Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Traumatisoituneen ihmisen elämässä pahinta eivät ole traumat.
01.07.2018 |
Pahinta on omasta mielestäni se, että omasta elämästään ei voi puhua kovinkaan monelle ihmiselle hyvää päivää kummempia. Ihmiset nimittäin usein ahdistuvat hyvin pahasti, jos jostain traumaattisesta kokemuksesta ohimennen vahingossa mainitsee. Ja jos joku ahdistuu seurassasi, niin hän saattaa sen jälkeen alkaa vältellä sinua.
Traumatisoitunut ihminen joutuukin siis monia ihmissuhteitaan varten keksimään loputtoman määrän kiertoilmaisuja kertoessaan elämästään. Vain niin pystyy välttämään totaalisen yksinäisyyden, mutta tämänkin toimintatavan hinta on kova: itsen ja toisten väliin kohoaa hiljaisuuden muuri. Trauman merkitys omassa elämässä kasvaa, koska kokemuksistaan ei voi avoimesti puhua.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahempia minusta on kyllä ne traumat ja niiden aiheuttamat vauriot, mutta onhan muiden ihmisten suhtautuminen myös ihan perseestä. Ihmiset on niin pumpulissa kasvaneita 99 prosenttisesti.
Riippuu toki varmasti traumastakin. Itse vain huomaan muiden ihmisten suhtautumisen merkittävästi syventäneen traumojani.
Tämä. Kun heikossa mielentilassa menee juttelemaan väärän ihmisen kanssa ja saa tuutillisen hyvää tarkoittavia mutta syyllistäviä neuvoja, kuinka lähestyä kiusaajaansa. Sitten saa jonkin ajan kuluttua huomata traumansa levinneen, myös "neuvojan" mainitseminen saa aikaan epätodellisen olon ja puristavan tunteen vatsassa ja rintakehässä.
Vain asiansa osaava terapiatuki tai auttava puhelin on oikea osoite, sen kyllä saa oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuminen ei tunnu mukavalta kun aina tuo ajatus, olisi pitänyt saada apua aikaisemmin.
Tukea saivat he, jotka eivät edes tahtoneet muuttua meidän aikanamme.
Jotkut tuntuvat laittavan vaikeuksien ja trauman välille yhtäläisyysmerkin kuten masennuksen ja alakulon/surullisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät ole kokeneet vakavia traumoja eikä voi olettaa että he osaisivat puhua niistä tai että he haluaisivat edes kuunnella. Esim insesti on niin kamala asia että moni menisi täysin lukkoon jos joutuisi puhumaan siitä sen kokeneen ihmisen kanssa.
Toki. On vain aika raskasta traumatisoituneelle ihmiselle, että hän joutuu ottamaan vastuulleen myös toisten henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen olemalla kokemuksistaan hiljaa silloinkin, kun oma olo on hyvin tuskainen.
Ja myös tietty etäisyytesi tulkitaan väärin. Sitä voi jieman mainita jostakin rankasta asiasta, mutta ihmiset ovat niin oman navan ympärillä pyöriviä, että monesti unohtavat sen. Seuraavassa hetkessä huomaakin ympäristön pitävän sinua JoeSK n hepsankeikkana taikka kanana kun olet niin "iloinen"'.
Et halya kertoa, mutta se, että et kerro tulkitaan helposti väärin.
Pahimmat ihmisten kohdalta tulleet vääryydet olen kokenut silloin kun elämässäni on ollut rankinta. Tämä jos mikään saa katsomaan ihmiskuntaa tietyn katsantokannan lävitse.
Kyllä. Ja tuollaiset kokemukset eivät koskaan unohdu, vaikka ajatusmaailma ei loputtoman kyyniseksi muuttuisikaan. Tiettyinä hetkinä muistat silti sen miten raadollisia toisiaan kohtaan ihmiset voivat olla.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttava elää kaiken traumansa kautta. Tyyliin- Reagoin aina tällaisessa tilanteessa näin koska minulle sattui se. Minä olen tällainen koska minulle sattui se. En voi tehdä niin ja niin koska minulle sattui se.
Hän velloo traumassaan ja odottaa koko ajan asiasta tietävien huomaavan ja säälivän. Melkein kuin muut ja elämä olisivat hänelle velkaa.
Terapiassa oli jonkin aikaa muttei kokenut terapeutin ymmärtävän ja tukevan haluamallaan tavalla.
Ei jaksa eikä halua alkaa uutta terapeuttia hakemaan . Uuvuttaa toisinaan kovasti läheisyytensä.
Harmillista, mutta sille ei tietysti kukaan muu voi mitään, jos asiat ovat yhä kovasti ihon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Jos vaikeudet kasautuvat ylivoimaisiksi eikä terapiassakaan saa apua, saatetaan sanoa että ihminen on traumatisoitunut ja että vaikeudet ovat niin mittavia että ne ovat kuin trauma. Oikeampi olisi kai kroonistunut masennus. Kannattaako silloin mennä traumaterapiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut tuntuvat laittavan vaikeuksien ja trauman välille yhtäläisyysmerkin kuten masennuksen ja alakulon/surullisuuden.
