Lue keskustelun säännöt.
Inhoan miehen tapaa tulkata sanomiseni lapsille
07.06.2018 |
Jos sanon että pitää laittaa paksu fleece koska mennään saareen, mies selittää selkokielellä lapselle (iso lapsi) että merellä tuulee enemmän kuin maalla ja siksi siellä on kylmä.
Jokaikiseen asiaan tunkee selittämään tieteellisesti tai tulkkaamaan toisilla sanoilla sen mitä sanon. Ihan kuin valvoisi pomona ympärillä.
Raivostuttavaa!
Kommentit (164)
Jos mies on vähän sellainen aspergertyyppinen höpöttäjä niin tuskin siitä koskaan muuttuu. Mulla samanlainen tekniikan tohtori miehenä ja voi niitä monologeja välillä. Onneksi hyvät puolet voittaa huonot :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin kerro miehelle, että et pidä hänen käytöksestään, ja hänen tulee lopettaa se välittömästi. Sitten ota jokin merkki, jonka otat aina esille kun mies aloittaa. Vaikka äänekäs jalkapallotorvi, jolla töräytät miehen naamaan aina kun hän yrittää alkaa lässyttää. Eiköhän aika nopeasti synny jonkinlaisia tuloksia.
Meillä vaimo tekee tuota. Ei se haittaa muuten, mutta olen unohtanut yleensä koko asian siinä vaiheessa, kun luento loppuu, ja lapsikin on lähtenyt jo muihin hommiin.
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikös tohtori tiedä, että fleece on muovia ja siitä irtoaa pesun yhteydessä mikromuovia, joka päätyy vesistöön? Vain totaali idiootti käyttää nykyään fleeceä.
Itse olen sitten varmaan idiootti, kun käytän fleeceä vielä nykyään. Minulle ei villa sovi, joten olen todennut fleecen sopivaksi. Muuten sitten huolehdin, että kuorinta-aineet ja kosmetiikka ei muovia sisällä. Ja itse pesen tuota fleeceä aika harvoin ( yleensä jokin toinen paita alla) että tuskin sillä on merkitystä asiaan. Sen takia en haluasi, että olisin automaattisesti jokin ympäristön pilaaja. Olen muuten myös kasvissyöjä. Olkoon ne fleecet sitten oma paheeni. Uusia en varmaan osta, mutta vanhoja käytän ja en käy "kenenkään kimppuun" jos joku fleeceä käyttää. Ja en ole ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa a, meillä mies seisoo eteisessä valmiina lasten kanssa ja selittää kuinka "äitiä aina odotetaan" juu niin odotetaan, äiti on pistänyt lapsille Aamupalat, pakannut kaikkien tavarat, vaatettanut lapset ja nyt laittaa vielä itsensä. Mies on herännyt ja pistänyt kengät jalkaan. Se on semmosta.
Tää on niin tuttua! Jos pitäisi olla kiireellä lähdössä johonkin, mies istuu kännykkä kädessä sillä välin kun imetän vauvan. Sitten tyrkkään vauvan hänelle ja alan pukea 3-vuotiasta. Mies vain istuu sylissään vauva, jolla märkä vaippa. Kun kolmevuotias on valmis, otan vauvan, vaihdan vaipan ja puen. Mies on avannut tv:n, joka herättää myös kolmevuotiaan huomion ja se kävelee hiekkaisissa ulkotamineissaan olohuoneen matolle. Siirrän vauvan lattialle. Laitan koiran valjaisiin, otan vesipullon ja kakkapussit. Kolmevuotias alkaa riisua itseään, mies on siirtynyt tekemään voileipää itselleen. Otan päälleen oksentaneen vauvan, vaihdan sen vaatteet. Kutsun leipää syövää miestä, joka vastentahtoisesti ottaa raivoavan vauvan siksi aikaa että vedän ulkovaatteet päälle. Olen valmis lähtemään. Odotamme käytävässä miestä, joka alkaa etsiä housujaan. Koko tämän ajan mies on ollut tietoinen siitä, että meillä on kiire lähtö. Sitten ihmettelee, että vaikutan äreältä.
En kyllä jaksaisi itsekään tuota kuunnella. Omatkin vanhemmat harrastivat aikoinaan tätä, mutta yleensä olivat "tasaväkisiä", kun molemmilla oli selkeät luennoimisen kohteet. Lopettivat sitten vasta, kun tajusivat minun tietävän jo enemmän monista asioista kuin he.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, tuntuu, että teillä on miehen kanssa tosi erilainen kommunikointityyli. Sinä ainakin näissä kommenteissa kirjoitat lyhyesti ja nasevasti. Mies taas ilmeisesti puhuu pitkään ja juurta jaksain, minkä koet luennoinniksi. Ehkä mies tekee näin omista lähtökohdistaan ts. hän kokee tällaisen perusteellisemman tyylin selkeämmäksi / itselleen tarpeelliseksi, eikä ymmärrä, että sinulle riittäisi vähempikin?
