Ns. hyvästä työpaikasta on lähtenyt moni vakkari

Kiinnostaisi kuulla millä alalla näitä kokemuksia on vai onko kaikilla? Itse rahoitusalalla ja kato käynyt kovaa vauhtia...

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on erään vakuutusyhtiön aspakeskuksesta niin älä hae. Siellä odotetaan kuuta taivaalta paskalla palkalla, työtä tehdään epäinhimilliseen tahtiin, jokaista sekuntia työpäivästäsi seurataan sähköisesti ja saatavasta tiedosta tehdään täysin julkisia kaavioita ja käppyröitä. Tavoitteiden saavuttamisen jälkeen työntekijää toki palkitaan mutta tavoitetta myös jatkuvasti korotetaan. Tähän päälle jatkuva yt-llä uhkailu. Nuoret, kokemattomat ja hölmöt siellä enää jatkaa.

Tässä on helppo arvat mikä firma, se suurin ja 'kaunein'... ongelmia on myös muilla osastoilla koska esim omaan työpaikkaani on siirtynyt useita hlöitä ko. firmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on erään vakuutusyhtiön aspakeskuksesta niin älä hae. Siellä odotetaan kuuta taivaalta paskalla palkalla, työtä tehdään epäinhimilliseen tahtiin, jokaista sekuntia työpäivästäsi seurataan sähköisesti ja saatavasta tiedosta tehdään täysin julkisia kaavioita ja käppyröitä. Tavoitteiden saavuttamisen jälkeen työntekijää toki palkitaan mutta tavoitetta myös jatkuvasti korotetaan. Tähän päälle jatkuva yt-llä uhkailu. Nuoret, kokemattomat ja hölmöt siellä enää jatkaa.

Tässä on helppo arvat mikä firma, se suurin ja 'kaunein'... ongelmia on myös muilla osastoilla koska esim omaan työpaikkaani on siirtynyt useita hlöitä ko. firmasta.

Eli mikä?

Ihmisillä on usein aika kovat luulot ja odotukset, mitä lähiesimies voi tehdä, jos johtaminen on huonoa ylempää. Itse olen työuupunut lähiesimiestyössä ja valmis heittämään hanskat tiskiin. Tunnun toimivan joillekin työntekijöille syntipukkina sellaisiin asioihin, joille en mitään voi ja joihin minulla ei ole mitään valtaa vaikuttaa. Nämä muutamat onnistuvat tehokkaasti myrkyttävän koko työn tekemisen ja osaston ilmapiirin. Lisäksi vielä yksi pomon epäpätevä sukulainen osastolle vaikeuttaman muiden työtä. Sekin toki on minun vika, ettei tyyppiä saada meiltä pois millään, vaikka hänen "työskentely" vaikeuttaa muiden olemista.

Mitään tästä ylempää tulevasta epäammattimaisesta johtamisesta en voi työntekijöiden niskaan kaataa, siitä se vielä riemu repeäisi. Mutta sen sijaan otan kyllä epäasiallisen ja epäreilun palautteen itselleni. Tästä ei todellakaan makseta tarpeeksi.

Edellinen lähiesimies siis sos- ja terveysalalla. Asiakaskunta sitä vaikeinta ja haastavinta marginaalia. Mutta itse kyllä koen, että asiakkaista tuleva paine on lasten leikkiä näiden mukaterveiden pershäiriöisten työntekijoiden / johtajien rinnalla, jotka ovat virallisesti terveitä.

