikistä. Kun niitä kuivakakkuja roudataan, vaikka on selkeästi sanottu että kiitos älä tuo.
Pakkoko niitä roskiin on heittää? Ei ole. Aikuiset ihmiset! Näin avuttomia.
No kuka ne syö?
Onko se parempi roudata ne työpaikalle ja heittää siellä sitten roskiin?
En ole esim. itse syönyt kuivakakkua lapsuuden jälkeen ikinä, enkä ottaisi työpaikallakaan. En vaan pidä, ajatuskin puistattaa.
En lähde viemään leipäjonoon. Anoppi voi viedä jos haluaa kerran väkisin leipoa.
Koulu voisi tietty olla yksi ajatus, en tajunnut että opettajat ovat sellaisia jätemyllyjä. Mutta kuka lapsi haluaa viedä kakun opettajienhuoneeseen vapaaehtoisesti?
Kuka a)laittaisi vaikka omakotitalon pihatielle kakun "ota tästä" lapulla ja b) kuka oikeasti ottaisi? Paitsi roitat ja ohi kulkevat koirat jos annettaisiin.
Mulle on kyllä oikeasti vieras ajatus että joku söisi kuivakakkua vaikka kadulta.
Jätemyllyjä? Ihan ruokaa se on, vaikka sinä et niistä tykkääkään. On paljon muitakin vaihtoehtoja, esim. vanhainkoteja. Itse olen antanut mm. sinne. Ilahtuvat suuresti.
Oho. Oikeasti? Käyn itse vapaaehtoisena muistisairaiden ryhmäkodissa. Kysyin voiko sinne viedä mansikoita ja vastaus oli että jos vien sille yhdelle vanhukselle jonka kanssa enimmäkseen olen niin käy, mutta ei yleisesti jakoon, koska saattaa olla rajoitteita.
Myöskään päiväkotiin ei saa viedä itse tehtyä.
Tottakai rajoitteet pitää ottaa huomioon, mutta muuten saa viedä.
Ainakaan Helsingissä ei päiväkotiin saa viedä mitään pakkaamatonta tai itsetehtyä.
Eikös nykyään jo saa viedä. Muistelen Eu-määräykset otettiin kirjaimellisesti ja Evira puuttui siihen ja antoi uudet suositukset, kun pari vuotta sitten oli valtava omenasato ja niitä tarjottiin päiväkodille ja kouluille, jotka kieltäytyivät ottamasta vastaan ja asia tuli julkisuuteen ja Evira puuttui asiaan, ettei mitään estettä ollut.
Mieheni on hirviporukoissa ja he lahjoittavat hirvenlihaa joka vuosi koulululle, päiväkodille, työttömille ja seurakunnalle satoja kiloja. Samoin kasvisten ja perunoiden viljelijät tuotteitaan.
Monissa kaupungissa ja kunnissa ruokailuun varatut määrärahat ovat vähäiset.Yksi tiikerikakku ei ole sama asia kuin satoja kiloja lihaa sinne keittiöön.
Liha esim arvatenkin kypsennetään. Se räävitty ylijäämäkakku ei.
Mikä räävitty kakku? Kypsyyhän nekin uunissa :D Voi hyvä ihminen sentään XD!
Niin. Kakku joka on ollut juhlissa tarjolla klähmittävänä. Sinäkö paistaisit sen sitten vielä uudelleen?
Minkälaisia elukoita perheesi oikein on? Kukaan ei tiikerikakkua syö, mutta kaikkien pitää sitä kuitenkin ’klähmiä’? Ja kuitenkin viisivuotiaan synttäreitä verrataan linnanjuhliin?
Oletko koskaan ollut lastensynttäreillä? Kyllä ne tarjoilut niissä yleensä käpälöidään.
Tässä logiikasta ei pysy ihan kärryillä. Toisaalta anopin pitää käyttäytyä kuin olisi linnanjuhliin tulossa, ja pöytään ei saa laittaa kuin hopean (???) väristä tarjottavaa, ja sitten toisen vieraat saavat sitten sotkea ja riehua ihan miten vaan.
Oikeissa lastenjuhlissa on ihan sama, vaikka siellä pöydässä olisi se ylimääräinen kakku. Tässä keskustelussa selvästi anopin simputtaminen on se pointti.
Ei anoppia kukaan simputa. Hän ei vaan saa käyttäytyä huonosti.
Lastensynttäreille on lastensynttäritarjoilu ja koska siellä on lapsia, se meno on riehakasta.
Aikuisten ihmisten kohdalla voit vaikuttaa vain omaan käytökseesi. Ihan sama, miten anoppi käyttäytyy, on kohteliasta kiittää toisen vaivannäöstä ja tarjottavasta. Ja laittaa se tarjolle, vaikka se olisi sinusta turha.
