Psykologia 2019

Kirjoitin neljä laudaturia (lyhyt matikka,äikkä, psyka, toinen reaali) Toivon pääseväni yhteispisteillä, mutta saa nähdä.

mä saan pisteet 4 laudaturista (psyka, pitkä matikka, toinen reaali, keskipitkä kieli) ja yks E (äikkä) parempi ois riittää yhteispistekiintiöön 

Heippa!

Osaisko joku auttaa viime vuoden yhen pääsykoetehtävän kanssa? Tku-hki-tre kokeen 1.3.3 tehtävä. 

Oon koittanut tehdä sitä nyt vaikka kuinka kauan ja pääsin omasta mielestäni järkevään ratkasuun mutta mallivastauksissa on ihan eri vastaus. Sen mukaan osoittaja on 4 ja nimittäjä 15, ja tn 0,267, kun mä sain osoittajaksi 1 ja nimittäjäksi 20... Oon miettiny ikuisuuden enkä vaan saa oikeaa vastausta. 

Tässä tehtävänanto:

"1.3.3. Tutkimuksessa koehenkilö tarkkailee viittä pokerin pelaajaa. Pokerin pelaajat on ohjeistettu siten, että tietyssä pelitilanteessa yksi ja ainoastaan yksi satunnaisesti valittu pelaaja bluffaa. Koehenkilön tehtävänä on arvata kuka pe­laajista on bluffaaja. Ennen varsinaisen pelitilanteen alkamista koehenkilölle annetaan tehtäväksi arvata kuka pelaa­jista sillä keralla on bluffaaja. Arvauksen jälkeen kokeen johtaja osoittaa koehenkilölle yhden pelaajan joka ei varmasti bluffaa. Laske todennäköisyys sille, että koehenkilö arvaa bluffaajan, mikäli hän vaihtaa alkuperäistä arvaustaan. Mer­kitse vastauslomakkeeseen:

a)  todennäköisyyden osoittaja

b)  todennäköisyyden nimittäjä

c)  varsinainen todennäköisyys"

Vierailija kirjoitti:

Paniikki koska tajusin että vain neljä viikkoa aikaa lukea tilastoa.... Olen lukenut ja laskenut Karjalaisen kahteen kertaan, samoin holopulkin olen lukenut ja laskenut läpi kahdesti. Lisäksi ostin eximian materiaalit, jotka olen käynyt läpi kerran, ja suoritin avoimen yliopiston tilastotieteen 6op kurssin. Ensi viikon kertailen, sitten käyn vanhojen pääsykokeiden kimppuun. Tuntuu että aika loppuu kesken, tilasto ei ole vielä ainakaan entisen yhteisvalinnan tasolla.. Mitä luulette, että minkälaista tilasto osaamista vaaditaan? Tai ylipäätään, uskotteko että meitä pidetään pimennossa, vai tuleeko huhtikuussa lisätietoa tilastosta?

Rauhoitu. Tilaston osaamista ei voida vaatia samalla tapaa kuin aikaisemmin. Holopulkki ei ole enää pääsykoekirjana. Tilasto, joka pitää osata, tulee huhtikuun materiaalissa.

Vierailija kirjoitti:

Osaisko joku selittää miks 2018 yhteisvalinnan kokeen tehtävässä 1.1.2 kohta d pitäis käyttää kavaa 59 eikä 60?

Kaavaa 60 käytetään silloin, kun n1 = n2. Jos näin ei ole, niin käytetään kaavaa 59. Tämä kerrottiin lisämateriaalissa. 

Vierailija kirjoitti:

Heippa!

Osaisko joku auttaa viime vuoden yhen pääsykoetehtävän kanssa? Tku-hki-tre kokeen 1.3.3 tehtävä. 

