Lue keskustelun säännöt.
Miksei raskauden jälkiharmeista kerrota avoimesti? Onko tässä taustalla joku omituinen salaliitto?
10.06.2018 |
Olisi ollut kiva tietää etukäteen siitä, kuinka imetys sattuu aluksi, paikat repeää, alapää vuotaa eikä pysty istumaan kunnolla kuukauteen. Kultaako aika ja kivat kokemukset muistot vai onko tässä joku suurempi salaliitto taustalla?
Saa.ana
Kommentit (328)
Enemmän raskauden jälkeen tulevista vaivoista ja vastuksista puhutaan kuin tavallisesta onnellisesta vauva-arjesta.
Ihminen havaitsee ympäristöstään lähinnä ne asiat, mitkä jotenkin kiinnostavat häntä. Jos ei raskaus ja synnyttäminen ole mitenkään ajankohtaisia, ei tule huomanneeksi niihin liittyviä juttuja. Elelemme siis ihan jokainen omien kiinnostustemme muodostamassa kuplassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googlasin raskauteen ja synnytykseen liittyviä asioita yötä päivää, ja en kertaakaan törmännyt netissä enkä neuvolassa neuvoon pakata lanoliinivoidetta sairaalakassiin. Onneksi kätilö sitä suositteli (tosin vasta siinä vaiheessa kun nännit vuotivat enemmän verta kuin maitoa), ja sitä myytiin sairaalan kanttiinissa.
En myöskään tiennyt jälkivuodosta, että verta saattaa yhtäkkiä noin viikon kuluttua synnytyksestä hulahtaa ihan armoton määrä syystä että olin ollut vähän enemmän liikkeellä. Säikähdin aika kovasti!
Lantionpohjanlihasten jumppaamisesta sain jonkun lappusen, mutta kukaan ei maininnut, että niitä on ehdottoman tärkeää tehdä, joten havahduin kunnolla treenaamaan vasta sitten, kun huomasin alapään aikovan kääntyä nurinpäin... Eli enemmän infoa olisin minäkin kaivannut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, kuka muka ei jälkivuodosta tiennyt ja saanut tietoa? Tai siitä, että pienet repeämät ovat ihan tavallisia? Tai että istuminen voi olla kivualiasta useita viikkoja?
Isommista komplikaatioista ei hirveästi puhuta, se on totta, mutta eivät ne niin arkipäivää olekaan. Turhaa pelottelua se mielestäni olisi.
No esim. minä. Sivumennen taidettiin näistä toki joissain sivulauseessa mainita. Eikä nyt puhuttu mistään pikkurepeämisistä. Niistä ei ylipäätään kerrota riittävästi.
Joko olen keskivertoa huomattavasti surkeampi synnyttäjä tai sitten suuri osa äideistä on salaliitossa tai heidän päänsä on muuten vaan pehmennyt.
Höps. Itsekin repesin niin, että useamman kuukauden olin kipeä. Ja kyllä ihan tasan tarkkaan tiesin, että se on mahdollista ja tavallista. Pointti on siinä, että ihmettelen miten et muka olisi saanut näistä tietoa. Etkö käynyt esim synnytysvalmennuksessa tai lukenut niitä neuvolan oppaita?
Vakavat vauriot, joita ei voi korjata ovat silti harvinaisia. Ei 2kk jatkuva jälkivuoto ole harvinaista tai se, että ei voi istua moneen viikkoon.
Kyllähän minäkin noista nyt TIESIN. Eiköhän jokainen raskaana ollut noista tiedä. Pointti on, että ikäviä kokemuksia vähätellään runsaasti.
Ja nämä "ei minulla vaan"-tyypit ja muut vähättelijät ovat eniten äänessä.
No minusta ne ikävyydet ainakin olivat ihan aidosti peanuts. Siis jälkiharmit raskaudesta, itsellä oli heikkous, menetin 1,4l verta, uimarenkaan päällä istuminen ja jomottava kipu kolme viikkoa, useamman viikon jälkivuoto ja imetyksen alun nänniärsytys. Ei todellakaan mitään, mistä ois syytä ollut pitää mitään isompaa ääntä synnytykseen verrattuna, esim.
Todistit juuri pointtini.
Ei sulla ole mitään pointtia! Pointtisi on se, että sä veivaat itkua asioista, joista valtaosa ei kärsi, vaikka kokee ne samat.
Juuri tuollaisella asenteella on ikävän moni äiti-ihminen varustettu. Että pitää vaan kestää ja kärsiä.
