Minä."tyydyin" vaimooni, onko siinä jotain väärää?

Vierailija kirjoitti:

Hän ei ollut ensimmäinen eikä kolmaskaan vaihtoehto, vaan ihan kiva. Seksi toimii ja käytännössä helpottaa elämääni monella tapaa, eli voittaa siis kuusi nolla yksinolon.

Haluamme suunnilleen samoja asioita mutta tietenkin eriäviä mielipiteitä on. Ajoittain aika rajujakin. En usko että vaihtamalla paranee.

Uskon että vaimoni rakastaa minua täysin, mutta eihän siitä ole varmuutta. Minä olen hyvä näyttelemään, joten miksei hänkin?

Mitä väärää on tyytyä toiseen?

Olet samanlainen kuin mieheni.

Minä en halunnut tyytyä. Olinkin kaksi vuotta yksin, kunnes rakastuin tulenpalavasti mieheeni. Luulin mieheni tuntevan samoin. Rakkaushuuruissani en huomannut edes pettämistä.

Vasta 10 vuoden jälkeen mies paljasti, että on koko tämän ajan vain tyytynyt minuun ja haluaa eron. Sillä revittiin loputkin sydämestäni.

Ah, ”ei ihan tunnu siltä” - mies, minä tiedän teidän elukkalajinne. Teille josjoullekin kemuallinen kastraatio, olette ihmuskunnan syöpä ja hyväksikäyttäjistä alhaisimpia.

Oleko Pihjanmaalta? Siellä tätä perytyy geneettisesti isältä pihalle.

M35 kirjoitti:

Itselllä on tullut kieltämättä useasti mieleen, että jos joku nainen kiinnostuu vielä joskus itsestä niin onkohan se ensin yrittänyt löytää parempaa ja sitten luovuttanut, että pakko ottaa tuo.

Sama ajatus.

On tässä saanut huomata että juuri kukaan nainen ei kiinnostu minusta joten jos joku joskus kiinnostuu niin kyllähän se epäilyttää että tyytyykö nainen nyt vain minuun kun kukaan muukaan ei kiinnostunut, miksi hän kiinnostuu.. Jatkuvasti saa epäillä naisten motiiveja koska on yleisesti niin epähaluttava mies.

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Itselllä on tullut kieltämättä useasti mieleen, että jos joku nainen kiinnostuu vielä joskus itsestä niin onkohan se ensin yrittänyt löytää parempaa ja sitten luovuttanut, että pakko ottaa tuo.

Sama ajatus.

On tässä saanut huomata että juuri kukaan nainen ei kiinnostu minusta joten jos joku joskus kiinnostuu niin kyllähän se epäilyttää että tyytyykö nainen nyt vain minuun kun kukaan muukaan ei kiinnostunut, miksi hän kiinnostuu.. Jatkuvasti saa epäillä naisten motiiveja koska on yleisesti niin epähaluttava mies.

Eikö teillä miehillä ole mitään tuntosarvia arvioida ihmisten tunnetiloja ja vetää johtopäätöksiä käytösestä? Menkää nyt vaan ihan rohkeasti ja jos alkaa tuntua, että toinen ei ole tosissaan, peräytykää vasta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Itselllä on tullut kieltämättä useasti mieleen, että jos joku nainen kiinnostuu vielä joskus itsestä niin onkohan se ensin yrittänyt löytää parempaa ja sitten luovuttanut, että pakko ottaa tuo.

Sama ajatus.

On tässä saanut huomata että juuri kukaan nainen ei kiinnostu minusta joten jos joku joskus kiinnostuu niin kyllähän se epäilyttää että tyytyykö nainen nyt vain minuun kun kukaan muukaan ei kiinnostunut, miksi hän kiinnostuu.. Jatkuvasti saa epäillä naisten motiiveja koska on yleisesti niin epähaluttava mies.

