Lue keskustelun säännöt.
Olen 24-vuotias nuori nainen, joka on vaimo ja kahden lapsen äiti. Suorastaan naurattaa suurin osa nuorista aikuisista :D
21.07.2018 |
Niin. Olen siis naimisissa maailman ihanimman miehen kanssa ja meillä on myös kaksi maailman ihaninta lasta. Suorastaan naurattaa suurin osa nykyisistä nuorista aikuisista, joille perhe-elämä on kauhistus ja halutaan jatkaa sitä päämäärätöntä lapsetonta elämää loputtomiin.
Monet näistä sanovat, etteivät halua lapsia, koska haluavat ensin nähdä maailmaa. Voin sanoa, että on kyllä käsittämättömän tylsää ja pinnallista sellainen. Olen kyllä itse käynyt mieheni kanssa aiemmin jokusen kerran ulkomailla, mutta eipä ne loppujen lopuksi kovin kummoisia kokemuksia olleet. Matkustelu on myös maailman kannalta erittäin haitallista. Se saastuttaa ja tuhoaa luonnonvaroja. Turismi on myös erittäin haitallista, sillä turismi tuhoaa monia kohteita, turistit roskaavat ja sotkevat ja turismi on tuhonnut myös monia kulttuureita. Lähinnä tulee tuosta monien matkustelusta mieleen, että ikään kuin pakenevat jotain ja eivät ole sinut itsensä kanssa. Onko se sitten yksinäisyyttä vai mitä?
Samaan kategoriaan voi laittaa myös näiden nuorten aikuisten loputtoman bilettämisen. Aina vain puhutaan bilettämisestä bilettämisen perään. Mitä siitä loppujen lopuksi edes saa? Sekin vaikuttaa vain joltain pakenemiselta ja itsensä etsimiseltä. Sitten on myös näitä vaihtuvia kumppaneita ja bylsitään miltei jokaisen kanssa. Se kyllä osoittaa, ettei näillä henkilöillä ole ollenkaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumiskykyä.
Mutta perhe-elämä omien lapsien ja miehen kanssa on jotain sellaista, jota en vaihtaisi mihinkään. Lapseton ei voi todellakaan ymmärtää, kuinka ihanaa on seurata omien lasten kasvua ja kehittymistä. Lapsten ansiosta näkee ja kokee sellaisia asioita, joita ei koskaan muuten kokisi. Lapsilta saa myös sellaista rakkautta jota ei voi koskaan keneltäkään toiselta saada. Ei edes omalta puolisolta.
Mut hei, jatkakaa toki ihmeessä sitä päämäärätöntä ja pinnallista elämäänne vailla mitään tarkoitusta. Se tulee kyllä vielä kostautumaan jossain vaiheessa. Huomaatte nimittäin joskus vanhemmalla iällä olevanne todella yksin, eikä sitä yksinäisyyttä poista mikään matkustelu tai biletys. Se yksinäisyys kun tulee teidän mukaanne, menitte minne tahansa.
Kommentit (244)
Itse olen 18, naimisissa ja äiti. Minua vanhempien ihmisten painajainen siis. En silti naura kenenkään pohdinnoille omasta elämästäni enkä kenenkään muiden elämille. Huono provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäs koet, että oot saavuttanut elämässä?. Opiskelut, työ? Ajatusmaailmas on ainaki naurettava.
Sinun kirjoitustaitosi on ainakin naurettava, mutta siis asiaan:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä ja ne opiskelut ja työt on hoidettu ihan siinä sivussa lasten kasvaessa.(2 tutkintoa ja nyt jo eläkkeellä)
Lapset eivät ole rajoittaneet elämäämme mitenkään. On tehty sitä kaikkea, mistä bilehileet kuvittelevat meidän jäänen paitsi.
Avioliittokin on kestäny jo 50 vuotta, eikä ole laastarisuhteita tarvittu.
Ajan mittaan tarkeää on vain terveys, kaikki muu on oman itsensä päätettävissä.
