Mitä mieltä olet tästä, hoidin mieheni poikaa...
Mieheni meni kesälomansa jälkeen takaisin töihin ja minä jäin kolmeksi päiväksi hänen poikansa 8v kanssa kaksin. Annoin pojalle aamupalan jonka söi. Sitten tein ruuan kello 12.00 jonka poika söi ja otti lisääkin. Sitten mentiin 14.00 aikoihin ostamaan jätskikioskilta jäätelötötteröt ja mentiin sen jälkeen puistoon. Oli ihana kesäinen ilma. Kello 17.00 Mies tuli töistä kotiin ja mekin oltiin just tultu ulkoota. Kerroin miehelle mitä oltiin tehty ja mitä poika oli syönyt ja monenko aikaan. Meillä oli ollut oikein kiva ja onnistunut päivä. Minä menin sitten päivälevolle hetkeksi ja sen lähdettiin koko poppoo autoilemaan kesäiltaan. Autossa poika alkoi valittamaan nälkäänsä ja mieheni kysyi minulta hämillään 'eikö poika Ole syönyt sen jälkeen' 'poika lisäsi vielä etten kysynyt häneltä ollenkaan onko hänellä nälkä'. Poika söi ruokaa enemmän kuin minä päivällä. Mulla tuli vähän huonot fiilikset. Teinkö jotain väärin??
Kommentit (66)
Jos ottaa huolehtiakseen lapsesta niin sitten pitää myös huolehtia. Eli siinä mielessä vastuu myös ap:llä. Vastuu myös siitä että kommunikaatio toimii. Vaikka sitten vielä tsrkistaa, että saihan lapsi nyt levon aikana ruokaa, koska edellisestä jo pitkä aika.
Tietenkin vanhemmalla vastuu tarkistaa ja kommunikoida selkeästi. Ja jos värvää kokemattoman hoitajan, ohjeistaa kunnolla ja esim tehdä lämmitettäväksi ruokaa valmiiksi.
Huvittavaa, kuinka sijais/väliaikais-kotona makaajakin on mielestänne uhri, vaikka ei osaa edes lasta ruokkia.
Ja vika on miehessä. Tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni meni kesälomansa jälkeen takaisin töihin ja minä jäin kolmeksi päiväksi hänen poikansa 8v kanssa kaksin. Annoin pojalle aamupalan jonka söi. Sitten tein ruuan kello 12.00 jonka poika söi ja otti lisääkin. Sitten mentiin 14.00 aikoihin ostamaan jätskikioskilta jäätelötötteröt ja mentiin sen jälkeen puistoon. Oli ihana kesäinen ilma. Kello 17.00 Mies tuli töistä kotiin ja mekin oltiin just tultu ulkoota. Kerroin miehelle mitä oltiin tehty ja mitä poika oli syönyt ja monenko aikaan. Meillä oli ollut oikein kiva ja onnistunut päivä. Minä menin sitten päivälevolle hetkeksi ja sen lähdettiin koko poppoo autoilemaan kesäiltaan. Autossa poika alkoi valittamaan nälkäänsä ja mieheni kysyi minulta hämillään 'eikö poika Ole syönyt sen jälkeen' 'poika lisäsi vielä etten kysynyt häneltä ollenkaan onko hänellä nälkä'. Poika söi ruokaa enemmän kuin minä päivällä. Mulla tuli vähän huonot fiilikset. Teinkö jotain väärin??
Lapsilla on ihan oma ruokahalunsa...
Mutta kyllä päivällisaika olisi ollut jo siihen aikoihin, kun mies tuli kotiin....
- 5 tuntia ilman ruokaa on aika pitkä aika, kun ei jäätelö ole ruokaa...
Lapsi pidetty isän luona niin tiukassa kurissa, että ei uskalla isän naisystävälle kertoa olevansa nälkäinen. Mille ihmeen päivälevolle ap meni miehen tultua kotiin, siinä vaiheessa työpäivän jälkeen ryhdytään yhdessä laittamaan päivällistä. Eikö ap:n mielessä käynyt, että aina ennenkin on syöty miehen tultua kotiin tai mies on kertonut, mitä söi ennen kotiintuloa, jos ap ei pysty syömään mitään.
Pitkä päivä olla kahdestatoista ilman kunnon ruokaa.