Ei tässä nyt sellaisesta asenteesta ole kysymys. Vai miten sä olisit ratkaissut sellaiset alapääkivut, ttä voi istua vain uimarenkaalla?
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, kuka muka ei jälkivuodosta tiennyt ja saanut tietoa? Tai siitä, että pienet repeämät ovat ihan tavallisia? Tai että istuminen voi olla kivualiasta useita viikkoja?
Isommista komplikaatioista ei hirveästi puhuta, se on totta, mutta eivät ne niin arkipäivää olekaan. Turhaa pelottelua se mielestäni olisi.
No esim. minä. Sivumennen taidettiin näistä toki joissain sivulauseessa mainita. Eikä nyt puhuttu mistään pikkurepeämisistä. Niistä ei ylipäätään kerrota riittävästi.
Joko olen keskivertoa huomattavasti surkeampi synnyttäjä tai sitten suuri osa äideistä on salaliitossa tai heidän päänsä on muuten vaan pehmennyt.
Höps. Itsekin repesin niin, että useamman kuukauden olin kipeä. Ja kyllä ihan tasan tarkkaan tiesin, että se on mahdollista ja tavallista. Pointti on siinä, että ihmettelen miten et muka olisi saanut näistä tietoa. Etkö käynyt esim synnytysvalmennuksessa tai lukenut niitä neuvolan oppaita?
Vakavat vauriot, joita ei voi korjata ovat silti harvinaisia. Ei 2kk jatkuva jälkivuoto ole harvinaista tai se, että ei voi istua moneen viikkoon.
Kyllähän minäkin noista nyt TIESIN. Eiköhän jokainen raskaana ollut noista tiedä. Pointti on, että ikäviä kokemuksia vähätellään runsaasti.
Ja nämä "ei minulla vaan"-tyypit ja muut vähättelijät ovat eniten äänessä.
No kysyn sitten niin, että kenen tai minkä tahon pitäisi olla vastuussa siitä, että raskaana olevalle jää sellainen fiilis, että synnytyksen jälkeiset x viikkoa ovat automaattisesti kurjia ja kamalia? Kun ei se automaattisesti niinkään ole, hormonit tekevät monelle ihmeitä ja ne vaivat tuntuvat kaikessa ärsyttävyydessään sen vauvan rinnalla aika pieniltä.
Olet itse vastuussa itsestäsi, ja myöskin tulevista lapsistasi. Me emme voi sinun puolestasi teistä vastuussa olla muuten kuin yhteiskunnan jäseninä jotka eivät anna täysien urpojenkaan syrjäytyä tai kuolla vahingossa omaan typeryyteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, kuka muka ei jälkivuodosta tiennyt ja saanut tietoa? Tai siitä, että pienet repeämät ovat ihan tavallisia? Tai että istuminen voi olla kivualiasta useita viikkoja?
Isommista komplikaatioista ei hirveästi puhuta, se on totta, mutta eivät ne niin arkipäivää olekaan. Turhaa pelottelua se mielestäni olisi.
No esim. minä. Sivumennen taidettiin näistä toki joissain sivulauseessa mainita. Eikä nyt puhuttu mistään pikkurepeämisistä. Niistä ei ylipäätään kerrota riittävästi.
Joko olen keskivertoa huomattavasti surkeampi synnyttäjä tai sitten suuri osa äideistä on salaliitossa tai heidän päänsä on muuten vaan pehmennyt.
Höps. Itsekin repesin niin, että useamman kuukauden olin kipeä. Ja kyllä ihan tasan tarkkaan tiesin, että se on mahdollista ja tavallista. Pointti on siinä, että ihmettelen miten et muka olisi saanut näistä tietoa. Etkö käynyt esim synnytysvalmennuksessa tai lukenut niitä neuvolan oppaita?
Vakavat vauriot, joita ei voi korjata ovat silti harvinaisia. Ei 2kk jatkuva jälkivuoto ole harvinaista tai se, että ei voi istua moneen viikkoon.
Kyllähän minäkin noista nyt TIESIN. Eiköhän jokainen raskaana ollut noista tiedä. Pointti on, että ikäviä kokemuksia vähätellään runsaasti.
Ja nämä "ei minulla vaan"-tyypit ja muut vähättelijät ovat eniten äänessä.
