Mies, miten käyttäydyt kiinnostavan naisen/ihastuksesi lähellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsekontakti ja hymy on varmaan se mistä voi eniten tulkita.

Mulla kävi kerran uimahallissa niin että yksi jumalaisen söpö uimaopettajanainen katsoi minua kohti hymyillen ja tietenkin itseäkin alkoi hymyilyttämään mutta laskin pään alas kun alkoi samalla ujostuttamaan niin paljon.

Eli vinkkinä voisin sanoa että jos mies hymyilee sinut nähdessään ja pää painuu samalla alas niin mies on selvää kauraa.. Pätee ainakin ujoihin miehiin.

Samaa olen lukenut myös naisten kehonkielestä, että se pään kääntymisen suunta hymyn kera on asia mikä paljastaa, jos pää painuu alas niin henkilö on kiinnostunut mutta jos kääntyy sivulle tai ylös niin sitten ei.

Tämä on hyvä vinkki. Se menee juuri näin. Vähän väärä ketju nyt minun naisena kommentoida, mutta kun nyt tuli puheeksi. Jos ensin katsoo ja hymyilee, ja sitten katse painuu alas, se kertoo kiinnostuksesta ja ujostelusta. Jos ensin katsoo ja sitten kääntää pään sivuun, ei ole kyse kiinnostuksesta, olipa hymyä tai ei.

Jos ei ujostele, niin sitten voi ollakin vaikeampaa tulkita. Silmiin asti yltävä hymy, ehkä hieman pään kallistaminen (niin että paljastaa kaulaa), nämä ovat ainakin naisen merkkejä kiinnostuksesta. Jos jää hymyillen kiinni katseeseen ihan loputtoman pitkään tai jos katse lopussa kääntyy alas, kiinnostus on varmaa. Näin väittäisin. Ja myös jos jää hymyilemään kohtaamisen jälkeen. Mitä miehet olette mieltä, toimitteko tekin näin?

Paitsi ettei ole näin mustavalkoista. Minun mieheni katsoi jutellessamme aina aivan kaikkialle muualle paitsi minuun - ylös, alas, molemmille sivuille. Käänsi päänsä jopa kokonaan pois ja antoi välillä jutella melkein koko selälle, vaikka seisoin vieressä. Pidin häntä todella epäkohteliaana, kun näytti epäkiinnostuksensa ja ikävystymisensä niin suoraan vaikka olimme ihan tuttavaväleissä, mutta myöhemmin sitten paljastui miehen aivan käsittämätön ujous. Hän oli kuulemma myös punastellut, mutta itse en huomannut tätä.

Merkit voi siis olla ihan mitä vaan. Kukaan ei tiedä, kuka on kiinnostunut kenestä, ennen kuin se sitten tuodaan ilmi. Oma mieheni antoi lopulta paperilapun, kun ei pystynyt juttelemaan. Itse pidin ujouttaan onneksi vain kiehtovana piirteenä ja kun tutustuimme, mies on paljastunut fiksuimmaksi ja ihanimmaksi ihmiseksi koskaan. Mutta pointti: katseli aivan kaikkialle ja nyt ollaan seurusteltu kolme vuotta.

Lisää näitä! Kiva lukea kun miehet itse kertoo.

Hmm.... tavataan taas mustikoiden äärellä. Teetkö sinä aloitteen?

Kiinnostavan naisen kanssa rupean keskustelemaan ja katson lähteekö se siitä mihinkään. Suurimmat plussat jos nainen tykkää samasta musiikista ja harrastuksista kuin minä. Joskus harvoin tulee vastaan sitten oikein ihastuksia, semmoisia niin käsittämättömän kauniita ja hienoja naisia että tälläinen karvainen rölli vain katselee hurmioituneena kauempaa, kahdesta syystä: 1) Sosiaalinen puoli sujuu mutta en ole komea enkä menestynyt ja yleensä nuo kauniit puolijumalattaret vaativat samoja ominaisuuksia kumppaniltaan mitä heillä itsellään on.