Rikosseuraamuslaitos? Ei kuulemma kannata hakea, on syyt minkä takia ovi käy. Paikkoja auki koko ajan

Sos. ja terv.alalla on joka paikassa samat ongelmat, jossain enemmän ja jossain vähemmän:

-vuorotyö ja ihmiset väsyy

-paljon ongelmia työyhteisöissä. Erilaista kiusaamista, kuppikuntaa, takana puhumista, johtamisongelmat yleisiä, piilojohtajuus yleistä. Näin on ollut aina ja vaikea uskoa että muuttuisi. Jos löytyy vähänkään siedettävä paikka, niin vaihtamalla se ei parane 

-hierarkia, kateus, vaikea edetä uralla, ylikoulutettuja paljon ( maisterit ruohonjuuressa töissä)

Vaikeita paikkoja löytyy eri toimipisteistä.  Vanhustyön lisäksi ongelmia on myös sairaalan poleilla yms, ei se muuksi muutu. Mielestäni psyk.paikat ovat henkilökunnan osalta mukavimpia.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on usein aika kovat luulot ja odotukset, mitä lähiesimies voi tehdä, jos johtaminen on huonoa ylempää. Itse olen työuupunut lähiesimiestyössä ja valmis heittämään hanskat tiskiin. Tunnun toimivan joillekin työntekijöille syntipukkina sellaisiin asioihin, joille en mitään voi ja joihin minulla ei ole mitään valtaa vaikuttaa. Nämä muutamat onnistuvat tehokkaasti myrkyttävän koko työn tekemisen ja osaston ilmapiirin. Lisäksi vielä yksi pomon epäpätevä sukulainen osastolle vaikeuttaman muiden työtä. Sekin toki on minun vika, ettei tyyppiä saada meiltä pois millään, vaikka hänen "työskentely" vaikeuttaa muiden olemista.

Mitään tästä ylempää tulevasta epäammattimaisesta johtamisesta en voi työntekijöiden niskaan kaataa, siitä se vielä riemu repeäisi. Mutta sen sijaan otan kyllä epäasiallisen ja epäreilun palautteen itselleni. Tästä ei todellakaan makseta tarpeeksi.

Tätä minäkin olen arvellut, kun työni on mennyt älyttömäksi viimeisen viiden vuoden aikana. Ohjeistusten täytyy tulla jostain ylempää. Pomo ei kuitenkaan kerro mitään taustoista, vaan antaa määräyksensä, joten joudun itse keksimään selitykset, miksi yrityksessä toimitaan siten kuin toimitaan. Minun pitäisi osata ja hallita asioita, joista en tiedä mitään. Sitä, mitä osaisin ja haluaisin tehdä, on kielletty tekemästä. Olen kuin osaava sukeltaja, joka on laitettu sukeltamisen sijasta vuorikiipeilijäksi ilman ohjeistusta ja koulutusta vanhanaikaisilla välineillä.

Joo, sos. ja terv. alalla on paljon huonoa johtajuutta, etenkin, jos se perustuu uskonnollisten yhteisöjen ja uskonnollisten kuppikuntien perusteella palkkaamiin johtajiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on usein aika kovat luulot ja odotukset, mitä lähiesimies voi tehdä, jos johtaminen on huonoa ylempää. Itse olen työuupunut lähiesimiestyössä ja valmis heittämään hanskat tiskiin. Tunnun toimivan joillekin työntekijöille syntipukkina sellaisiin asioihin, joille en mitään voi ja joihin minulla ei ole mitään valtaa vaikuttaa. Nämä muutamat onnistuvat tehokkaasti myrkyttävän koko työn tekemisen ja osaston ilmapiirin. Lisäksi vielä yksi pomon epäpätevä sukulainen osastolle vaikeuttaman muiden työtä. Sekin toki on minun vika, ettei tyyppiä saada meiltä pois millään, vaikka hänen "työskentely" vaikeuttaa muiden olemista.

Mitään tästä ylempää tulevasta epäammattimaisesta johtamisesta en voi työntekijöiden niskaan kaataa, siitä se vielä riemu repeäisi. Mutta sen sijaan otan kyllä epäasiallisen ja epäreilun palautteen itselleni. Tästä ei todellakaan makseta tarpeeksi.

