Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi miehet ei näe syy-seuraussuhteita ja osaa ennakoida arjessa? Pt4
04.06.2018 |
Olen nähnyt tämän toistuvan useissa miehissä ja parisuhteissa. Useat miehet ei tunnu hoksaavan, että jos nyt jättää jotain siivoamatta, se kostautuu myöhemmin. Tai jos suunnittelee ruokia etukäteen, ei kaupassa tarvitse rampata joka päivä, ja aikaa jää muulle.
Oma mieheni esim tuskailee pyykkäyksen kanssa ja kuinka sitä kertyy paljon. Yritän neuvoa, että jos pyykkäisi lähes päivittäin, niin valtavaa pyykkivuorta ei ehtisi kertyä. Mies ruttaa pyykit ahtaasti osaan telineeseen niin, että kaikki pyykit eivät kuivu kunnolla, jäävät ruttuun ja osa jopa haisemaan. Olen yrittänyt nätisti vinkata, että kannattaa käyttää koko telineen pinta-ala hyödyksi ja asetella pyykit nätisti suoraksi, jotta pyykit kuivuvat nopeammin ja paremmin (ja on miellyttävämpi käyttää). Silti mies ei ota näitä vinkkejä huomioon, vaan aina on tämä sama ongelma.
Häneltä saattaa loppua puhtaat alushousut, ja pukee päälle uimahousut. Tulee minulle ihmettelemään, että miksen muistuta häntä ostamaan lisää boksereita. Itse ihmettelen takaisin, että miten edes tietäisin, että hänellä on bokserit loppu, kun en ratsaa hänen vaatekaappiaan äidin tavoin.
Enemmän tämä ilmiö minusta näkyy ja haittaa lapsiperheissä. Äiti on usein perheen projektipäällikkö ja hoitaa suunnittelut ja ennakoinnit ja perheen lapset on ne, joihin laiminlyönnit sattuvat. Onko niin, että naisilla on tippaleipäaivot ja miehillä putkiaivot?
Tämä keskustelu on nyt neljättä kertaa täällä. Keskustelu on pysynyt asiallisena, mutta aina tämä poistuu.
Kommentit (155)
Varmaan se liittyy siihen malliin, mikä on kotoa opittu (ehkä juontaa juurensa sota-ajan naisista). Eli pitää sitten kouluttaa se puoliso uusiksi. Voi tuntua helpommalta tehdä itse kaikki, mutta asioitahan voi arvioida yksitellen: tuon teen mieluiten itse, tuon voin opettaa, tuolle on ihan sama...
Tässä minä neuvon, vaikka olen samanlainen lähes kaikesta loppuvastuussa oleva projektipäällikkö itsekin. Omassa lapsuudenkodissani ei ehkä ollut projektipäällikköä, ennemmin hieman kaoottista ja jokainen huolehti lähinnä omista asioistaan, minkä vuoksi olen oppinut huolehtimaan asioistani itsenäisesti. Anoppi taas on selkeä projektipäällikkö ja huolehtii aina ja kaikista. Mies kyllä huolehtii tietyt asiat ihan itsenäisesti, mutta niissä ei montaa muistettavaa asiaa ole. Lähinnä auton katsastus ja renkaiden vaihto yms. kerran pari vuodessa tapahtuvat. Tekee myös kotitöitä, mutta jälkijättöisesti sitten kun siivo hermostuttaa tms. Muistamista, ja kokonaisuuksien, raha-asioiden ja aikataulujen hallintaa hän ei hoida. Juuri niitä stressaavia asioita siis. Näiden taustojen vuoksi olemme ajautuneet tähän jakoon vahingossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mies ei näe syy-seuraus suhdetta.
Mutta miksi naiset eivät ymmärrä, että pyykit tulee silittää mahdollisimman pian niiden kuivuttua, eikä jättää niitä läjään odottamaan parempaa huomista?
mies_ kirjoitti:
Olen opetellut "olemaan väärässä" enkä puutu tai neuvo asioiden hoitamisessa.
Näen jo kaukaa useamman eri skenaarion, joka voi olla tulossa toiminnan tai valintojen seurauksena. Sitten vain jään seuraamaan mikä niistä toteutuu.
