En kestä enää tupakointia. Siinä ei ole mitään järjen häivää. Haluan lopettaa.
En vain pidä siitä. Se hävettää, harmittaa ja saa miettimään jatkuvasti, että miksi minä teen tätä.
Joka kerta kun sytytän tupakan, toivon, että en polttaisi. Poltan noin 10 tupakkaa vuorokauden aikana.
En oikeastaan ymmärrä miksi sellaista teen. Ihan helposti voin olla polttamatta työvuoron ajan, se ei käy kertaakaan mielessä. Vasta kun olen itsekseni niin haluan polttaa, sitten taas harmittaa.
Typerä kierre, typerä tapa, josta kärsii muutkin.
Alkoholi jäi pois. Seuraavaksi haluan tämänkin pois.
Mikä ajatus sai sinut havahtumaan?
Kommentit (23)
Siirry purkkaan tai imeskelytabletteihin.
Vierailija kirjoitti:
Jätin kerrasta ja olen ollut polttamatta vuosikausia . Toki tupakka haisee joskus hyvälle mutta polttaa ei tee mieli . Ajatus vaan tuli päähän että nyt loppu ja niin se loppu .Ihmeen helposti onnistu .
Näin itselle kävi alkoholin kanssa. Olin suurkuluttaja ja miettinyt lopettamista lukuisia kertoja.
Sitten vain lopetin. En vain halunnut enää enkä ymmärtänyt miksi enää joisin.
Nyt minulla alkaa olemaan samantyyppisiä ajatuksia tupakan kanssa. En oikein ymmärrä miksi jatkaisin.
Se vaikuttaa hulluudelta. Toisaalta tiedostan kyllä vahvan riippuvuuden. Uskon silti pääseväni siitä eroon koska olen oppinut myös käsittelemään tunteita eri tavoin. Ei siis tunteet aja tupakoimaan.
Älä osta seuraavaa askia.
Älä tee tupakkalakkoa vaan lopeta polttaminen.
Ajattele että tänään en polta- joka aamu uusi päätös.
Mä olen onnistunut tupakoinnin aloittamisen jälkeen lopettamaan tupakoinnin kaksi kertaa pidemmäksi ajaksi (~vuodeksi), mutta joku on sitten saanut palaamaan noinkin pitkän tauon jälkeen vanhoihin tapoihin...
Nyt menossa toinen viikko kolmatta lopetusyritystäni. Olen käyttänyt nikotiinisuihketta ja on sujunut yllättävän hyvin. Kaikkia omia lopetusyrityksiäni on edeltänyt juuri tuollainen samanlainen ärsyyntyminen ja turhautuminen koko touhuun, kuten sullakin. Nyt pyörittelin asiaa päässäni pari varmaan pari kuukautta, kunnes jotenkin reilu viikko sitten sisuunnuin ja päätin etten osta enää uutta askia loppuvien tilalle.
Musta on ainakin näin aikuisiällä tuntunut, että tupakointi ei vaan sovi omaan elämään ja se on tuonut motivaatiota lopettaa. Olen kuitenkin koulutettu, kaikinpuolin pärjäävä, liikunnallinen ja muutenkin ihan yhteiskuntakelpoinen yksilö, niin kyllähän se hävettää ravata työyhteisön ainoana tupakoitsijana kadun kulmassa seisoskelemassa tai pistää tupakaksi jonkun joogatunnin tai aamu-uinnin päätteeksi.
Kukaan ei pakota polttamaan enää yhtään röökiä. Voit lopettaa heti. Muutama päivä on levotonta ja vaikeaa, mutta sen kestää kyllä. Aina kun tupakka tulee mieleen, käännä ajatus heti johonkin muuhun juttuun. Älä osta edes karkkia korvikkeeksi.
Tupakka on turhaa se ei mene edes päähän.
Ehkä on erilaisia konsteja yrittää vieraannuttaa itsensä.
Eräs kaveri kertoi onnistumisestaan että kun alkoi tehdä mieli nikotiinia, hän lähti (oli talvi) meren jäälle kävelemään.
Itse olen ajatellut (ei tarvetta koskaan ollutkaan) että ainakin kokeilisin vesi/vichyvesi-taskumattia, että jos nikotiinihalu iskisi niin ottaisin välillä minisiemauksen.
Kun kestät 2-3 viikkoa alkaa helpottaa. 6kk päästä ihmettelet että miten saatoit olla ikinä koukussa johonkin tupakkaan.
Alun kitkut voi olla vaikeat, silloin on tajuttava ettei ne olotilat ikuisesti kestä. Luota itseesi! Sinä kykenet lopettamaan.
Lopeta pikkuhiljaa. Pidä taukoa polttamisessa ja taas aloitat. Näin et rankaise itseäsi liikaa. Kerta kerralta huomaat kuinka pahaa se on ja taas kun lopetat hupmaat kuinka paremmin voit ilman tupakkaa. Lopulta et halua enää sitä. Noin mulla auttoi, tosin en ollut kovin addiktoitunut alunperinkään.
Minä Lopetin sähkötupakan avulla noin 2kk:tta sitten. Tupakointi loppui itseltäni heti kun sain sähkötupakan. Aloitin 12mg/l liuoksella, siirryin 9mg/l ja tällä hetkellä menee 6. Tavoitteena lopettaa tietty tämäkin.
Mulla ei auttanut purkat tai suusuihkeet. Vain tämä. Tuntuu kuin polttaisi oikeaa tupakkaa, tämä ei vain haise plus on paljon halvempaa.
Sama. Haave kariutuu heti kun aamukahvia juo, sen päälle on ihan pakko saada tupakkaa :'(
Kun lopetin, piti kuitenkin aina olla aski taskussa. Joskus puolen vuoden kohilla nakkasin sen pois.
Muuten oisin hermoillu että tupakit loppuu.
Mun äiti yritti lopettaa 40v aikana monta kertaa. Ei onnistunut. Sai kuuskymppisenä keuhkosyöpädiagnoosin. Lopetti siihen paikkaan ja sai vielä elää 3 vuotta.
Tupakan tarve johtuu siitä tupakasta. Kun ei polta, niin ei ole tarvetta polttaakaan. Ainoa nautinto on, että tuntiin polttamisen jälkeen ei ole paha olla. Sitten se taas alkaa jäytämään.
Poltin n 10 tupakkaa päivässä. Loppuaikoina poltin enää n 2 tupakkaa päivässä. Ostin nikorettipurkkaa ja lopetin lopulta sillä. Vältin samalla alkoholia, sillä olin aikaisemmin repsahtanut polttaa alkoholin vaikutuksen seurauksena. Tupakan lopettaminen oli paras päätös elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Siirry purkkaan tai imeskelytabletteihin.
Ei kannata. Niillä ei poistu varsinainen ongelma eli nikotiiniriippuvuus. Niihin on moni jäänyt koukkuun.
Ensin voimistat motivaatiosi, sitten päätös. Pari ensi viikkoa pahinta. Kolme kuukautta ja homma ohi. Sen jälkeen ei tee edes mieli ja olet voittaja. Purkat sun muut ovat vain rahastuskeinoja ja ongelman pitkittämistä.
Jätin kerrasta ja olen ollut polttamatta vuosikausia . Toki tupakka haisee joskus hyvälle mutta polttaa ei tee mieli . Ajatus vaan tuli päähän että nyt loppu ja niin se loppu .Ihmeen helposti onnistu .