Ulkopuolelta on tietysti hankala mennä arvioimaan jonkun toisen vointia tai sitä miten traumatisoiva jokin kokemus on ollut.
Traumatisoituminen ei ole sama kuin kokea vaikeuksia ja selvitä niistä huonosti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Luitko ajatuksella kommentin? Tässä oli puhe siitä, että suojellakseen toisia traumatisoitunut ihminen usein joutuu jättämään ison osan omasta historiastaan kertomatta. Se on ihan eri asia kuin se, että koko ajan Jauhiainen traumoistaan muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Luitko ajatuksella kommentin? Tässä oli puhe siitä, että suojellakseen toisia traumatisoitunut ihminen usein joutuu jättämään ison osan omasta historiastaan kertomatta. Se on ihan eri asia kuin se, että koko ajan Jauhiainen traumoistaan muille.
Ei miutkaan jaa koko elämäänsä tutuille
Aloituksessa sanottiin ettei voi muuta kuin hyvää päivää sanoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikeudet kasautuvat ylivoimaisiksi eikä terapiassakaan saa apua, saatetaan sanoa että ihminen on traumatisoitunut ja että vaikeudet ovat niin mittavia että ne ovat kuin trauma. Oikeampi olisi kai kroonistunut masennus. Kannattaako silloin mennä traumaterapiaan?
Kuvittelisin, että se voisi olla silloin hyödyksi. Kannattaa toki ennen terapian aloittamista tavata terapeutti ja katsoa onko molemmilla sellainen näkemys, että terapiasta olisi juuri kyseisessä tapauksessa apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Luitko ajatuksella kommentin? Tässä oli puhe siitä, että suojellakseen toisia traumatisoitunut ihminen usein joutuu jättämään ison osan omasta historiastaan kertomatta. Se on ihan eri asia kuin se, että koko ajan Jauhiainen traumoistaan muille.
Ei miutkaan jaa koko elämäänsä tutuille
Aloituksessa sanottiin ettei voi muuta kuin hyvää päivää sanoa
Eivät tietenkään, mutta on iso ero sillä joutuuko olemaan hiljaa lähes kaikesta omaan persoonaan merkittävästi vaikuttaneista kokemuksista ja elämänvaiheista vaiko vain joistakin yksittäisistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Luitko ajatuksella kommentin? Tässä oli puhe siitä, että suojellakseen toisia traumatisoitunut ihminen usein joutuu jättämään ison osan omasta historiastaan kertomatta. Se on ihan eri asia kuin se, että koko ajan Jauhiainen traumoistaan muille.
Ei miutkaan jaa koko elämäänsä tutuille
Aloituksessa sanottiin ettei voi muuta kuin hyvää päivää sanoa
Eivät tietenkään, mutta on iso ero sillä joutuuko olemaan hiljaa lähes kaikesta omaan persoonaan merkittävästi vaikuttaneista kokemuksista ja elämänvaiheista vaiko vain joistakin yksittäisistä asioista.
Ja kun et voi puhua/et haluakkaan puhua sinua pidetään pinnallisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Luitko ajatuksella kommentin? Tässä oli puhe siitä, että suojellakseen toisia traumatisoitunut ihminen usein joutuu jättämään ison osan omasta historiastaan kertomatta. Se on ihan eri asia kuin se, että koko ajan Jauhiainen traumoistaan muille.
Ei miutkaan jaa koko elämäänsä tutuille
Aloituksessa sanottiin ettei voi muuta kuin hyvää päivää sanoa
Eivät tietenkään, mutta on iso ero sillä joutuuko olemaan hiljaa lähes kaikesta omaan persoonaan merkittävästi vaikuttaneista kokemuksista ja elämänvaiheista vaiko vain joistakin yksittäisistä asioista.
"Ei siitä saa selvää mikä on".
Ihmisestä saa kyllä selvää jos hänet oikeasti haluaa kohdata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan oleta että.ihmisduhteissa puhutaan koko ajan jonkun ihmisen traumoista.
Ksi muutakin puhittavaa on?
Luitko ajatuksella kommentin? Tässä oli puhe siitä, että suojellakseen toisia traumatisoitunut ihminen usein joutuu jättämään ison osan omasta historiastaan kertomatta. Se on ihan eri asia kuin se, että koko ajan Jauhiainen traumoistaan muille.
Ei miutkaan jaa koko elämäänsä tutuille
Aloituksessa sanottiin ettei voi muuta kuin hyvää päivää sanoa
Eivät tietenkään, mutta on iso ero sillä joutuuko olemaan hiljaa lähes kaikesta omaan persoonaan merkittävästi vaikuttaneista kokemuksista ja elämänvaiheista vaiko vain joistakin yksittäisistä asioista.
"Ei siitä saa selvää mikä on".
Ihmisestä saa kyllä selvää jos hänet oikeasti haluaa kohdata.
Kyllä, mutta toisen avoimeen kohtaamiseen valmiita ihmisiä ei ole kovin paljon.
Alue: Aihe vapaa
Mun mielestä pahinta traumatisoitumisessa on se loputtoman yksinäisyyden tunne - tunne siitä, että kukaan ei ymmärrä, kukaan ei halua tai kykene ymmärtämään fiiliksiäni tai reaktioita, joita traumatausta aiheuttaa.