No minusta ne ikävyydet ainakin olivat ihan aidosti peanuts. Siis jälkiharmit raskaudesta, itsellä oli heikkous, menetin 1,4l verta, uimarenkaan päällä istuminen ja jomottava kipu kolme viikkoa, useamman viikon jälkivuoto ja imetyksen alun nänniärsytys. Ei todellakaan mitään, mistä ois syytä ollut pitää mitään isompaa ääntä synnytykseen verrattuna, esim.
Todistit juuri pointtini.
Ei sulla ole mitään pointtia! Pointtisi on se, että sä veivaat itkua asioista, joista valtaosa ei kärsi, vaikka kokee ne samat.
Juuri tuollaisella asenteella on ikävän moni äiti-ihminen varustettu. Että pitää vaan kestää ja kärsiä.
Tai...miten sä olisit ratkaissut imetyksen alussa syntyvän nännien ärsytyksen ja kivun? Miten? No?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, kuka muka ei jälkivuodosta tiennyt ja saanut tietoa? Tai siitä, että pienet repeämät ovat ihan tavallisia? Tai että istuminen voi olla kivualiasta useita viikkoja?
Isommista komplikaatioista ei hirveästi puhuta, se on totta, mutta eivät ne niin arkipäivää olekaan. Turhaa pelottelua se mielestäni olisi.
No esim. minä. Sivumennen taidettiin näistä toki joissain sivulauseessa mainita. Eikä nyt puhuttu mistään pikkurepeämisistä. Niistä ei ylipäätään kerrota riittävästi.
Joko olen keskivertoa huomattavasti surkeampi synnyttäjä tai sitten suuri osa äideistä on salaliitossa tai heidän päänsä on muuten vaan pehmennyt.
Höps. Itsekin repesin niin, että useamman kuukauden olin kipeä. Ja kyllä ihan tasan tarkkaan tiesin, että se on mahdollista ja tavallista. Pointti on siinä, että ihmettelen miten et muka olisi saanut näistä tietoa. Etkö käynyt esim synnytysvalmennuksessa tai lukenut niitä neuvolan oppaita?
Vakavat vauriot, joita ei voi korjata ovat silti harvinaisia. Ei 2kk jatkuva jälkivuoto ole harvinaista tai se, että ei voi istua moneen viikkoon.
Kyllähän minäkin noista nyt TIESIN. Eiköhän jokainen raskaana ollut noista tiedä. Pointti on, että ikäviä kokemuksia vähätellään runsaasti.
Ja nämä "ei minulla vaan"-tyypit ja muut vähättelijät ovat eniten äänessä.
No kysyn sitten niin, että kenen tai minkä tahon pitäisi olla vastuussa siitä, että raskaana olevalle jää sellainen fiilis, että synnytyksen jälkeiset x viikkoa ovat automaattisesti kurjia ja kamalia? Kun ei se automaattisesti niinkään ole, hormonit tekevät monelle ihmeitä ja ne vaivat tuntuvat kaikessa ärsyttävyydessään sen vauvan rinnalla aika pieniltä.
Olet itse vastuussa itsestäsi, ja myöskin tulevista lapsistasi. Me emme voi sinun puolestasi teistä vastuussa olla muuten kuin yhteiskunnan jäseninä jotka eivät anna täysien urpojenkaan syrjäytyä tai kuolla vahingossa omaan typeryyteensä.
"Olet"? Katsoitko yhtään kommenttia, johon vastaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Pitäisiköhän ennemmin aloittajan kaltaisten mammantyttöjen mennä? Hän ansaitsee pelkkää paskaaa niskaansa, se on totta. Eihän tästä maailmasta tulisi mitään, jos kaikki olisivat tuollaisia oksettavia realitettienhukkaajia kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Eli ei tartte, ap riittää toimimaan mulle likasankona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Hah, samaa mieltä. Sama hullu akka laittanut useamman viestin ketjuun. Varmaan joku lestamamma. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiesin jälkivuodoista. Ja olin valmistautunutkin siihen, että vuodan kuin niagara. Mutta eipä sitä jälkivuotoa ollut juuri mitään. Johtuneeko siitä, että synnytyksessä menetin verta keskimääräistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Hah, samaa mieltä. Sama hullu akka laittanut useamman viestin ketjuun. Varmaan joku lestamamma. :D
Ja sä oot joku synnyttämätön inisijä. Varmaan pelkäätkin synnyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta taas tuntuu, ettei äitien nettipalstoilla muusta puhutakaan kuin noista haittapuolista. Ennen ensimmäistä synnytystäni kuvittelin muun muassa käynnistyksen olevan aivan helvetistä. No ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Pitäisiköhän ennemmin aloittajan kaltaisten mammantyttöjen mennä? Hän ansaitsee pelkkää paskaaa niskaansa, se on totta. Eihän tästä maailmasta tulisi mitään, jos kaikki olisivat tuollaisia oksettavia realitettienhukkaajia kuin ap.
