Kristiina Komulainen vertaa Siepin ja Veitolan haastattelua raiskaamiseen
Toki tähän on helppo kommentoida jo klassikoksi muodostunut lause: ”mitäs meni, oma vika”. Mitäs läksit minihame päällä yöllä kaupungille, kun tiedät, että se kiihottaa hikistärunkkaria raiskaamaan.
https://www.facebook.com/komulainen.kristiina/posts/10155662115262927
Meneekö yhtään yli? Vähän rajaa nyt oikeasti, vaikka veren maku onkin suussa moralisoijilla. Tuntuu, että osa näistä julkkisnaisista on oikein odottanut tilaisuutta päästä kukkahattuilemaan ja saarnaamaan, mikä on ainut oikea tapa haastatella. "Ei saa olla liian provoava, eikä saa syyttää haastateltavaa siitä, että itse vapaaehtoisesti meni provosoivaan ohjelmaan, koska hei sehän on kuin syyttelis raiskauksen uhria häneen kohdistuneesta väkivaltarikoksesta." No ei kuule ole sama juttu.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin sen haastattelun ja vaikka Mariasta ajoittain vittumaisen kuvan saikin, niin mitäs se Sieppi siellä tuppisuuna istui? Mariahan kysyi Siepiltä heti alkuun, että mitä haluaa ihmisten tietävän itsestään ja Sieppi tähän tyyliin voin vastailla sun kysymyksiin, mitä haluat tietää? Sitten Maria kyseli ja Sieppi oli hiljaa... Olisi itse pitänyt saada suunsa auki ja laittaa noille kysymyksille stoppi. Kaikesta ei voi Mariaa syyttää.
Tässäpä taas oikein loistava esimerkki "mitäs läksit" -asenteesta. Veitolan törkeä käytös sivuutetaan täysin, kun vieras vain oli niin törppö, ettei saanut haastattelijaa kuriin.
Marian veemäinen provosoiva käytös ei ole mikään salaisuus. Se nyt vaan on tosiasia, ettei kannata osallistua tuollaiseen ohjelmaan, jos ei pysty puolustautumaan tiukoissa tilanteissa.
Tuolla toisessa ketjussa jo kysyin, mutta en saanut vastausta: millä logiikalla veemäinen käytös on ok, jos se ei ole salaisuus? Miksi veemäiseksi tiedetyn ihmisen veemäisyys on ok, mutta muiden ei? Jos kaikki olisivat vain lapsuudestaan asti veemäisiä, niin veemäisyys ei olisi koskaan mikään ongelma kenellekään, niinkö?
Eli sä haluat kieltää provosoinnin kokonaan?
En, ainoastaan tarpeettoman ilkeilyn. Vastaa kysymykseen, äläkä vaihda puheenaihetta.
Muille provosoiva ohjelma, sulle pelkkää tarpeetonta ilkeilyä. Mielipide-ero.
Eli en saanut vieläkään vastausta.
Tuossa joku muu puhui Marian veemäisestä ja provosoivasta käytöksestä ja siihen esitin ysymyksen, miksi veemäisyys on ok, jos kaikki tietää henkilön olevan veemäinen. En kysynyt onko Maria veemäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin sen haastattelun ja vaikka Mariasta ajoittain vittumaisen kuvan saikin, niin mitäs se Sieppi siellä tuppisuuna istui? Mariahan kysyi Siepiltä heti alkuun, että mitä haluaa ihmisten tietävän itsestään ja Sieppi tähän tyyliin voin vastailla sun kysymyksiin, mitä haluat tietää? Sitten Maria kyseli ja Sieppi oli hiljaa... Olisi itse pitänyt saada suunsa auki ja laittaa noille kysymyksille stoppi. Kaikesta ei voi Mariaa syyttää.
Tässäpä taas oikein loistava esimerkki "mitäs läksit" -asenteesta. Veitolan törkeä käytös sivuutetaan täysin, kun vieras vain oli niin törppö, ettei saanut haastattelijaa kuriin.
No toisten käytökseen ei oikein voi vaikuttaa, omaansa voi. Kannattaa oppia pitämään puoliaan. Kukaan muu ei sitä täällä tee.
Kyllä minä uskaltaisin sanoa, että tällaisilla kohuilla on kyllä vaikutusta muidenkin käytökseen. Jos Sieppi ei olisi kirjoittanut tuntemuksistaan blogissaan, emme kävisi tätä keskustelua. Väitätkö tosiaan, että tällainen keskustelu on täysin turha, kun tämä ei ole enää pelkästään mikään palstajankkaus, vaan aika moni media-alan julkkiskin on tähän ottanut nyt kantaa?
Niin vain oli Louhimieskin taannoin nöyrää poikaa, kun joku uskalsi sanoa, että nyt ei tunnu ihan kivalta. En tiedä, olenko naivi, mutta kyllä minä uskon, että näillä johonkin on vaikutusta.
Joo, parhaimmillaan silla on se vaikutus, että raiskausten uhreille sanotaan, et hei, ei tää oo NIIN paha, sua ei sentään haastateltu töllössä sun arkisesta urasta niinkuin Sieppiä :). Tää on paljon pienempää siihen verrattuna.
Siis sinäkö oikeasti menisit jollekulle sanomaan noin vain siksi, että joku vertasi näitä asioita keskenään? Oletko vähän yksinkertainen?
