Ns. hyvästä työpaikasta on lähtenyt moni vakkari

Yleensä syy on, että tuollaisia työpaikkoja tyrannisoi joku ihminen. Yleensä kyseessä on joko persoonallisuushäiriöinen esimies tai muu työntekijä, joka saa ihmiset ympärillään voimaan pahoin.

Jos palkka on hyvä niin silloin myös ansiosidonnainen on hyvä. Voihan olla että työntekijöillä on tullut tunne että nyt tarvitaan pieni breikki työelämästä.

Vierailija kirjoitti:

Hassua miten monen mielestä työssä ei ole juuri muuta merkittävää kuin esimies ja työilmapiiri. Monelle merkkaa työn sisältö, oppiminen, kehittyminen, palkka, firman toimiala ja tulevaisuuden näkymät. Ei esimiehetkään ihmeitä pysty tekemään jos näissä mättää ja muualla on parempi tilanne.

Silloin lähtijät ovat nuoria vähän aikaa työssä olleita.

Aika vähän on noita uran luojia ihan perusduunari tasolla, enkä puhu peljästään lapiotyöstä.

Työssä, jossa ilmapiiri, sopivasti vastuuta, esimies ovat kunnossa voi olla pienemmälläkin palkalla ja vaatimattomallakin tittelillä.

Työntekijöiden vaihtuvuus kertoo työpaikasta ihan riittävästi. Oikeasti hyvästä työpaikasta harvoin halutaan pois. Itse en mene enää ikinä työpaikkaan jossa suuri vaihtuvuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua miten monen mielestä työssä ei ole juuri muuta merkittävää kuin esimies ja työilmapiiri. Monelle merkkaa työn sisältö, oppiminen, kehittyminen, palkka, firman toimiala ja tulevaisuuden näkymät. Ei esimiehetkään ihmeitä pysty tekemään jos näissä mättää ja muualla on parempi tilanne.

Et ilmeisesti ole ollut "huonossa" työpaikassa. Jos esimiehen tai kollegojen kanssa ei natsaa, niin äkkiä huomaa, että työllä ei ole sisältöä, ei ole mitään opittavaa etkä kehity, palkka junnaa tai sitä lasketaan, kun mielenkiintoisia tehtäviä otetaan sulta pois. Jos toimialalla tai firmalla on muuten hyvät tulevaisuuden näkymät kannattaa ehdottomasti hakea toisiin tehtäviin, että pysyy mukana!

Tämä ihan kokemuksesta. Ennen kuvailemaani kauhujen työpaikkaa ja uutta esimiestä etenin urallani nopeasti, olin pidetty ja taitavana tunnettu. Tähän työpaikkaan minut oli valittu eri ihmisten toimesta ja uusi esimies ei nähnyt minulla enää mitään arvoa. Kuten ei melkein kenelläkään muulla. Nosti hoviinsa pari käskyläistä, joilta ei itsenäinen työ sujunut (eikä se heidän tehtävänkuviin kuulunutkaan). Otti osaajien tehtäviä itselleen ja väkeä alkoi pikku hiljaa lähtemään vapaaehtoisesti tai savustettuna.

Kuullostaa ihan edelliseltä työpaikaltani. Osa tehtävistäni otettiin pois ilman keskusteluja, ihan vaan sähköposti-ilmoituksella, ja annettiin yhdelle nuorelle tyypille, joka oli paikassa kehittymässä. Hän sai lisäksi koulutusta ja häippäsi sitten alle vuodessa johonkin toiseen paikkaan. Siellä me olimme sitten me vanhemmat jotka eivät olleet saaneet koulutusta (pyynnöistä huolimatta) ja tämä esimies. Sitten uutta nuorta porukkaa sisään, jolle pitää taas maksaa koulutusta, he lähtevät varmaan myös muualle sitten kun ovat saaneet koulutusta ja haluamansa kokemusta. Onko tämä organisaation etu? Maksaa koulutusta sellaisille, jotka kuitenkin lähtevät sitten aika pian muualle? Tästä kauhistuneena hankin itse töitä ulkomailta ja muutin läntisempään pohjoismaahan, vaikka työnantaja ilmeiesti luuli, että tällainen lähes viisikymppinen "huonekalu" ei liiku mihinkään. Minun jälkeen myös kolme muuta tyyppiä lähti: pari yli viisikymppistä muualle töihin ja yksi kuusikymppinen ennenaikaisesti eläkkeeelle. Eivät tainneet nämä pari yli viisikymppistä olla ihan turhia tyyppejä kun siinä iässä vielä löysivät työtä muualta. Vanhempia työntekijöitä ei arvosteta, vaikka HUS ei ilmeisesti Hesarin mukaaan edes selviä tietyistä tehtävistään kun yksi kokenut työntekijä on mennyt eläkkeelle. En sano, ettei nuorta väkeä tule arvostaa, mutta voisi olla tasapainoa ja kaikkien työntekijöiden kunnioittavaa johtamista ja yhteistyötä (kuullostaa melkein epärealistiselta unelmalta).

