Psykologia 2019

Mun mielestä tää kehitys jossa pääsykokeiden valmistautuminen poistuu, on surullista. esim. Logopedian vastaava koe vaati aika vahvaa matemaattisloogista päättelykykyä, ja uskon että siihen suuntaan mennään valitettavasti psykankin osalta, sillä se on se mikä erottelee. surullista siksi, että tähän mennessä sulla on ollut mahdollisuudet päästä sisään kovalla työllä ja motivaatiolla, vaikka matemaattislooginen päättely ei olisikaan sun vahvuus. mun mielestä on ihanaa, että kovasta työstä ja motivaatiosta on ollut Palkintona opiskelupaikka: tulevaisuudessa sisään pääsee ne, joilla papereissa on L:n rivi pitkistä aineista, ja valintakokeessa ne yksilöt, jotka on siunattu vahvalla päättely ja soveltamiskyvyllä. muut jää sitten ruikuttamaan rannalle, vaikka motivaatiota olisi kuinka, sisään pääsee riippumatta siitä sovellutko alalle lainkaaan

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tää kehitys jossa pääsykokeiden valmistautuminen poistuu, on surullista. esim. Logopedian vastaava koe vaati aika vahvaa matemaattisloogista päättelykykyä, ja uskon että siihen suuntaan mennään valitettavasti psykankin osalta, sillä se on se mikä erottelee. surullista siksi, että tähän mennessä sulla on ollut mahdollisuudet päästä sisään kovalla työllä ja motivaatiolla, vaikka matemaattislooginen päättely ei olisikaan sun vahvuus. mun mielestä on ihanaa, että kovasta työstä ja motivaatiosta on ollut Palkintona opiskelupaikka: tulevaisuudessa sisään pääsee ne, joilla papereissa on L:n rivi pitkistä aineista, ja valintakokeessa ne yksilöt, jotka on siunattu vahvalla päättely ja soveltamiskyvyllä. muut jää sitten ruikuttamaan rannalle, vaikka motivaatiota olisi kuinka, sisään pääsee riippumatta siitä sovellutko alalle lainkaaan

Samaa mieltä! Ihan niin kuin matemaattislooginen päättelykyky osoittaisi automaattisesti, että soveltuu alalle tai on hyvä opiskelija tms. Onneksi tietynlaisia loogisen päättelyn tehtäviä kuitenkin pystyy harjoittelemaan, jos ne ovat esimerkiksi viime vuoden psykan pääsykokeen vikan tehtävän kaltaisia tai viime vuoden logopedian kokeen (ja aikaisempien psykan kokeiden) kaltaisia väittämiä.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tää kehitys jossa pääsykokeiden valmistautuminen poistuu, on surullista. esim. Logopedian vastaava koe vaati aika vahvaa matemaattisloogista päättelykykyä, ja uskon että siihen suuntaan mennään valitettavasti psykankin osalta, sillä se on se mikä erottelee. surullista siksi, että tähän mennessä sulla on ollut mahdollisuudet päästä sisään kovalla työllä ja motivaatiolla, vaikka matemaattislooginen päättely ei olisikaan sun vahvuus. mun mielestä on ihanaa, että kovasta työstä ja motivaatiosta on ollut Palkintona opiskelupaikka: tulevaisuudessa sisään pääsee ne, joilla papereissa on L:n rivi pitkistä aineista, ja valintakokeessa ne yksilöt, jotka on siunattu vahvalla päättely ja soveltamiskyvyllä. muut jää sitten ruikuttamaan rannalle, vaikka motivaatiota olisi kuinka, sisään pääsee riippumatta siitä sovellutko alalle lainkaaan

Jep, mutta eipä kyllä mun mielestä myöskään se, että miten hyvin pystyy oppimaan tilastomatikkaa, oo ollut todellakaan mikään kovin hyvä tapa erotella hakijat. Yhtä lailla samalla logiikalla se on ollut syrjivää niitä kohtaan joille matikka on luonnostaan vaikeaa, ja toki vaikka kovalla työllä ja motivaatiolla kaiken periaatteessa pystyy oppimaan, niin matikasta yhtään mitään tietämättömälle tilaston opiskelu on ollut todella todella iso haaste vrt joku jolle vaikka lukiomatikka ei tuottanut juurikaan vaikeuksia, ja vaikka miten opiskelisi niin välttämättä ei silti tule ikinä yhtä fiksuksi ja nopeasti oivaltavaksi matikassa, kuin joku joka nyt vaan luonnostaan tajuaa sitä paremmin. Ja samaten se, että matikka tuottaa päänvaivaa, ei myöskään kerro yhtään mitään muista hakijan ominaisuuksista, tällainen ihminen voi muuten olla superfiksu ja tieteellisesti orientoitunut ja täysin sopiva psykologiksi.

