Inhoan miehen tapaa tulkata sanomiseni lapsille
Jos sanon että pitää laittaa paksu fleece koska mennään saareen, mies selittää selkokielellä lapselle (iso lapsi) että merellä tuulee enemmän kuin maalla ja siksi siellä on kylmä.
Jokaikiseen asiaan tunkee selittämään tieteellisesti tai tulkkaamaan toisilla sanoilla sen mitä sanon. Ihan kuin valvoisi pomona ympärillä.
Raivostuttavaa!
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Ja mitähän se auttaa että minä menen vielä enemmän solmuun? Itsetutkiskelen päivät pääskytysten.
Ja miksi kysyt että mitä haluan, jos kerran mitään muuta ei ole tarjolla kuin kestää/häipyä/kuolla pois?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Vain omaa käytöstään pystyy muuttamaan. Se saattaa aiheuttaa tosin joskus sellaisen reaktion, että myös toinen muuttaa käytöstään. Jos jankkaatte koko ajan samaa kaavaa, niin kaavan voi muuttaa myös se, että itse alatkin toimia siinä kaavassa toisella tavalla.
Itse tulkitsin kyllä aivan toisin kuin sinä aiemman kirjoittajan ymmärtämisen ja ajatukset. Mitä jos lukisit hänen ekan viestin uudestaan siten, ettet ole niin hirmuisen puolustuskannalla. Siinä oli munkin mielestä hyviä ehdotuksia, miten voisit koittaa alkaa ratkaista tätä ongemaa (jos siis kiinnostusta selaiseen on).
Jos taas ongelma on niin perustavanlaatuisen suuri (ei mitään arvostusta sinua kohtaan jne.) ja koet ettei sitä pystyy ratkaisemaan mitenkään, etkä pysty sen kanssa elämään, niin onhan se erokin aina vaihtoehto. Tuo ongelma kyllä kuitenkin kuulostaa sellaiselta näin yhtäkkiä, että sille voisi olla mahdollista tehdäkin jotakin. Se vaan ei ehkä oikein riitä että sanot "älä paasaa" tms.
Veikkaisin että tarvitsette kunnon keskustelua ja myös sinulta toisen motiivien ymmärtämistä sekä miehelle perusteellista asian sevittämistä, että miksi ärsyttää ja mikä, miltä tuo sinusta tuntuu. Ei hän ymmärrä välttämättä tällä hetkellä ollenkaan, miksi olet asiasta niin kiukkuinen. Ja tosiaan, omien toimintamallien muuttaminen tilanteessa voi myös auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Vain omaa käytöstään pystyy muuttamaan. Se saattaa aiheuttaa tosin joskus sellaisen reaktion, että myös toinen muuttaa käytöstään. Jos jankkaatte koko ajan samaa kaavaa, niin kaavan voi muuttaa myös se, että itse alatkin toimia siinä kaavassa toisella tavalla.
Itse tulkitsin kyllä aivan toisin kuin sinä aiemman kirjoittajan ymmärtämisen ja ajatukset. Mitä jos lukisit hänen ekan viestin uudestaan siten, ettet ole niin hirmuisen puolustuskannalla. Siinä oli munkin mielestä hyviä ehdotuksia, miten voisit koittaa alkaa ratkaista tätä ongemaa (jos siis kiinnostusta selaiseen on).
Jos taas ongelma on niin perustavanlaatuisen suuri (ei mitään arvostusta sinua kohtaan jne.) ja koet ettei sitä pystyy ratkaisemaan mitenkään, etkä pysty sen kanssa elämään, niin onhan se erokin aina vaihtoehto. Tuo ongelma kyllä kuitenkin kuulostaa sellaiselta näin yhtäkkiä, että sille voisi olla mahdollista tehdäkin jotakin. Se vaan ei ehkä oikein riitä että sanot "älä paasaa" tms.
Veikkaisin että tarvitsette kunnon keskustelua ja myös sinulta toisen motiivien ymmärtämistä sekä miehelle perusteellista asian sevittämistä, että miksi ärsyttää ja mikä, miltä tuo sinusta tuntuu. Ei hän ymmärrä välttämättä tällä hetkellä ollenkaan, miksi olet asiasta niin kiukkuinen. Ja tosiaan, omien toimintamallien muuttaminen tilanteessa voi myös auttaa.
en muuten ollut tu edellinen naureskelija ja pilkkaaja sitten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
En minä ole viemässä mieheltä kaikkea tilaa. Mitä ihmeen horinaa tämä nyt on?
