Mies, miten käyttäydyt kiinnostavan naisen/ihastuksesi lähellä?
Kommentit (953)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.
Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.
Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️
Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!
Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.
M35
Tiedätkö, tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset harmittelevat kaikkein eniten sellaisia asioita, mitä eivät olleet tehneet vaikka olisivat halunneet.
Mutta sitten se on jo myöhäistä, kun suurinpiirtein elämätön elämä on ohi.
Tiedän, mutta en aio silti muuttaa toimintaa asian suhteen. Kynnys on liian suuri.
M35
Niin ja entäs ne jotka tekevät lähestymisyrityksen päätyen pitkäksi aikaa kiusalliseen tilanteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja, en ihan nuori, enkä laihakaan mutta en ruma.
Melkein aina kun osastolle tulee uusi lääkäri, hän ujostelee mua, kaataa kahvit pöydälle tai on muutoin hädässä. Kurkkii kuitenkin minua ja tunnen silmät selässä.
Ajan myötä osa rauhoittuu. Jos joudun puhutteleen näitä lääkäreitä, ovat ihan hiessä.
Olen siis joko suohirviö tai minuun ihastutaan helposti. Varmaan siksi koska olen ikisinkku ja viihdyn nahoissani.
Ihanaa, kerro vähän lisää ulkonäöstäsi.
Saahan sitä osoittaa kiinnostuksensa, siinä ei ole mitään noloa. Jos osoittaa kiinnostusta toiseen, niin sehän on sille toiselle aina mieltä ylentävää. Jos lähestyt jollakin sukupuolielimen kuvilla, niin se on noloa.
Ennen punastelin, sanoin kaikkea tyhmää. Hermostuin ja koko kropasta varmasti näki sen. Bravuuri oli miettiä asioita ihan liian pitkälle ja aloittaa keskustelu suunnilleen "no pidä sitten tunkkis" -kohdasta.
Nykyään jos näkee jonkun, josta on tosi kiinnostunut, niin suu vetäytyy tahtomattaankin hymyyn ja sanon jotain hölmöä mitä ekana tulee mieleen. Sitten jos toinen sen jollain tapaa blokkaa, vaikkapa vielä pari kertaa peräkkäin, niin tietää ettei kiinnostus ole molemminpuolista ja annan olla. Silkan ujouden sinänsä tunnistan, koska olen itsekin pohjimmiltani sitä.
Yleensä kyllä tilanne johtaa ainakin tutustumiseen ja seuraavan kerran tavatessa on helppoa jatkaa.
Älkää nyt miehet ainakaan vältelkö ihastumisenne kohdetta! Itse tulkitsen kyllä välttelyn niin, ettei henkilö pidä minusta tai ehkä suorastaan inhoaa.
Käyttäjä12181 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N25 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M30 ja latino kirjoitti:
Vaikka nämä onkin vitsinä kirjoitettuja vastauksia niin tämä on asia, missä en ymmärrä suomalaisia ollenkaan.
Mä menen tietysti juttelemaan. Sittenhän sen vasta näkee kuinka käy ja löytyykö molemminpuoleista kiinnostusta.
Tämä m30 ja Latino paljastui jonkun näyttelijän kuvia käyttäväksi pari viikkoa sitten, mutta se ketju poistettiin.
Ihan sama kenen kuvia käyttää kun kirjoittaa noin fiksusti ja kivasti. Mää ainakin tykkää. Kivaa vaihtelua valittaviin palstamiehiin.
Mikäs siinä jos ei haittaa, että tavallinen suomimies esittää latinonäyttelijää.
Aika hyvin puhuu espanjaa ja tuntee Medellinia ja latinokulttuuria perus suomijuntiksi. -Ohis
Mutta kuvat oli kaikki joltain näyttelijältä kopioitu. Yllättäen ei enää ole profiilissa niitä kuvia.
Ja esitteli ominaan.
Ihanko tosissaan joku luuli kuvia omiksi?! Miettikääpä nyt, vauvalla palstaileva mies omalla kuvalla. Öhöm... Jos tää palstailu on naisille noloa, niin kyllä mä uskon, että miehelle tämä on muuten ihan todella erityisen noloa. Terkkuja eräälle kaksilahkeiselle, jonka täältä (eri ketjusta) tunnistin.
