Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Köyhyydessä pahinta ei ole ruoasta ja vapaa-ajasta säästäminen vaan se, ettei ole valinnanvaraa
03.06.2018 |
Tämä ajatus on vaivannut minua siitä asti, kun tapasin erään sosiaalipuolen työntekijän muilla asioilla ja tulin maininneeksi siitä, kuinka jatkuva rahattomuus lannistaa ja passivoi. Ja sain vastaukseksi tyypilliset neuvot: lapset eivät tarvitse huvipuistoja vaan puistoretket eväiden kera riittävät, että Prismasta saa edullisesti punalapullista ruokaa iltaisin ja kuinka itse tekemällä säästää ruoasta. Hän kuulemma itsekin ostaa alennushintaisia tuotteita.
Mutta kun se on niin, että on ihan eri asia elää säästäväisesti kuin elää köyhyysrajalla. On eri asia ostaa punalaputettua sisäfileetä seuraavan päivän ruoaksi ex tempore kuin metsästää halvimpia kilohintoja ja laskea, miten saa alennusjauhelihasta mahdollisimman monen päivän ruoat. On eri asia leipoa lasten kanssa sämpylöitä vaihtelun vuoksi viikonlopun brunssin sijaan kuin leipoa niitä sen takia, ettei kaapissa ole muuta kuin sämpyläainekset. On eri asia skipata maksulliset huvit omasta tahdosta ja lähteä eväiden kanssa metsään, puistoon tai kirjastoon kuin mennä sinne samalle eväsretkelle viisi vuotta putkeen, koska ei voi muutakaan.
On eri asia säästää rahaa matkaa varten tai sukanvarteen kuin säästää rahaa, koska on pakko.
Oman tunnelin päässä alkaa näkyä hiljalleen valoa vakityöpaikan vuoksi, mutta siitä huolimatta en tule koskaan unohtamaan sitä, kuinka näköalattomaksi köyhyys tekee ja kuinka kapeaksi elämä käy, kun ei ole rahaa kuin kaikista välttämättömimpään. Minun suustani ei tule koskaan lipsahtamaan mitään "jätä erikoiskahvit väliin"-säästövinkkejä, kun minulla itselläni ei ole ollut vuosikausiin mahdollista tavata ystäviä kahvilassa edes tavallisen kahvikupillisen ääressä.
Kaiken lisäksi tutkitusti juuri jatkuva niukkuudessa eläminen on kaikista pahinta ja aiheuttaa valitettavasti sitä, että rahat tuhlataan silloin kun sitä on - köyhä siis käyttää veronpalautukset uuteen telkkariin osakesijoittamisen sijaan, koska ei pysty luottamaan tulevaisuuteen ja siihen, että rahaa ja muita resursseja olisi huomennakin. Ei tämä tietenkään koske kaikkia köyhiä tai pienituloisia, mutta tutkitusti kuitenkin monia. On yksinkertaisesti helpompi laittaa rahaa sinne sukanvarteen tai osakkeisiin, jos ei ole joutunut kokemaan vuosikausien niukkuutta elämän perusasioissa.
Kommentit (548)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Suhteellisesti köyhiä tulee aina olemaan ja se ei kerro mistään muusta kuin että tuloeroja yhteiskunnassa on. Suomessa on maailman pienimmät tuloerot. Oleellista on se pystyykö ihminen nostamaan tulotasoaan omilla valinnoilla eikä että paljonko köyhin osuus saa rahaa. Sitten kun ollaan siinä tilanteessa että ainoa tapa päästä pois suhteellisesta köyhyydestä on tukien jatkuva nostaminen, on yhteiskunta ja kaikki sen kannustimet tuhottu. Hyviä keinoja ovat siirtyminen työttömyydestä työllistymiseen, opiskelijasta työssäkäyvään ja jopa opiskelijasta työttömään, mielellään valmistumisen kautta. Myös esim. sairaudesta kuntoutuminen takaisin työkykyiseksi on yksi vaihtoehto. Vanhuuseläkkeellä tällainen siirtymä on epätodennäköistä ja siksi eläkeajan tuloja voisi miettiä vähän myös työikäisenä. Tällaista siirtymää pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Nimenomaan kannustimia pitäisi olla ja kuntoutumista pitäisi tukea. Nythän näistä kaikista on leikattu ja tilalle on tarjottu pelkkää keppiä leikkausten ja aktiivimallin muodossa. Palkkatyön tukemisen sijaan tarjotaan palkatonta työtä, joka on suora leikkaus myös työpaikoista.
