Ero vauvavuotena?
Kuinka paha ihminen olen, jos otan eron miehestäni vauvavuoden aikana? Meillä on 3 kk ikäinen vauva. Isyyttä en mieheltä estäisi vaan saisi olla lapsensa kanssa niin paljon aikaa kuin vain haluaisi. Mutta en usko, että pystyn hänen kanssaan enää parisuhteessa olemaan. Onko virhe erota vauvavuoden aikana?
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta vuotta olette olleet pari?
Kuusi vuotta ollaan oltu yhdessä, niistä neljä asuttu yhdessä. Ap.
Teittekö lapsen, pitääksenne suhteen kasassa?
Odota nyt vielä kuitenkin. Tietenkään et nyt tarkemmin tilannettasi tai motiivejasi selittänyt, mutta 3 kk synnytyksestä kehosi on vielä aikamoisen hormonimyrskyn kourissa, ja se tietysti voi vääristää ajatuksiakin.
Just joo. Kaikki eroaa, varsinkin kun on hankkinut lapsia. Eroa siis Sinäkin. Samantein.
Vierailija kirjoitti:
Teittekö lapsen, pitääksenne suhteen kasassa?
Ei todellakaan eikä meillä ennen raskautta edes ollut ongelmia avioliitossamme. Tehtiin lapsi, koska molemmat haluttiin lasta. Vuoden verran jouduttiin yrittämään ennen kuin tulin raskaaksi, lapsettomuushoitoihinkin suunniteltiin menevämme siinä loppuvaiheessa, mutta onneksi tärppäsi luomusti. Ap.
On virhe. Jos ei mitään kamalan vakavaa niin ei kannata erota jos on alle 2-vuotiaita. Se on aina poikkeustilanne ja hirveän kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat erota?
Minulta on hävinnyt kaikki halu olla hänen kanssaan parisuhteessa ja avioliitossa. Liikaa yksinäisyyttä, liikaa pettymyksiä. Tunteet kuolleet puoleltani. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat erota?
Minulta on hävinnyt kaikki halu olla hänen kanssaan parisuhteessa ja avioliitossa. Liikaa yksinäisyyttä, liikaa pettymyksiä. Tunteet kuolleet puoleltani. Ap.
Rakkaus on päätös. Menkää pariterapiaan jo se, että toinen kävisi - auttaa suhdetta.
Nyt on todella kriittinen vaihe jos mietit eroa. Vaikka teillä olisi nyt tunteet kuolleet, se johtuu mitä luultavimmin teidän molempien hormoneista. Lapsenne on vielä niin pieni, teistä riippuvainen ja ero voi pahimmassa tapauksessa olla haitaksi varsinkin isän ja lapsen kiintymyssuhteen muodostumiselle. Ja varsinkin tuollaiset on-off -suhteet ja eri kotien välillä sählääminen heikentävät perusturvallisuuden tunnetta. Jos suinkin mahdollista, antakaa lapsen kasvaa varhaislapsuus teidän huomassa, sillä hän on elänyt tiivisti teidän kanssanne jo ennen syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on todella kriittinen vaihe jos mietit eroa. Vaikka teillä olisi nyt tunteet kuolleet, se johtuu mitä luultavimmin teidän molempien hormoneista. Lapsenne on vielä niin pieni, teistä riippuvainen ja ero voi pahimmassa tapauksessa olla haitaksi varsinkin isän ja lapsen kiintymyssuhteen muodostumiselle. Ja varsinkin tuollaiset on-off -suhteet ja eri kotien välillä sählääminen heikentävät perusturvallisuuden tunnetta. Jos suinkin mahdollista, antakaa lapsen kasvaa varhaislapsuus teidän huomassa, sillä hän on elänyt tiivisti teidän kanssanne jo ennen syntymää.
Miten sen teen? En siedä miestä enää silmissäni, en pysty nukkumaan samassa huoneessa koska tulee niin huono olo hänen läsnäolosta, en halua nähdä häntä enkä kuulla häntä. Ap.
Oletteko ap jutellut näistä tuntemuksistasi miehen kanssa?