Ja 2) en halua särkeä illuusiota, vähän samaan tapaan kuin katsoo kaunista koskematonta luontoa tai koristeellista maalausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.

Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.

Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️

Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!

Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.

M35

Ota noista miehistä nyt mitään selvää. Itse en ainakaan siihen pysty. Olen jo aikapäiviä sitten päättänyt, että en ala enää tulkitsemaan kenenkään tuntemisia tai mahdollista kiinnostusta ym. Mutta niin vaan löysin itseni taas tilanteesta, jossa yksi komistus aiheuttaa päävaivaa. Homma alkoi erittäin hurtista huumorista yhteisen harrastusporukan illanistujaisissa aina sillon tällöin. Oma huumorintajuni kyllä kestää, mutta välillä vähän mietin, että miltähän tän tyypin silloisesta tyttöystävästä mahtoi tuntua. Jonka siis tunnen myös ja on oikein mukava ja kaunis nuori nainen. Ja tämä huumori koski aina vaan meidän kahden välejä, eikä siis suinkaan piikitellyt kaikkia naisia samalla tavalla. Ehdotteli ja heitti aika ronskia läppää aina ihan kaikkien kuullen ja pidin sitä vaan kaverien välisenä piruiluna ja jonain pilkkana. Ajattelin, että tyyppi uskaltaa mulle heitellä tollasta ku tietää, että sanon takaisin enkä vähästä säikähdä . Vihjaili aina mun uusista miehistä ja yritti udella onko mulla jotain meneillään.  Kävi ilmi mm. että hän oli puhunut minusta miesten kesken, tyyliin, että haluaa minua jne. Noh jossain vaiheessa tämä häiskä erosi tyttöystävästään, joskin tilanne on jotenkin epäselvä edelleen heidän välillään. Ja kerrotaan nyt vielä, että kun täällä aina jauhetaan tasoeroista niin meillä sitä todellakin on. Mies on jokusen vuoden nuorempi, komia ku mikä ym. Itse en todellakaan ole millään tavalla kaunis tai hyväkroppainen, mutta osaan ihan kohtalaisesti laittautua ja pukeudun suht tyylikkäästi (omasta mielestäni, heh). Nyt pari viimeistä kertaa kun on tavattu niin on ollut jotenkin ihmeen tympeä, selvä ero aiempaan läpän heittoon. Tiedä sitten mitä on tapahtunut. En edes tiedä miks tän kirjotin, jotenkin tullu tässä taas vaan pohdittua, että vaikka kuinka itselleni lupasin etten suo tällaisille epämääräisille jutuille ajatustakaan niin niin vaan taisin ehtiä vähän ihastumaan taas. Oon jotenkin niin huono näissä jutuissa ja itsetunto ihan nollissa aiempien juttujen takia. Mitähän tässäkin taas tapahtu. 

Vierailija kirjoitti:

Ujoksi vetää ja puhuminen hieman "mekaanista" keskittyen triviaan ja pikkunokkeluuksiin (jos niihinkään kykenen). Tunnepuoli on ikäänkuin lukossa. Kysymys joka edellyttää tunnepohjaista mielipidettä (jota en ole entuudestaan miettinyt ja siten itselle triviaa) on todella vaikea vastata. Yleensä en saa itseäni stempattua menemään juttelemaankaan heti.

Yleensä en ole kovin ujo, kun ihmisten mielipiteillä ei niin ole painoarvoa itselleni, mutta joku josta olen kiinostunut on eri asia. Häneen haluaa tehdä positiivisen vaikutuksen... jolloin alkaa jännittää ja ujostuttaa.

M30

Tämä oli mielestäni jotenkin liikuttava ja mielenjäävä kirjoitus. Rauhallinen, mutta positiivinen ja itseään tyrkyttämätön asenne ihastuksen läsnäollessa on fiksulle naiselle aina mieleen. Nainen tuntee siinä itsensä erityiseksi ja vaikka ei olisikaan miehestä kiinnostunut tai hän olisi vaikka varattu, niin miehestä jää hyvä ja lämmin vaikutelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsekontakti ja hymy on varmaan se mistä voi eniten tulkita.