Ei työttömyysaikana jääty itsesäälissä kotiin makaamaan vaan mentiin Ruotsiin töihin, toiset meni Norjaan. Se oli tietysti pakko, kun ei mitään tukia ollut, mutta onpa itse kasvanut henkisesti ja kouluttanut lapsensa ja hoitanut lastenlapsetkin siinä sivussa.
Siihen aikaan tuntemani bilehileet ovat jo kuolleet viinaan yksinäisinä.
Koetko olevasi jotenkin parempi ihminen kuin ne bilehileet? Henkisesti voi kasvaa ihan ilman niitä lapsiakin.
Vähän huonosti tuntuu monelta onnistuneen. Näin kuusikymppisenä lapsettomat ns. vanhatpiiat kyllä erottuvat epäedukseen.
Ovat kaikesta valittavia, katkeroituneen tuntuisia oman terveytensä ympärillä pyöriviä rasituksia.
Lapsettomat ovat karsiutuneet tuttavapiiristä ihan luonnollista tietä -- hiipuvat pikku hiljaa pois, kun en jaksa tavata.
Ei vielä 30-vuotiaissa ole mitään eroa, eikä usein nelikymppisissäkään, mutta siinä viisissäkymmenissä alkaa näkyä kyllä kuka on lapseton nainen.
Lapsettomat miehet puolestaan ovat syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita kaikki.
Mutta ehkä nyt on kasvamassa uusi sukupolvi, joka on "ylpeästi" lapseton. Vielä ikäluokassani se on miltei häpeä.
Vau, olipa itseriittoista ja katkeroitunutta. Jos olisit minun äitini, niin häpesin kyllä silmät päästäni. Totuus noista sinunkin omahyväisistä kuvitelmissasi on se, ettet oikeasti erota yhtään mitään muuta kuin omat projisoituneet harhasi. Liekki mies on juossut muissa naisissa koko avioliiton, kun pidät lapsettomia noin kamalana uhkana. Oikein etoo puolestasi.
Aika moni lapseton kokee vaikka matkustellessaan myös sellaisia asioita, joita sinä et tule ikinä kokemaan. Ja entäs jos haluaisi lapsen, mutta ei vaan syystä tai toisesta saa? Oletko sellaisillekin noin mul*ku? Mutta provohan tämä kai onkin.
Lapset ovat pahin rikos ympäristöä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Omasta halustaan lapsettomia on vaan nyt vaikeampi ymmärtää. Toivottavasti eivät katkeroidu myöhemmin..."
Sinun logiikallasi voidaan sanoa, että lapsia haluavia ja tekeviä on vaan nyt vaikeampi ymmärtää. Toivottavasti eivät katkeroidu myöhemmin.
Miksi ihmeessä ihminen, joka on tehnyt OMAN halunsa mukaiset valinnat, katkeroituisi? Jos joku ei halua lapsia, millä logiikalla hän katkeroituisi, kun on saanut haluamansa = ei lapsia?
Etkö ymmärrä eroa valitun ja tahattoman lapsettomuuden välillä? Tahattomasti lapseton voikin katkeroitua kun ei ole saanut haluamiaan lapsia, siis haluamiaan. Mutta lapsia haluamaton kun ei niitä lapsia halua, niin hän sitten katkeroituisi kun ei saanut lapsia, joita ei edes halunnut. Selvä :DDDDDD
Tämä.
Jos henkilö, joka ei halua lapsia eikä niitä tee, katkeroituisi myöhemmin siksi ettei hänellä ole lapsia joita ei edes ole halunnut, yhtä todennäköistä on, että lapsia halunnut ja niitä hankkinut katkeroituu myöhemmin siksi että hänellä on lapsia jotka on halunnut.
Kai ymmärrät, että tässä on kyse täsmälleen samasta asiasta, siitä mitä haluaa ja sen mukaan toimimisesta? Joten ole huolissassi myös siitä, että toivottavasti lapsia hankkineet eivät katkeroidu myöhemmin, koska mielestäsi ihmiset eivät selkeästi tiedä omia haluamisiaan.