Mun mielestä parasta olisi jos pääasiassa koetta varten pitäisi opiskella jotain paljon suoremmin psykologiaan laaja-alaisena tieteenä liittyvää eikä vaan lähinnä matikkaa, kyllähän sellaisenkin pohjalta on ihan mahdollista karsia vaikka olis miten suosittu ala, esim oikis on tästä hyvä esimerkki. Itseäni ei ainakaan haittaisi tippaakaan joku 500-sivunen tiiliskivi pääsykoemateriaalina jos se sisältäisi lähinnä ihan kaikkea muuta psykaan liittyvää tekstiä kuin matikkaa.

Yhteishaku on nyt ohitse ja tässä ovat tiedot psykologian hakijamääristä per yliopisto.

Jyväskylä 2828

Joensuu 2090

Turku 2638

Helsinki 2867

Tampere tietoa ei löytynyt, arvelen sen olevan välillä 2600-2900.

Tsemppiä kaikille!

Mitä luulette riittääkö 138,3 pistettä todistuksesta, että pääsee yhteispistejonoon?

Kun periaatteessa en oo kovin paljon parempia kuullu kellään oikein olevan, mutta toisaalta nuoki pisteet jää vielä aika kauas täysistä pisteistä..

Noihan on ihan hiton kovat :D jos ei noi riitä niin mitkähän sitten. Mitä aineita kirjotit? :) Itselläni 4 ällää mutta melkein 14 p vähemmän

Okei, no toivottavasti sit riittävät :D

Kirjotin psykasta ja äikästä L, pitkä matikka E, historia E ja ruotsi E. Noista tulis siis pisteet, sit on vielä terveystieto L ja enkku C. Harmi ku terveystiedon ällällä ei tee oikeen mitään.. :/

Vierailija kirjoitti:

Okei, no toivottavasti sit riittävät :D

Kirjotin psykasta ja äikästä L, pitkä matikka E, historia E ja ruotsi E. Noista tulis siis pisteet, sit on vielä terveystieto L ja enkku C. Harmi ku terveystiedon ällällä ei tee oikeen mitään.. :/

Luulen että riittävät.

Montako tuntia aiotte lukea artikkeleita tehokkaasti esim viikkotasolla?

Vierailija kirjoitti:

Montako tuntia aiotte lukea artikkeleita tehokkaasti esim viikkotasolla?

Riippuu tietenkin ihan siitä, millanen materiaali on tulossa ja kuinka paljon opiskeltavaa. Itelle tärkeempää on, että tekee tehokkaasti ja oppii oikeesti jotain kuin se tuntimäärä.

Hei! Osaako kukaan auttaa vuoden 2016 tehtävän 5 kanssa: Pitää laskea min, alakvartiili, mediaani, yläkvartiili ja maximi koko aineistosta, mutta annettu vain Y:n arvot silloin, kun B=1. Miten nuo Y:n arvot saa laskettua, kun B=0? :)

Vierailija kirjoitti:

Hei! Osaako kukaan auttaa vuoden 2016 tehtävän 5 kanssa: Pitää laskea min, alakvartiili, mediaani, yläkvartiili ja maximi koko aineistosta, mutta annettu vain Y:n arvot silloin, kun B=1. Miten nuo Y:n arvot saa laskettua, kun B=0? :)

Ne pitää päätellä niistä taulukoista. Alkuun auttaa sen miettiminen, että mitä tarkoittaa, ettei keskihajontaa voida laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tuntia aiotte lukea artikkeleita tehokkaasti esim viikkotasolla?

Riippuu tietenkin ihan siitä, millanen materiaali on tulossa ja kuinka paljon opiskeltavaa. Itelle tärkeempää on, että tekee tehokkaasti ja oppii oikeesti jotain kuin se tuntimäärä.

Laatu toki tärkeää, mutta materiaalin koko ei kohdallani ainakaan tule vaikuttamaan opiskelumäärään. Jos on vähän helppoa tekstiä, niin todennäköisesti täytyy osata sanatarkasti erottuakseen muista. Joka tapauksessa tulen lukemaan paljon, oli aineisto minkälainen tahansa.

Olen varautunut n. 8-12 tunnin lukupäiviin. Tottakai laadukkuus edellä, mutta olen huomannut että pystyn lukemaan laadukkaasti tälläisiä määriä.

Mä laskeskelin et mun muut menot (lähinnä liikuntaa) ja riittävän unen yms. huomioiden, ehtisin järkevästi lukemaan n. 4-9 tuntia riippuen päivästä. Ruoka ja vessataukoja ei oo tosin noista vähennetty eli käytännössä varmaan jotain 3-7h varsinaista lukemista.

Mietin et voisin lauantaina ja sunnuntaina lukee vaan sen 3-4h ja loppupäivä rentoutumista, mut en sitten tiedä, onko se järkevää, jos muut ihmiset vaan lukee kevyesti 8 tuntia joka päivä. Ehkä vapaiden päivien pitäis sittenkin olla niitä 7h päiviä. Välipäiväkin ois ihan hyvä, mutta miten mä voin sellasia pitää, jos arkipäivinäkään en lue tarpeeks.