Minä ja lapseni lähdössä, mies ei edes tule mukaan.
Minä sanon lapselle selkeästi asiani, hyvä tunnelma, kesäfiilis.
Sitten sinne paukkaa tämä tulkkaaja, joka paasaa, paasaa ja paasaa täysin selvää asiaa, joka ei mitenkään liity häneen.
Missä tässä minä vien miehen tilan?
Ja jos tämä olisi toisinpäin, niin että nainen tunkee opastamaan kuoliaaksi, sen naisen käskettäisiin vain lopettaa.
Nyt kun mies opastaa kuoliaaksi, naisen pitää olla rakentava ja muuttua jotenkin ja tehdä ja toimia jne.
Niin kypsä.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos tämä olisi toisinpäin, niin että nainen tunkee opastamaan kuoliaaksi, sen naisen käskettäisiin vain lopettaa.
Nyt kun mies opastaa kuoliaaksi, naisen pitää olla rakentava ja muuttua jotenkin ja tehdä ja toimia jne.
Niin kypsä.
AP:han on käskenyt jo monta kertaa miehensä lopettaa. Ei ole tehonnut. Aika ottaa muut keinot käyttöön jos aikoo tilanteen muuttaa! ..tai sitten erota / hyväksyä nykyinen tilanne. Onko muita vaihtoehtoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Ja mitähän se auttaa että minä menen vielä enemmän solmuun? Itsetutkiskelen päivät pääskytysten.
Ja miksi kysyt että mitä haluan, jos kerran mitään muuta ei ole tarjolla kuin kestää/häipyä/kuolla pois?
ap
Muita vaihtoehtoja on tarjottu. Et ole niihin tarttunut. Tässä yksi isää: pariterapia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Ja mitähän se auttaa että minä menen vielä enemmän solmuun? Itsetutkiskelen päivät pääskytysten.
Ja miksi kysyt että mitä haluan, jos kerran mitään muuta ei ole tarjolla kuin kestää/häipyä/kuolla pois?
ap
Muita vaihtoehtoja on tarjottu. Et ole niihin tarttunut. Tässä yksi isää: pariterapia.
Kuten mitä on tarjottu? Kerrottu mitä kaikkea minun pitää tehdä toisin, enemmän, paremmin ja syytetty, että minä vien mieheltä tilan.
Kukaan ei ole sanonut, mitä miehen pitää tehdä.
Syy on kaadettu minun niskaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
Monet naiset tekevät noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Ja mitähän se auttaa että minä menen vielä enemmän solmuun? Itsetutkiskelen päivät pääskytysten.
Ja miksi kysyt että mitä haluan, jos kerran mitään muuta ei ole tarjolla kuin kestää/häipyä/kuolla pois?
ap
Muita vaihtoehtoja on tarjottu. Et ole niihin tarttunut. Tässä yksi isää: pariterapia.
Kuten mitä on tarjottu? Kerrottu mitä kaikkea minun pitää tehdä toisin, enemmän, paremmin ja syytetty, että minä vien mieheltä tilan.
Kukaan ei ole sanonut, mitä miehen pitää tehdä.
Syy on kaadettu minun niskaani.
Nyt kyllä luet näitä kommentteja vähän värittynein lasein. Totta kai täällä sulle (eikä miehellesi) niitä neuvoja jaellaan tilanteeseessasi, koska se olet sinä joka olet täällä keskustelemassa! Monet ovat myös kompanneet kokemustasi. Etkö oikeasti ole huomannut yhtäkään neuvoa, jossa sinua ei syytettäisi ?! Ystävällisetkin neuvot tulkitset ilmeisesti siten, että sinun pitäisi "tehdä enemmän, paremmin"? Voit tietenkin olla tekemättä mitään asian eteen enempää tai toisin kuin ennekään ja purkaa sitten taas palstalle harmiasi. Ei minua haittaa. Tai sitten voidaan kaikki myös täällä päivitellä miten miehen pitäisi toimia toisin.