Mulla kävi kerran uimahallissa niin että yksi jumalaisen söpö uimaopettajanainen katsoi minua kohti hymyillen ja tietenkin itseäkin alkoi hymyilyttämään mutta laskin pään alas kun alkoi samalla ujostuttamaan niin paljon.

Eli vinkkinä voisin sanoa että jos mies hymyilee sinut nähdessään ja pää painuu samalla alas niin mies on selvää kauraa.. Pätee ainakin ujoihin miehiin.

Samaa olen lukenut myös naisten kehonkielestä, että se pään kääntymisen suunta hymyn kera on asia mikä paljastaa, jos pää painuu alas niin henkilö on kiinnostunut mutta jos kääntyy sivulle tai ylös niin sitten ei.

Tämä on hyvä vinkki. Se menee juuri näin. Vähän väärä ketju nyt minun naisena kommentoida, mutta kun nyt tuli puheeksi. Jos ensin katsoo ja hymyilee, ja sitten katse painuu alas, se kertoo kiinnostuksesta ja ujostelusta. Jos ensin katsoo ja sitten kääntää pään sivuun, ei ole kyse kiinnostuksesta, olipa hymyä tai ei.

Jos ei ujostele, niin sitten voi ollakin vaikeampaa tulkita. Silmiin asti yltävä hymy, ehkä hieman pään kallistaminen (niin että paljastaa kaulaa), nämä ovat ainakin naisen merkkejä kiinnostuksesta. Jos jää hymyillen kiinni katseeseen ihan loputtoman pitkään tai jos katse lopussa kääntyy alas, kiinnostus on varmaa. Näin väittäisin. Ja myös jos jää hymyilemään kohtaamisen jälkeen. Mitä miehet olette mieltä, toimitteko tekin näin?

Tuo pään kallistaminen kaulan näkymiseksi ihastuksen edessä on varmasti joku alkuaikojen tapa ilmaista miehelle, että luottaa tähän. Että uskaltaa paljastaa itsestään kohdan, joka on hyvin haavoittuvainen ja jos mies siihen saalistajana iskisi, niin se oli hengen meno heti. Sama juttu kuin rintakehän "avaaminen" toisen edessä, eli ihastuksen ja luotettavan ihmisen edessä uskaltaa seistä avoimesti ja silloin ei tarvitse varautua ja pitää käsiään herkkien paikkojen suojana. Siihen mukaan vielä avoin silmiin asti ulottuva hymy, niin aika selkeät merkit mielestäni ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.

Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.

Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️

Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!

Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.

M35

Tiedätkö, tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset harmittelevat kaikkein eniten sellaisia asioita, mitä eivät olleet tehneet vaikka olisivat halunneet.

Mutta sitten se on jo myöhäistä, kun suurinpiirtein elämätön elämä on ohi.

Vierailija kirjoitti:

musta ujot miehet on ihania!

Mustat ujot miehet? Varaudu olemaan sinkku vielä tovin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttelen kohtaamista viimeiseen asti ja jos niin huonosti käy, että satutaan näkemään, niin moikkaan neutraalisti.

Tässä syy, miksi meillä on yli MILJOONA sinkkua maassamme ja ihmiset riutuu ja räytyy yksinäisyydessään ihan turhaan.

Myös syntyvyys on laskussa - muukakalaisia syntyy paljon enemmän kuin suomalaisia, ettekö tajua, että kuolemme tätä menoa sukupuuttoon???

Jotain on tehtävä, mutta mitä??? Ehdotuksia???

Avaimet on naisella. Naisten aloitteilla on suurempi todennäköisyys onnistua..

Miehenä sen tietää jo että nainen ei kuitenkaan voisi kiinnostua minusta..