En minä ole yksinkertainen, minä en koskaan missään tilanteessa vertaisi näitä kahta asioita keskenään. En ole niin ääliö.
En minä sitä kysynyt. Kysyin, menetkö sanomaan jollekulle noin, jos joku muu tekee tällaisen vertailun. En kysynyt, miten tekisit, jos itse näitä vertailisit.
En tietenkään, en ole idiootti teikäläisten tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä traumatisoiduin kun unohdin ostaa pesuainetta. Vähän kuin keskitysleirillä olisi :(
No niin. Siihen sinulla on täysi oikeus. En ihan nyt vain ymmärtänyt, mikä noissa oli se yhteinen juttu. Sanotaanko noissakin molemmissa "mitäs läksit" vai mitä ihmettä?
Kummassakaan paikassa ei voi pestä omia vaatteita. Tahdon traumaterapiaan!
Jos sanot, että keskitysleirillä trauma syntyy siitä vaatteiden pesemättömyydestä niin siinä tapauksessa ehkä.
No siitähän se syntyy :(.
Jos ymmärryksesi on tuota luokkaa, niin hyväksyn sinulta myös tuon vertauksen käytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin sen haastattelun ja vaikka Mariasta ajoittain vittumaisen kuvan saikin, niin mitäs se Sieppi siellä tuppisuuna istui? Mariahan kysyi Siepiltä heti alkuun, että mitä haluaa ihmisten tietävän itsestään ja Sieppi tähän tyyliin voin vastailla sun kysymyksiin, mitä haluat tietää? Sitten Maria kyseli ja Sieppi oli hiljaa... Olisi itse pitänyt saada suunsa auki ja laittaa noille kysymyksille stoppi. Kaikesta ei voi Mariaa syyttää.
Tässäpä taas oikein loistava esimerkki "mitäs läksit" -asenteesta. Veitolan törkeä käytös sivuutetaan täysin, kun vieras vain oli niin törppö, ettei saanut haastattelijaa kuriin.
Marian veemäinen provosoiva käytös ei ole mikään salaisuus. Se nyt vaan on tosiasia, ettei kannata osallistua tuollaiseen ohjelmaan, jos ei pysty puolustautumaan tiukoissa tilanteissa.
Tuolla toisessa ketjussa jo kysyin, mutta en saanut vastausta: millä logiikalla veemäinen käytös on ok, jos se ei ole salaisuus? Miksi veemäiseksi tiedetyn ihmisen veemäisyys on ok, mutta muiden ei? Jos kaikki olisivat vain lapsuudestaan asti veemäisiä, niin veemäisyys ei olisi koskaan mikään ongelma kenellekään, niinkö?
Eli sä haluat kieltää provosoinnin kokonaan?
Laadukas huumori voi olla sellaista joka ei loukkaa ketään. Mutta narsisti tarvii vahingoniloa.
Eli Sarakin on sitten narsisti :(.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä traumatisoiduin kun unohdin ostaa pesuainetta. Vähän kuin keskitysleirillä olisi :(
No niin. Siihen sinulla on täysi oikeus. En ihan nyt vain ymmärtänyt, mikä noissa oli se yhteinen juttu. Sanotaanko noissakin molemmissa "mitäs läksit" vai mitä ihmettä?
Kummassakaan paikassa ei voi pestä omia vaatteita. Tahdon traumaterapiaan!
Jos sanot, että keskitysleirillä trauma syntyy siitä vaatteiden pesemättömyydestä niin siinä tapauksessa ehkä.
No siitähän se syntyy :(.
Jos ymmärryksesi on tuota luokkaa, niin hyväksyn sinulta myös tuon vertauksen käytön.
Se on sitä samaa ymmärrystä kuin tämä haastattelu=raiskaus :(.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Eli jos sinut nyt laitettaisiin ruutuun ja sinut nöyryytettäisiin aivan totaalisesti vaikka sitten haastattelemalla sinua kokemastasi raiskauksesta, niin se ei tuntuisi miltään?
Ja nyt sinä vertaat haastattelua Saran urasta haastatteluun raiskauksesta? Oletko aivan aivan kännissä, empatiakyvytön vai mikä sinua vaivaa?
Sinä puhut Sarasta, minä vaan väitän, että julkinen nöyryyttäminen voi tuntua jopa yhtä pahalta kuin raiskaaminen. Riippuen tietenkin henkilöstä. En tiedä miltä Sarasta tuntuu. Hän ei ole väittänyt, että hänestä tuntuu raiskatulta. Hänestä tuntui, että hänelle asetettiin ansa. Minä taas väitän, että näin someaikakautena näiden julkisten nöyryytyksien kohteeksien tulleiden ihmisten kohdalla on tapahtunut myös itsemurhia juuri tuon suuren häpeän tunteen takia. Mutta on myös raiskauksen uhreja jotka ovat tappaneet itsensä.
Eli summa summarum. Julkinen nöyryyttäminen voi johtaa todella vakaviin asioihin aivan kuten raiskauskin. Mutta Saran kohdalla hänen haastattelunsa ei varmaan hänen itsensäkään mielestä ollut niin paha, kuin jos hänet olisi raiskattu.Hei, käyppä kysymässä tuota Saralta. Että olisko tullu raiskatuksi mielummin. Tuo juuri nimenomaan on raiskauksen mitätöintiä, sanan törkeää väärinkäyttöä. Että ei raiskaus nyt NIIN paha ole, kyllä tommonen televisiohaastattelu on paljon pahempi. Käsittämätöntä mitä idiotismia.