Otat hirveän herkästi ehdotukset ja neuvot näköjään syytöksinä. Mutta ei me sitä miestä pystytä oikein nyt neuvomaan kun se ei ole täällä keskustelemassa. Tai pyydä se tänne myös keskustelemaan? Jos ei, niin kyllä se olet sinä, jolle ehdotukset pääasiassa osoitetaan. Ja se olet sinä, joka sille miehelle voi puhua.
Joku oli kommentoinut tilan viemisestä. Hän mainitsi, että tällä hetkellä se on mies joka vie kaiken tilan, mutta neuvoi, että pitää varoa, ettet ala koston tielle, jolloin on vaarana että asiat kääntyykin toisin päin. Eli sua ei syytetty siitä että viet kaiken tilan...
Perinpohjaista keskustelua on ehdotettu useampaan kertaan. Et ole kommentoinut, että oletko sitä kokeillut kuitenkin jo? Jos et, niin siinä olisi yksi hyvä keino koittaa muuttaa asiaa. Toinen keinon mitä on ehdotettu, että muuttaisit jotenkin toimintaasi siinä ongelmatilnateessa, kun mies alkaa taas paasaamaan. Tämä ei tarkoita, että se olisit ollut sinä joka alunperin on toiminut jotenkin väärin! ei, vaan se on eräs keino saada toisenkin käytös mahdollisesti sitä kautta muuttumaan.
Pystyttekö yleensä keskustelemaan vaikeammistakin aiheista keskenänne? Jos kommunikoinnisssa on ongelmia ja tulee paljon väärinkäsityksiä jne, niin silloin keskustelussa voisi olla kolmas osapuoli hyödyksi, eli pariterapia.
Vai miten itse luulet että ongelmanne voisi ratketa (ja esim. mies ainakin vähentäisi paasaamistaan. Ja sinä mahdollisesti ymmärtäisit miehen tarkoitusperiä paasaamiseen, mikä ei välttämättä ole tietoinen sinun alentamisesi, vaikka voi toki huonossa tapauksessa niinkin olla. Siinä tapauksessa suosittelisin eroa.)
Emme tunne teitä, joten täällä nyt on heitelty erilaisia vaihtoehtoja. Ei kaikkia tarvitse ottaa niin tosissaan, jos ne eivät osuneet oikeaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Ja mitähän se auttaa että minä menen vielä enemmän solmuun? Itsetutkiskelen päivät pääskytysten.
Ja miksi kysyt että mitä haluan, jos kerran mitään muuta ei ole tarjolla kuin kestää/häipyä/kuolla pois?
ap
Muita vaihtoehtoja on tarjottu. Et ole niihin tarttunut. Tässä yksi isää: pariterapia.
Kuten mitä on tarjottu? Kerrottu mitä kaikkea minun pitää tehdä toisin, enemmän, paremmin ja syytetty, että minä vien mieheltä tilan.
Kukaan ei ole sanonut, mitä miehen pitää tehdä.
Syy on kaadettu minun niskaani.
Vaikka "syy tai vika" olisi miehessä, niin sinä voit tehdä silti asian eteen jotakin...voit toki odotella myös että mies itsekseen tajuaa lopettaa sen liian neuvomisen ja paasaamisen...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
Kuulostaa ikävältä ja ahdistavalta. Milloin tällainen käytös on tullut kuvioihin? Oletko koittanut muuttaa asiaa jollakin tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
On käynyt selväksi mikä sua riepoo jo moneen kertaan. Ja ymmärrän että sua ärsyttää tuollainen. Tulkitset miehen toiminnan niin, ettei mies arvosta tekemisiäsi ja osaamistasi. (Mikset muuten kysyisi häneltä suoraan että arvostaako?)
Sua ei sitten edelleenkään kiinnostaisi kuitenkaan ratkaista tätä ongelmaa? Pystyt ilmeisesti näkemään asian vain omasta näkökannastasi. Ei sillä tavalla asioita ratkaista. Ihan sama vaikka olisit "oikeammassa". Sivuutat tuon edellisen kirjoittajan rakentavassa hengessä kerrotut hyvät pointit täysin, etkä vastaa niihin mitään. Tuon perusteella nopeasti arvioisin että myös sulla saattaisi olla parannettavaa toisen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä. Oletko edes kysynyt mieheltäsi miksi hän luennoi? Keskustellut asiasta rauhassa ja rakentavasti? Vai oletko vain tiuskinut että lopettaisi paasaamisen..