Ehkä siinä pitäis vaan testailla omia rajojaan, että paljonko pystyy lukee päivässä ilman, et se alkaa tuntuu hyödyttömältä tai sellaselta ettei ehdi palautumaan siitä ja stressaa vaan liikaa. Tosin yleensä oon aina yliarvioinut mun kyvyn suorittaa jotain enkä aliarvioinut, niin ahdistaa jo valmiiks, et en mä varmaan oikeesti taas näinkään paljon käytännössä lue.

Onks muilla vinkkejä, miten itsensä sais tsempattua sellaseen tilaan että vaan lukee ja lukee ja jaksaa silti? Pitääkö vaan jotenkin kieltäytyä ajattelemasta, että nyt väsyttää/ en pysty keskittymään? Tai vaan päättää että pystyy kyllä kun on pakko ja lukee keskittyneesti koska tahansa ja miten kauan tahansa? Tiiän et kahvi kyllä auttais, mutta mä en voi juoda sitä kokeessa tai mennä kokeeseen kofeiinikoukussa ja juomatta kahvia siellä, koska kumpikin sais mun kropan ihan sekaisin. Niin täytyy vaan yrittää pärjätä ilman kofeiinia tai juoda korkeintaan yks kuppi viikossa lukuaikana. Vitamiineja oon alkanut syödä paljon ja lisännyt liikuntaa tammikuusta asti, mutta en oo huomannut, että se ois mua mitenkään piristänyt tai lisännyt energiaa. Pikemminkin osa päivän energiasta tuntuu kuluvan pois, aina kun käyn jossain, vaikka menisin liikkumaan.

Ootteko ihan oikeasti tosissanne? En usko että kellään, varsinkaan niillä yliopistoilla on ollut ajatuksena että pääsykokeisiin valmistautuminen ois tarkotus olla tollanen itsensäkidutushelvetti. Se on muutenkin huomattu aika monta kertaa jo, että sellanen että lukee joka päivä 8+ tuntia eikä anna aikaa kunnolla millekään muulle ja on ihan paskana kaikesta stressistä, ei kyllä todellakaan ole avain parhaaseen koesuoritukseen... Moni psykaankin hakenut on sanonut että luki ihan liikaa ja paloi loppuun, eikä sitten itse kokeessa paperille tullutkaan oikein mitään. Herranjestas oikeesti, kai nyt psykologiasta kiinnostuneen tulis ymmärtää miten keskittymiskyky toimii ja että lepo on aika hiton tärkeää sen ylläpitämisen kannalta?

Hmm, no ehkä se on kuitenkin niin, että ne jotka lukevat +8h päivässä ovat aika harvassa tai eivät ainakaan kaikki pysy pirteinä ja positiivisina niin tehdessään. Ja voi myös olla että ne, jotka suunnittelevat lukevansa paljon tuota vähemmän eivät välttämättä ole yhtä innokkaita jakamaan sitä täällä. Mietin että menisikö sittenkin oma opiskelu lopulta paremmin, jos niitä lukutunteja ei edes seuraisi tai ainakaan vertailisi muihin.

Mulla ainakin toimii parhaiten rytmi: 8-8-8 eli 8H unta 8H liikuntaa ja lepoa ja 8H lukemista.

Lukutuntien vertailu toisiin on turhaa. Tärkeintä on just se laatu ja asioiden sisäistäminen ja oppiminen. Toiset oppii paljon vähemmällä työmäärällä kuin toiset. Silti olen sitä mieltä, että on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnista lukemisen keskellä ja pitää just myös rennompia päiviä, yrittää nukkuu hyvin, harrastaa liikuntaa ja nähdä myös kavereita välillä. 

Tiedän, että tulen varmaan itsekkin ahistumaan muiden lukutuntimääristä, koska itellä ei yleensä pysy keskittyminen yli 4 tuntia, mutta yritän keskittyä siihen omaan tekemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ootteko ihan oikeasti tosissanne? En usko että kellään, varsinkaan niillä yliopistoilla on ollut ajatuksena että pääsykokeisiin valmistautuminen ois tarkotus olla tollanen itsensäkidutushelvetti. Se on muutenkin huomattu aika monta kertaa jo, että sellanen että lukee joka päivä 8+ tuntia eikä anna aikaa kunnolla millekään muulle ja on ihan paskana kaikesta stressistä, ei kyllä todellakaan ole avain parhaaseen koesuoritukseen... Moni psykaankin hakenut on sanonut että luki ihan liikaa ja paloi loppuun, eikä sitten itse kokeessa paperille tullutkaan oikein mitään. Herranjestas oikeesti, kai nyt psykologiasta kiinnostuneen tulis ymmärtää miten keskittymiskyky toimii ja että lepo on aika hiton tärkeää sen ylläpitämisen kannalta?

Tämä, tämä ja tämä!! Tiedän tytön, joka luki vain n. 4-5 tunnin päiviä taukoineen päivineen ja sitten pääsi ekalla yrittämällä Tampereen psykalle. Itsensä testaaminen on mun mielestä paras tapa oppia. Eli tällainen active recall. Siinä näkee muistaako ne asiat oikeasti ja samalla joutuu palauttamaan asiat mielestä ja muistiyhteydet aivoissa vahvistuu.