Kukaan ei ole väittänyt, en ainakaan minä enkä Sara, että HÄNEN haastattelunsa olisi sama tai verrattavissa raiskaukseen. Mutta minä väitän, että julkinen nöyryyttäminen, kun se on tarpeeksi törkeää voi olla aivan yhtä pahaa kuin raiskaus. Raiskaus on pahaa. Julkinen nöyryyttäminen on pahaa. Kysyppä sinä vaikka vaihteeksi sitä Monica Lewinskyltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Eli jos sinut nyt laitettaisiin ruutuun ja sinut nöyryytettäisiin aivan totaalisesti vaikka sitten haastattelemalla sinua kokemastasi raiskauksesta, niin se ei tuntuisi miltään?
Ja nyt sinä vertaat haastattelua Saran urasta haastatteluun raiskauksesta? Oletko aivan aivan kännissä, empatiakyvytön vai mikä sinua vaivaa?
Sinä puhut Sarasta, minä vaan väitän, että julkinen nöyryyttäminen voi tuntua jopa yhtä pahalta kuin raiskaaminen. Riippuen tietenkin henkilöstä. En tiedä miltä Sarasta tuntuu. Hän ei ole väittänyt, että hänestä tuntuu raiskatulta. Hänestä tuntui, että hänelle asetettiin ansa. Minä taas väitän, että näin someaikakautena näiden julkisten nöyryytyksien kohteeksien tulleiden ihmisten kohdalla on tapahtunut myös itsemurhia juuri tuon suuren häpeän tunteen takia. Mutta on myös raiskauksen uhreja jotka ovat tappaneet itsensä.
Eli summa summarum. Julkinen nöyryyttäminen voi johtaa todella vakaviin asioihin aivan kuten raiskauskin. Mutta Saran kohdalla hänen haastattelunsa ei varmaan hänen itsensäkään mielestä ollut niin paha, kuin jos hänet olisi raiskattu.Et voi tietää, tekikö joku itsemurhan häpeän takia vai pelon takia, koska ei halunnut kohdata tekojensa seurauksia. Jos siis viittaat siihen, että jonkun epäilyttäviä, mahdollisesti laittomia, toimia on tuotu julkisuuteen ja tutkinta niistä aloitettu/suunnitteilla.
En viittaa mihinkään erityiseen tapaukseen. Ei kaikki julkisesti nöyryytetyt ole mitään rikollisia tai siitä epäiltyjä. He saattavat olla vaikka ihan kostopornon uhreja tai julkisesti homoseksuaaleiksi leimattuja. Onkohan sinulla yhtään käsitystä millä kaikilla tavoin ihmisiä voidaan nöyryyttää? Ihmisiä pitäisi kunnioittaa ja heidän omaisiaan jo ihan perusmoraalin nimissä. Ei jonkun ohjelman katsojaluvut tai netin seuraajaluvut voi määritellä noita ihmisen kunnioittamisen rajoja.
Pahinta olisi jonkun vaikka sitten jopa "rikollisen" henkilön lasten itsemurha, joka johtuisi vanhempien julkisesta nöyryyttämisestä johtuvasta häpeästä.Ei tapahdu rikollisen henkilön lapsen itsemurhaa, jos rikollinen vanhempi ei alun alkaenkaan ole tehnyt rikosta, josta oma lapsi tuntee niin suunnatonta häpeää, että haluaa tappaa itsensä. Syytä sitä rikollista, joka tekee väärin.
Eli sinä koet oikeaksi, että myös rikollisen lasta rangaistaan raskaalla häpeällä siitä, että hänen vanhempansa ovat eläneet ns. huonoa elämää? Rangaistaan asiasta, mihin lapsi ei ole pystynyt missään määrin vaikuttamaan? Entä esimerkiksi rikolliselle postia jakanut henkilö? Pitäisikö myös häntä rangaista häpäisemällä yhteyksistään tähän ihmiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin sen haastattelun ja vaikka Mariasta ajoittain vittumaisen kuvan saikin, niin mitäs se Sieppi siellä tuppisuuna istui? Mariahan kysyi Siepiltä heti alkuun, että mitä haluaa ihmisten tietävän itsestään ja Sieppi tähän tyyliin voin vastailla sun kysymyksiin, mitä haluat tietää? Sitten Maria kyseli ja Sieppi oli hiljaa... Olisi itse pitänyt saada suunsa auki ja laittaa noille kysymyksille stoppi. Kaikesta ei voi Mariaa syyttää.
Tässäpä taas oikein loistava esimerkki "mitäs läksit" -asenteesta. Veitolan törkeä käytös sivuutetaan täysin, kun vieras vain oli niin törppö, ettei saanut haastattelijaa kuriin.
No toisten käytökseen ei oikein voi vaikuttaa, omaansa voi. Kannattaa oppia pitämään puoliaan. Kukaan muu ei sitä täällä tee.
