Lue keskustelun säännöt.
Olen 24-vuotias nuori nainen, joka on vaimo ja kahden lapsen äiti. Suorastaan naurattaa suurin osa nuorista aikuisista :D
21.07.2018 |
Niin. Olen siis naimisissa maailman ihanimman miehen kanssa ja meillä on myös kaksi maailman ihaninta lasta. Suorastaan naurattaa suurin osa nykyisistä nuorista aikuisista, joille perhe-elämä on kauhistus ja halutaan jatkaa sitä päämäärätöntä lapsetonta elämää loputtomiin.
Monet näistä sanovat, etteivät halua lapsia, koska haluavat ensin nähdä maailmaa. Voin sanoa, että on kyllä käsittämättömän tylsää ja pinnallista sellainen. Olen kyllä itse käynyt mieheni kanssa aiemmin jokusen kerran ulkomailla, mutta eipä ne loppujen lopuksi kovin kummoisia kokemuksia olleet. Matkustelu on myös maailman kannalta erittäin haitallista. Se saastuttaa ja tuhoaa luonnonvaroja. Turismi on myös erittäin haitallista, sillä turismi tuhoaa monia kohteita, turistit roskaavat ja sotkevat ja turismi on tuhonnut myös monia kulttuureita. Lähinnä tulee tuosta monien matkustelusta mieleen, että ikään kuin pakenevat jotain ja eivät ole sinut itsensä kanssa. Onko se sitten yksinäisyyttä vai mitä?
Samaan kategoriaan voi laittaa myös näiden nuorten aikuisten loputtoman bilettämisen. Aina vain puhutaan bilettämisestä bilettämisen perään. Mitä siitä loppujen lopuksi edes saa? Sekin vaikuttaa vain joltain pakenemiselta ja itsensä etsimiseltä. Sitten on myös näitä vaihtuvia kumppaneita ja bylsitään miltei jokaisen kanssa. Se kyllä osoittaa, ettei näillä henkilöillä ole ollenkaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumiskykyä.
Mutta perhe-elämä omien lapsien ja miehen kanssa on jotain sellaista, jota en vaihtaisi mihinkään. Lapseton ei voi todellakaan ymmärtää, kuinka ihanaa on seurata omien lasten kasvua ja kehittymistä. Lapsten ansiosta näkee ja kokee sellaisia asioita, joita ei koskaan muuten kokisi. Lapsilta saa myös sellaista rakkautta jota ei voi koskaan keneltäkään toiselta saada. Ei edes omalta puolisolta.
Mut hei, jatkakaa toki ihmeessä sitä päämäärätöntä ja pinnallista elämäänne vailla mitään tarkoitusta. Se tulee kyllä vielä kostautumaan jossain vaiheessa. Huomaatte nimittäin joskus vanhemmalla iällä olevanne todella yksin, eikä sitä yksinäisyyttä poista mikään matkustelu tai biletys. Se yksinäisyys kun tulee teidän mukaanne, menitte minne tahansa.
Kommentit (244)
Suurin osa tutuistani erosi siinä kolmenkympin pintaan, jotka nuorena meni naimisiin ja teki lapsia. Me, jotka rällättiin ja elettiin nuoruutta sinkkuina ja ilman lapsia, lisäännyimme vasta kolmikymppisinä ja meistä vain yksi on eronnut ja muut ovat edelleen ydinperheessä.
Joten ap. ehdit hyvin vielä mukaan toiselle ja ehkä kolmannellekin kierrokselle, kun aikaisin aloitit ja elämänsisältösi on vain mies ja lapset
Nainen 56v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikkien kuuluu elää samalla tavalla.
Oh yes indeed.
Kukas sinä olet sanomaan mikä on kenellekin elämän tarkoitus. :D Katsos kun elämässä kaikilla päämääränä ei ole lapsiperhe. Hienoa kuitenkin että sinä olet elämääsi tyytyväinen juuri tuollaisena, ja koet itsesi merkityksellisenä juuri perhe-elämän kautta, se on mulle ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin ihanaa kuin 36 vuotias ikinuori, joka maanisesti höpöttää uudesta ”löytämästään” kiinnostuksen kohteestan (henkilö, kulutushyödyke, matkakohde, elämäntapa) ja muistan lukeneeni saman jutun jossain blogissa tai aikakausilehdessä,
Samaahan nämä perheenäiditkin harrastavat, vai ihanko itse "hipstereinä" ovat gugguun ym vaatteet löytäneet. Lapsettomana tiedän lastenvaatemerkit, koska olen saanut kuulla niistä kyllästymiseen asti, se siitä omaperäisyydestä ja raikkaudesta, kaikilla samat must-jutut. Myös kaikki lasten sairastamiset ruoditaan, onko tuo nyt niin ennenkuulumatonta, että muksu on päiväkodista poiminut jonkun flunssan mukaansa.
Ylipäätään perhekoostumuksesta riippumatta ihmiset, jotka höpöttävät epäkiinnostavista asioistaan jatkuvasti muille, ovat raskaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittävä provo, kertoo tasan vain niistä porukoista, joissa itse olet sattunut pyörimään.
Olen 25v. ja opiskelen toista korkeakoulututkintoa. Minusta erittäin aikuista on myös miettiä haluja ja vaikutuksia omaa napaa pidemmälle, ja tässä kohtaa elämässäni minulla ei ainakaan ole resursseja (niin henkisiä kuin materialistisiakaan) tarjota muksulle. En edes tiedä haluanko lasta, koska sekin olisi yksi stressisyöppö, aina pitäisi olla pohtimassa, että tuliko meidän Mikkomaijalle nyt trauma, kun kalastuskilpailuissa ei voittanutkaan. En tiedä kaipaanko sellaista vastuuta.