En ole ikinä halunnut purjevenettä, mutta pitäisiköhän nyt varmuuden vuoksi alkaa katkeroitumaan siitä, etten ole sellaista ikinä saanut (rahaa kyllä olisi)?
Olen muutenkin aina varma siitä, että ihmiset, jotka pohtivat muiden katkeruutta, ovat sitä itse. Onneksi ei näin veneettömänäkään kuulu omaan sanavarastoon tai tunneskaalaan. Kuten ei muuten kateuskaan :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän huonosti tuntuu monelta onnistuneen. Näin kuusikymppisenä lapsettomat ns. vanhatpiiat kyllä erottuvat epäedukseen.
Ovat kaikesta valittavia, katkeroituneen tuntuisia oman terveytensä ympärillä pyöriviä rasituksia.
Ainakin omassa ja mieheni suvussa lapsettomat naiset ovat kaikkien suosikkeja.
Itsekin vietin pitkiä aikoja kahden lapsettoman tätini luona lapsena, sama miehelläni, en tiedä olivatko tahallisesti, vai tahattomasti lapsettomia.
Ihan parhaat muistot on meillä molemmilla tädeistämme, en tunnista mitään kuvauksestasi, katkeria ja epäedullisia? Meidän lapsettomia tätejä yhdisti taiteellisuus, älykkyys, matkustaminen jne. Ehkä eniten tykkäsin itse siitä ettei ne olleet alentuvia meitä lapsia kohtaan, jaksoivat kuunnella jne.
Nämä "vanhana sitä ja tätä kun ei lapsia"-jankkaajat eivät ole vanhainkodeissa paljoa käyneet saati työskennelleet. Noiden juttujen perusteella oletatte varmaankin, että siellä on jatkuva jono ruuhkaksi asti kun lapset tulevat vierailulle. No ei ole. On paljon vanhuksia, joita ei käy kukaan katsomassa tai edes soita säännöllisesti tai joskuskaan, vaikka lapsia ja lapsenlapsia on. Että jos se on jonkinlainen peruste hankkia lapsia, niin silloin kyllä todellakin voi joutua katkeroitumaan vanhana.
Toisekseen, mistä sitä tietää millaisia niistä lapsista tulee. Ne voivat muuttaa ulkomaille, sieltäkö ne sitten viikottain tulee katsomaan vanhainkotiin, jostakin Aasiasta tulevat viikonloppuisin käymään? Tai sitten niistä tulee hulttioita, jotka ei edes muista mihin pitäisi mennä käymään saati että kiinnostaisi.
Mutta lapsettomathan ne vaan katkeroituvat ja katuvat kun taas lapsellisilla on onnistumisia toisensa perään. Tosin jonkun lapsia ne ns. epäonnistujat ja vanhempansa vanhainkotiin hylkäävätkin on, mutta ei puhuta siitä.
Jotenkin on monella lapsellisella lapselliset jutut ja kuvitelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin on monella lapsellisella lapselliset jutut ja kuvitelmat.
Monilla nuorilla äideillä kehitys jää siihen, kun ne saa lapsia, ne ei kehity enää eteenpäin jostakin syystä.
Siksi monet nuoret äidit on sitten kolmikymppisenä vielä varustettu pikkutyttömäisillä jutuilla.
En sano isät, koska ne yleensä jatkaa töissä ja niiden elämä menee eteenpäin, monilla nuorilla äideillä se elämä vain pysähtyy ja samoin kehitys ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Omasta halustaan lapsettomia on vaan nyt vaikeampi ymmärtää. Toivottavasti eivät katkeroidu myöhemmin..."
Sinun logiikallasi voidaan sanoa, että lapsia haluavia ja tekeviä on vaan nyt vaikeampi ymmärtää. Toivottavasti eivät katkeroidu myöhemmin.