Arvovalintoja. Yhteiskunnalle tulisi pitkällä tähtäimellä halvemmaksi tukea syrjäytymis- ja köyhyysriskissä olevia niin, että mahdollisimman monesta tulisi vielä veronmaksukykyinen työläinen tulevaisuudessa. Kepittämällä passivoidaan, lannistetaan ja ajetaan ihmiset entistä pahemmin nurkkaan sekä epätoivoisiin ratkaisuihin. Sitten nousee sote-menot, itsemurhaluvut ja rikollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen ihmisen pitäisi elää köyhyydessä osa elämästään. Mieluiten nuorena aikuisena.
On hirveän helppo "säästää" ostamalla lennot ja hotelli pakettimatkan sijaan. Tai käymällä ravintolassa lounasaikaan illallisen sijaan. Mutta koitappa säästää niin, ettet syö tiistaisin ollenkaan että saat lääkkeet maksettua, se on vähän haastellisempaa.
Opiskelijat elävät paljon tiukemmalla kuin suomen muut köyhät. Toki jotain alennuksia saa ja koulussa syöminen on halpaa, mutta jos koko kuun tulot on 470€, asumislisä mukaan lukien, sillä ei monessa paikassa makseta kuin vuokra vaikka asuisi soluasunnossa. Sitten monet opiskelijat tekevät osa-aikatöitä - tätä vaihtoehtoa voisivat muutkin köyhät harkita.
Hyvin moni työttömistä on jo elänyt aikoinaan opintotuella ja -lainalla. Jännä, kun opiskelijat eivät tätä tajua. Hyvin moni teistäkin pääsee nauttimaan työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea jossain vaiheessa. Jos työnantajalla on valita kahdesta työntekijästä, niin kumman hän ottaa, opiskelijan vai pitkäaikaistyöttömän? Tiedät vastauksen itsekin. Sen lisäksi moni köyhistä on jo töissä, tunteja ei vain ole tarpeeksi. Tarvittaessa töihin kutsuttavan on vaikea ottaa toista työpaikkaa, koska aina ei tiedä, milloin töihin kutsu tulee.
En ymmärrä mikä pointti näissä kommenteissa on. Köyhän vaihtoehdot on jatkaa samaa, pienentää menoja tai nostaa tuloja. Se on ihan se ja sama mitä opiskelijat tekee, kuka on saanut mitä tukea ja kuka ei. Koko keskustelu on aivan turha koska kenelläkään ei ikinä ole mitään uutta sanottavaa, on vain pitkä lista yksilöön liittyviä syitä minkä takia tilannetta ei itse voi mitenkään parantaa. Opiskelijat elävät vähällä, onpahan sitten motivaatiota valmistua ja mennä töihin. Ainakin itsellä oli kun alkoi tarpeeksi kyllästyttää se että tilillä oli kuun minä tahansa päivänä alle satanen rahaa, paitsi juuri ennen vuokran maksamista.
Sinä nyt vertaat tilannetta koko ajan nuoreen terveeseen ihmiseen. Köyhät yleensä ovat jotain muuta kuin nuoria ja terveitä. Osa porukasta ei kelpaa yhdellekään työnantajalle vaikka miten itseään tyrkyttäisi, näin se käy sinullekin, kun tarpeeksi tulee ikää.
Onko sinun ratkaisu sitten se että kaikille annetaan lisää tukia?
Minulle voi käydä elämän aikana vaikka mitä. Siksi keskityn nyt kun asiat menee hyvin tekemään hyviä valintoja ja pienentämään riskiä sille että mitään sellaista tapahtuisi johon itse olisin voinut vaikuttaa. Miksi se on niin iso ongelma sinulle ja muille kommentoijille? Aina voi sairastua, mutta Suomessa on aika paljon työtä tekeviä 50-70-vuotiaita, en ymmärrä miten työttömyys olisi muka joku väistämätön kohtalo mihin ei itse voi vaikuttaa mitenkään.Olet aivan oikeassa, moni 50-70-vuotias tekee töitä. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun yli viisikymppinen irtisanotaan, uutta työtä on vaikea löytää. Vielä vaikeammaksi tilanne menee, jos on joutunut syystä tai toisesta kouluttautumaan uudestaan nelikymppisenä, koska työkokemusta ei ole tarpeeksi.
