Psykologia 2019

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valintakokeen tehtävät edellyttävät tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, sanotaan hakuoppaassa. Missään ei sanota, että perusteiden ymmärrykseen valmistavaa materiaalia sisältyisi huhtikuussa julkaistavaan aineistoon, kyllä ne perusteet täytyy ymmärtää ennalta, jotta voi oppia aineiston hyvin (mikäli se käsittelee tilastoa) ja ennen muuta ratkoa kokeessa tehtäviä. Viisaasti tekee siis hän, joka opettelee vähintään lukion tilastokurssin vaatimukset. En ymmärrä, miten osa voi kuvitella, ettei mitään tarvitsisi osata ennalta. Eihän siinä nyt olisi mitään mieltä, että ennakkomateriaalissa jaettaisiin kokeessa tarvittavat ”perusteet”, sehän on vähintään yhden kirjan verran tietoa, jota olisi aikaa lukea vain kuukausi! Teille tulee paniikki, jos ette opiskele tilastoa ennalta haltuun. Vielä ehtii!

Kyllähän siinä edellytetään myös tieteellistä ajattelutapaa. Pitää varmaan itsenikin heittää hyvästit sisäänpääsylle jos en tätä kurssia käy: https://courses.helsinki.fi/fi/me-002 (Tieteellinen ajattelu, Helsingin yliopisto)

Hain itse opiskelemaan myös Alankomaihin, ja sinne oli koemateriaalina n. 40 sivuinen pdf kuvailevasta tilastotieteestä (sisälsi siis lähinnä perinteisiä tunnuslukuja ja taulukoita ja tehtäviä niistä), uskoisin että tuollainen lukiotilasto on se jonka ymmärtämistä edellytetään, kun kerran samaa on korkeampitasoisessa ulkomaalaisessa yliopistossa edellytetty.

No tuota noin. Mitenkäs on, onko paremmat mahdollisuudet kokeessa menestymiseen, jos on opetellut sen vähintään lukiotasoisen osaamisen ennalta, ja pystyy suoraan keskittymään siihen muutaman viikon päästä julkaistavaan aineistoon, vai siinä vaiheessa vasta alkaa ihmettelemään, mitäs ne nämä ”perinteiset tunnusluvut ja taulukot” ovatkaan? Aivan. Ja jos ei ole mitään pohjaa tieteellisestä ajattelusta, ei kurssin käyminen ole ollenkaan huono idea. Ei se mahdollisuuksia ainakaan huononna. Vai arveletko, että ennakkomateriaalissa on myös ”näin ajattelet tieteellisesti” - osuus?

Jokainen tietysti harjoittelee koetta varten omalla tavallaan, mutta tämän keskustelun perusteella minulle on syntynyt vaikutelma, että osalla hakijoista on koeuudistuksen takia hämärtynyt käsitys sisäänpääsyn helppoudesta tai vaikeudesta, kumpana sen nyt haluaakaan nähdä. Tilasto-osuutta on varmasti helpotettu aiempien HTT-kokeiden tasosta, mutta ei se suinkaan tarkoita, että kaikki, jotka osaavat hyvin, pääsevät sisään. Edelleen se on se muutama hassu prosentti hakijoista, jotka hyväksytään. Kokeessa ei edelleenkään tule riittämään se, että on ”hyvä”, ja kokeessa tulee olemaan tehtäviä, joilla jyvät ja akanat erotellaan. Itse en missään nimessä uskaltautuisi jättämään valmistautumista vain ennakkomateriaalien varaan (onneksi mun ei enää tarvitsekaan hakea). Kokeen jälkeen alkaa monilla satavarmasti itku, kun tehtäviin ei löydy vastauksia ja ratkaisuja suoraan ennakkomateriaaleista, jos on itse tulkittu väärin pääsykokeen ohjeistus vaatimusten osalta.

Onnea ja menestystä kokeeseen kaikille!