Tätä minäkin olen arvellut, kun työni on mennyt älyttömäksi viimeisen viiden vuoden aikana. Ohjeistusten täytyy tulla jostain ylempää. Pomo ei kuitenkaan kerro mitään taustoista, vaan antaa määräyksensä, joten joudun itse keksimään selitykset, miksi yrityksessä toimitaan siten kuin toimitaan. Minun pitäisi osata ja hallita asioita, joista en tiedä mitään. Sitä, mitä osaisin ja haluaisin tehdä, on kielletty tekemästä. Olen kuin osaava sukeltaja, joka on laitettu sukeltamisen sijasta vuorikiipeilijäksi ilman ohjeistusta ja koulutusta vanhanaikaisilla välineillä.

Valitettava homma sullakin! Ja tututla kuulostaa. Voin kertoa, ettei ole herkkua olla siinä välissä lähiesimiehenä taiteilemassa lauseita johonkin ymmärrettävään muotoon, kun itelläkin on sellainen olo, että kaikki suuntaviivat ja ohjeistukset työlle puuttuu. Kolmessa vuodessa multa itseltäkin on kadonnut kaikki se osaaminen, ymmärrys, ammatillinen itsetunto ja halu - palo - tehdä mun työtä. Vaatimukset itselle on kovat ja yritän, ettei työntekijät kohtuuttomasti joutuisi kantamaan huonon työnantajan tuomaa taakkaa, mutta en jaksa enää kauaa.

se lähiesimies edellä

Johtajuus vaatii koulutuksen lisäksi tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kokemuksieni mukaan terveydenhuollossa on erittäin huonoja johtajia. Todennäköisesti se on vaikeaa monelle terv.huoltoalan ihmiselle ja vaikka muodollinen pätevyys löytyisi lisäkoulutuksen jälkeen, niin monilla henk.koht ominaisuudet eivät riitä siihen tai se ei ole luontaista. Moni on liian kiltti ja työyhteisöjen hankalat persoonat koettavat ottaa itselleen tuota valtaa. Tämä heikko johtajuus on erittäin suuri ongelma. Varsinkin lähiesimiestyössä noi osastojen hankalat persoonat pitäisi saada kuriin, mutta saavat mellastaa vuodesta toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Johtajuus vaatii koulutuksen lisäksi tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kokemuksieni mukaan terveydenhuollossa on erittäin huonoja johtajia. Todennäköisesti se on vaikeaa monelle terv.huoltoalan ihmiselle ja vaikka muodollinen pätevyys löytyisi lisäkoulutuksen jälkeen, niin monilla henk.koht ominaisuudet eivät riitä siihen tai se ei ole luontaista. Moni on liian kiltti ja työyhteisöjen hankalat persoonat koettavat ottaa itselleen tuota valtaa. Tämä heikko johtajuus on erittäin suuri ongelma. Varsinkin lähiesimiestyössä noi osastojen hankalat persoonat pitäisi saada kuriin, mutta saavat mellastaa vuodesta toiseen. 

Tavallaan mä en ymmärrä tuollaista ajattelua yhtään. Jos työnjaosta, hommista ja asiantuntijuudesta, vuoroista jne on sovittu, niin mikä vastuu omasta käytöksestä on työntekijällä itsellään? Eihän työpaikka ole mikään lastentarha, joss pomon täytyy pistää kiukuttelevat kakarat ruotuun ja komennella itsestään ja työstään vastuutonta laumaa. Olen työskennellyt sekä esimiehenä että asiantuntijana as.tuntijaorganisaatiossa ja itselleni työntekijänä ainakin on aina ollut kunnia-asia toimia asiallisesti, rakentavasti ja työyhteisöä kunnioittaen. Kuten suurimmalle osalle asiantuntijoista. Sen sijaan osa työntekijöistä kuvittelee, että työpaikalla heillä ei ole omaa vastuuta lainkaan, vaan kaikki on pomon "syy".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtajuus vaatii koulutuksen lisäksi tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kokemuksieni mukaan terveydenhuollossa on erittäin huonoja johtajia. Todennäköisesti se on vaikeaa monelle terv.huoltoalan ihmiselle ja vaikka muodollinen pätevyys löytyisi lisäkoulutuksen jälkeen, niin monilla henk.koht ominaisuudet eivät riitä siihen tai se ei ole luontaista. Moni on liian kiltti ja työyhteisöjen hankalat persoonat koettavat ottaa itselleen tuota valtaa. Tämä heikko johtajuus on erittäin suuri ongelma. Varsinkin lähiesimiestyössä noi osastojen hankalat persoonat pitäisi saada kuriin, mutta saavat mellastaa vuodesta toiseen. 