Ja on täysin naurettavaa puhua jostain etiketistä viisivuotiaan synttäreillä, jonne mummo haluaa leipoa tarjottavaa.
Kyllä minä ihan omassa kodissani määrään miten täällä käyttäydytään. Mummo voi toteuttaa visioitaan omissa juhlissaan omasa kodissaan.
Tiikerikakku ei lastenkutsuilla mene. Se vain murenee ja sotkee.
Eihän se murene ja sotke kun ei sitä kukaan edes ottanut, etkö muista? Ja lastenjuhlien jälkeen siivotaan.
Älä kutsu vieraita, jos oikeasti asenteesi on tuo, että haluat määrätä, miten vieraat käyttäytyvät. Kuulostaa kamalalta. Aikuisten ihmisten kohdalla.
Lapset klähmii vaikkeivät söisi.
Jos aikuiselle ihmiselle selkeästi sanotaan, että ÄLÄ TUO kakkua ja hän tuo niin tarjolle se kakku ei tasan mene.
Kannattaisi keskittyä viisivuotiaan kasvattamiseen eikä anopin. Ei tuon ikäisen kuulu enää mikään porsas olla.
Ja miksi pitää olla alunperin ilkeä anopille ja kieltää tuomasta?
Miksi anoppi haluaa tuoda jotain sellaista joka ei kenellekään kelpaa.
Miksi anoppi ei vie sitten sitä ihanaa kakkuaan mennessään ja syö itse?
Miksi pitää ehdoin tahdoin tuoda jotain joka jo vuosien kokemuksella jää syömättä?
Tiikerikakku 5-vuotiaan juhlissa on sellainen aika isolla varmuudella. Jos haluaa tuoda jotain tarjottavaa lahjan lisäksi, niin miksi ei sitten vaikka jäätelöä tai jotain kysymällä omalta pojaltaan, että mikä olis sellainen juttu joka maistuisi ja jos minä nyt vaikka tuon sen kaksi litraa jäätelöä niin älkää te nyt sitten suotta ostako toista mokomaa.
Miksi pitää periaatteesta tuoda tarjottava johon kukaan ei koske ja sitten emäntä/isäntä saa miettiä päänsä puhki että mihin tämän nyts sitten veisi ettei tarttis roskiin laittaa,
Ja tuo kakun leipominen voi olla vanhan naisen ainoa harrastus, josta hän kokee antamisen iloa ja mielihyvää ja kuuluvansa joukkoon poikansa ja hänen poikansa sukupolvien ketjussa. Ja sitä oikeutta ei yksikään miniä voi viedä.
Eli kyse on anopin valtataistelusta? Taistelusta tuulimyllyjä, omaa katoavaisuutta ja turhaksi tulemista vastaan? Jollakin kakulla tai muulla keppihevosella roikutaan väkisin kiinni pojassa, jolle oma äiti on rakas, muttei kuitenkaan enää rakkain?
Haluaisin kuulla mielipiteesi, miten päiväkodin hoitajien ja koulujen opettajien pitäisi suhtautua lapsenne antamiin lahjoihin, kun joka vuosi sanotaan, ettei mitään lahjoja tarvitse antaa. Onko siinäkin kysymys valtataistelusta, kun lapset muistavat hoitajia ja opettajia.
Samoin lähes poikkeuksetta, vanhemmat haluavat muistaa synnytysosastoa kakulla, kun äiti on ollut synnyttämässä. Ja sairaalassakin kerrotaan, ettei mitään muistamisia tarvita. Tästä hyvä esimerkki oli presidentti Niinistö ja rouva Haukio, niin vain hekin veivät kakun kiitokseksi.
Ja myös lääkärit, hammaslääkärit, pomot, talohuolto jne. saa pikkulahjoja ja leipomuksia, vaikka hyvin lahjan antajat tietävät, että he tekevät vain työtään, eikä tarvitse lahjoja.
Työssäni saan usein pikkulahjoja - kukkia, leivonnaisia, villasukkia jne. ja aina olen hyvin otettu ja kiitollisin mielin otan ne vastaan ja arvostan suuresti, että joku on antanut aikaansa juuri minulle, vaikka en tarvitse 20 paria villasukkia tai kuivakakkua jouluna.
Eikä koskaan ole ollut lahjat ongelma, sillä ylimääräiset lahjoitan seurakunnalle ja he lahjoittavat ne eteenpäin kiitollisin mielin.
Kehtaisiko pitää extempore arpajaiset vaikka rippijuhlissa, kaikkien paikallaolijoiden kesken arvotaan kuivakakku.