Minä olen täällä omalla kuvalla enkä ymmärrä, miksi en olisi? Miksi Vauva-palstailu olisi jotenkin noloa? Kaverit nauravat? Entä sitten? Ja jos joku saa tietää, että olen täällä, silloinhan hän itsekin on ollut täällä, joten..... Ei ongelmaa.
Millä omalla kuvalla? Ei näy sun viestin ylänurkassa eikä profiilissa. Anonyymi olet ja piiloutunut käyttäjä 100000000 joukkoon.
Seisoo järki sekä penis. Jälkimmäistä tilaa peitellessä sitten yritän keksiä fiksua sanottavaa. Suusta tulee jotakin tyhmää, josta nainen ehkä jopa loukkaantuu.
Mitenkö tulee ilmi ?
Rakko pettää, sulkijalihas pettää ja laatta lentää holtittomasti samaan aikaan kun silmät pyörii kuin hedelmäpelin rullat päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.
Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.
Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️
Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!
Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.
M35
Tiedätkö, tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset harmittelevat kaikkein eniten sellaisia asioita, mitä eivät olleet tehneet vaikka olisivat halunneet.
Mutta sitten se on jo myöhäistä, kun suurinpiirtein elämätön elämä on ohi.
Tiedän, mutta en aio silti muuttaa toimintaa asian suhteen. Kynnys on liian suuri.
M35
Niin ja entäs ne jotka tekevät lähestymisyrityksen päätyen pitkäksi aikaa kiusalliseen tilanteeseen?
Juuri siihen tilanteeseen en halua joutua kun vastapuoli ei koe kuitenkaan samoin.
M35
Ihastuin ja sekosin totaalisesti. Alkuvaiheen huumassa vain hänen nimen maininta sai posket helottamaan. Kohdatessani hänet koko huomioni kohdistui hänen olemukseensa ja pystyin tunnistamaan hänet jo kaukaa. Aistin sähköä ilmassa ja hän vaikutti myös kiinnostuneelta. Odotin sittemmin sopivaa hetkeä lähestyä ja sitten se tapahtui: otin luurin käteen ja soitin ja kysyin lounaalle. Kävin lounaalla hänen kanssaan muutaman kerran, mutta koska tilanne oli omalta puoleltani mahdoton, jäi kaikki siihen.
Summa summarum: tarpeeksi kiinnostunut mies lähestyy (omalta osaltani hyvin harvinainen tilanne) naista, jos aistii naisen sallivan lähestymisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.
Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.
Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️
Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!
Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.
M35
Tiedätkö, tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset harmittelevat kaikkein eniten sellaisia asioita, mitä eivät olleet tehneet vaikka olisivat halunneet.
Mutta sitten se on jo myöhäistä, kun suurinpiirtein elämätön elämä on ohi.
Tiedän, mutta en aio silti muuttaa toimintaa asian suhteen. Kynnys on liian suuri.
M35
Niin ja entäs ne jotka tekevät lähestymisyrityksen päätyen pitkäksi aikaa kiusalliseen tilanteeseen?
Juuri siihen tilanteeseen en halua joutua kun vastapuoli ei koe kuitenkaan samoin.
M35
No mutta eihän sitä tarvi heti rakkautta tunnustaa! Kysy leffaan tai baariin tms. neutraalia. Vastauksesta voit päätellä onko tsänssejä vai ei. Jos yrittää järjestää tilaa kalenterissa, on, jos keksii tekosyitä, ei.
Et menetä kasvojasi. Tai kehu naisen paitaa tai korua. Mutta ei niin että tuijotat rintoja.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin ja sekosin totaalisesti. Alkuvaiheen huumassa vain hänen nimen maininta sai posket helottamaan. Kohdatessani hänet koko huomioni kohdistui hänen olemukseensa ja pystyin tunnistamaan hänet jo kaukaa. Aistin sähköä ilmassa ja hän vaikutti myös kiinnostuneelta. Odotin sittemmin sopivaa hetkeä lähestyä ja sitten se tapahtui: otin luurin käteen ja soitin ja kysyin lounaalle. Kävin lounaalla hänen kanssaan muutaman kerran, mutta koska tilanne oli omalta puoleltani mahdoton, jäi kaikki siihen.
Summa summarum: tarpeeksi kiinnostunut mies lähestyy (omalta osaltani hyvin harvinainen tilanne) naista, jos aistii naisen sallivan lähestymisen.
