Psykologia 2019
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Mäkin olen kuullut erään päässeen opiskelemaan oikeustiedettä lukemalla 4 tuntia päivässä pitäen taukoja tunnin välein.
Joku väitti, että ensi vuonna ei kokeessa ole ennakkomateriaalia tai aineistoa, missä näin lukee? Onko virallista tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että tulen varmaan itsekkin ahistumaan muiden lukutuntimääristä, koska itellä ei yleensä pysy keskittyminen yli 4 tuntia, mutta yritän keskittyä siihen omaan tekemiseen.
Jep! Mä varmaan jätän tän koko palstan tästä syystä tauolle pääsykokeisiin asti :D ei tosiaan kannata turhaan vertailla itseään muihin vaan tehdä se parhaansa mihin itse pystyy!
Jep sama xD en tiiä ees miks luen tätä koko keskusteluu ku tää koko keskustelu ruokkii vaa sitä ahdistusta
Vierailija kirjoitti:
Harmi kun toi Vipunen jostain syystä ei enää päivitä hakijamääriä. Tänään olisi muuten voinut katsoa sieltä lopulliset hakijamäärät per yliopisto. Noh... toivottavasti yliopistot kertoo hakijamääristä.
Vaikka sillä ei nyt sinänsä ole väliä, mutta olisi kiva tietää, onko vaikka Jkl hakijamäärä 2300 vai lähemmäs 3000.
Tää viikko jotenkin menee tosi nopeesti. Huomenna jo perjantai. Mitäs te meinaatte tehdä viikonlopun? Mä ainakin lepään ja lepään myös maanantain, koska haluan pienen loman ennenkö alkaa psykoottinen luku-urakka. Itselläni sellainen motivaatio, että voisin lukea vaikka kellon ympäri. Tasan 4 viikkoa on kuitenkin tosi nopeasti ohi, jos miettii, että ekat 2 viikkoa menee ehkä muistiinpanojen, flash cardsien, tiivistelmien ja muiden tekemiseen. Sitten onkin enää toiset 2 viikkoa aikaa D:
Kauhean stressin tämä kyllä aiheuttaa. En millään enää haluaisin viettää välivuotta ja muutenkin 2020 haut eivät houkuttele yhtään. Se on now or never sanon minä.
Toiseksi oon pitkällä ja kalliilla valmennuskurssilla, joten olisi kiva saada rahalle sitten vastineeksi opiskelupaikka. Ikää kohta jo 23 ja tuntuu, että sisäänpäässeet ovat kaikki ikää 20-22. Yksi kaverinikin valmistuu 23-vuotiaana jo psykologian kandiksi ja minä täällä vielä roikun pääsykokeissa..
En tiedä mistä oot tuon iän repäissyt, mutta meidän viime syksynä psykalla aloittaneiden luokalla nuorimmat oli (vähemmistössä) 20-vuotiaita ja muut sitten sitä vanhempia. On useampi 25-vuotiaskin porukassa (:
Eksyin tosiaan tänne puolivahingossa, tsemppiä kaikille opiskeluun! Toivottavasti opiskelupaikka irtoaa teillekin <3
Vierailija kirjoitti:
Voihan paska näitä mun paskoja yo-pisteitä. Tosi kiva hakea kun on ihan suht ok paperit mutta ei ole toista reaalia! Eli en voi päästä yhteispisteillä, koska saan joku just alle 100 lähtöpistettä.
Ykkösenä Joensuu koska asun Joensuussa ja siellä on kriminaalipsykologiaa ja joku taisi linkata uutisen että siitä tulee aineopinnot eli olisi sit 12 kurssia sitä. Oikeesti haluaan sisääään!!!!!!
Taidat puhua oikeuspsykologiasta :D mutta joo. Itse sitä sivuaineena opiskelevana voin suositella!
Sanoisin myös, että on aivan turhaa kytätä kellosta opiskelutunteja ja varsinkaan verrata niitä muiden luku-urakkaan. Asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen ratkaisee, ei se kuinka kauan istuu materiaalin ääressä. Hain viime vuonna ensimmäistä kertaa psykalle ja pääsin sisään Helsinkiin. Aloitin pääsykokeisiin opiskelun maaliskuussa töiden ohessa lasten pyöriessä kotona jaloissa. Aikaa opiskelulle ei juurikaan jäänyt, mikä taisi minun kohdallani toimia, sillä en pystynyt "yliopiskelemaan" päätäni sekaisin kaikista mitättömistä yksityiskohdista. Kun aikaa on rajallisesti, on pakko keskittyä isoihin linjoihin ja vain olennaiseen. Psykan pääsykokeissakin on tähän mennessä ollut yhtenä oleellisimpana karsivana tekijänä se, miten hyvin hakija osaa löytää (nopeasti) valtavasta tietomäärästä tehtävän kannalta oleellisimman ja ignooraamaan kaiken muun sekoittavan informaation.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan paska näitä mun paskoja yo-pisteitä. Tosi kiva hakea kun on ihan suht ok paperit mutta ei ole toista reaalia! Eli en voi päästä yhteispisteillä, koska saan joku just alle 100 lähtöpistettä.