Kyllä minä uskaltaisin sanoa, että tällaisilla kohuilla on kyllä vaikutusta muidenkin käytökseen. Jos Sieppi ei olisi kirjoittanut tuntemuksistaan blogissaan, emme kävisi tätä keskustelua. Väitätkö tosiaan, että tällainen keskustelu on täysin turha, kun tämä ei ole enää pelkästään mikään palstajankkaus, vaan aika moni media-alan julkkiskin on tähän ottanut nyt kantaa?
Niin vain oli Louhimieskin taannoin nöyrää poikaa, kun joku uskalsi sanoa, että nyt ei tunnu ihan kivalta. En tiedä, olenko naivi, mutta kyllä minä uskon, että näillä johonkin on vaikutusta.
Joo, parhaimmillaan silla on se vaikutus, että raiskausten uhreille sanotaan, et hei, ei tää oo NIIN paha, sua ei sentään haastateltu töllössä sun arkisesta urasta niinkuin Sieppiä :). Tää on paljon pienempää siihen verrattuna.
Siis sinäkö oikeasti menisit jollekulle sanomaan noin vain siksi, että joku vertasi näitä asioita keskenään? Oletko vähän yksinkertainen?
En minä ole yksinkertainen, minä en koskaan missään tilanteessa vertaisi näitä kahta asioita keskenään. En ole niin ääliö.
En minä sitä kysynyt. Kysyin, menetkö sanomaan jollekulle noin, jos joku muu tekee tällaisen vertailun. En kysynyt, miten tekisit, jos itse näitä vertailisit.
En tietenkään, en ole idiootti teikäläisten tapaan.
Mistä siis sait käsityksen, että minä menisin tuollaista sanomaan? Sinulta taisi nyt mennä jotain ohi. Minähän nimenomaan ihmettelin, kuka ihme menee sanomaan noin vain, jos joku tekee tuollaisen vertailun. Eli en itse menisi sanomaan. Kysymys siis kuuluu, miksi oletat, että kukaan menisi sanomaan mitään tuollaista, jos näitä jossain argumentointitarkoituksessa verrataan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Asioita voi tarkastella eri perspektiiveistä. Raiskaus ei ole vaikein traumaattisista kokemuksistani. Pahin traumaattinen kokemukseni ei ole ollut rikoksen uhriksi joutuminen, vaan eräs kokemus, jossa luottamukseni petettiin täysin.
Ahaa, eli sittenhän tämä ei ole mitään. Laitetaas sinunkin ”trauma” perspektiiviin: et ole syntynyt Intiaan, Afrikkaan, Filippiineille, Thaimaahan tai muuhun vastaavaan maahan tyttölapseksi, jota rai-s-kataan, kidutetaan ja kaltoinkohdellaan koko pieni pieni elämä, kunnes lapsi joko kuolee itse, tai tapetaan hieman rankemman p*rnoleffan hyväksi. Näin, tässä sinulle perspektiiviä, sinun kokemuksesi ei ole tähän verrattuna mitään ja saan mitätöidä sen täysin.
En minä mitätöi ketään. Kannattaa hakea apua, jos raiskauksesta puhuminen triggeröi pahasti.
Kyllä, se triggeröi kun siitä puhutaan ihan väärässä yhteydessä. Ja siinä ei ole mitään väärää, täysin normaali reaktio. Apua tarvitset sinä, kerta pidät verrattavissa olevina asioina haastattelua ja raiskausta!
Minusta on hyvä, että nostetaan esiin se, että hyvin monenlaiset asiat voidaan kokea raiskauksen tapaan traumatisoivina (eri tavoin ja voimakkuuksilla toki). Ikävää, että sinua tämä keskustelu on ahdistanut näin pahasti. Komulainen tuskin haki takaa sitä, että noita asioita vertailtaisiin aivan yksi yhteen.
Silloin pitää puhua pelkästään traumatisoivasta, ei verrata sitä raiskauksen tavalla traumatisoivaan. Hyvä luoja sentään, valoja päälle!
Missäs näin on määritelty? Aika usein argumentteina käytetään erilaisia äärivertauksia. Miksi raiskaus olisi poikkeus? Koska av-mamma ei ymmärrä vertauksia?
Siis mä oon nyt tosi traumatisoitunut tästä koko kohumylläkästä. Marian ajojahti on vähän kuin lapsip*rnon tekeminen! Yhtä oksettavaa ja väärin. Ja tää on selvästi myös ra-sis-mia Mariaa kohtaan.
Aivan yhtä idioottimainen vertaus.
Ei ole idioottimaisia vertauksia, mikäli selität logiikan näiden takana. Mitkä ovat siis ne yhtymäkohdat näissä tapauksissa? Miten esimerkiksi lapsi vertautuu Mariaan? Onko hän esimerkiksi tietämätön siitä, mitä hänelle tapahtuu tai täysin puolustuskyvytön vai mitä ihmettä?
No samalla tavalla Mariallekin on käsikirjoitettu ohjelman juoni, mitä sille lapselle siinä lapsip*rnossa. Hiton hyvä vertaus, eikö?
Itse asiassa ei ole. Hän on itse käsikirjoittaja ja hänellä on vapaat kädet. Next?
Miksi valehtelet? Ohjelman käsikirjoittaja on omalla ulostulollaan sanonut yksiselitteisesti, että marian haastattelu noudatti ennalta määrättyjä kysymyksiä. Maria on vain yksi käsikirjoittajista, ei tee todellakaan koko duunia yksin.