Perinteisesti aloitteen teko on kuitenkin miehillä -  ainakin kristittyjen piirissä muu ei tulisi kysymykseenkään.

Tosin kristityt miehet, ovat yleensä aika rohkeita aloitteen teossa naisten suhteen, koska Jumala antaa heille rohkeutta ja perheitä perustetaan kovasti.

Vierailija kirjoitti:

Katsekontakti ja hymy on varmaan se mistä voi eniten tulkita.

Mulla kävi kerran uimahallissa niin että yksi jumalaisen söpö uimaopettajanainen katsoi minua kohti hymyillen ja tietenkin itseäkin alkoi hymyilyttämään mutta laskin pään alas kun alkoi samalla ujostuttamaan niin paljon.

Eli vinkkinä voisin sanoa että jos mies hymyilee sinut nähdessään ja pää painuu samalla alas niin mies on selvää kauraa.. Pätee ainakin ujoihin miehiin.

Samaa olen lukenut myös naisten kehonkielestä, että se pään kääntymisen suunta hymyn kera on asia mikä paljastaa, jos pää painuu alas niin henkilö on kiinnostunut mutta jos kääntyy sivulle tai ylös niin sitten ei.

Älkää uskoko tätä! Olen lukenut tämän itsekin jostain, ja siksi osaan kiertää tuon "signaalin" antamisen. jos mies, johon olen ihastunut, katsoisi minua, niin saatan katsoa silmiin vakavana (kun pakko edes hetken katsoa, että on mitä unelmoida) ja sitten MUKA ihan muuten vaan käännän hitaasti katseeni sivulle ja jään katsomaan MUKA samalla tavalla jotain muuta. Että katse olisi ikään kuin ollut vahinko. En halua antaa mitään merkkiä, että olen kiinnostunut, vaikka sydän hakkaa ja kädet hikoaa, ajatus sumenee ja haluaisin syöksyä syliin... ja kuitenkin aina pakenen paikalta... en osaa antaa kenenkään rakastaa minua, en usko että olisin haluttava. Siksi parempi säästää miesten aikaa ja häipyä.

Itsellehän hallaa teen, mutta pitäisi olla rohkea, sitkeä ja lempeä mies, jolle ulkonäkö ei ole tärkein, ja mistäpä sellaista tunnistaa.

Käyttäjä12181 kirjoitti:

Katson häntä aina kun mahdollista. Kun juttelen hänelle, katson häntä silmiin niin paljon kuin mahdollista ahdistamatta häntä. Hymyilen leveästi hänen ollessa näköpiirissäni, jos olen hyvällä tuulella. Jos on huono päivä, yritän olla mahdollisimman cool ja välinpitämätön, joka varmaan näyttäytyy aivan liian takakireänä olemuksena, josta on coolius niin kaukana kuin olla voi:D 

Toisaalta minulla ei ole pakottavaa tarvetta nähdä häntä koko ajan, koska hänen äänensä on niin rauhoittava ja koska tila, jossa olemme on aika pienehkö, niin kuulen häntä vähän väliä väkisinkin:) 

 

Oi kun ihana tuo "rauhoittava ääni", juuri tuollaisen miehen haluaisin...

Pasmat menee ensin sekaisin ja esiteltäessä voi suusta päästä jotain hätäistä. Pyrin kuitenkin juttelemaan. Jos selviän alusta tai tapaan uudestaan koitan katsoa silmiin ja hymyillä. Heikkoutenani on kuitenkin tilanneäly ja hienoinen ujous - saan kyllä naiset nauramaan ja katseetkin pitenemään, mutta ehkä pohjimmiltaan jännityksestä johtuva puheripuli ei lopu ajoissa. Nuorena jopa käynyt niin että tyttö otti ja suuteli kun en saanut aikaiseksi.

Silmiin katsominen pitkään on vaikeaa. Juttelun edetessä katseet pidentyy joskus ja voisi ehkä johtaa suuteluun, mutta kun on itse varattu...