Onhan sekin tietenkin, että joissain perheissä nainen on se hirmuhallitsija, ja kaikki mitä hän tekee on oikein. Siinäkään ei tasa-arvo toteudu ja silloin miehellä voi olla tukalat paikat yrittää pysyä perässä.
Itse taas usein näen sen, että kun miehelle yritetään antaa sitä vastuuta perheessä, niin mies luistelee sieltä mistä aita on matalin tai väistelee vastuuta jotta voisi jatkossakin tehdä niin. En ymmärrä, kun kyseessä on koko perheen hyvinvointi? Olen minäkin laiska, mutta tahdon että rakastamillani ihmisillä on hyvä olla ja kannan siksi vastuuni arjenhallinnasta vaikka miten laiskottaisi.
Ap
Mieheni osaa kyllä käydä kaupassa, hoitaa ruuat, hoitaa omat pyykkinsä, mutta sellainen pienten asioiden huomioiminen jää.
Häneltä esim tippuu jotain ja hän ei katso mitä, vaikka toteaa kuulleensa äänen, kun kysyy. Hän ei hoksaa ottaa avaimia yläkerrasta mukaan kun on lähdössä alakerrasta ulos. Hän nappaa ampiaisen kiinni lasilla ja pahoilla, mutta ei mieti etukäteen, miten avaa oven (täällä ei avaudu yhdellä kädellä). Nää on hemmetin ärsyttäviä, etenkin kun on kyse siitä, että hän ei mieti minua. Ruokaa jättää kyllä eikä syö kaikkea, mutta monessa asiassa olen näkymätön.
Minä ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia, mutta tuo ärsyttää minua, joka ajattelee kaikesta aivan liikaa ja kärsii siitä.
Onneksi meille ei tule lapsia. Se metatyön määrä.
Vierailija kirjoitti:
Sinun miehesi ei ole yhtä kuin miehet. Oma mieheni asui yksin vuosia ennen kuin tapasimme. En olisi koskaan tavannut häntä uudestaan, jos hän olisi tullut treffeille ryppyisissä ja haisevissa vaatteissa, jotka on kuivattu mytyssä. En olisi koskaan alkanut seurustella hänen kanssaan ellen olisi nähnyt, että hän osaa hoitaa kotinsa.
Älä siis yleistä. Olet itse valinnut miehesi ja jos suostut kuuntelemaan valitusta kalsareiden puutteesta niin sekin on oma valintasi.
No ei tietenkään ole. Minulle tämä ilmiö näyttäytyy myös sukulaisten, ystävien ja työtovereiden kautta, mitä olen sieltä kuullut ja nähnyt. Oma miehenikään ei ollut mikään sottapytty kun tavattiin, vaan huolehti vaatteensa ja kotinsa. Olemme olleet jo useampia vuosia yhdessä ja tähän on tultu vähitellen. Molemmat luultavasti toistamme lapsuuden tiedostamattomia malleja ja mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää. Huomaan että itse koen suurempaa painetta kodin siisteydestä mitä mies, silloin kun on vieraita tulossa.
Ja se mitä olen lapsiperheissä todistanut, niin isä ei välttämättä tiedä lastensa vaatekokoa, ja äiti on se, joka niitä vaatteita käy säännöllisesti läpi, ennakoi milloin tarvitsee uusia ja milloin ostaa talvitakkia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tehnyt videot vanhan taloni (öljykattilan vaatimat toimenpitteet jne.) hoitamisesta poissaollessani. Kuvasin videot myös teinilapsilleni tiskikoneen/pyykkikoneen käytöstä, kissanvessan siivouksesta, että mistä löytyy kakkapussit jne. Todella kätevää, ja samalla poistuu vastuu näyttää asiat aina uudestaan, kun se jolle video on lähetetty, voi ihan itse sieltä asian tarkistaa. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi luettelemasi asiat kuuluu naisen hoitaa.
Kumallista prinsessa leikkiä, ollaan olevinaan jotain päälliköitä eikä hoideta hommia.
Ja jos olis ees ammattitaitoinen projektipäällikkö niin hommat hoituis.
Mutta on kädetön ja osaamaton.