Oon koittanut tehdä sitä nyt vaikka kuinka kauan ja pääsin omasta mielestäni järkevään ratkasuun mutta mallivastauksissa on ihan eri vastaus. Sen mukaan osoittaja on 4 ja nimittäjä 15, ja tn 0,267, kun mä sain osoittajaksi 1 ja nimittäjäksi 20... Oon miettiny ikuisuuden enkä vaan saa oikeaa vastausta. 

https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018?page=4 viime vuoden keskustelusta löytyy vastaus ja pohdintaa

Olet tainnut ymmärtää tämän uudistuksen valtakunnallisen merkityksen aivan väärin. Tämä psykan tämänvuotisen haun uudistus on hiljattain siirtymistä kohti ensi vuoden mallia, jolloin pääsykokeet eivät vaadi ennakkoon valmistautumista. Tänä vuonna siis vähennettiin kokeeseen valmistautumismäärää, ja nyt se on se kuukausi, ja ensi vuonna ei mitään materiaaleja tai tietoa millainen koe tulee olemaan. Merkitsee siis sitä, että pyritään saamaan abit samalle viivalle muidenkin hakijoiden kanssa, kun ei ole lukiota samaan aikaan. Näin heille jää ylppäreiden jälkeen ainakin viikko hengähdystaukoa, ja sitten alkaa se pääsykoeurakka.

Lue vähän tarkemmin sen yliopiston sivuja, minne olet hakemassa. Ainakin Helsingin sivulla lukee, että pääsykoe_vaatimuksena_ oleva materiaali julkaistaan huhtikuussa. Eli jos sen sitten osaa paremmin kuin 95% hakijoista niin eiköhän sisäänpääsy ole taattu.

help! voinko siis nyt keväällä hakea samalla pääsykokeella kaikkiin viiteen yhteisvalinnan yliopistoihin ? vai meneekö se niin, että jos teen kokeen esim. helsingin yliopistossa, niin mun on mahdollista päästä vaan helsingin yliopistoon sisälle ?

Vierailija kirjoitti:

help! voinko siis nyt keväällä hakea samalla pääsykokeella kaikkiin viiteen yhteisvalinnan yliopistoihin ? vai meneekö se niin, että jos teen kokeen esim. helsingin yliopistossa, niin mun on mahdollista päästä vaan helsingin yliopistoon sisälle ?

Siis mistä tää harhaluulo on tullut? Siitäkö, että Opintopolussa sanotaan, että kyseessä on yhteisvalinta? Se ei tarkoita sitä, että voisi hakea vain yhteen yliopistoon. Voit siis hakea kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

help! voinko siis nyt keväällä hakea samalla pääsykokeella kaikkiin viiteen yhteisvalinnan yliopistoihin ? vai meneekö se niin, että jos teen kokeen esim. helsingin yliopistossa, niin mun on mahdollista päästä vaan helsingin yliopistoon sisälle ?

Voit hakea kaikkiin kouluihin samalla kokeella, mutta koe on tehtävä ensimmäisen yhteishakuvaihtoehdon koulussa. Eli jos haet ekana Helsinkiin, niin sun pitää käydä tekemässä koe Helsingissä, vaikka asuisitkin lähempänä Joensuuta -  muuten sitä koetta ei arvostella. Ja tosiaan tottakai voit päästä muihinkin kouluihin, mutta huomioi että psykalla erot pisterajoissa koulujen välillä on tosi pienet, eli jos et pääse Helsinkiin niin voit ehkä päästä Tampereelle jos se on toinen kohteesi, mutta vain jos satut osumaan Tampereen parhaisiin hakijoihin. Helsinkiin on varmasti kuitenkin se suurin kilpailu.