Meillä on jo parin vuoden ajan ollut lähestulkoon työntekijöiden joukkopako. Kyseessä eräänlainen asiantuntijatyö.

Tehtäviin on palkattu aina uusia henkilöitä, jotka uupuvat yksi toisensa jälkeen todella rankoin seurauksin. Useampi on ollut kuukausien sairauslomalla, pari henkilöä on saanut töissä julkisesti kohtauksen ja heitellyt tavaroita seinään, lähtenyt itkien pois eikä ole koskaan tullut takaisin...

Työ on henkisesti melko rankkaa, vaatimukset kovia. Talon sisältä rekrytointi on alkanut olla vaikeaa, koska kukaan ei halua palaa loppuun edeltäjien tavoin.

Seuraan tilannetta toisesta organisaatiosta käsin, jotain tuolla on hyvin pahasti pielessä, ei tuollainen useiden ihmisten ”sekoaminen” ole normaalia. Joko rekrytoidaan täysin vääriä henkilöitä tai johtaminen on pahasti pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on jo parin vuoden ajan ollut lähestulkoon työntekijöiden joukkopako. Kyseessä eräänlainen asiantuntijatyö.

Tehtäviin on palkattu aina uusia henkilöitä, jotka uupuvat yksi toisensa jälkeen todella rankoin seurauksin. Useampi on ollut kuukausien sairauslomalla, pari henkilöä on saanut töissä julkisesti kohtauksen ja heitellyt tavaroita seinään, lähtenyt itkien pois eikä ole koskaan tullut takaisin...

Työ on henkisesti melko rankkaa, vaatimukset kovia. Talon sisältä rekrytointi on alkanut olla vaikeaa, koska kukaan ei halua palaa loppuun edeltäjien tavoin.

Seuraan tilannetta toisesta organisaatiosta käsin, jotain tuolla on hyvin pahasti pielessä, ei tuollainen useiden ihmisten ”sekoaminen” ole normaalia. Joko rekrytoidaan täysin vääriä henkilöitä tai johtaminen on pahasti pielessä.

Ja tarkennuksena, että kaikilla näillä on eri henkilö lähimpänä esimiehenä. Eli esimerkiksi mikään yksi narsistinen pomo ei selitä tätä.

Meiltä on lähtenyt näitä pitkään talossa olleita sen jälkeen kun uusi tj ja eräs persoonallisuushäiriöinen esimies tuli taloon. Ilmapiiri on muuttunut huonompaan suuntaan ja hyvät saa töitä muualta joten miksi jäädä.

Voi olla mieheni työpaikka. It-alan yritys, jossa palkka umpisurkea vaativuuteen nähden. On nyt myynnissä (tai ehkä jo myyty, en ole varma) ja jatkosta ei näin ollen ole mitään takeita.

Ihmisiä on lähtenyt parempiin töihin kauemmas, palkka oli muutamalla heti 1000e parempi kilpailijalla.

Vierailija kirjoitti:

Hassua miten monen mielestä työssä ei ole juuri muuta merkittävää kuin esimies ja työilmapiiri. Monelle merkkaa työn sisältö, oppiminen, kehittyminen, palkka, firman toimiala ja tulevaisuuden näkymät. Ei esimiehetkään ihmeitä pysty tekemään jos näissä mättää ja muualla on parempi tilanne.

Jos työ itsessään ei kiinnosta niin silloin vaihdetaan työpaikan lisäksi alaa. Useinmiten kuitenkin vaihdetaan samoihin töihin toiseen työpaikkaan, joten vaihdon syy on useinmiten työpaikassa. Joko siellä on huono ilmapiriiti tai sitten johtaminen on jollain tavalla huonoa.