Vain valittamisen osaat!!!Tämähän on selvä provo, mutta vastaan silti. Tähän väliin mainitsen, että oli tämä tutkimus (en muista tutkimusta, mutta sitä on täällä palstalla ja iltasanomissa mainittu), että naiset tekee tutkitusti yhä enemmän kotitöitä. Prosenttimäärä oli jotain naiset 60% miehet 40% suuntaa, että eroa oli ihan selkeästi. Sen lisäksi on tämä ajatustyö, joka täytyy myös toisen puolesta tehdä. Työtehtäviä voi delegoida, mutta ajatustyön delegointi muuttuu hankalammaksi, varsinkin jos puhutaan lapsiperheestä, jossa on tärkeää että asioiden hoito luistaa mallikkaasti.
ApVain olemattomilla aivokapasiteetilla oleva nainen voi esittää että arjen pyöritys vaatii ajatustyötä, kyllä arjen kuuluu sujua ihan selkäytimellä.
Selityksiä löytyy mutta mitään järkevää toimintaa ap.lta ei voine odottaa?!
Haha, ihmiset jotka ei ymmärrä metatyötä. Enpä haluaisi käydä sinun kodissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noi luettelemasi asiat kuuluu naisen hoitaa.
Kumallista prinsessa leikkiä, ollaan olevinaan jotain päälliköitä eikä hoideta hommia.
Ja jos olis ees ammattitaitoinen projektipäällikkö niin hommat hoituis.
Mutta on kädetön ja osaamaton.
Vain valittamisen osaat!!!
Tässä tätä tyypillistä mieslogiikkaa ja osittain vastaus kysymykseesi. Eikä nämä tällaiset edes trollaa. Pojilta ja miehiltä vaaditaan ihan käsittämättömän vähän tässä kulttuurissa. Yhtä avuttomia tyttöjä pidettäisiin hieman heikkolahjaisina. Älkää väittäkö, ettette ole huomanneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi luettelemasi asiat kuuluu naisen hoitaa.
Kumallista prinsessa leikkiä, ollaan olevinaan jotain päälliköitä eikä hoideta hommia.
Ja jos olis ees ammattitaitoinen projektipäällikkö niin hommat hoituis.
Mutta on kädetön ja osaamaton.
Vain valittamisen osaat!!!Tämähän on selvä provo, mutta vastaan silti. Tähän väliin mainitsen, että oli tämä tutkimus (en muista tutkimusta, mutta sitä on täällä palstalla ja iltasanomissa mainittu), että naiset tekee tutkitusti yhä enemmän kotitöitä. Prosenttimäärä oli jotain naiset 60% miehet 40% suuntaa, että eroa oli ihan selkeästi. Sen lisäksi on tämä ajatustyö, joka täytyy myös toisen puolesta tehdä. Työtehtäviä voi delegoida, mutta ajatustyön delegointi muuttuu hankalammaksi, varsinkin jos puhutaan lapsiperheestä, jossa on tärkeää että asioiden hoito luistaa mallikkaasti.
ApVain olemattomilla aivokapasiteetilla oleva nainen voi esittää että arjen pyöritys vaatii ajatustyötä, kyllä arjen kuuluu sujua ihan selkäytimellä.
Selityksiä löytyy mutta mitään järkevää toimintaa ap.lta ei voine odottaa?!
Sulla ei varmaan ole lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei näe syy-seuraus suhdetta.
Mutta miksi naiset eivät ymmärrä, että pyykit tulee silittää mahdollisimman pian niiden kuivuttua, eikä jättää niitä läjään odottamaan parempaa huomista?
Ei minulla ole yhtään vaatekappaletta mikä pitäisi silittää pesun jälkeen. T. Nainen
Voisitteko ikinä kuvitella, että nainen valittaisi miehelle omien puhtaiden pikkuhousujensa loppumisesta? ”Mikset sä ostanut mulle uusia? Mikset ole pessyt?”
Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on äiti ja tytär. Me olemme molemmat akateemisesti lahjakkaita. Tyttäreni pääsi juuri ylioppilaaksi neljällä ällällä ja kahdella eximialla. Minä olen tutkija. Molemmat hajamielisiä professoreita. Meistä ei kumpikaan koe mitään iloa kotitöistä tai kiinnosta onko puhtaita alkkareita. Jos ei ole, laitetaan kone pyörimään. Kotityöt tee ketään muita kuin OCD-ihmisiä onnelliseksi ja niitäkin vaan ahdistaa kun ei ole kaikki valmista.