Vinkki: kuulukaa sängyssä siihen sakkiin, joka antaa orgasmeja naiselleen. Huomaatte kyllä sitten hyvin pian, onko nainen rakastunut vai ei. Jos taas kuulutte siihen perinnesakkiin, missä ei niin paljon kuulostella naisen tunnetilaa eikä välitetä siitä, teiltä jää paljon informaatiota saamatta. Ja jos teillä on sängyssä "jokainen huolehtii omasta nautinnostaan"-meininki ja nainen on ja pysyy, on kaksi vaihtoehtoa: joko nainen on epätoivoisen rakastunut, kynnysmatto tai tyytynyt sinuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Itselllä on tullut kieltämättä useasti mieleen, että jos joku nainen kiinnostuu vielä joskus itsestä niin onkohan se ensin yrittänyt löytää parempaa ja sitten luovuttanut, että pakko ottaa tuo.

Sama ajatus.

On tässä saanut huomata että juuri kukaan nainen ei kiinnostu minusta joten jos joku joskus kiinnostuu niin kyllähän se epäilyttää että tyytyykö nainen nyt vain minuun kun kukaan muukaan ei kiinnostunut, miksi hän kiinnostuu.. Jatkuvasti saa epäillä naisten motiiveja koska on yleisesti niin epähaluttava mies.

Eikö teillä miehillä ole mitään tuntosarvia arvioida ihmisten tunnetiloja ja vetää johtopäätöksiä käytösestä? Menkää nyt vaan ihan rohkeasti ja jos alkaa tuntua, että toinen ei ole tosissaan, peräytykää vasta sitten. 

Vaikka mulla on 12v kestänyt parisuhde takana niin kyllä naisia on vaikea lukea. Naisten flirttailu ja kiinnostuksen osoittamistavat on jotain salatiedettä. Omasta mielestään sitten osoittavat selkeästi.

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Itselllä on tullut kieltämättä useasti mieleen, että jos joku nainen kiinnostuu vielä joskus itsestä niin onkohan se ensin yrittänyt löytää parempaa ja sitten luovuttanut, että pakko ottaa tuo.

Hah. Mun näkökulmasta tää menee niin että jos me oltais yhdessä niin sä olisit pariutunut alaspäin ja minä saanut paljon "tasoani" tai tasottomuuttani paremman.

Minä puolestani tyydytin vaimoni.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkeen tyytymättömät kusipäät jäävät yksin. Ja se on evoluution toimintaa parhaimmillaan.

Entinen mieheni ei ollut ikinä mihinkään tyytyväinen. Niinpä hänellä onkin vaikeuksia saada ketään jäämään rinnalleen.

Mä en ihan tajua tätä. Jos ei saa ketään, pitää laskea rimaa, mutta kuitenkaan ei saisi tyytyä?

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan tajua tätä. Jos ei saa ketään, pitää laskea rimaa, mutta kuitenkaan ei saisi tyytyä?

Jos tyytyminen on sitä, että olet tyytyväinen ja annat suhteeseen yhtä paljon kuin antaisit ykkösvaihtoehdolle niin kyllä, tyytyminen on ihan viisasta. Jos sen sijaan tajuat joka hetki olevasi jossain vaihtoehtoskenariossa ja eläväsi huonompaa elämää ja ehkä eväät puolisoltakin kauniita sanoja tai huomionosoituksia, koska "hän ei ansaitse niitä", tyytyminen on perseestä. 

On väärin valheella viedä toiselta mahdollisuus päästä kokemaan aitoa rakkautta ja samalla varastaa vuosia toisen elämästä siihen, että itse saa tarpeensa tyydytettyä. Mutta eipä monilla ihmisillä kovin kummoista moraalista selkärankaa ole. Mielestäni tuollainen valehtelu on suorastaan petos ja räikeää hyväksikäyttöä. Jos sitä ykkös tai kolmos vaihtoehtoa ei saa, ollaan sinkkuina niin pitkään kun tärppää sellaisen ihmisen kanssa, josta itse kokee, että tätä ihmistä voin aidosti rakastaa. Kukaanhan ei ole täydellinen, eikä elämä ole täydellistä minkään kumppanin kanssa, mutta rehellinen pitää itselleen ja rakkailleen pystyä olemaan. Rakkaus on myös kunnioitusta. Kuka kunnioittaa ihmistä, jota kusettaa ja käyttää hyväksi muista haaveillen vuodesta toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näytteleminen on se väärä. 

