Ne jotka sanovat, ettei isovanhempien tehtävä ole hoitaa lapsia tai auttaa, ovat väärässä.

Jotkut 40-50 luvulla syntyneet (kurn mun omat vanhemmat) ovat sitä mieltä että kun lapsi täyttää 18, sen voi potkasta pellolle ja siihen päättyy vanhempien osalta kaikki apu ja tuki, välittäminen ja yhteydenpito.

Näin kävi mulle, opiskelemaan kun lähdin niin sanottiin että takaisin ei tarvi tulla ja omillas oot. Lasten saaminen ei muuttanut asiaa ja kahta lapsistsni mun omat vanhemmat ei ole ikinä edes nähneet! Kun ”ei kuulu heille enää”.

Kaikenlaiset hullut sitä 70-luvulla lisääntyi sosiaalisen paineen takia.

Vierailija kirjoitti:

5 No ei kai siellä vertaile mitään, mutta kertovat kun ollut mummolassa tai mummon tai Papan kanssa jossai jne.

Ihan samalla tavalla jollakin lapsella on lemmikkieläin, toisella ei ole. Joku pääsee ulkomaanlomille, toinen lapsi joutuu olemaan kaikki lomat kotona.

Pitäisikö kaikki vanhemmat velvoittaa hankkimaan lapsilleen lemmikki ja viemään lapsi ulkomaanmatkalle?

22 nonii nyt ymmärtään asia jo ihan tahallaan väärin.

Hoitakaa nyt itse ne lapsenne, älkääkä olettako isovanhempien sitä tekevän.

Kummallista että ennen osattiin ja jaksettiin hoitaa isojakin lapsilaumoja ilman ulkopuolista apua.

Jos tarvitsette lastenhoitoapua, palkatkaa siihen hommaan joku sopiva henkilö, vaikka sitten se pienellä eläkkeellä kituva äitinne ja maksakaa hoidosta kunnon korvaus.

Vierailija kirjoitti:

1, koen asian sillä tavalla, että he ovat minut tähän maailmaan tehnyt ja halunnut, joten tiesivät jo joku päivä tulevansa isovanhemmiksi. Ihan yhtälailla, kun minä tiedän että joku päivä minusta tulee mahdollisesti isoäiti ja se on minun velvollisuus auttaa ja hoitaa tarvittaessa.

Kuulostat ihan siltä nelikymppiseltä vanhempiensa luon asuvalta aikamiespojalta, jota yritettiin saada muuttamaan omaan kotiin vanhempiensa luota. Poika sanoi: "On se kumma, että tehdään lapsia, muttei välitetä hoitaa niitä."

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, on vähintään moraalinen velvoite auttaa lastenlasten kanssa.

Mulla tilanne jossa kukasn isovanhempi ei ole yhtään kiinnostunut eikä ikinä ole auttanut yhtään lastemme kanssa. Neljä tervettä isovanhempaa, eläkkeellä, pirteitä. Ovat olleet jo 10v isovanhempia ja täsdä 10v aikana eivät ole edes yhtä kertaa viitsineet auttaa. Eivät käy jouluna, eivät käy synttäreillä, eivät välitä lapsista, eivät pidä yhteyttä.

Paskoja ovat ja inhoan ja halveksin heitä. Itsekkäät paskiaiset.

Itse tulen auttamaan omia lapsiani ja paljon.

Missä syy, että pysyvät loitommalla?

Älä turhaan anna vastausta, se olisi kuitenkin vain yksipuolinen selitys asialle ja oikeastaan vain toisen käden tietoa eikä siis välttämättä lainkaan faktaa.

24 mun äiti ei ole edes eläkkeellä, eikä köyhäkää, eikä ole edelleen kyse minun jaksamisestani.

Hyvä puoli tässä on se, että nyt voit hylätä vanhempasi hyvillä mielin :)

Vierailija kirjoitti:

Itseäni harmittaa todella paljon lapseni ja itsenikin puolesta, kun vanhempani eivät ole kiinnostuneita lapsestani. Hän on jo 4 v ja alkaa itsekkin ymmärtämään tämän. Harmittaa, kun eivät pidä yhteyttä, ei kutsu kylään ja muiden lapset leikkipuistossa kertoilee mummoista ja papoista. Oma lapseni ei ole koskaan mummon kanssa mitään tehnyt ja miehenikin vanhemmat asuvat kaukana, eivätkä ole myöskään kiinnostuneita. Ja siis mielestäni isovanhempien kuuluu auttaa ja ihan sillä perusteella, että ovat vanhempiani. Jos eivät olisi lapsenlapsia halunnut, eikä auttaa, niin olisi ihan alunperin jättänyt minutkin tekemättä. Ja vanhempani ovat n. 55v, että vielä jaksavat, tosin kun esim. Yli 70v, niin eriasia sekin. Ja nyt en tarkoita avulla hyväksikäyttöä tai joka viikko lapsi hoitoon, vaan aivan normaalia kanssakäymistä lapsenlapsen kanssa. Jos lapsia tekee, niin kyllä pitäisi jo tietää, että suurella todennäköisyydellä sinustakin tulee isovanhempi.

Koita nyt vaan aikuistua ja tajuta, etteivät vanhempasi ole sinulle velkaa mitään. Vai mitä itse koet olevasi heille velkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet aivan väärässä. Vanhempasi hoitivat sinut ja sinun vuorosi on nyt hoitaa omasi.

Kieroutunut ajatusmaailma. Kaksi ihmistä tekee lapsen,omasta halusta ja toiveestaan,täysin vapaaehtoisesti. Lapselta ei kysytä haluaako hän syntyä. Kun vanhemmat sitten jotenkuten kantavat vastuunsa ja hoitavat sen itse hankkimansa lapsen aikuiseksi, sukupolvien ketju lakkaakin. Yhtäkkiä he ovat kovin yllättyneitä, että mitä, hankkiko se oma lapseni nyt sitten lapsia ja pitäisikö minun nyt olla kiinnostunut lapsenlapsistani? Kappas vaan, miten siinä näin kävi?

Vinkki: jos haluat lakata auttamasta lastasi hetikun hän on aikuinen,jos lapsen kasvatus aikuiseksi on ikävä velvollisuus josta lapsesi on ikuisessa kiitollisuudenvelassa,jos et halua pitää yhteyttä lapsenlapsiisi tai lapsenlapsenlapsiisi tai hoitaa heitä eli auttaa aikuista lastasi koskaan, ÄLÄ HANKI LAPSIA. KUKAAN EI PAKOTA. OLE LAPSETON.

Olipa lapsellinen kirjoitus.

Vierailija kirjoitti:

24 mun äiti ei ole edes eläkkeellä, eikä köyhäkää, eikä ole edelleen kyse minun jaksamisestani.

No eihän sulla sitten ole valitettavaakaan. Vanhemmilla on velvollisuuksia omia lapsiaan kohtaan, mutta ei enää sukupolven yli.

28 Joo ei tarvii olettaa, että auttaisin heitä sitten vanhanakaan. Vaikka luultavasti olen liian kiltti heitä hylkäämään ja päädyn heitä auttamaan kuitenkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, on vähintään moraalinen velvoite auttaa lastenlasten kanssa.

Mulla tilanne jossa kukasn isovanhempi ei ole yhtään kiinnostunut eikä ikinä ole auttanut yhtään lastemme kanssa. Neljä tervettä isovanhempaa, eläkkeellä, pirteitä. Ovat olleet jo 10v isovanhempia ja täsdä 10v aikana eivät ole edes yhtä kertaa viitsineet auttaa. Eivät käy jouluna, eivät käy synttäreillä, eivät välitä lapsista, eivät pidä yhteyttä.

Paskoja ovat ja inhoan ja halveksin heitä. Itsekkäät paskiaiset.

Itse tulen auttamaan omia lapsiani ja paljon.

Missä syy, että pysyvät loitommalla?

Älä turhaan anna vastausta, se olisi kuitenkin vain yksipuolinen selitys asialle ja oikeastaan vain toisen käden tietoa eikä siis välttämättä lainkaan faktaa.

Hah hah, hyvä ärsytysyritys vihjata että oma syy. Syy on isovanhempien itsensä. Olivat jo paskoja piittaamattomia vanhempiakin. Sellaiset harvoin muuttuu välittäviksi isovanhemmiksi.

Ota pää pois omasta p***eestä ja ymmärrä että jos sulla on rakastavat vanhemmat niin kaikilla ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet aivan väärässä. Vanhempasi hoitivat sinut ja sinun vuorosi on nyt hoitaa omasi.