Juu ei, virhe on 98% mahdollisuudella! Meillä meinas tulla ero noihin aikoihin, eropaprutkin laitettiin jo, onneksi ei tullutkaan!
Väsymys ja hormonit, ne pistää ajatukset ja tunteet ja koko elämän sekaisin. Kannattaa odottaa kunnes nukutte taas yönne. PAITSI jos miehesi hakkaa sinua, sitten eroa kiireesti!
Voimia ap <3
Tiedän naisen, joka lähti raskaushormoneissaan toisen miehen perään. Erosi entisestään, mutta sitten tuli ongelmia uuden miehen kanssa.
Hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ap jutellut näistä tuntemuksistasi miehen kanssa?
En. Olen yrittänyt, mutta hän ei halua keskustella mistään. Tai en tiedä haluaako, mutta ei ainakaan keskustele, vaan poistuu paikalta jos alan puhumaan jostain. Tämä alkoi jo ollessani raskaana ja on jatkunut lapsen synnyttyä. Vielä puoleen väliin raskautta meillä oli läheiset välit. Nyt tunnen oloni täysin yksinäiseksi kun en ole yli puoleen vuoteen saanut mieheeni mitään yhteyttä, vaikka hän kotona paljon onkin. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat erota?
Minulta on hävinnyt kaikki halu olla hänen kanssaan parisuhteessa ja avioliitossa. Liikaa yksinäisyyttä, liikaa pettymyksiä. Tunteet kuolleet puoleltani. Ap.
Tämän perusteella itse odottaisin.
Niin kuin joku jo mainitsikin, kehosi on vielä melkoisen hormomyrskyn seassa. Mieli ei aina ole kirkas raskauden jälkeen vaikka niin haluaisikin luulla. Erota voi myöhemminkin, kannattaa antaa sekä keholle että mielelle aikaa palautua. Unohtamatta tietenkään että lapsen syntymä on todella iso muutos koko parisuhteelle. Ei parisuhdetta kannata tässä vaiheessa hylätä. Keskustele tunteistasi miehesi kanssa ja odota hetki. Erota ehtii myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän naisen, joka lähti raskaushormoneissaan toisen miehen perään. Erosi entisestään, mutta sitten tuli ongelmia uuden miehen kanssa.
Hae apua.
Ei minulla ole mitään toista miestä, ei ole ollut mitään toisia miehiä koko kuuden yhteisen vuotemme aikana.
Mistä voisin hakea apua? Rahaa ei ole mihinkään yksityisiin kalliisiin terapioihin.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat erota?
Minulta on hävinnyt kaikki halu olla hänen kanssaan parisuhteessa ja avioliitossa. Liikaa yksinäisyyttä, liikaa pettymyksiä. Tunteet kuolleet puoleltani. Ap.
Tämän perusteella itse odottaisin.
Niin kuin joku jo mainitsikin, kehosi on vielä melkoisen hormomyrskyn seassa. Mieli ei aina ole kirkas raskauden jälkeen vaikka niin haluaisikin luulla. Erota voi myöhemminkin, kannattaa antaa sekä keholle että mielelle aikaa palautua. Unohtamatta tietenkään että lapsen syntymä on todella iso muutos koko parisuhteelle. Ei parisuhdetta kannata tässä vaiheessa hylätä. Keskustele tunteistasi miehesi kanssa ja odota hetki. Erota ehtii myöhemminkin.
Mies ei halua keskustella kanssani. Ap.
Lisään kommenttiini nro 18 kun selvisi että mies ei halua keskustella:
että raskaus ja lapsen saaminen on miehenkin elämässä iso shokki sekä kasvunpaikka. Kaikki muuttuu - ei ole enää vain mies ja nainen, ja kahden välistä suhdetta. On kolme ihmistä ja kolme erilaista ihmissuhdetta, jotka kaikki kehittyvät. Ehkä puhumattomuus on miehesi tapa käsitellä hänelle uutta asiaa. Ei ehkä tosiaan paras tapa käsitellä asiaa, mutta ehkä hänkin ajan kanssa sopeutuu uuteen tilanteeseen ja käyttäytyy eri tavalla. Odottaisin itse vielä.
Kuinka monta vuotta olette olleet pari?