Lue keskustelun säännöt.
Meidän 12-v poika on ollut koko elämänsä aikana alle 10 yötä erossa äidistään
Totesin vain tuossa tämän juuri, kun peruuntui taas yksi yökyläily toisaalla häneltä. Onkohan tavallista ja normaalia? Vertaan vain itseeni, kun olin samassa iässä jo käynyt yksinäni vaikka missä.
M45
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
outoa.
Ei leirejä, ei yökylää kavereilla, mummilassa, sukulaisilla, sairaalassa, matkoilla?
Tosi outoa.
Meillä ei lapset ole olleet sairaalassa. Mummolaan matkustetaan kahdesti vuodessa koko perheellä. Omituista olisi, että mies ei menisi omia vanhempiaan tapamaan. Muut sukulaiset ovat samassa kaupungissa kanssamme, ei ole ollut tarvetta yöpyä kenenkään heillä. Matkoille mennään tietenkin koko perheellä, ei lapset yksin ole voineet matkustaa. Kavereita on paljon, mutta ei täälläpäin ole tapana kutsua ketään yöksi, leikkivät ja tapaavat päivällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomalta monen elämä kuulostaa, niin lapsen kuin aikuisenkin.
Ei mitään harrastusta edes, jossa olisi joskus leirillä, ottelumatkalla tms. ilman vanhempiaan edes täysi-ikäisyyteen mennessä?
Eikö kouluissa ole leirikouluja, kieliryhmien matkoja? Meillä lapsilla on ollut monta kertaa. Lisäksi toki me miehen kanssa olemme olleet kahdestaan kaupunkilomilla, kylpylöissä jne.
Kai nämä ovat maalaisia? En voi kuvitellakaan normaalia kaupunkilaisnuorta, joka eläisi näin?
Meillä oli koulussa yökoulu kerran vuodessa (syödään pizzaa, katsotaan leffaa, ei opiskella). Minä ja sisarukseni harrasteltiin aktiivisestikin, mutta ei mitään urheilua, mihin sisältyisi kisamatkoja. Sosiaalisia verkostoja ei hirveästi ollut. Kun yökyläilypaikkoja ei ole, niin sitten ei ole
Yökoulut on nykyisin kiellettyjä
Itse olin ehkä 12 v kun olin eka kertaa erossa äidistäni (ja koko perheestä), yökylässä luokkakaverin luona. Ajoin sinne kyllä muutaman kilometrin valtatien reunaa 70-luvulla. Olihan se omituista, mutta perheet ja lapset ovat erilaisia. Nyt on sitten oltukin erossa äidistä melkein 30 vuotta. Sen verran on aikaa poismenostaan. Enpä olisi huolissani pojasta...
Vierailija kirjoitti:
Paul McCartney ja Linda McCartney olivat koko liittonsa aikana yhden yön erossa toisistaan (jos nyt oikein muistan).
Joo, ihan epänormaaleja eristäytyneitä nössöjä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsesi ole siis käynyt koskaan missään leireillä? Minulle kesäleirit olivat ikimuistoisia kokemuksia lapsena.
Niinpä, myös minulle ikimuistoisia kaikessa kauheudessaan. Onneksi lapseni on säästynyt leirikokemuksilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin vaikeaa on ymmärtää introvertteja ihmisiä.
Yökyläilyyn liittyy kauheasti sosiaalisuutta, vielä aika intiimisti. Pitää olla pyjamassa muiden seurassa, käydä vessassa ja suihkussa vieraassa kodissa, nukkua niin että muut kuulevat kuorsaamiset ja piereskelyt, syödä mitä eteen laitetaan, mennä nukkumaan ja herätä muiden tahtiin. Olla puhelias ja kohtelias ja sosiaalinen jopa pari vuorokautta putkeen. Tosi raskasta ja suorastaan stressaavaa.
Teininä parasta oli saada olla yksin kotona. Aikuisena parasta on päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Matkalla ja työmatkalla haluan oman huoneen, tai en voi rentoutua koko matkan aikana.
Minä olen introvertti ja ei kyllä yökyläilyt ole olleet koskaan tuollainen ongelma. Kivassa seurassa saa olla oma introvertti itsensä.
Introvertitkään eivät ole samasta puusta veistettyjä. Minä olen ekstrovertti, mutta mieluiten nukun omassa kodissa tai hotellissa kuin ystävien tai sukulaisten nurkissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos pojalla ei ole ollut mitään syytä olla öitä pois kotoa / erossa äidistään, niin miksi pitäisi varta vasten olla?