Minä ja mieheni kärsimme molemmat tällä hetkellä masennuksesta, joten en todellakaan halua tuoda tällaiseen ongelmayhtälöön lasta. Ai niin, ja en edes biletä. En nyt enkä olekaan, vietän vapaa-aikani opintojani edistäen, lukien, taiteillen ja töissä.
Pieni on piirisi jos sinun valinnoistasi poikkeava on lapsellinen ja typerä bailuhirmu.
Minäkin olen 24. Olen vakituisesti töissä, ja pääsen työni puolesta matkustamaan paljon. Lomillakin matkustan ja saatan myös ottaa palkatonta töistä ja lähteä reissuun.
Biletän harvoin. Asun avopuolison kanssa. Lapsia sitten joskus.
Olen onnellinen ja tyytyväinen elämäntilanteeseeni. En ylenkatso muiden valintoja.
En tiedä mistä ap:n kapeakatseisuus ja mustavalkoisuus johtuu. Ehkä se matkailu tekisi ihan hyvää, näkisit oman lapsiperhekuplasi ulkopuolelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on tyypillinen perheellinen ihminen: luulee olevansa muiden yläpuolella vain koska on synnyttänyt/siittänyt kakaroita, ja tuijottaa vaan omaa napaa. On sitä nieltä että vain perheellinen ihminen tietää mitä oikea elämä on.
Pysyn kaukana perheellisistä, ja yhden ystävän olen jo jättänyt koska en jaksanut tuota narsistista paatosta.
Tuollainen muiden tuomitseminen ja ylenkatse on selkein merkki siitä että olet vielä ihan tajuttoman lapsellinen. Mutta ei hätää, kyllä se aikuisuus alkaa useimmilla päätä pakottaa joskus 25++
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän sun ekologiaan liittyvään pohdintaan sanon vaan, että pari ulkomaanmatkaa vuodessa ei ole mitään kahteen lapseen verrattuna. Epäekologisinta, mitä voi tehdä, on juuri lapsi.
Kuulostat hieman katkeralta siitä että teit omat lapsesi nuorena ja nuoruus jäi kokematta. Odota vain kun neljänkympin kriisi lähestyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittaako joku opettaja kesälomallaan pikku kalsarikänneissä tänne yläkouluikäisten oppilaidensa kouluaineita 😂
Antaisin arvosanaksi 7+
Too long didnt read. Mutta minä olen lapseton kun muutin töiden perässä pk-seudulle opiskeluiden jälkeen, niin kavereita nolla ja parisuhdetilanne mallia tinder jossa ei kukaan vastaa mihinkään muuhun kuin juuri kysymyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen valtavaa yksinäisyyttä ihmisten kanssa ja ilman ihmisten seuraa, joten mikään ei muutu. Eläimet ovat kyllä kivoja.
Odotan sitä hetkeä kun trollit ja provot muuttuvat pelkästään asiallisiksi ja hyvämielisiksi keskusteluiksi provon aiheesta, kun kaikki ymmärtävät sen olevan provo. :/ Alan huomata merkkejä jo siihen suuntaan verrattuna siihen mitä oli esim vuosi sitten. On vaan liian paljon trolleja liikkeellä nykyään että uskoisi mitään mitä täällä enää keskustellaan. Sen sijaan mielipiteiden vaihtaminen asiasta on ihan mukavaa ja mielenkiintoista.
Lapsettomat ihmiset tekevät suurimman palveluksen pallolle. Kiitos!
Itse en siihen pystynyt.
Ps. Matkustelemaan perheenä entiseen malliin. Sori pallo.
Ole onnellinen risteilyistä Tallinnaan ja kävittekö Ruotsissa? Se on hyvä. Avartaa maailmankuvaa aivan suhteettomasti ja niitä hetkiä on hyvä muistella siellä landella keskellä ei mitään. Sinut on porofiloitu
Hei ap. Toivon että miehesi ja lapsesi pysyvät rinnallasi koko elämäsi ajan. Toivottavasti myös sallit lastesi tehdä valintoja, vaikka ne poikkeaisivatkin omista arvoistasi. Itselläni ei ole lapsia eikä puolisoa, mutta en silti koe että elämäni olisi päämäärätöntä tai vailla tarkoitusta. Meitä on moneen junaan.
Kaikkea hyvää sinulle!
Miten joku jaksaa nähdä noin paljon vaivaa noin paskan provon takia? :o
Pikakelataan 20 vuotta eteenpäin, ja löydetään ap mummotunnelista bilettämässä hukattua nuoruuttaan etsien. Lapset lentäneet pesästä ja huomattu miehen kanssa että lapset olivat suhteen liima. Eron tultua kokee ettei ole ehtinyt elää ollenkaan ja häiritsee että nuoren elämä jäi kokematta kun oli liian kiire esittää aikuista. Lapsista tullut luusereita tai inhoavat vanhempiaan muuten vaan.
Olen iloinen, että biletin ja nussin ympäriinsä nuorena. Nyt nelikymppisenä nautin täysillä tästä elämänvaiheesta. Kaikelle aikansa, ja nuoruus on parasta elää nuorena. Se mikä toimii 20-jotain vuotiaana alkaa olla keski-ikäisellä säälittävää. Iän karttumisen myötä on tarkoitus kypsyä. Oma kokemus tuttavapiiristä on, että pikkuvanhojen parikymppisten elämä ei usein ole myöhemmin mitenkään kadehdittavaa.
No ei se elämä silloinkaan sentään noin yksinkertaista ollut 😅