Olen kyllä nuorena kysellyt ja minua on kysytty treffeille, mutta nuorena pariutuneena olisi epävarmuutta miten aikuisten kesken toimitaan.

Muutama vuosi sitten olin toivottoman ihastunut työkaveriin, mutta tiesin hänen kantansa uskollisuuteen joten jäi ihan puolitiehen tai sitten vain kuvittelin hänen kaihoisan katseensa, joka teini-iässä olisi ollut varma merkki. Teininä olin kuitenkin toivottoman ujo siinä vaiheessa, kun tyttöä olisi pitänyt suudella ja muutaman onnistumisen jäljeen olinkin jo sitten varattu. Nyt jos päätyisin sinkuksi, voisi tulla koomisia tilanteita...

Olen sairaanhoitaja, en ihan nuori, enkä laihakaan mutta en ruma.

Melkein aina kun osastolle tulee uusi lääkäri, hän ujostelee mua, kaataa kahvit pöydälle tai on muutoin hädässä. Kurkkii kuitenkin minua ja tunnen silmät selässä.

Ajan myötä osa rauhoittuu. Jos joudun puhutteleen näitä lääkäreitä, ovat ihan hiessä.

Olen siis joko suohirviö tai minuun ihastutaan helposti. Varmaan siksi koska olen ikisinkku ja viihdyn nahoissani.

Ex lihava, kauniit kasvot kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsekontakti ja hymy on varmaan se mistä voi eniten tulkita.

Mulla kävi kerran uimahallissa niin että yksi jumalaisen söpö uimaopettajanainen katsoi minua kohti hymyillen ja tietenkin itseäkin alkoi hymyilyttämään mutta laskin pään alas kun alkoi samalla ujostuttamaan niin paljon.

Eli vinkkinä voisin sanoa että jos mies hymyilee sinut nähdessään ja pää painuu samalla alas niin mies on selvää kauraa.. Pätee ainakin ujoihin miehiin.

Samaa olen lukenut myös naisten kehonkielestä, että se pään kääntymisen suunta hymyn kera on asia mikä paljastaa, jos pää painuu alas niin henkilö on kiinnostunut mutta jos kääntyy sivulle tai ylös niin sitten ei.

Älkää uskoko tätä! Olen lukenut tämän itsekin jostain, ja siksi osaan kiertää tuon "signaalin" antamisen. jos mies, johon olen ihastunut, katsoisi minua, niin saatan katsoa silmiin vakavana (kun pakko edes hetken katsoa, että on mitä unelmoida) ja sitten MUKA ihan muuten vaan käännän hitaasti katseeni sivulle ja jään katsomaan MUKA samalla tavalla jotain muuta. Että katse olisi ikään kuin ollut vahinko. En halua antaa mitään merkkiä, että olen kiinnostunut, vaikka sydän hakkaa ja kädet hikoaa, ajatus sumenee ja haluaisin syöksyä syliin... ja kuitenkin aina pakenen paikalta... en osaa antaa kenenkään rakastaa minua, en usko että olisin haluttava. Siksi parempi säästää miesten aikaa ja häipyä.

Itsellehän hallaa teen, mutta pitäisi olla rohkea, sitkeä ja lempeä mies, jolle ulkonäkö ei ole tärkein, ja mistäpä sellaista tunnistaa.

Samaa mieltä. Itsekin tuijotuksesta kiinni jääneenä olen oppinut olemaan hätkähtämättä ja nolostumatta - sen sijaan siirrän katseen hiiiiitaaaasti eteenpäin ja jatkan katsomista koko huoneen ympäri, kuin olisin ollut koko ajan silmäilemässä ympäristöä enkä ketään tiettyä.

Syytkin on muuten aika samat kuin sinulla.

Tuskin tulisi tehtyä mitään. Eipähän joudu noloihin tilanteisiin.

m44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N25 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M30 ja latino kirjoitti:

Vaikka nämä onkin vitsinä kirjoitettuja vastauksia niin tämä on asia, missä en ymmärrä suomalaisia ollenkaan.