Ykkösenä Joensuu koska asun Joensuussa ja siellä on kriminaalipsykologiaa ja joku taisi linkata uutisen että siitä tulee aineopinnot eli olisi sit 12 kurssia sitä. Oikeesti haluaan sisääään!!!!!!
Taidat puhua oikeuspsykologiasta :D mutta joo. Itse sitä sivuaineena opiskelevana voin suositella!
Joo! Minkälaista se on?? Onko ne luennot mielenkiintoisia? Entä onko tentit vaikeita :)?
ite oon huomannut sen, että tarvin paljon kertausta että opin, olen kai hidas oppimaan :) Että kukin tyylillään! toiset vaan tarvii suuremmat lukumäärät, että asiat jää päähän.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin myös, että on aivan turhaa kytätä kellosta opiskelutunteja ja varsinkaan verrata niitä muiden luku-urakkaan. Asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen ratkaisee, ei se kuinka kauan istuu materiaalin ääressä. Hain viime vuonna ensimmäistä kertaa psykalle ja pääsin sisään Helsinkiin. Aloitin pääsykokeisiin opiskelun maaliskuussa töiden ohessa lasten pyöriessä kotona jaloissa. Aikaa opiskelulle ei juurikaan jäänyt, mikä taisi minun kohdallani toimia, sillä en pystynyt "yliopiskelemaan" päätäni sekaisin kaikista mitättömistä yksityiskohdista. Kun aikaa on rajallisesti, on pakko keskittyä isoihin linjoihin ja vain olennaiseen. Psykan pääsykokeissakin on tähän mennessä ollut yhtenä oleellisimpana karsivana tekijänä se, miten hyvin hakija osaa löytää (nopeasti) valtavasta tietomäärästä tehtävän kannalta oleellisimman ja ignooraamaan kaiken muun sekoittavan informaation.
Vau! Aika ihailtava suoritus. Oliko sulla aiempaa pohjaa tilastomatikassa (tai matikassa ylipäätään)? Mä en kuunnellut lukiossa yhdelläkään matikan kurssilla juurikaan ja siitä syystä oma lähtötaso oli aika lailla 0, ihan perusjuttujakin joutunut tässä opettelemaan uudelleen yhtälön ratkaisusta alkaen, ja siihen itse tarvinnut useita kuukausia. :D Enkä vieläkään kyllä osaa niin hyvin että välttämättä olisin aikaisempina vuosina päässyt sisään, mutta nyt luulen että taidot riittää kun matikkavaatimukset ei enää yhtä kovat.
Nyt kyllä osan kannattaisi laittaa hiukan jäitä hattuun. Tämä kaikella ystävällisyydellä.
Tässä hyvä esimerkki miksi ei kannata verrata omaa lukemistaan muihin. Itse myös valmistaudun lapset jaloissa ja muun elämän ohessa, ja olen todellakin joutunut tekemään töitä hartiavoimin, jotta saisin edes jonkinlaisen ymmärryksen tilastollisten menetelmien perusteista. Eli olen pari kuukautta opetellut tilastotieteen perusteita järkyttävän määrän tunteja per päivä, enkä vieläkään koe, että osaisin ratkaista entisten kokeiden tehtäviä. Eli, olemme luonnostaan niin eri tasoisia eri aineissa, ja niin eri tasoisia oppijoita. Ne joiden ainoa keino sisäistää oppimansa istumalla 8 tuntia kirjojen parissa, joutuu todennäköisesti vain tekemään niin, sillä heitä ei ole siunattu sellaisilla ominaisuksilla, jotka helpottaisivat tiedon vastaanottoa. Toiset onnekkaammat taas voivat huoleti lukea muutaman tunnin päivässä ja pääsevät ensimmäisellä yrittämällä sisään. Eli, samat nevot eivät sovi kaikille. Uskoisin, että tämän ikäiset jo tietävät itse mitä kukin tarvitsee menestyäkseen kokeessa. Eikä sekään välttämättä edes riitä sisäänpääsemiseen!