Jos valintakoe_vaatimuksiin_ sisältyviin materiaaleihin ei kuulu mitään tietoiskua tilastotieteestä, niin on vaikea kuvitella, että matikkaa pitäisi osata samalla tavalla kuin ennen. Lukitsen oman vastaukseni siihen, että tämä pikkupräntti johtuu siitä, että psykologisissa tutkimusartikkeleissa on taulukoita ja tunnuslukuja. Voidaan sitten kokeen julkaisupäivänä katsoa miten on, mutta kaikki tämä on vain spekulointia :-) Silti, kokeeseen vaadittaviin materiaaleihin on vain kuukauden lukuaika entisen yli kuuden kuukauden sijaan, ja itse perustan väitteeni tähän. Koetehtävät silti tulevat olemaan tietenkin helvetin soveltavia, jotta ne erottelevat kunnolla.

Niin, edelleen alkuperäinen toteamukseni vain oli, että missään nimenomaan EI sanota, että ennakkomateriaaleissa olisi mitään tilastollista ymmärrystä avaavaa (ja tästä pitää vetää johtopäätös, että perusteet on opeteltava muualta), vaan kokeessa edellytetään tilaston perusteiden ymmärtämistä JA ennakkomatskujen hallintaa JA sovelluskykyä JA tieteellisen ajattelutavan ymmärtämistä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tilastomatemaattisen osaamisen vaatimustaso kokeessa olisi entisenkaltainen.

Aivan! Tietysti etuna muihin hakijoihin on, että osaa myös vähintään lukiotilaston, tai jos haluaa sen erottelevan niin en tiedä miten paljon sitä pitäisi lukea, kun kukaan ei tunnu opettelevan sitä viime vuosien tasolla. Kuitenkin jännityksellä odottelen mitä kokeesta tulla tupsahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Onks joku teistä hakenut britteihin varavaihtoehtona?

Haen itse Hollantiin. Meinaan sieltä on helpompi saada sitten Suomessa laillistukseen johtava tutkinto, jos tekeekin mieli tehdä töitä psykologina tai käyttää suojeltuja psykologisia testejä työssään. Briteissä tähän täytyy käydä joku kliininen tohtorintutkinto (tai sitten maisteri esim. Hollannissa, taitaa olla harvoja maita joissa voi erikoistua kliinisesti englanniksi kun siihen kuuluu harjoittelu) ja tähän tohtorivaiheeseen on tosi vaikea päästä, joten siinä tapauksessa se on idyllinen vaihtoehto, jos et halua tehdä töitä psykologina, mutta haluat tutkinnon alalta.

Vierailija kirjoitti:

miten ihmeeessä voin harjotella nimenomaan opittujen taitojen _soveltamista_ sille tasolle, jota kokeessa vaaditaan? :D vinkkejä??

Yritä etsiä mahdollisimman paljon tietoa samasta asiasta ja tee samankaltaisia tehtäviä, tutki samankaltaisia taulukoita yms. Mitä enemmän työstät asiaa, sitä paremmin pystyt soveltamaan. Soveltaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tietosi ja osaamisesi yleistyy ja osaat ratkaista muitakin kuin sen yhden tietyn tehtävän. Itse lukisin eri tilastokirjoja ja -oppaita (netistäkin löytyy), joissa on tehtäviä, sekä tutustuisin psykologian alan tieteellisiin artikkeleihin.

Tilaston opiskelusta ollaan näköjään montaa mieltä, mutta oma näkemys on, että mielummin opiskelee vaatimustason yli ja ei siitä tilaston osaamisesta ainakaan haittaa ole. Kokeestahan ei tiedä, mutta jos siellä on samanlaisia artikkeleita kuin aikaisemmin niin helpottaa tosi paljon esim. tuloksien tulkintaa, kun on hyvä tilaston pohjatieto ja koulussa viimestään tulee matikalle käyttöä. Ite oon kyllä opiskellu holopulkkia.

Yks kysymys teoriasta. Holopulkissa sivulla 179 sanotaan ”jos siis halutaan olla varmoja siitä että vaihtoehtoinen hypoteesi on OIKEIN esim. 5%:n todennäköisyydellä, pitää z-testisuureen olla suurempi/pienempi kuin 2,5% arvoista.”

Eikö tuon 5% pitäisi olla todennäköisyys sille että vaihtoehtoinen hypoteesi on VÄÄRÄ? Koska halutaan että on pieni todennäköisyys että hylätään nollahypoteesi virheellisesti. Eikä niin että halutaan vain viiden prosentin todennäköisyys että vaihtoehtoinen hypoteesi todella on oikein.