Mä menen tietysti juttelemaan. Sittenhän sen vasta näkee kuinka käy ja löytyykö molemminpuoleista kiinnostusta.

Tämä m30 ja Latino paljastui jonkun näyttelijän kuvia käyttäväksi pari viikkoa sitten, mutta se ketju poistettiin.

Ihan sama kenen kuvia käyttää kun kirjoittaa noin fiksusti ja kivasti. Mää ainakin tykkää. Kivaa vaihtelua valittaviin palstamiehiin.

Mikäs siinä jos ei haittaa, että tavallinen suomimies esittää latinonäyttelijää.

Aika hyvin puhuu espanjaa ja tuntee Medellinia ja latinokulttuuria perus suomijuntiksi. -Ohis

Mutta kuvat oli kaikki joltain näyttelijältä kopioitu. Yllättäen ei enää ole profiilissa niitä kuvia.

Ja esitteli ominaan.

Ihanko tosissaan joku luuli kuvia omiksi?! Miettikääpä nyt, vauvalla palstaileva mies omalla kuvalla. Öhöm... Jos tää palstailu on naisille noloa, niin kyllä mä uskon, että miehelle tämä on muuten ihan todella erityisen noloa. Terkkuja eräälle kaksilahkeiselle, jonka täältä (eri ketjusta) tunnistin.

Minä olen täällä omalla kuvalla enkä ymmärrä, miksi en olisi? Miksi Vauva-palstailu olisi jotenkin noloa? Kaverit nauravat? Entä sitten? Ja jos joku saa tietää, että olen täällä, silloinhan hän itsekin on ollut täällä, joten..... Ei ongelmaa.

Naisen näkemys:

Ujous on ajan mittaan tylsää.

Yliaktiivisuus alkaa ärsyttää.

Ahdistelu vaikuttaa oudolta ja pelottavalta.

Sanojen takeltelu vaikuttaa ongelmalta.

Itsensä alentaminen vaikuttaa epätoivoiselta.

Rentous ja itsevarmuus on kuin magneetti, joka vetää puoleensa.

Ei väliä oletko hyvännäköinen, koska itsestä välittäminen ja huolehtiminen tekee vaikutuksen.

Jos vain mahdollista niin lähetän kuvan peniksestäni, niin tietääpähän ainakin, että on kiihottava :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että mulla on vähän samanlaista käytöstä kuin naisillakin eli tiettyjä naisia en uskalla lähestyä ollenkaan kun pelkään sekoilevani sanoissani ja käytöksessäni. Ja sitten tietenkin ajattelen myös että he eivät voisi kuitenkaan kiinnostua minusta joten miksi edes toisin kiinnostustani ilmi.

Ihana tunnustus. Miksihän aina jankutetaan, että kiinnostunut mies ei jätä aloitetta tekemättä ja ujous on vain tekosyitä? Itsellä tulee kynnys tehdä aloite miesten suuntaan tuon jankutuksen takia, koska oletan että aloitteettomuus sitten tosiaan on yhtä kuin epäkiinnostus.

Ujous on pelkästään suloinen, inhimillinen piirre ihmisessä! ❤️

Eikä ole, jos ihmiset eivät sitten uskalla kohdata toisiaan, vaan jokainen elää sitten riuduttavassa yksinäisyydessä!! Se on ainoastaan TYHMÄÄ!!!

Eipä ainakaan tule nolatuksi kun pitää omana tietonaan.

M35

Tiedätkö, tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset harmittelevat kaikkein eniten sellaisia asioita, mitä eivät olleet tehneet vaikka olisivat halunneet.

Mutta sitten se on jo myöhäistä, kun suurinpiirtein elämätön elämä on ohi.

Tiedän, mutta en aio silti muuttaa toimintaa asian suhteen. Kynnys on liian suuri.

M35