Haluatko muutosta vai haluatko vain olla oikeassa, ärsyyntynyt ja haukkua miestä?
-eri
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap
Ahhahhhaa, aivan ihanaa! Tohtorisnainen, kysyn vaan, että kenen toimintaan ja ajtuksiin sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa? Kenen käyttäytymistä voit muuttaa? Kukahan se olisi?
Ja mitähän se auttaa että minä menen vielä enemmän solmuun? Itsetutkiskelen päivät pääskytysten.
Ja miksi kysyt että mitä haluan, jos kerran mitään muuta ei ole tarjolla kuin kestää/häipyä/kuolla pois?
ap
Muita vaihtoehtoja on tarjottu. Et ole niihin tarttunut. Tässä yksi isää: pariterapia.
Kuten mitä on tarjottu? Kerrottu mitä kaikkea minun pitää tehdä toisin, enemmän, paremmin ja syytetty, että minä vien mieheltä tilan.
Kukaan ei ole sanonut, mitä miehen pitää tehdä.
Syy on kaadettu minun niskaani.
Vaikka "syy tai vika" olisi miehessä, niin sinä voit tehdä silti asian eteen jotakin...voit toki odotella myös että mies itsekseen tajuaa lopettaa sen liian neuvomisen ja paasaamisen...?
Kyllä hänelle on siitä sanottu. Ei ole oman tajuamisen varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Kun en minä edes kommunikoinut hänen kanssaan! Kommunikoin kaikessa rauhassa lapseni kanssa. Kaikki sujui, viestintä pelasi. Sitten siihen ilmaantuu tämä The Tulkkaaja, joka paasaa jo kaikin puolin selvää asiaa varttitunnin. Pönöttää keskellä eteistä ja paasaa. Tiellä.
Kyse on siitä, että hän tunkee siihen minun ja lapseni/lasteni väliin tulkkaamaan ja selostamaan näille puheitani. Ei siitä että minä en lyhytsanaisena jaksaisi keskustella jaarittelijan kanssa.
ap
Hei AP, en kommentissani ottanut oikeastaan kantaa tuohon nimenomaisen eteisessä sattuneeseen tapaukseen vaan puhuin yleisemmällä tasolla. Kirjoitat, että mielestäsi ongelmana on miehen tulkkaus ja selostus - se on tullut kaikille ketjua lukeneille jo moneen kertaan selväksi. Yritin kommentissani omien kokemusteni pohjalta antaa vinkkejä, miten ongelmaa voisi yrittää ratkoa keskustelemalla ja yhteen hiileen puhaltamalla. Jostain syystä et vastauksessasi ollenkaan tarttunut näihin ratkaisuehdotuksiin ja pohtinut, voisivatko ne toimia teidän tapauksessanne. Haluatko siis ratkaista ongelmanne vai et? Ehkä ymmärsin sinut väärin ja tarkoituksesi on vain avautua ja saada samanmielisten sympatiaa. Sekin on ihan ok, vaikkei ehkä kovin rakentavaa.
Vielä on pakko kommentoida tuota huomiotasi, että ethän edes alunperin puhunut miehelle vaan lapselle. Jos ongelma on mielestäsi siinä tavassa, jolla mies osallistui tilanteeseen, niin ymmärrän kyllä - miehesi luennointi kuulostaa tosi ärsyttävää tavalta. (Olisi riittänyt, jos hän olisi esim. kompannut sinua yhdellä lauseella.) Jos taas mielestäsi ongelmana on se, että mies ylipäätään osallistui tilanteeseen, niin silloin ollaan jo aika vaarallisilla vesillä. Tällä hetkellä mies vie sinulta liikaa tilaa luennoinnillaan, mutta ratkaisu ei voi olla se, että mieheltä viedään kaikki tila. Toivottavasti sinulla on malttia pidättäytyä kostosta ja etsiä parempaa tasapainoa parisuhteeseen. Ei muuta kuin tsemppiä!