Väärin et tehnyt tahallasi, mutta etukäteen olisitte voineet miehen kanssa keskustella lapsen ruokailusta.
Eikö teillä syödä iltapäivällä viiden aikaan vaikka lasta ei olisi ollut?
Mun näkökulma on, että lapsella tosiaan oli nälkä kun tulitte ulkoa kotiin.
Olisi ollut minullakin aikuisena.
Poikani oli tuonikäisenä kova syömään, ainakin voileipiä olisi jo tuossa iltapäivällä syönyt ja sitten sen viidenruuan ja vielä iltapalan.
Ulkosalla liikkuminen muutenkin nostaa ruokahalua.
Jos veitte lapsen äitinsä luokse ilman, että tarjositte muuta ruokaa kuin puolenpäivän jälkeistä ruokailua, niin lapsi meni nälkäisenä koriin.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, kuinka sijais/väliaikais-kotona makaajakin on mielestänne uhri, vaikka ei osaa edes lasta ruokkia.
Ja vika on miehessä. Tottakai.
Älä nyt sekoile. Tämä ei ole mies-nais -asia vaan vanhempi-lapsi -asia. Vanhemman pitää osata kysyä lapseltaan, milloin ja mitä tämä on syönyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, kuinka sijais/väliaikais-kotona makaajakin on mielestänne uhri, vaikka ei osaa edes lasta ruokkia.
Ja vika on miehessä. Tottakai.
Älä nyt sekoile. Tämä ei ole mies-nais -asia vaan vanhempi-lapsi -asia. Vanhemman pitää osata kysyä lapseltaan, milloin ja mitä tämä on syönyt.
Kyllä myös sellaisen aikuisen joka ottaa lapsen hoidon kontolleen pitää osata myös hoitaa. Eikä luulla, että lapsi voi olla viisi tuntia ja ylikin ilman ruokaa.
Niin, ja ilman mitään standardeja tai sukupuoliasetteluja se aikuinen, joka on luvannut lapsesta sinä päivänä huolehtia niin myös huolehtii, oli sitten mies tai nainen.
Kun mies tuli kotiin, niin olisi pitänyt ainakin osta kysyä, että onkohan lapsen nälkä kun emme ole iltapäivällä syöneet kuin jätskiä ja olemme olleet ulkoilmassa.
Tai kysyy myös lapselta, jos on luottavaiset välit, että lapsi uskaltaa sanoa, että on nälkä.
Mutta siis kysymättäkin tietää, että yleensä siihen aikaan on jo nälkä.
Laittoi tai osti sitten sen iltapäiväaterian kuka hyvänsä.
Mies ilmeisesti oletti että ruokaa oli riittävästi jos ap oli itse luvannut lasta hoitaa.
Olisin vastannut isällä että ei olla syöty sen jäätelön jälkeen mitään, varmasti pojan on nälkä.
Isän moka. Ei lapsettoman ap:n voi olettaa tajuavan intuitiivisesti lapsen ruokailuaikataulua. Ja mun lapset eivät välttämättä olisi nälkäisiä tuossa tilanteessa (pueniruokaisia), en tosin olisi lähtenyt autoilemaan tarjoamatta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, kuinka sijais/väliaikais-kotona makaajakin on mielestänne uhri, vaikka ei osaa edes lasta ruokkia.
Ja vika on miehessä. Tottakai.
Älä nyt sekoile. Tämä ei ole mies-nais -asia vaan vanhempi-lapsi -asia. Vanhemman pitää osata kysyä lapseltaan, milloin ja mitä tämä on syönyt.
Kyllä myös sellaisen aikuisen joka ottaa lapsen hoidon kontolleen pitää osata myös hoitaa. Eikä luulla, että lapsi voi olla viisi tuntia ja ylikin ilman ruokaa.
Niin, työpäivän ajaksi. Lapsi sai päivällä ruokaa ja lapsen hoitovastuu palautui lapsen vanhemmalle tämän tultua kotiin.
Eikö ap ja poika tulleet puistosta samoihin aikoihin kuin isä töistä?
Ap kertoi isälle mitä tehneet syömisineen.
Ap meni lepäämään.