Jos kyse on erään vakuutusyhtiön aspakeskuksesta niin älä hae. Siellä odotetaan kuuta taivaalta paskalla palkalla, työtä tehdään epäinhimilliseen tahtiin, jokaista sekuntia työpäivästäsi seurataan sähköisesti ja saatavasta tiedosta tehdään täysin julkisia kaavioita ja käppyröitä. Tavoitteiden saavuttamisen jälkeen työntekijää toki palkitaan mutta tavoitetta myös jatkuvasti korotetaan. Tähän päälle jatkuva yt-llä uhkailu. Nuoret, kokemattomat ja hölmöt siellä enää jatkaa.

Meillä taas paljon takaisin palaavia. Ihan ihmettelin ns. tuttuja uusia naamoja kahvihuoneessa.

Meillä ainakin oli ennen ihan sysipaska esimies. Puolet vakituisista etsi tai harkitsi etsivänsä uutta työpaikkaa. Onneksi esimies vaihtui pian, ja työpaikka muuttui siedettävämmäksi.

Minulla edellisesä työpaikassa asiallinen esimies, mutta muutama työntekijä ihan tärähtäneitä ja se olis siinä sen työpaikan ilmapiiri. Kaikki kyräili toisiaan ja etsi liittolaisia.

Ravintola-ala, päiväkodit, virastot ja aspakeskukset. Potentiaalisia henkisiä karhunrautoja missä tietty kiintiö zekopäitä valmiina lyömään henkisesti turpiin jokaista joilla vähänkään suojus auki. Samat tyypit omissa töissään veteliä valittajia mutta ääntä ja kekseliäisyyttä löytyy kummasti, kun paikka vettuilla tai puhua jostain pahaa.

Voi olla ns hyvä työpaikka (ja esimies ja ilmapiiri ok) mutta joku muu paikka on vielä kiinnostavampi ja parempi oman urakehityksen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

muualle viimeisen vuoden ajan. Uskaltaako hakea kun nyt on avoin työpaikka?

Kaupungin omistama oy pk-seudulla?

Nyt on kuitenkin taloudellisesti hivenen paremmat ajat, niin porukka voi siksi uskaltaa lähteä. Olen itse kunnallisella työnantajalla asiantuntijatyössä. Meiltä lähti pari olemattomien etenemismahdollisuuksien takia ja pari organisaatiomuutoksen seurausten takia. Epäilen näitä organisaatiomuutos-lähtijöitä olevan kohta lisää.... Toisaalta taas jollekin oli tarjottu samalla palkalla töitä yksityisellä, mutta enempi töitä ja vähempi lomaa (sen verran spesifi ala, että meikäläiset olis haluttuja muualla).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama homma omassa työpaikassa, ja itsekin olen lähdössä. Esimies on todella huono. Jos pääset vielä haastatteluvaiheeseen (ilman häntä), kannattaa koittaa jollain tavalla kysyä työpaikan ilmapiiristä ym. Paikka ihan jees, työnkuva ok, mutta tyyppi on todella kestämätön, ja huolimatta useiden vuosien kokemuksesta samanlaisissa positioisissa isoissa kansainvälissä yrityksissä hänelle ei pitäisi suoda minkäänlaista esimiesvastuuta.

Huh, kuulostaa vaikealta! Oletko jo löytänyt jotain uutta? Tsemppiä!

Löysin joo mielenkiintoisen työpaikan toisesta firmasta,  ja ainakin ennakkoon vaikuttaa todella lupaavalta! Toivon, että  hyvä fiilis jatkuu myös sitten kun pääsen varsinaisen työn pariin, vielä on irtisanomisaikaa jäljellä. Ja toivottavasti myös kaikki muut samassa tilanteessa olevat löytävät itselleen oman paikan, huonon pomon alaisuudessa kukaan ei saa itsestään parasta irti.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kans vakityöntekijöitä lähtenyt aika paljon kun eivät kestä 3-vuoroa. Myös haaveilevat paremmasta palkasta mutta tällä alueella ei kyllä saa duunari parempaa palkkaa.

Niin meilläkin. Kaikille on reilusti kerrottu alussa, että kaikilla on 3-vuorotyö, vaikka pääsääntöisesti on aamua ja iltaa. On kerrottu myös, että 3 viikon listassa on keskimäärin 2 viikonloppua töitä ja yksi vapaa vkl. Tästä huolimatta monet uudet tulee, on töissä 2-10 kk ja lähtee. Kun kysytään, miksi, syy on usein vuorotyö ja liian harvoin vapaat viikonloput. Meillä ei siis ole kovin raskas työ fyysisesti tai henkisestikään, joten luulisi ihmisten viihtyvän.