Koska juuri noin kasvatetaan lapsia jotka on täysin riippuuvaisia äidistä. Sitten ihmetellään miksi nuoret aikuiset on niin saamattomia ja lapsellisia. Kun ne kasvatetaan äidin omiksi lemmikeiksi. Tulee itku jos äiti ei ole peittelemässä joka yö.
Höpölöpö sä ja sun kasvatusteoriat. Ihan ulapalla olet uskomuksinesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mulla oli 12-veenä samanlainen kaveri mutta ei ollut ollut yhtäkään yötä erossa. asuttiin 2km päässä ja ekan kerran kun oli yökylässä niin vanhemmat joutui keskellä yötä hakemaan itkevän kaverin kotiin. sama toistui vuotta myöhemmin hevosleirillä.
Koti-ikävä voi olla hyvinkin raastava tunne lapselle. Hyvin muistan sen omasta lapsuudestani, välillä jouduin keksimään syitä itkuuni, kun ikävää ei ollut sopivaa tuoda julki. Kaikki empatiani pikkuisille, jotka pakosta/painostuksesta joutuvat yökylään.
Nykyajan nuoret ovat naurettavia mammanpoikia vielä aikuisiässä. Syy on tietysti lellivissä vanhemmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos pojalla ei ole ollut mitään syytä olla öitä pois kotoa / erossa äidistään, niin miksi pitäisi varta vasten olla?
Koska juuri noin kasvatetaan lapsia jotka on täysin riippuuvaisia äidistä. Sitten ihmetellään miksi nuoret aikuiset on niin saamattomia ja lapsellisia. Kun ne kasvatetaan äidin omiksi lemmikeiksi. Tulee itku jos äiti ei ole peittelemässä joka yö.
Höpölöpö sä ja sun kasvatusteoriat. Ihan ulapalla olet uskomuksinesi.
Asutko Pirkkalassa, oletko mopopojan äiti?
Siis miksi sinä 45 vuotias haluat 12 vuotiaan pojan kotiisi? Ei ihne että äiti ok antanut luvan vain joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nukuin äidin kanssa samassa huoneessa yli 12-vuotiaaksi. Muutamia öitä olin sukulaisilla lapsena. Ei oo missään vaiheessa aikuisena ollut ongelmia pärjätä ja olla yksin. Muutin omilleni kun olin 17v ja olen hoitanut aina asiani.
Mun poika ei tykännyt olla yökylässä paitsi joskus mummolassa, tyttö oli kavereillaan ja kaverit oli meillä. Lapset on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Nykymaailman lasten "pakko aikuistus" ei ole normaalia.
Se on näennäistä muka-aikuistumista. Kuitenkin suuri osa on ihan pallo hukassa, kun joutuvat oikeaan maailmaan ja itse huolehtimaan omista asioistaan. Äidit tunkevat työhaastatteluihin, kohta varmaan armeijaanki tulee äiti mukaan. Eikö tässä muutama vuosi sitten äiti ollut ottanut yhteyttä jonkun varuskunnan komentajaan, että lapsi ei voinut vaihtaa alusvaatteita, kun kukaan ei ole kertonut, miten se tapahtuu.
#Yökoulut on nykyisin kiellettyjä#
Eivät ainakaan vielä toukokuussa olleet kiellettyjä. Pakollisia ne eivät ole opettajalle järjestää eivätkä oppilaille osallistua.
Vierailija kirjoitti:
#Yökoulut on nykyisin kiellettyjä#
Eivät ainakaan vielä toukokuussa olleet kiellettyjä. Pakollisia ne eivät ole opettajalle järjestää eivätkä oppilaille osallistua.
Kuten eivät luokkaretketkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että myös lapset tarvitset lomaa vanhemmistaan!
Ei se ole mikään kehumisen aihe etteivät lapset ole olleet yökylässä / hoidossa ikinä.
Minusta on kehumisen aihe, että vanhemmat pystyvät hoitamaan omat lapsensa niin, ettei lapsia tarvitse toisten taakaksi änkeä. Täytyy olla melkoisen perseiset vanhemmat, jos lapset tarvitsevat heistä lomaa.
En itse kyllä kokenut olevani mikään taakka silloin kun olin sukulaisilla yötä. Se oli kivaa ja erilaista. Voi tehdä hyvää saada vähän omaa tilaa vaikkei vanhemmat olisi mitenkään "perseiset"
Mä olen ollut lapsi 1970-80-luvuilla, enkä ollut koskaan yökylässä kenelläkään kaverilla. En ikinä edes kuullut, että joku olisi ollut.