No mitäpä luulet, onko lapsi yksi p*rnopätkän käsikirjoittajista? Ei kuules taida olla.
Voihan se olla, mistäs sinä sen tiedät? Täsmälleen sama asia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä traumatisoiduin kun unohdin ostaa pesuainetta. Vähän kuin keskitysleirillä olisi :(
No niin. Siihen sinulla on täysi oikeus. En ihan nyt vain ymmärtänyt, mikä noissa oli se yhteinen juttu. Sanotaanko noissakin molemmissa "mitäs läksit" vai mitä ihmettä?
Kummassakaan paikassa ei voi pestä omia vaatteita. Tahdon traumaterapiaan!
Jos sanot, että keskitysleirillä trauma syntyy siitä vaatteiden pesemättömyydestä niin siinä tapauksessa ehkä.
No siitähän se syntyy :(.
Jos ymmärryksesi on tuota luokkaa, niin hyväksyn sinulta myös tuon vertauksen käytön.
Se on sitä samaa ymmärrystä kuin tämä haastattelu=raiskaus :(.
Näin oletinkin. Ei siis tuo ymmärryksesi kovin vahvaa ole, kun et vieläkään ymmärrä vaikka on moneen kertaan jo sanottu: kukaan ei ole sanonut, että haastattelu = raiskaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Eli jos sinut nyt laitettaisiin ruutuun ja sinut nöyryytettäisiin aivan totaalisesti vaikka sitten haastattelemalla sinua kokemastasi raiskauksesta, niin se ei tuntuisi miltään?
Ja nyt sinä vertaat haastattelua Saran urasta haastatteluun raiskauksesta? Oletko aivan aivan kännissä, empatiakyvytön vai mikä sinua vaivaa?
Sinä puhut Sarasta, minä vaan väitän, että julkinen nöyryyttäminen voi tuntua jopa yhtä pahalta kuin raiskaaminen. Riippuen tietenkin henkilöstä. En tiedä miltä Sarasta tuntuu. Hän ei ole väittänyt, että hänestä tuntuu raiskatulta. Hänestä tuntui, että hänelle asetettiin ansa. Minä taas väitän, että näin someaikakautena näiden julkisten nöyryytyksien kohteeksien tulleiden ihmisten kohdalla on tapahtunut myös itsemurhia juuri tuon suuren häpeän tunteen takia. Mutta on myös raiskauksen uhreja jotka ovat tappaneet itsensä.
Eli summa summarum. Julkinen nöyryyttäminen voi johtaa todella vakaviin asioihin aivan kuten raiskauskin. Mutta Saran kohdalla hänen haastattelunsa ei varmaan hänen itsensäkään mielestä ollut niin paha, kuin jos hänet olisi raiskattu.Hei, käyppä kysymässä tuota Saralta. Että olisko tullu raiskatuksi mielummin. Tuo juuri nimenomaan on raiskauksen mitätöintiä, sanan törkeää väärinkäyttöä. Että ei raiskaus nyt NIIN paha ole, kyllä tommonen televisiohaastattelu on paljon pahempi. Käsittämätöntä mitä idiotismia.
Kukaan ei ole väittänyt, en ainakaan minä enkä Sara, että HÄNEN haastattelunsa olisi sama tai verrattavissa raiskaukseen. Mutta minä väitän, että julkinen nöyryyttäminen, kun se on tarpeeksi törkeää voi olla aivan yhtä pahaa kuin raiskaus. Raiskaus on pahaa. Julkinen nöyryyttäminen on pahaa. Kysyppä sinä vaikka vaihteeksi sitä Monica Lewinskyltä.
Ei todellakaan ole yhtä pahaa, koska nuita asioita ei voi verrata keskenään! Sama kuin vertaisit keskitysleirejä ja poliisin känniputkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Asioita voi tarkastella eri perspektiiveistä. Raiskaus ei ole vaikein traumaattisista kokemuksistani. Pahin traumaattinen kokemukseni ei ole ollut rikoksen uhriksi joutuminen, vaan eräs kokemus, jossa luottamukseni petettiin täysin.
Ahaa, eli sittenhän tämä ei ole mitään. Laitetaas sinunkin ”trauma” perspektiiviin: et ole syntynyt Intiaan, Afrikkaan, Filippiineille, Thaimaahan tai muuhun vastaavaan maahan tyttölapseksi, jota rai-s-kataan, kidutetaan ja kaltoinkohdellaan koko pieni pieni elämä, kunnes lapsi joko kuolee itse, tai tapetaan hieman rankemman p*rnoleffan hyväksi. Näin, tässä sinulle perspektiiviä, sinun kokemuksesi ei ole tähän verrattuna mitään ja saan mitätöidä sen täysin.
En minä mitätöi ketään. Kannattaa hakea apua, jos raiskauksesta puhuminen triggeröi pahasti.
Kyllä, se triggeröi kun siitä puhutaan ihan väärässä yhteydessä. Ja siinä ei ole mitään väärää, täysin normaali reaktio. Apua tarvitset sinä, kerta pidät verrattavissa olevina asioina haastattelua ja raiskausta!
Minusta on hyvä, että nostetaan esiin se, että hyvin monenlaiset asiat voidaan kokea raiskauksen tapaan traumatisoivina (eri tavoin ja voimakkuuksilla toki). Ikävää, että sinua tämä keskustelu on ahdistanut näin pahasti. Komulainen tuskin haki takaa sitä, että noita asioita vertailtaisiin aivan yksi yhteen.