Hylkäämisrajaksi voidaan asettaa p=0.05 eli 5%. Lasket Z-testin testisuureen, ja sen jälkeen vertaat saamaasi testisuuretta kriittiseen arvoon, jonka saat normitetun normaalijakauman taulukosta. (Esim 2-suuntaisen testin (vastahypoteesi 2-suuntainen) kriittisiä arvoja: 95%--> 1.96 99% --> 2.58 99.9% --> 3.30. , 1-suuntaisessa testissä eli silloin kun vastahypoteesi on yksisuuntainen, Z-testin kriittisiä arvoja ovat 95% --> 1.64 99% --> 2.33 99.9% --> 3.09. ) 2-suuntaisessa testissä norm. jakauman kuvaajassa "häntä" jää molemmille puolille, 1-suuntaisessa vain toiselle puolen. Jos saat Z-arvon, (95%luottamustaso ja 2-suuntainen testi.) joka on esim. - 2 tai +2, eli 2>1.96 ja -2<-1.96, niin nollahypoteesi voidaan hylätä 5% merkitsevyystasolla. Eli p-arvo on tällöin pienempi kuin 0.05. P-arvo on hylkäämisvirheen todennäköisyys, eli otetaan 5% riski että hylätään oikea nollahypoteesi. 95% todennäköisyydellä vaihtoehtoinen hypoteesi on tällöin oikein? :D ehkä

AUTTAKAA

Voiko joku kertoa yhteisvalinnan vuoden 2018 pääsykokeen pokeritehtävän laskutavan? Niihin molempiin vastaukset :D pää hajoaa kun en osaa. Samaten sen 2tehtävän missä oli niitä POI muuttujia, viimeinen kohta: miten ihmeessä tuolle 2008 vuoden taulukolle voidaan muodostaa nuo uudet muuttujat? Kaava on helppo mutta vastaus heittää :<

menikösinnepäin kirjoitti:

Hylkäämisrajaksi voidaan asettaa p=0.05 eli 5%. Lasket Z-testin testisuureen, ja sen jälkeen vertaat saamaasi testisuuretta kriittiseen arvoon, jonka saat normitetun normaalijakauman taulukosta. (Esim 2-suuntaisen testin (vastahypoteesi 2-suuntainen) kriittisiä arvoja: 95%--> 1.96 99% --> 2.58 99.9% --> 3.30. , 1-suuntaisessa testissä eli silloin kun vastahypoteesi on yksisuuntainen, Z-testin kriittisiä arvoja ovat 95% --> 1.64 99% --> 2.33 99.9% --> 3.09. ) 2-suuntaisessa testissä norm. jakauman kuvaajassa "häntä" jää molemmille puolille, 1-suuntaisessa vain toiselle puolen. Jos saat Z-arvon, (95%luottamustaso ja 2-suuntainen testi.) joka on esim. - 2 tai +2, eli 2>1.96 ja -2<-1.96, niin nollahypoteesi voidaan hylätä 5% merkitsevyystasolla. Eli p-arvo on tällöin pienempi kuin 0.05. P-arvo on hylkäämisvirheen todennäköisyys, eli otetaan 5% riski että hylätään oikea nollahypoteesi. 95% todennäköisyydellä vaihtoehtoinen hypoteesi on tällöin oikein? :D ehkä

Joo oon samaa mieltä. Mut eikö toi holopulkin lause ”...vaihtoehtoinen hypoteesi on oikein 5% todennäköisyydellä...” ole ristiriidassa ton kanssa mitä sanoit? Kun mun mielestä toi holopulkin lause on väärin mutta ehkä vaan oon liian väsynyt :D

Vierailija kirjoitti:

menikösinnepäin kirjoitti:

Hylkäämisrajaksi voidaan asettaa p=0.05 eli 5%. Lasket Z-testin testisuureen, ja sen jälkeen vertaat saamaasi testisuuretta kriittiseen arvoon, jonka saat normitetun normaalijakauman taulukosta. (Esim 2-suuntaisen testin (vastahypoteesi 2-suuntainen) kriittisiä arvoja: 95%--> 1.96 99% --> 2.58 99.9% --> 3.30. , 1-suuntaisessa testissä eli silloin kun vastahypoteesi on yksisuuntainen, Z-testin kriittisiä arvoja ovat 95% --> 1.64 99% --> 2.33 99.9% --> 3.09. ) 2-suuntaisessa testissä norm. jakauman kuvaajassa "häntä" jää molemmille puolille, 1-suuntaisessa vain toiselle puolen. Jos saat Z-arvon, (95%luottamustaso ja 2-suuntainen testi.) joka on esim. - 2 tai +2, eli 2>1.96 ja -2<-1.96, niin nollahypoteesi voidaan hylätä 5% merkitsevyystasolla. Eli p-arvo on tällöin pienempi kuin 0.05. P-arvo on hylkäämisvirheen todennäköisyys, eli otetaan 5% riski että hylätään oikea nollahypoteesi. 95% todennäköisyydellä vaihtoehtoinen hypoteesi on tällöin oikein? :D ehkä

Joo oon samaa mieltä. Mut eikö toi holopulkin lause ”...vaihtoehtoinen hypoteesi on oikein 5% todennäköisyydellä...” ole ristiriidassa ton kanssa mitä sanoit? Kun mun mielestä toi holopulkin lause on väärin mutta ehkä vaan oon liian väsynyt :D

Oon samaa mieltä, Holopulkkia koskevassa lisämateriaalissa on just tohon p-arvon määritelmään liittyviä korjauksia useampikin (muistaakseni ainakin sen mukaan p-arvo ilmaisee kuinka paljon aineisto tukee nollahypoteesia, siis jos 5% merkitsevyystasolla p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

menikösinnepäin kirjoitti:

Hylkäämisrajaksi voidaan asettaa p=0.05 eli 5%. Lasket Z-testin testisuureen, ja sen jälkeen vertaat saamaasi testisuuretta kriittiseen arvoon, jonka saat normitetun normaalijakauman taulukosta. (Esim 2-suuntaisen testin (vastahypoteesi 2-suuntainen) kriittisiä arvoja: 95%--> 1.96 99% --> 2.58 99.9% --> 3.30. , 1-suuntaisessa testissä eli silloin kun vastahypoteesi on yksisuuntainen, Z-testin kriittisiä arvoja ovat 95% --> 1.64 99% --> 2.33 99.9% --> 3.09. ) 2-suuntaisessa testissä norm. jakauman kuvaajassa "häntä" jää molemmille puolille, 1-suuntaisessa vain toiselle puolen. Jos saat Z-arvon, (95%luottamustaso ja 2-suuntainen testi.) joka on esim. - 2 tai +2, eli 2>1.96 ja -2<-1.96, niin nollahypoteesi voidaan hylätä 5% merkitsevyystasolla. Eli p-arvo on tällöin pienempi kuin 0.05. P-arvo on hylkäämisvirheen todennäköisyys, eli otetaan 5% riski että hylätään oikea nollahypoteesi. 95% todennäköisyydellä vaihtoehtoinen hypoteesi on tällöin oikein? :D ehkä

Joo oon samaa mieltä. Mut eikö toi holopulkin lause ”...vaihtoehtoinen hypoteesi on oikein 5% todennäköisyydellä...” ole ristiriidassa ton kanssa mitä sanoit? Kun mun mielestä toi holopulkin lause on väärin mutta ehkä vaan oon liian väsynyt :D

Oon samaa mieltä, Holopulkkia koskevassa lisämateriaalissa on just tohon p-arvon määritelmään liittyviä korjauksia useampikin (muistaakseni ainakin sen mukaan p-arvo ilmaisee kuinka paljon aineisto tukee nollahypoteesia, siis jos 5% merkitsevyystasolla p<0,05, nollahypoteesi saa vain vähän tukea ja näin ollen kannattaa hylätä), sitä kannattaa tsekkailla!