Tavallaan mä en ymmärrä tuollaista ajattelua yhtään. Jos työnjaosta, hommista ja asiantuntijuudesta, vuoroista jne on sovittu, niin mikä vastuu omasta käytöksestä on työntekijällä itsellään? Eihän työpaikka ole mikään lastentarha, joss pomon täytyy pistää kiukuttelevat kakarat ruotuun ja komennella itsestään ja työstään vastuutonta laumaa. Olen työskennellyt sekä esimiehenä että asiantuntijana as.tuntijaorganisaatiossa ja itselleni työntekijänä ainakin on aina ollut kunnia-asia toimia asiallisesti, rakentavasti ja työyhteisöä kunnioittaen. Kuten suurimmalle osalle asiantuntijoista. Sen sijaan osa työntekijöistä kuvittelee, että työpaikalla heillä ei ole omaa vastuuta lainkaan, vaan kaikki on pomon "syy".

No tottakai se olisi ihanne. Mutta ainakin paikoissa, joissa on erilaisia työntekijöitä  ja hierarkioita ( sos.ja terveysala), niin tarvitaan vanhanaikaista esimiestyötä. Ainakin sairaaloissa on meno kuin villissä lännessä, naisvaltaisilla osastoilla. Meno todella on kuin lastentarhassa, monellakin tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Sos. ja terv.alalla on joka paikassa samat ongelmat, jossain enemmän ja jossain vähemmän:

-vuorotyö ja ihmiset väsyy

-paljon ongelmia työyhteisöissä. Erilaista kiusaamista, kuppikuntaa, takana puhumista, johtamisongelmat yleisiä, piilojohtajuus yleistä. Näin on ollut aina ja vaikea uskoa että muuttuisi. Jos löytyy vähänkään siedettävä paikka, niin vaihtamalla se ei parane 

-hierarkia, kateus, vaikea edetä uralla, ylikoulutettuja paljon ( maisterit ruohonjuuressa töissä)

Vaikeita paikkoja löytyy eri toimipisteistä.  Vanhustyön lisäksi ongelmia on myös sairaalan poleilla yms, ei se muuksi muutu. Mielestäni psyk.paikat ovat henkilökunnan osalta mukavimpia.

Samaa mieltä psykiatrian puolesta. Mutta mitä tehtäviä tarkoitit ylikoulutetuilla maistereilla? Monet juuri sosiaali- ja terveysalalla koulutustaan vastaavassa työssä, toisin kuin muilla aloilla.

Up. Mielenkiintoinen keskustelu.

Meillä muutama lähti ja hehkuttivat uutta työtä ja haukkuivat vanhaa. Kahden vuoden sisään 2/3 on palannut takaisin häntä koipien välissä. Nyt ovat tajunneet, että nykyinen asiantuntijatyö, vaikkakin pienellä palkalla onkin hyvä. Ei aina ruoho vihreämpää.. tämä yhdessä valmennusyrityksessä

Vierailija kirjoitti:

Meillä esiintyi pari vuotta sitten just tällaista joukkopakoa. Pari suosittua ja pidettyä työntekijää lähti ja samalla valitti niin paljon meille jääville työpaikasta että muutkin rupesi miettimään että ei kamala, täältähän pitää pääsyä pois ja nopeasti. Moni lähti. Tosi moni valitti sitten vuoden kuluttua että ei siellä uudessa duunipaikassa olekaan kivaa. Että olisi pitänyt kuitenkin jäädä eikä kuunnella niitä muutamaa ekaa lähtijää jotka omilla sanomisillaan myrkytti jääjien mielen.