Silloin pitää puhua pelkästään traumatisoivasta, ei verrata sitä raiskauksen tavalla traumatisoivaan. Hyvä luoja sentään, valoja päälle!
Missäs näin on määritelty? Aika usein argumentteina käytetään erilaisia äärivertauksia. Miksi raiskaus olisi poikkeus? Koska av-mamma ei ymmärrä vertauksia?
Siis mä oon nyt tosi traumatisoitunut tästä koko kohumylläkästä. Marian ajojahti on vähän kuin lapsip*rnon tekeminen! Yhtä oksettavaa ja väärin. Ja tää on selvästi myös ra-sis-mia Mariaa kohtaan.
Aivan yhtä idioottimainen vertaus.
Ei ole idioottimaisia vertauksia, mikäli selität logiikan näiden takana. Mitkä ovat siis ne yhtymäkohdat näissä tapauksissa? Miten esimerkiksi lapsi vertautuu Mariaan? Onko hän esimerkiksi tietämätön siitä, mitä hänelle tapahtuu tai täysin puolustuskyvytön vai mitä ihmettä?
No samalla tavalla Mariallekin on käsikirjoitettu ohjelman juoni, mitä sille lapselle siinä lapsip*rnossa. Hiton hyvä vertaus, eikö?
Itse asiassa ei ole. Hän on itse käsikirjoittaja ja hänellä on vapaat kädet. Next?
Miksi valehtelet? Ohjelman käsikirjoittaja on omalla ulostulollaan sanonut yksiselitteisesti, että marian haastattelu noudatti ennalta määrättyjä kysymyksiä. Maria on vain yksi käsikirjoittajista, ei tee todellakaan koko duunia yksin.
No mitäpä luulet, onko lapsi yksi p*rnopätkän käsikirjoittajista? Ei kuules taida olla.
Voihan se olla, mistäs sinä sen tiedät? Täsmälleen sama asia!
Nyt putosin. Sinulla ei siis ollut mitään oikeaa argumenttia kuten arvasinkin. Etkä näköjään ymmärtänyt ollenkaan, mitkä minun argumenttini olivat. Keskustelua on ihan turha jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media-alan ihminen H.Partanen: ''Todella asiallista tekstiä! 13 v mediassa ja voin allekirjoittaa kaiken! Olemme puhuneet kollegojen kanssa jopa toimittajien mustasta listasta...''
''Tuli haastattelua katsoessa todella ikävä olo. Siinä ei ollut naisten välisestä solidaarisuudesta kyllä mitään tietoa. Toimittaja halusi korostaa omaa ’autenttisuuttaan’ ja toisen ’pinnallisuutta’ ja onnistui ainoastaan näyttämään itsensä ilkeilevänä ja kateellisena. Ammattitaidosta ei ollut tietoakaan, armotonta loukuttamista alusta loppuun.''
toimittaja Hämäläinen: ''Asiaa Kristiina Komulainen. Itsekin journalistina ja yli 40 vuoden aikana paljon haastatteluita tehneenä ja tekevänä pidän luottamusta ja reilua peliä olennaisena. Vaikeista ja kipeistä asioista voi puhua, ja tulla samalla kohdelluksi arvostavasti. Kriittisyys ja lähdekritiikki ovat eri asia kuin ilkeys ja v-ttuilu. Journalismissa ihmisyyden kunnioittaminen on tärkeää, samalla lailla kuin elämässäkin.''
Naisten välisestä solidaarisuudesta...anna mun kaikki kestää :D. Sarahan se osaa olla niin solidaarinen muita naisia kohtaan :D.
Mä karsastan näitä "naisten välinen solidaarisuus" argumentteja. Yleensä sillä yritetään painostaa siihen, että mitään toimintaa ei kritisoida, jos sen tekee toinen nainen. Sukupuoli ei saa olla määrittävä tekijä siinä, voiko jollekin esittää esim. tiukkoja kysymyksiä. Se olisi aika höveliä journalismia. Kyllä naisenkin pitää osata vastata vaikeisiin ja kriittisiinkin kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä traumatisoiduin kun unohdin ostaa pesuainetta. Vähän kuin keskitysleirillä olisi :(
No niin. Siihen sinulla on täysi oikeus. En ihan nyt vain ymmärtänyt, mikä noissa oli se yhteinen juttu. Sanotaanko noissakin molemmissa "mitäs läksit" vai mitä ihmettä?
Kummassakaan paikassa ei voi pestä omia vaatteita. Tahdon traumaterapiaan!
Jos sanot, että keskitysleirillä trauma syntyy siitä vaatteiden pesemättömyydestä niin siinä tapauksessa ehkä.
No siitähän se syntyy :(.
Jos ymmärryksesi on tuota luokkaa, niin hyväksyn sinulta myös tuon vertauksen käytön.
Se on sitä samaa ymmärrystä kuin tämä haastattelu=raiskaus :(.
Näin oletinkin. Ei siis tuo ymmärryksesi kovin vahvaa ole, kun et vieläkään ymmärrä vaikka on moneen kertaan jo sanottu: kukaan ei ole sanonut, että haastattelu = raiskaus.