Kiinnitin huomiota siihen, että olet miehelle jo monta kertaa sanonut, että "älä paasaa" tai muuta vastaavaa. Mutta jos hän kaipaa perusteellisempaa kommunikointia, niin hän ei välttämättä ymmärrä tuota tokaisuasi! Oletteko siis koskaan puhuneet tästä ongelmasta pidempään niin, että olisit selittänyt miehelle, mitä tarkoitat tuolla "paasaamisella" ja miltä se sinusta tuntuu? Tai onko mies saanut tilaisuutta kertoa, mihin hän pyrkii? Hän ei välttämättä tee tuota pahantahtoisesti, vaan yrittää olla avuksi / osallistua / keskustella, mutta toteutustapa ontuu. Entä oletteko puhuneet, miten voisitte yhdessä löytää ratkaisuja? Tätä keskustelua ei toki kannata käydä siinä eteisen lähtörumban aikana tai jos jompikumpi on kovin hermostunut. Mielummin palaa asiaan jonain rauhallisena hetkenä.
Meillä on miehen kanssa ollut (puolin ja toisin) muutamia tällaisia toista ärsyttäviä tapoja. Ei siihen oikein muu auta kuin istua alas ja pyrkiä yhteisymmärrykseen, jonka jälkeen vasta on mahdollista etsiä joku ratkaisu. Yleensä se vaatii molemmilta joustoa ja työtä. Siinäkin tapauksessa, että päädytte (yhdessä!) siihen, että mies pyrkii luennointitavasta eroon, sinultakin vaaditaan pitkää pinnaa ja tukea. Muutos tapahtuu hitaasti ja toisen yritykset pitää tunnustaa. Yksi hyvä konsti on myös sopia vaikka jokin käsimerkki, jolla voit hienovaraisesti ja ystävällisesti muistuttaa miestä,että "hei nyt meni taas luennointivaihde päälle". Kun merkki on yhdessä sovittu, toinen ei sen käytöstä loukkaannu vaan saa tukea omaan prosessiin.
Tässä on asiaa. Ymmärrän miestä, sillä itse en todellakaan voisi ajatuksiani koskaan lapselle laukoa päin naamaa, mietin aina ensin, mitä sanon.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä jaksaisi itsekään tuota kuunnella. Omatkin vanhemmat harrastivat aikoinaan tätä, mutta yleensä olivat "tasaväkisiä", kun molemmilla oli selkeät luennoimisen kohteet. Lopettivat sitten vasta, kun tajusivat minun tietävän jo enemmän monista asioista kuin he.
No mikset sitten tehnyt siten kuin heidän mielestään oli järkevää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä jaksaisi itsekään tuota kuunnella. Omatkin vanhemmat harrastivat aikoinaan tätä, mutta yleensä olivat "tasaväkisiä", kun molemmilla oli selkeät luennoimisen kohteet. Lopettivat sitten vasta, kun tajusivat minun tietävän jo enemmän monista asioista kuin he.
No mikset sitten tehnyt siten kuin heidän mielestään oli järkevää?
No minähän tein ja yritin viimeiseen asti olla se kiltti nuori. Sitten vaan tuli mitta täyteen ja sanoin etten ole mikään tyhmä ja tajuan kyllä paljon itsekin.
Voi hyvää päivää näitä snobien ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla ex-mieheni? "Tulkkasi" kaiken mitä sanoin, kumma kun ei gynellekin tunkenut mukaan selventämään että" häntä kutittaa vulvasta!"
Minä tyrkkäisin pyykit paasaajan syliin, ärähtäisin että tee itse ja lähtisin vaikka kahville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin kerran tuollaisen miehen kanssa, ihana mies muuten mutta kun tuli aina selittämään miten joku asia pitää tehdä ja saattoi pitää pitkiäkin luentoja jostain jauhelihan oikeaoppisesta paistamisesta ! Kerran sitten paloi päreet kun pyyhin jääkaapin ovea ja selän takaa alkoi kuulua paasausta veden lämpötilasta ja mikrokuituliinoista, tirvaisin rätillä ja käskin häipyä sekä jättää vara-avaimen pöydälle .
Itse en kuuntele miestä kun innostuu paasaamaan. En valitettavasti ole kiinnostunut nippelistä, saati arkisen asian kertaamisesta. Teen muuta, luen uutisia tms ja hän saa höpöttää taustalla.
Käly harrastaa samaa, ja kohteliaisuudesta on kuunneltava. Hänen vanhempansa ovat opettajia joten ehkä tulee sieltä. Meinaan nukahtaa pystyyn, kun hän luennoi esimerkiksi koiran käyttäytymisestä joka pohjautuu villieläimen......... Tässä kohtaa totean "mmm, mmm aivan. --Mites se meditointi on alkanut?"
Miksi näissä aloituksissa pitää aina jättää kaikki olennaiset yksityiskohdat pois ja selitellä tapausta auki viidentoista kommentin verran?
"Mies viilsi puukolla, auttakaa! Lapsi on kauhuissaan!"
"Niin siis ei se mua puukottanut"
"Niin siis lapsi on 17-vuotias"
"Niin siis mies itseasiassa leikkasi veitsellä lihaa. Lapsi on vegaani ja siksi raivostui kun isä syö lihaa."
Minusta tuo kuulostaa ihan kivalta, että selitetään, miksi jotain pitää tehdä vaikka onkin iso lapsi kyseessä. :) Ei lapset nyt niin fiksuja kuitenkaan ole vielä kun eivät itse huolehdi kaikista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa ihan kivalta, että selitetään, miksi jotain pitää tehdä vaikka onkin iso lapsi kyseessä. :) Ei lapset nyt niin fiksuja kuitenkaan ole vielä kun eivät itse huolehdi kaikista asioista.
Itsekin vielä aikuisena toivoisin, että joku sanoisi vaikka, että et pärjää pelkällä hupparilla, laita vielä takki.
:DD