Pari tullut takaisinkin ja on tosi tyytyväisiä nyt.

Ylen toimitus?

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on usein aika kovat luulot ja odotukset, mitä lähiesimies voi tehdä, jos johtaminen on huonoa ylempää. Itse olen työuupunut lähiesimiestyössä ja valmis heittämään hanskat tiskiin. Tunnun toimivan joillekin työntekijöille syntipukkina sellaisiin asioihin, joille en mitään voi ja joihin minulla ei ole mitään valtaa vaikuttaa. Nämä muutamat onnistuvat tehokkaasti myrkyttävän koko työn tekemisen ja osaston ilmapiirin. Lisäksi vielä yksi pomon epäpätevä sukulainen osastolle vaikeuttaman muiden työtä. Sekin toki on minun vika, ettei tyyppiä saada meiltä pois millään, vaikka hänen "työskentely" vaikeuttaa muiden olemista.

Mitään tästä ylempää tulevasta epäammattimaisesta johtamisesta en voi työntekijöiden niskaan kaataa, siitä se vielä riemu repeäisi. Mutta sen sijaan otan kyllä epäasiallisen ja epäreilun palautteen itselleni. Tästä ei todellakaan makseta tarpeeksi.

Jokaisessa työpaikassa on ainakin yksi pakollinen pomon sukulainen. Ihan sama osaako tai tekeekö mitään mutta eroon ei pääse millään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on usein aika kovat luulot ja odotukset, mitä lähiesimies voi tehdä, jos johtaminen on huonoa ylempää. Itse olen työuupunut lähiesimiestyössä ja valmis heittämään hanskat tiskiin. Tunnun toimivan joillekin työntekijöille syntipukkina sellaisiin asioihin, joille en mitään voi ja joihin minulla ei ole mitään valtaa vaikuttaa. Nämä muutamat onnistuvat tehokkaasti myrkyttävän koko työn tekemisen ja osaston ilmapiirin. Lisäksi vielä yksi pomon epäpätevä sukulainen osastolle vaikeuttaman muiden työtä. Sekin toki on minun vika, ettei tyyppiä saada meiltä pois millään, vaikka hänen "työskentely" vaikeuttaa muiden olemista.

Mitään tästä ylempää tulevasta epäammattimaisesta johtamisesta en voi työntekijöiden niskaan kaataa, siitä se vielä riemu repeäisi. Mutta sen sijaan otan kyllä epäasiallisen ja epäreilun palautteen itselleni. Tästä ei todellakaan makseta tarpeeksi.

Jokaisessa työpaikassa on ainakin yksi pakollinen pomon sukulainen. Ihan sama osaako tai tekeekö mitään mutta eroon ei pääse millään.

Niin on. Meillä tuo on täysin tyhjäntekijä joka ei osaa muuta kuin puhua kuinka saa tuloksia aikaan mutta tilastot kertoo muuta, ne tyhjät tynnyrit kolisee etc

Suurimmassa osassa näyttää olevan ylimmän johdon kyvyttömyys tarttua ongelmiin. Tiedetään esim pikkupomon hajoita ja hallitse johtamus tyylistä mikä aiheuttaa ongelmia, silti ei tehdä mitään. Näin jopa tulosta tekevissä yksityisfirmoissa. Melko uskomatonta. Ajatellaan että kun kiusattu työntekijä lähtee ongelma on pois päiväjärjestyksestä mutta tulee uusia ongelmia joiden siheuttaja on pikkupomo.