Kiitos! Tsekkaan sen :)

Vierailija kirjoitti:

AUTTAKAA

Voiko joku kertoa yhteisvalinnan vuoden 2018 pääsykokeen pokeritehtävän laskutavan? Niihin molempiin vastaukset :D pää hajoaa kun en osaa. Samaten sen 2tehtävän missä oli niitä POI muuttujia, viimeinen kohta: miten ihmeessä tuolle 2008 vuoden taulukolle voidaan muodostaa nuo uudet muuttujat? Kaava on helppo mutta vastaus heittää :<

Pokeritehtävän olosuhteet toteutuvat, kun ensimmäinen arvaus osuu väärään pelaajaan ja toinen arvaus osuu oikeaan pelaajaan. "Ensimmäisen arvauksen osuminen väärään pelaajaan" tn on 4/5. Tämän jälkeen saadaan tietää yksi pelaaja, joka ei varmasti ole bluffaaja. Koska koehenkilö vaihtaa veikkaustaan, on hänen tehtävä arvaus kolmen pelaajan joukosta. Tässä oikean valitsemisen tn on 1/3.

Lopullinen todennäköisyys on siis 4/5 * 1/3 = 4/15

Yllättävän vaikeaa tämä valmistautuminen: Holopulkkia ja vanhoja pääsykokeita laskiessa lasku ja päättelytaito kyllä kehittyvät, mutta toisaalta taas pikkutarkkuudet, mitä jyväskylässä on tilaston teoriasta kysytty, tuppaavat unohtumaan.. Mitähän tässä siis kannattaisi tehdä: harjoitella vaativia ja soveltavia tehtäviä vai palata karjalaisen yksityiskohtiin :/ Katsoin valmennuskeskuksen youtube jakson valintakokeesta, niin siellä ainakin oltiin vahvasti sitä mieltä ettei tilastonpainotus vähene, vaikka niin annetaan olettaa.. Ps! Uskoisin, että kaavoja ei tänä vuonna tarvi opetella ulkoa, mutta uskotteko että kokeessa jaetaan kaavakokoelma VIRHEILLÄ vai ilman?

Todellakin tilaston painotus vähenee. Tai jos ei vähene, niin se ei ole enää Holopulkin tasolla. 

pulassa kirjoitti:

Yllättävän vaikeaa tämä valmistautuminen: Holopulkkia ja vanhoja pääsykokeita laskiessa lasku ja päättelytaito kyllä kehittyvät, mutta toisaalta taas pikkutarkkuudet, mitä jyväskylässä on tilaston teoriasta kysytty, tuppaavat unohtumaan.. Mitähän tässä siis kannattaisi tehdä: harjoitella vaativia ja soveltavia tehtäviä vai palata karjalaisen yksityiskohtiin :/ Katsoin valmennuskeskuksen youtube jakson valintakokeesta, niin siellä ainakin oltiin vahvasti sitä mieltä ettei tilastonpainotus vähene, vaikka niin annetaan olettaa.. Ps! Uskoisin, että kaavoja ei tänä vuonna tarvi opetella ulkoa, mutta uskotteko että kokeessa jaetaan kaavakokoelma VIRHEILLÄ vai ilman?

Aiempina vuosina, kun virheellisiä kaavoja on ollut niin koulujen sivuilla on lukenut, että kokeessa jaetaan kaavoja ja taulukoita, joista osa voi olla virheellisiä. Nyt sanotaan vaan, että kokeessa jaetaan kaavoja ja taulukoita. Eli ainakaan ei saa olla virheellisiä kaavoja, muuten johtavat harhaan.

pulassa kirjoitti:

Yllättävän vaikeaa tämä valmistautuminen: Holopulkkia ja vanhoja pääsykokeita laskiessa lasku ja päättelytaito kyllä kehittyvät, mutta toisaalta taas pikkutarkkuudet, mitä jyväskylässä on tilaston teoriasta kysytty, tuppaavat unohtumaan.. Mitähän tässä siis kannattaisi tehdä: harjoitella vaativia ja soveltavia tehtäviä vai palata karjalaisen yksityiskohtiin :/ Katsoin valmennuskeskuksen youtube jakson valintakokeesta, niin siellä ainakin oltiin vahvasti sitä mieltä ettei tilastonpainotus vähene, vaikka niin annetaan olettaa.. Ps! Uskoisin, että kaavoja ei tänä vuonna tarvi opetella ulkoa, mutta uskotteko että kokeessa jaetaan kaavakokoelma VIRHEILLÄ vai ilman?