Miksi ihmeessä ihminen, joka on tehnyt OMAN halunsa mukaiset valinnat, katkeroituisi? Jos joku ei halua lapsia, millä logiikalla hän katkeroituisi, kun on saanut haluamansa = ei lapsia?
Etkö ymmärrä eroa valitun ja tahattoman lapsettomuuden välillä? Tahattomasti lapseton voikin katkeroitua kun ei ole saanut haluamiaan lapsia, siis haluamiaan. Mutta lapsia haluamaton kun ei niitä lapsia halua, niin hän sitten katkeroituisi kun ei saanut lapsia, joita ei edes halunnut. Selvä :DDDDDD
Tämä.
Jos henkilö, joka ei halua lapsia eikä niitä tee, katkeroituisi myöhemmin siksi ettei hänellä ole lapsia joita ei edes ole halunnut, yhtä todennäköistä on, että lapsia halunnut ja niitä hankkinut katkeroituu myöhemmin siksi että hänellä on lapsia jotka on halunnut.
Kai ymmärrät, että tässä on kyse täsmälleen samasta asiasta, siitä mitä haluaa ja sen mukaan toimimisesta? Joten ole huolissassi myös siitä, että toivottavasti lapsia hankkineet eivät katkeroidu myöhemmin, koska mielestäsi ihmiset eivät selkeästi tiedä omia haluamisiaan.
En ole ikinä halunnut purjevenettä, mutta pitäisiköhän nyt varmuuden vuoksi alkaa katkeroitumaan siitä, etten ole sellaista ikinä saanut (rahaa kyllä olisi)?
Olen muutenkin aina varma siitä, että ihmiset, jotka pohtivat muiden katkeruutta, ovat sitä itse. Onneksi ei näin veneettömänäkään kuulu omaan sanavarastoon tai tunneskaalaan. Kuten ei muuten kateuskaan :'D
Kyllä, viimeistään vanhana. Minäkään en ole koskaan halunnut harrastaa hiihtoa, olisin kyllä voinut hankkia sekä sukset että muut tarvittavat vermeet, mutta ei ole kiinnostanut enkä ole halunnut. Mutta hevosharrastus on kyllä ollut tärkeä, joten ehkä minä sitten katkeroidun siitä etten hiihtänyt ja tottakai kaikki hevosettomat katkeroituvat siitä, ettei heillä ole ollut hevosta vaikka eivät ole sellaista halunneetkaan. Tämähän kuulostaakin ihan loogiselta, eikö :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ateisti, mutta pitäisiköhän kaiken varalta liittyä kirkkoon ettei vaan katkeroituisi 🤔
Vierailija kirjoitti:
Monet näistä sanovat, etteivät halua lapsia, koska haluavat ensin nähdä maailmaa. Voin sanoa, että on kyllä käsittämättömän tylsää ja pinnallista sellainen. Olen kyllä itse käynyt mieheni kanssa aiemmin jokusen kerran ulkomailla, mutta eipä ne loppujen lopuksi kovin kummoisia kokemuksia olleet. Matkustelu on myös maailman kannalta erittäin haitallista. Se saastuttaa ja tuhoaa luonnonvaroja. Turismi on myös erittäin haitallista, sillä turismi tuhoaa monia kohteita, turistit roskaavat ja sotkevat ja turismi on tuhonnut myös monia kulttuureita. .
Lisääntyminenkö sitten pelastaa maailman?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä "vanhana sitä ja tätä kun ei lapsia"-jankkaajat eivät ole vanhainkodeissa paljoa käyneet saati työskennelleet. Noiden juttujen perusteella oletatte varmaankin, että siellä on jatkuva jono ruuhkaksi asti kun lapset tulevat vierailulle. No ei ole. On paljon vanhuksia, joita ei käy kukaan katsomassa tai edes soita säännöllisesti tai joskuskaan, vaikka lapsia ja lapsenlapsia on. Että jos se on jonkinlainen peruste hankkia lapsia, niin silloin kyllä todellakin voi joutua katkeroitumaan vanhana.