Kyllä minunkin mies tyytyi minuun, kun tämän ekan kerran tajusin, loukkaannuin tietenkin hirveästi. Mutta eniten loukkasi, että hän näytteli, eikä luottanut siihen, että järki-ihmisenä en tykkää feikkauksesta. Koska pointti on: se totuus kyllä tihkuu sieltä läpi!

Nyt kun asiat on puitu läpi vuosien terapioiden kanssa, on paljon helpompaa, molemmilla. Ei näytelmää, vaan rehtiä elämää, myös rakkautta ja onnea. Pakotettu onni ja rakkaus ei ole niin hyvä kuin vapaaehtoisuuteen pohjautuva. Kun tietää ettei toinen pakota, on vapaa rakastamaan <3 Vaikken olekaan se ykkösvaihtoehto. Mutta vaihtoehto ja rakas kuitenkin, se riittää, molemmille.

Anteeksi karkeuteni ja uteliaisuuteni, mutta kuvitteliko miehesi saavansa jotakin ”parempaa”, ja olisiko hänellä ollut siihen realistisia mahdollisuuksia? Vai todellako piti yllä illuusiota tyytymisestä? Tyytymistähän se ei nimittäin silloin ole, jos oikeasti ei edes saisi mitään parempaa - vaan harhaa.

Luulen että kyse oli epäkypsyydestäkin, eli haihatteli tietyntyyppistä naista (esim. paksut huulet, minulla ohuet ). Varmaan olisi ollutkin jotain mahdollisuuksia saada pulleahuuli (ei nyt niin harvinainen ominaisuus :D ) , mutta syistä tai toisista ei saanut tuonnäköistä. Eli aika lapsellista ajattelua suurimmaksi osaksi, ainakin minusta naisena tuntuu siltä. Onneksi itsetuntoni on hyvä, pystyn hyvin analysoimaan näitä kaikella lempeydellä. Ja voidaan vuosikymmenien jälkeen nauraakin näille yhdessä.

Mutta onko miehesi tasokas? Siis ihan todellakin komea ulkoisesti (koska on noin pinnallinen), varaskas ja omaa statuksen? Onko hänellä varaa vaatia? Tämä on se pointti!

No en nyt niin piittaa näistä tasoteorioista :D Mutta on keskiverron komea, pitkä, hyvä koulutus ja työ ym. Mutta nuo ominaisuudet ei minusta anna "varaa vaatia", mitkään ominaisuudet ei anna, vaatimuksille ei ole tässä tilaa. Lapsellinen oli (onneksi on nyt ihan eri ihminen, on tehnyt töitä luonteensa kanssa, kuten minäkin) , mutta eipä taida olla ainoa lapsellinen mies, sorry ;) Ja onhan näitä lapsellisia naisissakin.

et piittaa tasoteorioista ihan sattumalta mies vain täyttää kaikki korkean tason kriteerit.

Vierailija kirjoitti:

En usko tuohon ap:n mainitsemaan "elämäni ainoaan rakkauteen". Enkä edes osaa ottaa tosissaan aikuista ihmistä, joka moiseen uskoo.

Jos uskoisin, että jossain on todellisuus hattarapilvineen täynnä sateenkaaria oksentavia yksisarvisia, tuntuisi tämänhetkisessä todellisuudessa eläminen tyytymiseltä.

Ei siihen voi uskoa, jollei ole sitä kokenut. Harva kokee.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ihmisistä joutuu "tyytymään". Aniharva on niin laadukas että saa itselleen juuri sen parhaiman vaihtoehdon.