Rauhoitu nyt. Hakeudu vaikka hoitoon, sitä kovin tarvitsisit. Taidat olla niitä äitejä, jotka synnyttävän aivonsa ulos lapsen ohella.
Mulle viitisentoista vuotta sitten jälkivuodon määrä ja kesto oli yllätys. Menkat oli aina ollut niukat eikä mulla ollut kotona kunnon siteitä (pihistin mukaan pari jättisuojaa) et pärjään kauppaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä noita nyt ihmettelemään, voi jeesus! "Nännit on kipeät" niiiin? Oletko ap sellainen pikkuvauva ettet kestä mitään? Tai tulee 3 viikkoa vai oliko se peräti 6 viikkoa jälkivuotoa! Kamalaa, etkö osaa elää kolmea viikkoa vuodon kanssa!? Jättääkö lapset tekemättä, koska voi tulla epämukavaa, yhyyyy. Jos olet niin tyhmä, ettet tajua, että ei siitä ihan epämukavuuksitta selviydytä, niin se on ihan oma vikasi.
Pitäisikö sun käydä juttelemassa tuosta sun pahasta olosta terapeutille?
Pitäisiköhän ennemmin aloittajan kaltaisten mammantyttöjen mennä? Hän ansaitsee pelkkää paskaaa niskaansa, se on totta. Eihän tästä maailmasta tulisi mitään, jos kaikki olisivat tuollaisia oksettavia realitettienhukkaajia kuin ap.
Rauhoitu nyt. Hakeudu vaikka hoitoon, sitä kovin tarvitsisit. Taidat olla niitä äitejä, jotka synnyttävän aivonsa ulos lapsen ohella.
En ollut, minusta on nimenomaan tyhmää itkeä, jos itsellä ei ole minkäänlaista ikävien asioiden sietoa, että se on toisten vika.
Mä olin kyllä melko tietoinen kaikesta kamaluudesta haettuani tietoa netistä, mutta mua ärsytti ihan hirveästi äitiysneuvolassa miten mistään ei sanallakaan mainittu. Jo raskausaikana valitin kun vatsa toimi vain kerran viikossa, mikään ei auttanut ja paino senkus nousi vaikken syönyt kuin tyyliin pari luumua päivässä kun oli niin tukala olo, niin neuvolatäti vaan totesi ”voi kun kurjaa”. Mitä ihmeen virkaa nekin toimittaa, mittaa verenpaineet ja siinä se?! Synnytyksen jälkeen en pystynyt istumaan kuukausiin huonosti ommellun epparin takia ja taas sain neuvolassa olankohautuksia ja toisteltiin ”voi kun kurjaa” -mantraa. Menin vakuutuksella yksityiselle hoitamaan asian.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin kyllä melko tietoinen kaikesta kamaluudesta haettuani tietoa netistä, mutta mua ärsytti ihan hirveästi äitiysneuvolassa miten mistään ei sanallakaan mainittu. Jo raskausaikana valitin kun vatsa toimi vain kerran viikossa, mikään ei auttanut ja paino senkus nousi vaikken syönyt kuin tyyliin pari luumua päivässä kun oli niin tukala olo, niin neuvolatäti vaan totesi ”voi kun kurjaa”. Mitä ihmeen virkaa nekin toimittaa, mittaa verenpaineet ja siinä se?! Synnytyksen jälkeen en pystynyt istumaan kuukausiin huonosti ommellun epparin takia ja taas sain neuvolassa olankohautuksia ja toisteltiin ”voi kun kurjaa” -mantraa. Menin vakuutuksella yksityiselle hoitamaan asian.
Taas joku joka ei siedä mitään ikäviä asioita ja syyttelee siitä toisia.
No hei, valtaosa niistä jälkiharmeista on ohi meneviä ja niistä toipuu ennemmin tai myöhemmin. Ovat toki ikäviä ja kivuliaitakin.
Joillekin voi käydä kurjemminkin ja pahinta on tietysti tilanne, jossa lapsi vammautuu synnytyksessä. Kuolemantapaukset ovat harvinaisia.