Itse ainakin ajattelen niin, että tämän vuoden pääsykokeessa onnistumisen voi jakaa kolmeen tasoon, joissa suurin painotus on luonnollisesti huhtikuissa jaettavan materiaalin osaamisessa ja kokeessa jaettavan materiaalin soveltamisessa. Toinen osa on yo-kokeiden menestys, ja itse sen eteen tein paljon töitä, ja kirjoitinkin viime keväänä neljän L paperit, joista toivon hyötyväni valinnassa. Kokeessa vaaditaan tilastotieteen perusteiden osaamista, ja se, mitä tällä hetkellä voin tehdä on se, että opiskelen tilastotiedettä parhaani mukaan, yli päästkokeissa mahdollisesti vaadittavan tason. Kun huhtikuussa julkaistaan luultavasti myös tilastotieteen vaatimukset, pystyn aiempien tietojen perusteella sisäistämään nämä materiaalit nopeammin, ja voin keskittyä muuhun materiaaliin, artikkeileihin tms. Eli vaikka uudistuksen tarkoituksena on vähentää valmistautumiseen vaadittavaa aikaa, niin vielä tänä vuonna valmistautua voi kattavasti, enkä usko työn menevän hukkaan.

Mulla on aivan surkeat paperit lukiosta. Tai siis eihän ne ihan surkeat ole kun on EMMM, mutta ei niillä todistusvalinnassa mitään tee. En kirjoituksiin panostanut täysillä koska ajattelin että pääsykokeella päästään sisään. Nyt kun kirjotukset ohi, tuli tää uudistus. Pystyishän sitä uusimaan mutta tuntuis tosi turhauttavalta. :( Tehkää kerralla kunnolla te ketkä ootte vielä lukiossa!

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut ymmärtää tämän uudistuksen valtakunnallisen merkityksen aivan väärin. Tämä psykan tämänvuotisen haun uudistus on hiljattain siirtymistä kohti ensi vuoden mallia, jolloin pääsykokeet eivät vaadi ennakkoon valmistautumista. Tänä vuonna siis vähennettiin kokeeseen valmistautumismäärää, ja nyt se on se kuukausi, ja ensi vuonna ei mitään materiaaleja tai tietoa millainen koe tulee olemaan. Merkitsee siis sitä, että pyritään saamaan abit samalle viivalle muidenkin hakijoiden kanssa, kun ei ole lukiota samaan aikaan. Näin heille jää ylppäreiden jälkeen ainakin viikko hengähdystaukoa, ja sitten alkaa se pääsykoeurakka.

Lue vähän tarkemmin sen yliopiston sivuja, minne olet hakemassa. Ainakin Helsingin sivulla lukee, että pääsykoe_vaatimuksena_ oleva materiaali julkaistaan huhtikuussa. Eli jos sen sitten osaa paremmin kuin 95% hakijoista niin eiköhän sisäänpääsy ole taattu.

Ai kamala siis mistä päättelet että ensi vuonna ei ole mitään materiaaleja? Mitähän sitä sitten tekee jos tulee uusi välivuosi.

Ei tämä uudistus varmasti niin paha juttu ole, kuin kaikki nyt tuntuu luulevan. Ihan on mahdollisuus edelleen päästä valintakokeella sisään (ilman yo-todistusta).

Itselläni on EEEEE-rivi yo-todistuksessa. Ei mitään hajua riittääkö yhteisvalintaan vai ei, mutta en asiasta liiemmin ole huolissani.

Tein juuri 2018 valintakokeen ja laskeskelin paljon olisin saanut pisteitä. Huomasin, että pisteitä on mahdollista saada n. 130, vaikka esimerkiksi viime vuoden pisterajasisäänpääsyyn oli ~80/100. Kokeessa myös kerrotaan, että "parhaiten valintakokeessa menestyjä saa 100 pistettä"

Tarkoittaako tämä nyt siis oikeasti sitä, että viime vuonna sisäänpääsyyn olisi tarvinnut "vain" sen ~80/130(maksimipistemäärä)? Todella hämäävä tuo miksi ilmoitetaan 80~/100(parhaiten kokeessa menestynyt), eikä itse maksimipistemäärä. 