Miksi järkkäsit lounastreffejä, jos tilanne sinulle mahdoton? Nainen varmaan alkoi turhaan haaveilemaan enemmästä, jos kerta oli myös ihastunut.
Sinänsä samaa mieltä, että tarpeeksi kiinnostunut mies toimii. Jos saa aikaiseksi. Jos uskaltaa. Jos ei ole jtkn Netflixissä tai räiskintäpeliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.
Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.
Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️
Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!
Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.
M35
Tiedätkö, tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset harmittelevat kaikkein eniten sellaisia asioita, mitä eivät olleet tehneet vaikka olisivat halunneet.
Mutta sitten se on jo myöhäistä, kun suurinpiirtein elämätön elämä on ohi.
Tiedän, mutta en aio silti muuttaa toimintaa asian suhteen. Kynnys on liian suuri.
M35
Niin ja entäs ne jotka tekevät lähestymisyrityksen päätyen pitkäksi aikaa kiusalliseen tilanteeseen?
Juuri siihen tilanteeseen en halua joutua kun vastapuoli ei koe kuitenkaan samoin.
M35
No mutta eihän sitä tarvi heti rakkautta tunnustaa! Kysy leffaan tai baariin tms. neutraalia. Vastauksesta voit päätellä onko tsänssejä vai ei. Jos yrittää järjestää tilaa kalenterissa, on, jos keksii tekosyitä, ei.
Et menetä kasvojasi. Tai kehu naisen paitaa tai korua. Mutta ei niin että tuijotat rintoja.
Teoriassa kuulostaa helpolta, käytännössä eri juttu.
M35
Minä en ainakaan uskalla tuntematonta miestä lähestyä kun mistä sen tietää jos vaikka on varattu.
Et pysty sormuksenkaan varaan sitä tietoa laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin ja sekosin totaalisesti. Alkuvaiheen huumassa vain hänen nimen maininta sai posket helottamaan. Kohdatessani hänet koko huomioni kohdistui hänen olemukseensa ja pystyin tunnistamaan hänet jo kaukaa. Aistin sähköä ilmassa ja hän vaikutti myös kiinnostuneelta. Odotin sittemmin sopivaa hetkeä lähestyä ja sitten se tapahtui: otin luurin käteen ja soitin ja kysyin lounaalle. Kävin lounaalla hänen kanssaan muutaman kerran, mutta koska tilanne oli omalta puoleltani mahdoton, jäi kaikki siihen.
Summa summarum: tarpeeksi kiinnostunut mies lähestyy (omalta osaltani hyvin harvinainen tilanne) naista, jos aistii naisen sallivan lähestymisen.Miksi järkkäsit lounastreffejä, jos tilanne sinulle mahdoton? Nainen varmaan alkoi turhaan haaveilemaan enemmästä, jos kerta oli myös ihastunut.
Sinänsä samaa mieltä, että tarpeeksi kiinnostunut mies toimii. Jos saa aikaiseksi. Jos uskaltaa. Jos ei ole jtkn Netflixissä tai räiskintäpeliä.
Ei toimintani ollut mitenkään rationaalista, mutta hän oli/on edelleen suuri khme elämässäni. En vain pystynyt olemaan ottamatta yhteyttä. Tosin haaveilin myös jotain yhteisestä, en toki ihmettele ettei homma edennyt hänen puoleltaan.
Pyytäisittekö Facebook-kaveriksi jos ette jo ole?
Vierailija kirjoitti:
KHME?
ihme
Koitan tutustua. Se on paras tapa saada ihastus laskemaan, mikä on erittäin hyvä asia näin naimisissa olevalle ;) Kaukoihastukset on pahimpia, niihin tyyppeihin voi liittää kaikki maailman ominaisuudet, mut kun juttelee, niin huomaa et vikoja ja ärsyttävyyksiä, hien- ja hengenhajua löytyy melkein kaikissa. Paljon helpompaa sitten taas, kunnes uudestaan ihastun.
Ja tiedoksi, että pitkä avioliitto voi hienosti, minulla on ihana mies jota vain huvittaa kun pikkuvaimo on kova ihastumaan :D Ikinä en pettäisi, senkin tietää.
N49 *rakastaa elämää ja ihmisiä*
Ehkä olet ujoutesi lisäksi myös ilkeä.