Minähän en ole vienyt mieheltä tilaa, vaan hän vie tilan minulta. Opastaa suunnilleen kaikkia tekemisiäni ja tulkkaa puheeni lapsilleni. Puuttuu kaikkeen. Häilyy ympärillä ja vahtii kuin pahin pomo.
Viestii siis käytännössä kaikin tavoin sekä minulle että lapsille, että minä en osaa mitään eikä minulla ole mitään arvovaltaa.
Ap
Monet naiset tekevät noin.
Tästä käytöksestä ei silloin syytetä sitä miestä.
Nyt kun mies tekee näin, taas syy on naisen.
Minä yritin tuossa aiemmin ehdottaa joitain rakentavia ratkaisuja. Ei AP edelleenkään tarttunut niihin, vaan väänsi sanani päinvastaisiksi ja jankuttaa edelleen miehen tavan ärsyttävyyttä. Näin AP ainakin tällä palstailukäytöksellään antaa aika erikoisen kuvan kyvyistään kommunikoida toisten kanssa ja toimia rakentavasti. Toivottavasti AP ei toimi samoin kotonaan. Vaan jos toimii, niin kyllä silloin taitaa parisuhteessa olla vikaa niin sysissä kuin sepissäkin!
Minulle tämä riittää ja poistun takavasemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Minä yritin tuossa aiemmin ehdottaa joitain rakentavia ratkaisuja. Ei AP edelleenkään tarttunut niihin, vaan väänsi sanani päinvastaisiksi ja jankuttaa edelleen miehen tavan ärsyttävyyttä. Näin AP ainakin tällä palstailukäytöksellään antaa aika erikoisen kuvan kyvyistään kommunikoida toisten kanssa ja toimia rakentavasti. Toivottavasti AP ei toimi samoin kotonaan. Vaan jos toimii, niin kyllä silloin taitaa parisuhteessa olla vikaa niin sysissä kuin sepissäkin!
Minulle tämä riittää ja poistun takavasemmalle.
Kiitos
Kovastipa on käyty tohtorin kanssa kahvilla. Litran mitta mukana.
Mä tunnistan ihmistyypin liiankin hyvin.
Meillä tuollainen tulkkaaja ja äidin puolesta puhuja oli isäpuoli. Äitini käyttäytyi jossain vaiheessa kuin teinityttö, meni mielenosoituksellisesti syömään toiseen huoneeseen tai raivosi paiskomalla tavaroita, niin mies kulkee perässä ja selostaa meille lapsille mikä äitiä ärsyttää ihan kuin se käytös olisi ollut oikeutettua. Jossain vaiheessa miehestä kuoriutui tuollainen ihme jankuttaja, joka selosti ihan yksityiskohtaisesti kaikkea eikä saanut katkaistua juttuaan millään ja miettikää miten murroisikäisen hermot olivat koetuksella kun kuulee sadannen kerran jonkun yksityiskohtaisen selostuksen asiasta minkä kaikki järkevät olennot tietävät. Mies seisoi yleensä tietokoneen vierellä selostamassa miten sähköposti toimii ja sain kuulla sadannen kerran miten joku juttu pelaa, vaikka oli edellisellä kerralla selittänyt kaikki samalla tavalla.
Pelottavinta oli, että tuo jankutus alkoi samoihin aikoihin kun mies alkoi ryypätä ihan hirveästi, mutta siihen jankutukseen ei kuitenkaan tarvittu humalatilaa. Pelkkä mielenkiinto selittää jotain riitti siihen, että äijä seisoi tientukkeena eikä suostunut pitämään sitä suutaan kiinni millään. Muistan että joskus kahnaukset menivät aika pahoiksikin, kun äijä seurasi ympäri kämppää ja "hölöhölöhölö" eikä uskonut vaikka sanoi tosi pahastikin välillä.
Luonnollisesti tämäkin oli teinin vika.
Kyseinen kirjoittaja ei edes ollut tajunnut mistä on kyse mutta silti jakoi neuvojaan, joiden perusydin on se, että minun pitäisi toimia jotenkin toisin ja olla jotenkin toisenlainen.
ap