Kieroutunut ajatusmaailma. Kaksi ihmistä tekee lapsen,omasta halusta ja toiveestaan,täysin vapaaehtoisesti. Lapselta ei kysytä haluaako hän syntyä. Kun vanhemmat sitten jotenkuten kantavat vastuunsa ja hoitavat sen itse hankkimansa lapsen aikuiseksi, sukupolvien ketju lakkaakin. Yhtäkkiä he ovat kovin yllättyneitä, että mitä, hankkiko se oma lapseni nyt sitten lapsia ja pitäisikö minun nyt olla kiinnostunut lapsenlapsistani? Kappas vaan, miten siinä näin kävi?

Vinkki: jos haluat lakata auttamasta lastasi hetikun hän on aikuinen,jos lapsen kasvatus aikuiseksi on ikävä velvollisuus josta lapsesi on ikuisessa kiitollisuudenvelassa,jos et halua pitää yhteyttä lapsenlapsiisi tai lapsenlapsenlapsiisi tai hoitaa heitä eli auttaa aikuista lastasi koskaan, ÄLÄ HANKI LAPSIA. KUKAAN EI PAKOTA. OLE LAPSETON.

Tämähän toimii myös aloittajalle: miten kehtasi hankkia lapsia olettaen, että vanhemmat haluavat kuulua siihen mukaan? Hänhän se on asiasta vastuussa, ei ne vanhemmat. Olisi itse ottanut selvää (tai aikuismaisesti varautunut siihen, ettei vanhempia kiinnosta) kiinnostaako omia vanhempia tällainen, vai ei. Ihan tyhmää syyttää omia vanhempiaan siitä, että itse meni lisääntymään.

Joo ja mainittakoon se että vanhempani eivät ollut hyviä vanhempia edes silloin kun itse olin lapsi, niin ei tämän pitäisi yllätys olla, mutta loukkaa se silti

Vierailija kirjoitti:

Hoitakaa nyt itse ne lapsenne, älkääkä olettako isovanhempien sitä tekevän.

Kummallista että ennen osattiin ja jaksettiin hoitaa isojakin lapsilaumoja ilman ulkopuolista apua.

Jos tarvitsette lastenhoitoapua, palkatkaa siihen hommaan joku sopiva henkilö, vaikka sitten se pienellä eläkkeellä kituva äitinne ja maksakaa hoidosta kunnon korvaus.

Höpöhöpö. Ennen ovat yhtälailla tädit,naapurit,isommat sisarukset,mummot ja jopa isomummot auttaneet lastenhoidossa. Kautta aikojen on ollut normaalia,että ihmiset auttavat läheisiään ja erityisesti sukulaiset auttavat toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Joo ja mainittakoon se että vanhempani eivät ollut hyviä vanhempia edes silloin kun itse olin lapsi, niin ei tämän pitäisi yllätys olla, mutta loukkaa se silti

Ymmärrän kyllä, että loukkaa. Varmaan olet enemmän vihainen itsellesi siitä, ettet tajunnut lisääntyessäsi, että synnytät maailmaan isovanhemmattomia lapsia ja nyt suututtaa.

Vierailija kirjoitti:

28 Joo ei tarvii olettaa, että auttaisin heitä sitten vanhanakaan. Vaikka luultavasti olen liian kiltti heitä hylkäämään ja päädyn heitä auttamaan kuitenkin

Mustanaamion kosto on kaamea.

Elleivät vanhempani auta minua lastenhoidossa (pyyteettömästi ja rakkaudella), minä en auta heitä enää kun he ovat vanhoja ja tarvitsevat apua :-)

Onneksi sinulla on omatunto ja ainakin jollakin tasolla näytät ymmärtävän, että lastesi hoito ja kasvatus kuuluu vain sinulle.

Toivottavasti omat lapsesi, antamasi esimerkin seurauksena jo osaavat huolehtia ilman katkeruutta omasta jälkikasvustaan ja hoitavat vastavuoroisesti sinua siinä vaiheessa kun tulet vanhaksi.

No eihän se isovanhempien tehtävä olekaan sun lasta hoitaa, vaikka olisihan se mukavaa, että haluaisivat lapsenlapsensa kanssa aikaa viettää. Ehkä kokevat, että ovat oman osuutensa hoitaneet, kun ovat sinut kasvattaneet. Oletko ottanut asiaa ikinä puheeksi ja ehdottanut teille kaikille jotain yhteistä tekemistä?

34 No enpä olisi päässyt lisääntymään, jos he eivät minua tähän maailmaan olisi alunperin tehnytkään.