Haastattelusta ja raiskauksesta ei voi MILLÄÄN tekosyyllä tai mielikuvituksella puhua samassa yhteydessä. Ei millään. Jos sinä et tätä tajua, vaika miten yrität venkoilla ja kiertellä ja kaarrella että muttakun eikäkö, niin ei. Näitä asioita ei rinnasteta missään yhteydessä ellei ole täysin urpo idiootti. Ymmärrätkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Eli jos sinut nyt laitettaisiin ruutuun ja sinut nöyryytettäisiin aivan totaalisesti vaikka sitten haastattelemalla sinua kokemastasi raiskauksesta, niin se ei tuntuisi miltään?
Ja nyt sinä vertaat haastattelua Saran urasta haastatteluun raiskauksesta? Oletko aivan aivan kännissä, empatiakyvytön vai mikä sinua vaivaa?
Sinä puhut Sarasta, minä vaan väitän, että julkinen nöyryyttäminen voi tuntua jopa yhtä pahalta kuin raiskaaminen. Riippuen tietenkin henkilöstä. En tiedä miltä Sarasta tuntuu. Hän ei ole väittänyt, että hänestä tuntuu raiskatulta. Hänestä tuntui, että hänelle asetettiin ansa. Minä taas väitän, että näin someaikakautena näiden julkisten nöyryytyksien kohteeksien tulleiden ihmisten kohdalla on tapahtunut myös itsemurhia juuri tuon suuren häpeän tunteen takia. Mutta on myös raiskauksen uhreja jotka ovat tappaneet itsensä.
Eli summa summarum. Julkinen nöyryyttäminen voi johtaa todella vakaviin asioihin aivan kuten raiskauskin. Mutta Saran kohdalla hänen haastattelunsa ei varmaan hänen itsensäkään mielestä ollut niin paha, kuin jos hänet olisi raiskattu.Hei, käyppä kysymässä tuota Saralta. Että olisko tullu raiskatuksi mielummin. Tuo juuri nimenomaan on raiskauksen mitätöintiä, sanan törkeää väärinkäyttöä. Että ei raiskaus nyt NIIN paha ole, kyllä tommonen televisiohaastattelu on paljon pahempi. Käsittämätöntä mitä idiotismia.
Kukaan ei ole väittänyt, en ainakaan minä enkä Sara, että HÄNEN haastattelunsa olisi sama tai verrattavissa raiskaukseen. Mutta minä väitän, että julkinen nöyryyttäminen, kun se on tarpeeksi törkeää voi olla aivan yhtä pahaa kuin raiskaus. Raiskaus on pahaa. Julkinen nöyryyttäminen on pahaa. Kysyppä sinä vaikka vaihteeksi sitä Monica Lewinskyltä.
Ei todellakaan ole yhtä pahaa, koska nuita asioita ei voi verrata keskenään! Sama kuin vertaisit keskitysleirejä ja poliisin känniputkaa.
No ainakaan tämä kommentoija ei mullista maailmaa. Kyky abstraktiin ajatteluun on sen verran rajoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin sen haastattelun ja vaikka Mariasta ajoittain vittumaisen kuvan saikin, niin mitäs se Sieppi siellä tuppisuuna istui? Mariahan kysyi Siepiltä heti alkuun, että mitä haluaa ihmisten tietävän itsestään ja Sieppi tähän tyyliin voin vastailla sun kysymyksiin, mitä haluat tietää? Sitten Maria kyseli ja Sieppi oli hiljaa... Olisi itse pitänyt saada suunsa auki ja laittaa noille kysymyksille stoppi. Kaikesta ei voi Mariaa syyttää.
Tässäpä taas oikein loistava esimerkki "mitäs läksit" -asenteesta. Veitolan törkeä käytös sivuutetaan täysin, kun vieras vain oli niin törppö, ettei saanut haastattelijaa kuriin.
No toisten käytökseen ei oikein voi vaikuttaa, omaansa voi. Kannattaa oppia pitämään puoliaan. Kukaan muu ei sitä täällä tee.
Kyllä minä uskaltaisin sanoa, että tällaisilla kohuilla on kyllä vaikutusta muidenkin käytökseen. Jos Sieppi ei olisi kirjoittanut tuntemuksistaan blogissaan, emme kävisi tätä keskustelua. Väitätkö tosiaan, että tällainen keskustelu on täysin turha, kun tämä ei ole enää pelkästään mikään palstajankkaus, vaan aika moni media-alan julkkiskin on tähän ottanut nyt kantaa?
Niin vain oli Louhimieskin taannoin nöyrää poikaa, kun joku uskalsi sanoa, että nyt ei tunnu ihan kivalta. En tiedä, olenko naivi, mutta kyllä minä uskon, että näillä johonkin on vaikutusta.
Joo, parhaimmillaan silla on se vaikutus, että raiskausten uhreille sanotaan, et hei, ei tää oo NIIN paha, sua ei sentään haastateltu töllössä sun arkisesta urasta niinkuin Sieppiä :). Tää on paljon pienempää siihen verrattuna.
Siis sinäkö oikeasti menisit jollekulle sanomaan noin vain siksi, että joku vertasi näitä asioita keskenään? Oletko vähän yksinkertainen?
En minä ole yksinkertainen, minä en koskaan missään tilanteessa vertaisi näitä kahta asioita keskenään. En ole niin ääliö.