Poikaystäväni on pilkuntarkka tippainsinööri, jolla on jokainen nippeli oikeassa paikassa. Emme aio ikinä muuttaa yhteen, koska siitä tulisi niin paljon kitkaa.
Kun lapsi oli pieni, tein vähemmän töitä ja vähemmän vaativia jolloin jäi kapasiteettiakin miettiä pyykkejä ja tarhareppuja ja lääkärikäyntien ajoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään suunnitella koko viikon aina etukäteen, pyykinpesut, ruuanlaitot ja siivoamiset. Silloin aikaa riittää mukavasti omiin harrastuksiin.
Ystäväni aloittaa ruuanlaiton tiskaamalla altaassa olevat astiat puhtaaksi. En voisi kuvitella itseäni hänen saappaisiin.
Tapailin joskus erästä neitiä, jolla arjenhallinta ei ollut hallussa. Hän aloitti ruuanlaiton kauppaan menemällä, vessaa ei pessyt koskaan ja likaisia vaatteita pyöri pitkin lattiaa. Voivoitteli sitä kuinka hänen elämänsä on pelkkää kaaosta.
Syy-seurausongelmia esiintyy yhtälailla miehissä että naisissa. :-)
M25
Esiintyy kyllä joo. Itsekin olen oppinut paljon järjestelmällisemmäksi mitä olin (ja alkutilanne oli siis se, että en tiennyt mitään arjenhallinnasta ja siivouksesta) ja mieluusti suunnittelisin koko viikon etukäteen. Mutta mennään kompromissilla, ja on yksi siivouspäivä ja vastuualueita eikä sen isompaa suunnitelmaa miehen kanssa.
Ap
Eiköhän johdu siitä, että lapsuudenkodissa mies on hemmoteltu prinsessa ja tytöltä odotetaan kodinhoitoa. Näin ainakin meillä oli. Veli sai osallistua siivoukseen, jos halusi. Minä sain huudot,ellei koti ollut tiettyyn aikaan tiettynä päivänä siivottu. Sekä tiskaaminen, siivoaminen että omat pyykit olivat täysin minun vastuullani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ADHD ja masennus, ja olen koko elämäni ollut kaoottinen 😁Vaikka ymmärränkin syy-seuraussuhteen, olo on liian saamaton ja ylivilkas suunnitteluun. Ja samaistun vahvasti tuohon että koska olen nainen, niin pitäisihän minun olla kodinhengetär. Olenpa useasti kuullut päivittelyä "ja vielä nainen!" jos vaikka jonkun kaaoskämpän haltijaksi on osoittautunut se nainen.
En tiedä onko edes sama asia sitten loppupeleissä.
Tuolla taustalla on ihan ymmärrettävää, että arjenhallinta ei luista yhtä hyvin. Mutta naisena joutuu silti usein kohtaamaan sen ajatuksen, että koti pitäisi olla siisti. Tytöiltä odotetaan kiltteyttä, ja pojat on poikia ja riehuu. Tämä ajatus on yhä vahvana.
ApJa on niin kauan kuin me naiset äiteinä ja puolisoina mahdollistamme sen.
Kokonaisuuksien hallinnassa, syy-seuraus -yhteyksien ymmärtämisessä ja järjestelmällisyyydessä on ihan yhtä lailla ongelmia niin miehillä kuin naisillakin. Itselläni ei ole näissä mitään ongelmaa, mutta koska työni on juuri tuota, vapaa-ajallani elän mielelläni kuin Ellun kana. Ruuanlaittoa lukuunottamatta en pidä mistään kotitöistä. Koska niitä on kuitenkin pakko tehdä, molemmat lapseni (tyttö ja poika) ovat saaneet rievun käteensä heti, kun oppivat nousemaan pystyyn ja lakkasivat työntämästä kaikkea suuhunsa. En kuitenkaan ole märissyt yksityiskohdista, vaikka joskus joudunkin etsimään perunankuorimaveistä tai muita tavaroita, koska ne eivät ole siellä, mihin minä ne yleensä laitan.