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvä esimerkki miksi ei kannata verrata omaa lukemistaan muihin. Itse myös valmistaudun lapset jaloissa ja muun elämän ohessa, ja olen todellakin joutunut tekemään töitä hartiavoimin, jotta saisin edes jonkinlaisen ymmärryksen tilastollisten menetelmien perusteista. Eli olen pari kuukautta opetellut tilastotieteen perusteita järkyttävän määrän tunteja per päivä, enkä vieläkään koe, että osaisin ratkaista entisten kokeiden tehtäviä. Eli, olemme luonnostaan niin eri tasoisia eri aineissa, ja niin eri tasoisia oppijoita. Ne joiden ainoa keino sisäistää oppimansa istumalla 8 tuntia kirjojen parissa, joutuu todennäköisesti vain tekemään niin, sillä heitä ei ole siunattu sellaisilla ominaisuksilla, jotka helpottaisivat tiedon vastaanottoa. Toiset onnekkaammat taas voivat huoleti lukea muutaman tunnin päivässä ja pääsevät ensimmäisellä yrittämällä sisään. Eli, samat nevot eivät sovi kaikille. Uskoisin, että tämän ikäiset jo tietävät itse mitä kukin tarvitsee menestyäkseen kokeessa. Eikä sekään välttämättä edes riitä sisäänpääsemiseen!
Jep, samantyyppinen kokemus itsellä takana, hirveän määrän jouduin tekemään työtä, mutta pääsin sen avulla sisään. Onni heillä, joilla riittää se pari tuntia päivässä, mutta ei se kaikilla niin mene. Kyllä pääsykokeiden eteen on vaan panostettava, se on kuitenkin vain määräaikainen puristus ja voin sanoa, että kyllä kannatti 10 tunnin lukupäivät. Vertailu toisten käyttämiin tuntimääriin ei todellakaan kerro yhtään mitään. Kannattaa lukea niin paljon, että tuntee oppivansa, mutta muistaa ja ehtii myös huolehtia palautumisesta. Itse pidin viikossa yhden kokonaisen vapaapäivän ja yhden vapaan iltapäivä-illan, mutta muuten päivät olivat 10 h opiskelua, joskus jopa 12 h. Taukoja oli tietysti välissä. Pari päivää ihan just ennen koetta tuskin kannattaa enää lukea, vaan keskittyä lepoon ja akkujen lataamiseen, että on kokeessa virkeänä ja pystyy ottaa kaikki paukut käyttöön. Kun opiskelupaikka napsahtaa, voikin sitten ottaa varsinaiset opinnot rennommin. 😊
Itseä huolettaa enemmän se, ettei voimavarat, keskittymiskyky tai itsekuri riitä samaan työmäärään kuin joillakin toisilla, kuin se etten ymmärtäisi tai oppisi. Mutta ehkä sitten olen juuri sitä ryhmää, jolle todella ahkerasta lukemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Mulla lähtee ainakin helposti ajatukset harhailemaan opiskellessa tai sitten meinaan suurinpiirtein nukahtaa kirjan päälle. Joten pitää varmaan panostaa siihen, että keskityn kunnolla tai jos en pysty siihen niin pysähdyn virkistämään itseäni jollain keinolla ja yritän sitten uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Itseä huolettaa enemmän se, ettei voimavarat, keskittymiskyky tai itsekuri riitä samaan työmäärään kuin joillakin toisilla, kuin se etten ymmärtäisi tai oppisi. Mutta ehkä sitten olen juuri sitä ryhmää, jolle todella ahkerasta lukemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Mulla lähtee ainakin helposti ajatukset harhailemaan opiskellessa tai sitten meinaan suurinpiirtein nukahtaa kirjan päälle. Joten pitää varmaan panostaa siihen, että keskityn kunnolla tai jos en pysty siihen niin pysähdyn virkistämään itseäni jollain keinolla ja yritän sitten uudestaan.
Se voi hyvinkin olla kohdallasi näin. Tärkeintähän on ymmärtää se itselle optimaalisin tapa oppia. Minä jouduin harjoittamaan itsekuriani toden teolla, kahdesti aiemmin pääsykokeesta tuli hylky, joten ymmärsin, että mulle ei vähempi riitä. Motivoin itseäni sillä ajatuksella, että kolmatta hylkyä en yksinkertaisesti enää ota vastaan, nyt perkele luetaan ja lasketaan niin, että varmasti riittää. Kokeeseen en jännityksenkään takia astellut itsevarmana, mutta sieltä tulin ulos tyytyväisenä suoritukseeni ja olin suht varma, että tällä kertaa onnistuin. Toki tuloksia odotellessa sekin tunne ehti monta kertaa vaihdella. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vau! Aika ihailtava suoritus. Oliko sulla aiempaa pohjaa tilastomatikassa (tai matikassa ylipäätään)? Mä en kuunnellut lukiossa yhdelläkään matikan kurssilla juurikaan ja siitä syystä oma lähtötaso oli aika lailla 0, ihan perusjuttujakin joutunut tässä opettelemaan uudelleen yhtälön ratkaisusta alkaen, ja siihen itse tarvinnut useita kuukausia. :D Enkä vieläkään kyllä osaa niin hyvin että välttämättä olisin aikaisempina vuosina päässyt sisään, mutta nyt luulen että taidot riittää kun matikkavaatimukset ei enää yhtä kovat.