Toisekseen, mistä sitä tietää millaisia niistä lapsista tulee. Ne voivat muuttaa ulkomaille, sieltäkö ne sitten viikottain tulee katsomaan vanhainkotiin, jostakin Aasiasta tulevat viikonloppuisin käymään? Tai sitten niistä tulee hulttioita, jotka ei edes muista mihin pitäisi mennä käymään saati että kiinnostaisi.
Mutta lapsettomathan ne vaan katkeroituvat ja katuvat kun taas lapsellisilla on onnistumisia toisensa perään. Tosin jonkun lapsia ne ns. epäonnistujat ja vanhempansa vanhainkotiin hylkäävätkin on, mutta ei puhuta siitä.
Jotenkin on monella lapsellisella lapselliset jutut ja kuvitelmat.
Ei ne mitään hulttioitakaan tarvitse olla, voivat asua samassa kaupungissakin, mutta ei vain käydä katsomassa vanhempia vanhainkodissa. Nämä kehuskelevat innolla, kuinka hyviä poikia ja/tai tyttäriä heillä on, milloin mitäkin maisteria ja insinööriä, muistellaan kuinka niin upea mökkikin heillä on ja siellä käytiin silloin ennen (nykyään ei vanhaa äitiä enää mökille haeta) ja kuinka lapsenlapsetkin ovat niin hyviä kuka urheilussa kuka musiikissa (mutta ei isovanhempien luona vierailussa kuitenkaan). Joku kortti lähetetään tyyliin syntymäpäivänä ja jouluna, ehkä jopa soitetaan.
Tottakai toisenlaisiakin lapsia on ja vanhuksia käydään katsomassa säännöllisesti, otetaan kotiin vierailulle, viedään sukujuhliin jne, mutta todella yleistä on se, ettei käydä katsomassa ja pidetä yhteyttä. Sanontahan kuuluu jotenkin niin, että yksi äiti pitää kyllä huolen 5 lapsesta, mutta 5 lapsesta ei ole pitämään huolta yhdestä äidistä.
Kohta joku tulee selittämään, kuinka hän antaa lapsilleen mahdollisuuden elää omaa elämäänsä ja he saavat tehdä mitä haluavat ja ei häntä tarvitse tulla katsomaan ja blaablaa. Tällaisen muistan jostakin aikaisemmasta keskustelusta, joka oli kyllä toooooodella omituista kun ensin mouhottiin, kuinka veloja ei käy kukaan katsomassa vanhana ja kuinka sitten vanhana ainakin kaduttaa kun muilla lapsia ramppaa käymässä aamusta iltaan. Että siis ensin lapsia tehdään siksi, että ne tulisivat vanhana katsomaan (koska siitähän velat jää paitsi ja sitten kaduttaa), mutta sitten yhtäkkiä ei sillä olekaan mitään väliä vaikka eivät tule, koska sehän on heidän asiansa eikä niitä siksi ole tehty vaan omaa elämäänsä varten.
Olisi oikein mukavaa, jos voitaisiin säilyttää edes jonkinlainen logiikka ja järki siinä kapeakatseisessa kuvitelmavouhotuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet näistä sanovat, etteivät halua lapsia, koska haluavat ensin nähdä maailmaa. Voin sanoa, että on kyllä käsittämättömän tylsää ja pinnallista sellainen. Olen kyllä itse käynyt mieheni kanssa aiemmin jokusen kerran ulkomailla, mutta eipä ne loppujen lopuksi kovin kummoisia kokemuksia olleet. Matkustelu on myös maailman kannalta erittäin haitallista. Se saastuttaa ja tuhoaa luonnonvaroja. Turismi on myös erittäin haitallista, sillä turismi tuhoaa monia kohteita, turistit roskaavat ja sotkevat ja turismi on tuhonnut myös monia kulttuureita. .