Kukaan ei ole laadukas an sich. Laadukas voi olla vain suhteessa johonkin toiseen ihmiseen, eli suhteessa siihen, että joku toinen ihminen pitää sinua laadukkaana löytönä. Itse olen ollut parhaimman vaihtoehtoni kanssa naimisissa yli 30 vuotta. En kuitenkaan ole millään yleisellä mittarilla laadukas siitä yksinkertaisesta syystä, että sellaista mittaria ei ole olemassakaan! Mikäli sellainen mittari olisi olemassa, ei olisi mahdollista, että joku eroaa esimerkiksi Angelina Joliesta.

Minä puolestani uskon siihen että järjestettykin avioliitto voi olla toimiva, onnellinen ja rakastava. Ex kollegani kertoi olevansa hyvin onnellinen järjestetyssä liitossaan.

Aika moni mies on joutunut/suostunut tyytymään siihen naiseen jonka onnistui saamaan.

Oma mielipiteeni on että uskon kyllä ihan perus nainen on monelle miehelle tosi hyvä vaihtoehto, monestakin eri syystä, ja kenenkään ei ole hyvä olla yksin, yksinäisyys tappaa ja varsinkin miehiä jotka ehkä jo muutenkin ovat enemmän itsetuhoisempia kuin naiset.

Vaikka rakkaus on aina riski ja siinä on monia asioita jotka voi mennä pieleen mutta kyllä kuitenkin kannattaa antaa sille mahdollisuus ja uskaltaa rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän ei ollut ensimmäinen eikä kolmaskaan vaihtoehto, vaan ihan kiva. Seksi toimii ja käytännössä helpottaa elämääni monella tapaa, eli voittaa siis kuusi nolla yksinolon.

Haluamme suunnilleen samoja asioita mutta tietenkin eriäviä mielipiteitä on. Ajoittain aika rajujakin. En usko että vaihtamalla paranee.

Uskon että vaimoni rakastaa minua täysin, mutta eihän siitä ole varmuutta. Minä olen hyvä näyttelemään, joten miksei hänkin?

Mitä väärää on tyytyä toiseen?

Ei siinä mitään väärää olekaan, minäkin tyydyin eri mieheen mitä oikeasti olisin halunnut. Alussa tuntui hyvinkin oikealle mutta nyt, 20 vuotta myöhemmin niin en enää ole ollenkaan varma että kannattiko.

Tai sitten sitä haluamaasi miestä ei ole kuin mielikuvituksessasi. Olet varmaan niitä jotka pysytyvät päättelemään onko kemiaa jo pelkästä valokuvasta.

Siinä on jotain niin oikeaa kirjoitti:

Aika moni mies on joutunut/suostunut tyytymään siihen naiseen jonka onnistui saamaan.

Oma mielipiteeni on että uskon kyllä ihan perus nainen on monelle miehelle tosi hyvä vaihtoehto, monestakin eri syystä, ja kenenkään ei ole hyvä olla yksin, yksinäisyys tappaa ja varsinkin miehiä jotka ehkä jo muutenkin ovat enemmän itsetuhoisempia kuin naiset.

Vaikka rakkaus on aina riski ja siinä on monia asioita jotka voi mennä pieleen mutta kyllä kuitenkin kannattaa antaa sille mahdollisuus ja uskaltaa rakastaa.

Kukaan ei halua olla perusnainen. Jokainen haluaa olla erityinen sille rakkaalleen.

Itse olin pitkässä suhteessa ja naimisissa miehen kanssa. Uskottelin vuosien päästä itselleni että kyllä tämä riittää ja olen onnellinen.

Me erosimme. Nyt en suostu enää ihan kivaan ja todella haluan rakastua. Olen muutamia miehiä tapaillut muttei sitä tunnetta ole tullut. Elin olen niin kauan mieluiten yksin ennen kuin joku vie jalat alta.

Eli ei enää tyytymistä mulle koskaan :)