Taustalla oli lukion pitkä matikka, josta vuosia aikaa. Onneksi olen aina tykännyt matikasta, mikä auttoi varmasti urakassa, mutta kyllä opiskelu tuli silti aloitettua ihan laskusääntöjen kertaamisesta ja aivan perusasioista, kun ei niitä ole arjessa tarvinnut.
Pääsykokeissa itse laskut eivät ole oikeasti vaikeita, mutta oikean laskutoimituksen keksiminen on, sillä tarvittavat arvot ja kaava on piilotettu kaiken ylimääräisen roinan sisään. Psykalle ei kuitenkaan haeta matemaatikkoa ja se kannattaa pitää mielessä, kun parjaa olevansa huono matikassa. Kokeessa kyse ei ole itse matikasta, vaan oivaltamisesta, soveltamisesta ja yhteyksien huomaamisesta. Kun harjoittelin vanhojen pääsykokeiden tehtäviä, yritin pitää mielessä kysymystä, että "mikä tässä on se jippo, jota en nyt vaan tajua". Saman pidin mielessä myös pääsykokeessa. Siellä yritetään harhauttaa turhalla tiedolla, jolloin rivien välistä lukeminen on arvokas taito. Edelleenkin, ei se matikka vaan päättelytaidot.
Ja siis jokainen saa lukea aivan sen verran minkä itse haluaa ja tarvitsee oppimisen kannalta. Oma kommenttini halusi lähinnä muistuttaa siitä, ettei sisäänpääsyyn ole välttämätöntä opiskella kellon ympäri. Eli vaikka itse lukisi päivässä 3h ja kaveri 13h, niin ei sillä kaverilla siltikään ole varmaa pääsylippua sisään. Ei siis kannata lyödä hanskoja tiskiin, jos tuntuu ettei jaksa, pysty tai ehdi opiskella muutamia tunteja enempää päivässä. Jos silläkin määrällä kehittyy, oppii ja ymmärtää lisää, niin hyvä niin. Laatu ennen määrää. Toki se täytyy sanoa, että laskurutiinin saa kehitettyä ainoastaan laskemalla, joten siihen ei auta muu kuin toistaminen ja siinä määrä tulee enemmän mukaan kuvioihin.
Ylläolevassa viestissä on kyllä hyvin kiteytetty kokeessa vaadittava osaaminen. Allekirjoitan. Se, jolla on pohjaa, pääsee tietenkin vähemmällä, mulla ei ollut ja jouduin paiskimaan töitä oikein olan takaa, että asiat alkoivat sujumaan. T. Se 10 h päivässä lukenut.
Kiitos että jaoitte kokemuksia te sisään jo päässeet :) saako vielä udella että tulitteko valituksi pääsykoe vai yhteispistekiintiössä?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos että jaoitte kokemuksia te sisään jo päässeet :) saako vielä udella että tulitteko valituksi pääsykoe vai yhteispistekiintiössä?
Minä 10 h päivässä lukenut pääsin pelkän pääsykokeen perusteella, yo-papereistani ei ollut mitään hyötyä. Alunperin pidin mahdollisuuksiani olemattomana juuri tuon pääsykoekiintiön mitättömän pienuuden takia, mutta mitä enemmän opiskelin, sitä paremmin aloin uskoa siihen, että mahdollisuuksia minullakin on. Ainahan siinäkin kiintiössä joku pääsee kuitenkin.
Hurjasti tsemppiä kokeeseen, tulevat kollegat! Pian urakka on ohi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos että jaoitte kokemuksia te sisään jo päässeet :) saako vielä udella että tulitteko valituksi pääsykoe vai yhteispistekiintiössä?
Minä 10 h päivässä lukenut pääsin pelkän pääsykokeen perusteella, yo-papereistani ei ollut mitään hyötyä. Alunperin pidin mahdollisuuksiani olemattomana juuri tuon pääsykoekiintiön mitättömän pienuuden takia, mutta mitä enemmän opiskelin, sitä paremmin aloin uskoa siihen, että mahdollisuuksia minullakin on. Ainahan siinäkin kiintiössä joku pääsee kuitenkin.
Hurjasti tsemppiä kokeeseen, tulevat kollegat! Pian urakka on ohi!
Kiitos! Sun tarina on kyllä rohkaiseva :)
Jep! Mä varmaan jätän tän koko palstan tästä syystä tauolle pääsykokeisiin asti :D ei tosiaan kannata turhaan vertailla itseään muihin vaan tehdä se parhaansa mihin itse pystyy!