En minä sitä kysynyt. Kysyin, menetkö sanomaan jollekulle noin, jos joku muu tekee tällaisen vertailun. En kysynyt, miten tekisit, jos itse näitä vertailisit.
En tietenkään, en ole idiootti teikäläisten tapaan.
Mistä siis sait käsityksen, että minä menisin tuollaista sanomaan? Sinulta taisi nyt mennä jotain ohi. Minähän nimenomaan ihmettelin, kuka ihme menee sanomaan noin vain, jos joku tekee tuollaisen vertailun. Eli en itse menisi sanomaan. Kysymys siis kuuluu, miksi oletat, että kukaan menisi sanomaan mitään tuollaista, jos näitä jossain argumentointitarkoituksessa verrataan?
Sinähän se sanoit, että raiskaus ei varmaan olisi Sarasta yhtä paha kuin tämä haastattelu.
Eipä ole koskaan tullut mieleen, että joillekin vertauksien ymmärtäminen on näin mahdoton asia. Itselleni on ihan selvää, miten niitä käytetään, mutta aina jostain nurkasta kömpii joku, joka ei ymmärrä, ettei vertauksien ole tarkoituskaan kertoa samanlaisista tilanteista. Eihän niissä olisi järkeäkään, jos ne olisivat täysin identtiset. Ideahan on nimenomaan hakea toinen näkökulma, että voidaan erottaa jonkin yksittäisen asian merkitys.
onneks en seuraa näitä suomalaisiä ö-luokan julkkiksia, pelkkää huomioh.moskaa täynnä, kuten tämäkin eukko.
naurettavaa, ei voi muuta sanoa. pitäsköhän piruuttaan katsoa se ohjelma, mistä nämä huomiohorot vaahtoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei yhtä traumaattista kokemusta muka voisi verrata toiseen traumaattiseen kokemukseen? Vertaaminen on aivan eri asia kuin näiden kokemusten rinnastaminen.
Eli sinusta haastateltavana oleminen on yhtä traumaattista kuin raiskatuksi tuleminen? Olet sairas.
Olen raiskattu ja traumatisoitunut. Kyllä, olen sen takia sairastunut masenmukseen. Ihmisen julkista nöyryyttämistä voi minusta oikein hyvin verrata raiskaukseen, jos halutaan tähdentää sitä, että kyse on traumaattisista kokemuksista.
Minut myös ja olen kanssasi 100% eri mieltä!
Eli jos sinut nyt laitettaisiin ruutuun ja sinut nöyryytettäisiin aivan totaalisesti vaikka sitten haastattelemalla sinua kokemastasi raiskauksesta, niin se ei tuntuisi miltään?
Ja nyt sinä vertaat haastattelua Saran urasta haastatteluun raiskauksesta? Oletko aivan aivan kännissä, empatiakyvytön vai mikä sinua vaivaa?
Sinä puhut Sarasta, minä vaan väitän, että julkinen nöyryyttäminen voi tuntua jopa yhtä pahalta kuin raiskaaminen. Riippuen tietenkin henkilöstä. En tiedä miltä Sarasta tuntuu. Hän ei ole väittänyt, että hänestä tuntuu raiskatulta. Hänestä tuntui, että hänelle asetettiin ansa. Minä taas väitän, että näin someaikakautena näiden julkisten nöyryytyksien kohteeksien tulleiden ihmisten kohdalla on tapahtunut myös itsemurhia juuri tuon suuren häpeän tunteen takia. Mutta on myös raiskauksen uhreja jotka ovat tappaneet itsensä.
Eli summa summarum. Julkinen nöyryyttäminen voi johtaa todella vakaviin asioihin aivan kuten raiskauskin. Mutta Saran kohdalla hänen haastattelunsa ei varmaan hänen itsensäkään mielestä ollut niin paha, kuin jos hänet olisi raiskattu.Hei, käyppä kysymässä tuota Saralta. Että olisko tullu raiskatuksi mielummin. Tuo juuri nimenomaan on raiskauksen mitätöintiä, sanan törkeää väärinkäyttöä. Että ei raiskaus nyt NIIN paha ole, kyllä tommonen televisiohaastattelu on paljon pahempi. Käsittämätöntä mitä idiotismia.
Kukaan ei ole väittänyt, en ainakaan minä enkä Sara, että HÄNEN haastattelunsa olisi sama tai verrattavissa raiskaukseen. Mutta minä väitän, että julkinen nöyryyttäminen, kun se on tarpeeksi törkeää voi olla aivan yhtä pahaa kuin raiskaus. Raiskaus on pahaa. Julkinen nöyryyttäminen on pahaa. Kysyppä sinä vaikka vaihteeksi sitä Monica Lewinskyltä.
Ei todellakaan ole yhtä pahaa, koska nuita asioita ei voi verrata keskenään! Sama kuin vertaisit keskitysleirejä ja poliisin känniputkaa.
No ainakaan tämä kommentoija ei mullista maailmaa. Kyky abstraktiin ajatteluun on sen verran rajoittunut.
Aa, niin että tässä yhteydessä raiskauksesta ja tämän haastattelun anneista puhuminen samassa yhteydessä on sitä abstraktia ajattelua, jonka on tarkoitus mullistaa maailmaa?
No siitähän se syntyy :(.