Yyyyh.. Laskeskelen vanhaa pitkän matikan todennäköisyys ja tilastot kirjaa, ja nämä laskut ovat kyllä paljon sekavampia/vaikeampia kuin holopulkin/karjalaisen. Oletteko opetelleet esim. logaritmin käyttöä tai geometristä todennäköisyyden laskua? Ainakin vanhan opsin tod. ja tilastokirjassa käydään näitä, en sitten tiedä uudesta opsista. Lukiosta on takana useampi vuosi, enkä siksi muista lainkaan mm. logaritmin käyttöä, jota sivuttiin holopulkin viimeisissä kappaleissa ohimennen.

logaritmi kirjoitti:

Yyyyh.. Laskeskelen vanhaa pitkän matikan todennäköisyys ja tilastot kirjaa, ja nämä laskut ovat kyllä paljon sekavampia/vaikeampia kuin holopulkin/karjalaisen. Oletteko opetelleet esim. logaritmin käyttöä tai geometristä todennäköisyyden laskua? Ainakin vanhan opsin tod. ja tilastokirjassa käydään näitä, en sitten tiedä uudesta opsista. Lukiosta on takana useampi vuosi, enkä siksi muista lainkaan mm. logaritmin käyttöä, jota sivuttiin holopulkin viimeisissä kappaleissa ohimennen.

Enpä kyllä ole, ja aika mahdoton uskoa että jotain tuollaista vaadittais jos holopulkissakaan ei noita juuri käsitellä. Sittenhän koe olisi jo selvästi vaikeampi kuin edellisvuosina. Kuitenkin ilmeinen tarkoitus nyt tässä uudistuksessa on se ettei holopulkin tasoista valmistautumista vaadita enää, vaan koe on helpompi (siihen viittaa sekin, että sen kestosta on nipistetty tunti pois). En usko siis että tuollaiset enää sisältyy mitenkään niihin tilaston "perusteisiin" mitkä valintavaatimuksiin kuuluu.

Oikeastaan itse veikkaan että varmaan ennemminkin se tilastomatikka mitä loppujen lopuksi kokeessa tulee olemaan, on lähimpänä sitä mitä jossain lyhyessä matikassa käydään...

On vaadittu logaritmin osaamista aiemmin. Kai ymmärrätte että hakijoita on niin paljon että tehtävien tulee olla vaikeita jotta ne erotteleva hakijoita. Vaikka uudistuksen jälkeen vaadittaisiin vähemmän tilasto-osaamista niin luultavasti tehtävät tulevat olemaan erittäin soveltavia ja vaatimaan loogista päättelykykyä.

helpottunut? kirjoitti:

Tein juuri 2018 valintakokeen ja laskeskelin paljon olisin saanut pisteitä. Huomasin, että pisteitä on mahdollista saada n. 130, vaikka esimerkiksi viime vuoden pisterajasisäänpääsyyn oli ~80/100. Kokeessa myös kerrotaan, että "parhaiten valintakokeessa menestyjä saa 100 pistettä"

Tarkoittaako tämä nyt siis oikeasti sitä, että viime vuonna sisäänpääsyyn olisi tarvinnut "vain" sen ~80/130(maksimipistemäärä)? Todella hämäävä tuo miksi ilmoitetaan 80~/100(parhaiten kokeessa menestynyt), eikä itse maksimipistemäärä. 

Eli siis tosiaan pisteet skaalataan siten, että se joka on saanut suhteessa muihin parhaat pisteet saa sata pistettä (vaikka se olisikin 130 maksimipistettä, niin silti. tarkemmat pisteytykset siitä miten se skaalaus menee jos on useampi hakija joka saisi ns. parhaat pisteet löytyy koulujen sivuilta, mutta maksimipisteitä on tainnut aika harva saada, kun kokeessa ei aikakaan riitä kaikkien tehtävien ratkaisemiseen, varsinkaan täydellisesti. korjatkaa jos olen väärässä, mutta en ole kuullut kenenkään saaneen ihan täysiä kaikista tehtävistä.)

Eikö tätä ollut selitetty yliopiston sivulla? Jos et tätä vieläkään ymmärrä niin hämmennyn, jos looginen päättelykykysi riittäisi itse pääsykokeesta selviämiseen.