Totta! Itselleni oli tärkeää kuulla ilmiöstä, jotta tajusin olla mahdollistamatta (tai siis nyt edes yritän parhaani). Kasvatuksella on kuitenkin varmasti suurempi rooli, kun nämä asiat iskostuvat mieleen ja arvoihin ja saisi ne sosiaaliset paineet käännettyä niin, että molemmat ovat yhtä vastuussa, myös sillä tiedostamattomalla tasolla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En voi uskoa että mun mies on ainoa joka tekee lähes kaikkia kotitöitä paitsi ruokahuoltoa ihan pyytämättä ja itsenäisesti. Enemmän ja paremmin kuin minä. Ollaan myös sovittu että hänellä on päävastuu lapsen päiväkotiasioista. Ei ole todellakaan mahdotonta edes mörökölli-DI -miehelle osata myös arjen asioita.
Minullakin on ystävä jolla tilanne näin hyvin. Ja nykyään mieheni tekee myös (suunnilleen) itsenäisesti, kun vastuualueet on tietoisesti jaettu. Mutta silti paljon suunnittelutyötä jää minulle ja käy näitä miehen unohteluja, että miten se pyykkikone taas toimikaan. Kauppalistaa ei kirjoita laisinkaan, vaan menee muistin varassa, ja silloin unohtuu vaikka ja mitä ja kohta saa uudestaan mennä kauppaan. Itse taas kirjoitan ylös heti jos huomaan vessapaperien olevan vähissä, ja huomaan että mies tukeutuu paljon tähän, eikä itse tiedostamattaan tarkkaile tilannetta. Ja shampookin häneltä aina "yllättäen" loppuu ja joutuu käyttämään minun shampoota kunnes muistaa ostaa omansa. Pieniä asioita, mutta toistuvia arjessa, eikä mies ota vinkkejäni vastaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se liittyy siihen malliin, mikä on kotoa opittu (ehkä juontaa juurensa sota-ajan naisista). Eli pitää sitten kouluttaa se puoliso uusiksi. Voi tuntua helpommalta tehdä itse kaikki, mutta asioitahan voi arvioida yksitellen: tuon teen mieluiten itse, tuon voin opettaa, tuolle on ihan sama...
Tässä minä neuvon, vaikka olen samanlainen lähes kaikesta loppuvastuussa oleva projektipäällikkö itsekin. Omassa lapsuudenkodissani ei ehkä ollut projektipäällikköä, ennemmin hieman kaoottista ja jokainen huolehti lähinnä omista asioistaan, minkä vuoksi olen oppinut huolehtimaan asioistani itsenäisesti. Anoppi taas on selkeä projektipäällikkö ja huolehtii aina ja kaikista. Mies kyllä huolehtii tietyt asiat ihan itsenäisesti, mutta niissä ei montaa muistettavaa asiaa ole. Lähinnä auton katsastus ja renkaiden vaihto yms. kerran pari vuodessa tapahtuvat. Tekee myös kotitöitä, mutta jälkijättöisesti sitten kun siivo hermostuttaa tms. Muistamista, ja kokonaisuuksien, raha-asioiden ja aikataulujen hallintaa hän ei hoida. Juuri niitä stressaavia asioita siis. Näiden taustojen vuoksi olemme ajautuneet tähän jakoon vahingossa.
Varmasti on kotoa opittua, ja jäänteitä on yhä tässä yleisessä asenteessa. Olen tehnyt tuota "uudelleen kouluttamista", eli olemme tietoisesti sopineet vastuualueista niin että toisella ei ole sanottavaa kuinka asiat hoitaa, kunhan tulee hoidetuksi. Tietty olen antanut vinkkejä, kun mies on tuskaillut esim niiden pyykkien kanssa, mutta en muuten kerro koinka toivon lakanat viikattavan tietyllä tavalla, tai muuta tällaista turhaa päsmäröintiä. Perinteisiä miesten töitä ei nykyään enää juuri ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap ja lässyn lässyn monologi :D
No sinäpäs vasta kontribuoit tähän keskusteluun.
-ei ap
Alue: Aihe vapaa
Vain olemattomilla aivokapasiteetilla oleva nainen voi esittää että arjen pyöritys vaatii ajatustyötä, kyllä arjen kuuluu sujua ihan selkäytimellä.
Selityksiä löytyy mutta mitään järkevää toimintaa ap.lta ei voine odottaa?!