Uskon että painotus kyllä vähenee ainakin jonkin verran (ihan jo sen takia että kokeesta on otettu tunti pois niin edellisten vuosien tapaan useita piiiitkiä tilastotehtäviä ei vaan oikein voi olla), ja joka tapauksessa valmennuskeskuksen kursseilla tilasto opiskellaan lukion tilastokurssien mukaisesti eli ei siis holopulkin tasolla, koska ei vaan käy järkeen että mitään lukiotilastoa vaativampaa voisi olla kokeessa kun mitään sellaista oppimateriaalia ei valintavaatimuksissa ole.

Tein vuoden 2017 pääsykokeen ja tuo viimeinen kuvaajatehtävä :Dd ainakin soveltava, jos ei muuta. Toivottavasti tuohon suuntaain ei mennä tänä keväänä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onks joku teistä hakenut britteihin varavaihtoehtona?

Haen itse Hollantiin. Meinaan sieltä on helpompi saada sitten Suomessa laillistukseen johtava tutkinto, jos tekeekin mieli tehdä töitä psykologina tai käyttää suojeltuja psykologisia testejä työssään. Briteissä tähän täytyy käydä joku kliininen tohtorintutkinto (tai sitten maisteri esim. Hollannissa, taitaa olla harvoja maita joissa voi erikoistua kliinisesti englanniksi kun siihen kuuluu harjoittelu) ja tähän tohtorivaiheeseen on tosi vaikea päästä, joten siinä tapauksessa se on idyllinen vaihtoehto, jos et halua tehdä töitä psykologina, mutta haluat tutkinnon alalta.

hei muakin kiinnostais tähän liittyen; onko jollain tietoa, että voiko kandin suorittaa ulkomailla (hollannissa, briteissä tai missä vaan) ja sitten suorittaa maisteri suomessa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onks joku teistä hakenut britteihin varavaihtoehtona?

Haen itse Hollantiin. Meinaan sieltä on helpompi saada sitten Suomessa laillistukseen johtava tutkinto, jos tekeekin mieli tehdä töitä psykologina tai käyttää suojeltuja psykologisia testejä työssään. Briteissä tähän täytyy käydä joku kliininen tohtorintutkinto (tai sitten maisteri esim. Hollannissa, taitaa olla harvoja maita joissa voi erikoistua kliinisesti englanniksi kun siihen kuuluu harjoittelu) ja tähän tohtorivaiheeseen on tosi vaikea päästä, joten siinä tapauksessa se on idyllinen vaihtoehto, jos et halua tehdä töitä psykologina, mutta haluat tutkinnon alalta.

hei muakin kiinnostais tähän liittyen; onko jollain tietoa, että voiko kandin suorittaa ulkomailla (hollannissa, briteissä tai missä vaan) ja sitten suorittaa maisteri suomessa ?

Kannattaa kysyä Helsingin hakijapalveluista, sillä Helsinki on ainoa, jonne voi hakea suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella.

Oletteko hakemassa psykologian lisäksi muille aloille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onks joku teistä hakenut britteihin varavaihtoehtona?

Haen itse Hollantiin. Meinaan sieltä on helpompi saada sitten Suomessa laillistukseen johtava tutkinto, jos tekeekin mieli tehdä töitä psykologina tai käyttää suojeltuja psykologisia testejä työssään. Briteissä tähän täytyy käydä joku kliininen tohtorintutkinto (tai sitten maisteri esim. Hollannissa, taitaa olla harvoja maita joissa voi erikoistua kliinisesti englanniksi kun siihen kuuluu harjoittelu) ja tähän tohtorivaiheeseen on tosi vaikea päästä, joten siinä tapauksessa se on idyllinen vaihtoehto, jos et halua tehdä töitä psykologina, mutta haluat tutkinnon alalta.

hei muakin kiinnostais tähän liittyen; onko jollain tietoa, että voiko kandin suorittaa ulkomailla (hollannissa, briteissä tai missä vaan) ja sitten suorittaa maisteri suomessa ?

Helsingin yliopistossa voi hakea maisterihaussa pelkästään, ja niiden sivuilla lukee että ulkomailla suoritetulla psykologian kandilla voi hakea :-)