Ja tosiaan jos saat 40/100 skaalattua koepistettä niin sun pisteitä ei edes huomioida haussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut ymmärtää tämän uudistuksen valtakunnallisen merkityksen aivan väärin. Tämä psykan tämänvuotisen haun uudistus on hiljattain siirtymistä kohti ensi vuoden mallia, jolloin pääsykokeet eivät vaadi ennakkoon valmistautumista. Tänä vuonna siis vähennettiin kokeeseen valmistautumismäärää, ja nyt se on se kuukausi, ja ensi vuonna ei mitään materiaaleja tai tietoa millainen koe tulee olemaan. Merkitsee siis sitä, että pyritään saamaan abit samalle viivalle muidenkin hakijoiden kanssa, kun ei ole lukiota samaan aikaan. Näin heille jää ylppäreiden jälkeen ainakin viikko hengähdystaukoa, ja sitten alkaa se pääsykoeurakka.

Lue vähän tarkemmin sen yliopiston sivuja, minne olet hakemassa. Ainakin Helsingin sivulla lukee, että pääsykoe_vaatimuksena_ oleva materiaali julkaistaan huhtikuussa. Eli jos sen sitten osaa paremmin kuin 95% hakijoista niin eiköhän sisäänpääsy ole taattu.

Ai kamala siis mistä päättelet että ensi vuonna ei ole mitään materiaaleja? Mitähän sitä sitten tekee jos tulee uusi välivuosi.

Ihan vain olen lukenut netistä :-) Esim joskus bongasin jostain Turun yliopiston diaesityksestä tuollaisen ja nyt lukee Jyväskylän yliopiston sivuilla:

https://www.jyu.fi/fi/hakijalle/nain-haet/yhteishaku/todistusvalinta-20…

"Mikä valinnoissa muuttuu vuonna 2020? --Valintakokeisiin ei tarvitse valmistautua etukäteen. "

Vierailija kirjoitti:

helpottunut? kirjoitti:

Tein juuri 2018 valintakokeen ja laskeskelin paljon olisin saanut pisteitä. Huomasin, että pisteitä on mahdollista saada n. 130, vaikka esimerkiksi viime vuoden pisterajasisäänpääsyyn oli ~80/100. Kokeessa myös kerrotaan, että "parhaiten valintakokeessa menestyjä saa 100 pistettä"

Tarkoittaako tämä nyt siis oikeasti sitä, että viime vuonna sisäänpääsyyn olisi tarvinnut "vain" sen ~80/130(maksimipistemäärä)? Todella hämäävä tuo miksi ilmoitetaan 80~/100(parhaiten kokeessa menestynyt), eikä itse maksimipistemäärä. 

Eli siis tosiaan pisteet skaalataan siten, että se joka on saanut suhteessa muihin parhaat pisteet saa sata pistettä (vaikka se olisikin 130 maksimipistettä, niin silti. tarkemmat pisteytykset siitä miten se skaalaus menee jos on useampi hakija joka saisi ns. parhaat pisteet löytyy koulujen sivuilta, mutta maksimipisteitä on tainnut aika harva saada, kun kokeessa ei aikakaan riitä kaikkien tehtävien ratkaisemiseen, varsinkaan täydellisesti. korjatkaa jos olen väärässä, mutta en ole kuullut kenenkään saaneen ihan täysiä kaikista tehtävistä.)

Eikö tätä ollut selitetty yliopiston sivulla? Jos et tätä vieläkään ymmärrä niin hämmennyn, jos looginen päättelykykysi riittäisi itse pääsykokeesta selviämiseen.

Ja tosiaan jos saat 40/100 skaalattua koepistettä niin sun pisteitä ei edes huomioida haussa.

Jaa. Eli on periaattessa mahdoton tietää kuinka paljon raakapisteitä 130 olisi tarvinnut sisäänpääsyyn.