Normaaliälyinen ymmärtäisi, että jätskin jälkeen poika ei ole syönyt mitään, ap lepäämässä, haa minun tulee ruokkia lapseni.
Kyllä minä taas niin mielenipahoitin.
Mutta kenelle siitä oli mitään hyötyä. Miksi ihmeessä ihmiset eivät osaa kommunikoida keskenään edes parisuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, kuinka sijais/väliaikais-kotona makaajakin on mielestänne uhri, vaikka ei osaa edes lasta ruokkia.
Ja vika on miehessä. Tottakai.
Älä nyt sekoile. Tämä ei ole mies-nais -asia vaan vanhempi-lapsi -asia. Vanhemman pitää osata kysyä lapseltaan, milloin ja mitä tämä on syönyt.
Eli naisiin ei voi luottaa , tässäkään asiassa.
Vaikka on ollut vastuussa lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos aloituksen sukupuolet olisivat toisin päin, olisi vastaukset aika lailla toisenlaisia.
Palstan kaksoisstandardit elää ja voi paksusti.
Joo, miehiltä ei edelleenkään edellytetä samanlaista vastuuta omasta lapsesta kuin naiselta. Jos lapsen äiti olisi jättänyt lapsen ruokkimatta tai edes tarkistamatta että tämä on syönyt, ja vielä syyttänyt lapsen nälästä miesystäväänsä, niin jo täällä olisi hirveä huuto miten moinen äiti ei lapsia ansaise lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä taas niin mielenipahoitin.
Mutta kenelle siitä oli mitään hyötyä. Miksi ihmeessä ihmiset eivät osaa kommunikoida keskenään edes parisuhteessa?
Eihän tuossa kommunikoinnista ollu kysymys.
Ap kertoi mitä tehty, tulivat yhtaikaa kotiin, ap meni lepäämään, tollo mies ei vaan tajunnut yhdistää näitä kolmea asiaa ja näin isä ei tajunnut antaa lapsellensa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, kuinka sijais/väliaikais-kotona makaajakin on mielestänne uhri, vaikka ei osaa edes lasta ruokkia.
Ja vika on miehessä. Tottakai.
Älä nyt sekoile. Tämä ei ole mies-nais -asia vaan vanhempi-lapsi -asia. Vanhemman pitää osata kysyä lapseltaan, milloin ja mitä tämä on syönyt.
Eli naisiin ei voi luottaa , tässäkään asiassa.
Vaikka on ollut vastuussa lapsesta.
Nainen oli vastuussa lapsesta miehen työpäivän ajan ja silloin lapsi sai ruokaa. Kun mies tuli kotiin, miehen vastuu lapsesta alkoi. Mikä tässä on epäselvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä taas niin mielenipahoitin.
Mutta kenelle siitä oli mitään hyötyä. Miksi ihmeessä ihmiset eivät osaa kommunikoida keskenään edes parisuhteessa?Eihän tuossa kommunikoinnista ollu kysymys.
Ap kertoi mitä tehty, tulivat yhtaikaa kotiin, ap meni lepäämään, tollo mies ei vaan tajunnut yhdistää näitä kolmea asiaa ja näin isä ei tajunnut antaa lapsellensa ruokaa.
Kommunikoinnissa tuossa nimen omaan on kyse. Pahoittaisi mielensä nainen syyllistää tilanteessa itse itsensä sen suhteen että ei laittanut pojalle vielä iltaruokaakin. Jos hän sen sijaan olisi reippaasti vastannut isälle juu ei varmaankaan poika ole syönyt mitään jos et hänelle mitään ruokaa tarjonnut kun minä menin ulkoilualue jälkeen lepäämään. Varmasti hänen on nälkä.
Lisään että jos mun uusi tyttö/poikaystävä huolehtisi hyvää hyvyyttään mun lapsesta mun ollessa töissä, niin olisin superkiitollinen ja olisin tehnyt ruoat ym. valmiiksi ja ottaisin 100% vastuun lapsesta sillä sekunnilla kun astuisin ovesta sisään, enkä missään nimessä valittaisi mistään mikä ei olisi selkeää laiminlyöntiä. Ap:n mies on outo.
Varmaan olikin lapsella nälkä tuossa kohtaa mutta isä olisi hänet voinut ruokkia, tietysti. Et tehnyt mitään väärin.