Lisääntyminenkö sitten pelastaa maailman?
Vaipat, lisääntynyt vedenkulutus, asumisen tarpeet, lelut, perheauto (varsinkin vanha ja romu, jollaisista halpiksista suurin osa lapsiperheistä marketin pihalla könyää), turha reissaaminen ja kohteissa tapahtuva kulutus (hoplopit sun muut puuhamaat pitkin Suomea matkoineen ja oleskeluineen). Siinä sulle ekologiaa.
Joo-o. Aika paljon tuolla viilettää kolmekymppisiä yh-äippiä ja yh-isiä kun se perhe-elämä olikin tylsää ja puoliso on tylsä ja kolmenkympinkriisikin iski päälle ja YOLO jne.
Että enpä tuolla elämänkokemuksella vielä hirveästi huutelisi.
"Olen kyllä itse käynyt mieheni kanssa aiemmin jokusen kerran ulkomailla, mutta eipä ne loppujen lopuksi kovin kummoisia kokemuksia olleet."
Ja kun teidän (turistiryhmän kanssa tehty pakettimatka halpistursitirysään) ulkomaanmatka ei ollut kummoinen, kenenkään matkustelukokemukset eivät ole?
Se kokemuksen kummoisuus riippuu joka asiassa a) kokemuksesta ja sen tarjoajasta, b) siitä mitä kukakin pitää hyvänä kokemuksena ja c) pitääkö henkilö koko asiasta ylipäätään. Joten et sinä voi määritellä kaikkien puolesta, onko matkustelu "ei kovin kummoista" tai onko lapsiarki "parasta ikinä". Sinulle ne voivat olla, mutta siinä missä sinä et halua matkustaa omatoimilomalle Afrikkaan vaan olla kotona ihmettelemässä ihastuksissasi kun lapsesi tekevät samaa mitä kaikkien muidenkin lapset ovat aina tehneet ja tulevat aina tekemään, joku toinen matkustaa lomalle ja kohta toisellekin eikä missään tapauksessa vaihtaisi osia kanssasi.
Tämän hyväksyminen on vain lapsellisille usein mahdotonta. Se, mikä sinusta on hienoa, on toisesta tylsää ja toisinpäin. Miksi se on sinulta pois?
Vierailija kirjoitti:
Muuten en kommentoi tätä selvästi provoa aloitusta, mutta pakko huomauttaa: siis matkailu saastuttaa, mutta lasten teko ei kuormita maapalloa? Mitä just luin?
Lasten hankkiminen on saatuttavin ja itsekkäin teko, minkä ihminen voi eläessään tehdä. Tätä perheelliset eivät halua kuulla.
En nyt oikein pitäisi lisääntymistä mitenkään hienona ja vaativana ja aplodien arvoisena suorituksena. Ihmisten lisäksi muutkin elukat kuten koirat, lehmät ja hyeenat pystyvät pukistamaan penikoita kohdustaan ulos. Ei se mitään älyä tai älykkyyttä vaadi...
nainen on luotu synnyttämään lapsia nuoria , tyhmä sellainen joko menee yliopistolel opiskelemaan jotain idioottitutkintoa kun sillä aikaa voisi tehdä monta lasta ja olla kotiäitinä ja onnellinen
Tämä.
Jos henkilö, joka ei halua lapsia eikä niitä tee, katkeroituisi myöhemmin siksi ettei hänellä ole lapsia joita ei edes ole halunnut, yhtä todennäköistä on, että lapsia halunnut ja niitä hankkinut katkeroituu myöhemmin siksi että hänellä on lapsia jotka on halunnut.
Kai ymmärrät, että tässä on kyse täsmälleen samasta asiasta, siitä mitä haluaa ja sen mukaan toimimisesta? Joten ole huolissassi myös siitä, että toivottavasti lapsia hankkineet eivät katkeroidu myöhemmin, koska mielestäsi ihmiset eivät selkeästi tiedä omia haluamisiaan.