Sinusta nyt paistaa tuo nuoruuden naiivisuus ja kaikkivoipaisuus, mutta tosiasia on, että vaikka kuinka tekee oikeita ratkaisuja, voi lopputulos olla ihan jotain muuta itsestä riippumattomista syistä.
Selvä, toivottavasti en sitä asennetta koskaan menetäkään ihan sama olenko 20, 40 vai 55.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Pitää olla täys idiootti että kuvittelee että te-toimiston sivut on ainoa paikka mistä työpaikkoja voi etsiä, anteeksi vain. En ole ikinä sitä kautta hakenut tai saanut työtä, enkä tule niin myöskään jatkossa tekemään.
Kyllä siellä lähes kaikki työpaikat on. Pitäisi siis säätää laki, että jokainen avautuva työpaikka pitää ilmoittaa te-palveluiden sivuilla. Jos joku työnantaja palkkaa jonkun ilman julkista ilmoittamista, saisi yritys sakot. Noin saadaan piilotyöpaikat esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Pitää olla täys idiootti että kuvittelee että te-toimiston sivut on ainoa paikka mistä työpaikkoja voi etsiä, anteeksi vain. En ole ikinä sitä kautta hakenut tai saanut työtä, enkä tule niin myöskään jatkossa tekemään.
Jos sinä väität, että Suomessa on satoja tuhansia työpaikkoja yrityksissä avoinna, niin olet itse täysi idiootti.
En väitä enkä väittänyt. En myöskään ajattele niin ettei minulla olisi mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen että yksi niitä kymmenistä tuhansista työpaikoista voisi olla minun paikkani. Tuo on juuri sitä näköalattomuuden puutetta, eikä johdu köyhyydestä vaan siitä että osa ihmisistä ei usko että mihinkään voi itse vaikuttaa, on helpompaa olla passiivinen ja odottaa ja etsiä abstrakteja syyllisiä.
Ehkäpä, ehkäpä se näköalattomuuden puute syntyy siitä, jos joutuu käymään tarpeeksi monta rekryrumbaa läpi ja hoksaa, että vaikka kävelisi käsillään niin ei saa töitä. Sinä olet ehkä oman elämäsi seppä ja toivon kaikkea hyvää sinun elämällesi, mutta kun kaikki ei aina ole omista valinnoista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kirjoitus oli hyvä. Laita se vielä johonkin lehteen. Vaikka Hesarin mielipideosastolle.
Lisäsin vielä, että hyvätuloiset akateemiset luulevat tietävänsä, mitä köyhyys on, kun olivat hetken "köyhiä" opiskellessaan.
Se on kuitenkin ihan eri juttu. Opiskelu kestää vain hetken ja siinä on toive koko ajan paremmasta. Opiskelijaruokalassa syö monipuolisesti halvalla, lähes ilmainen terveydenhoito YTHS:ssä. Ainekerhoissa harrastetaan halvalla. Muut samanikäiset ovat samassa jamassa.
Itse olen akateeminen ja jäin nuorena sairaseläkkeelle. Tämä köyhyys on erittäin ahdistavaa.
Lisäksi nuorena parikymppisenä köyhyys ei näy päällepäin samalla tavalla kuin keski-iässä, jolloin se ulkoinen olemus määrittää sinut ihmisten silmissä. Näkee helposti kun ei ole varaa hoitaa itseään, emme ole ikuisesti siloposkisina. Mulla se häpeä on niin suuri. En käy ihmisten ilmoilla, kuin hyvin harvoin, että ei kosmetiikka kulu. Ei ole varaa ostaa edes puhdistusaineita joka päivän tarpeisiin. Vaatteiden ja kenkien kanssa sama juttu. Kotia ei ole vara laittaa = häpeä, en kutsu ketään. Ei ole varaa uusia ruoanlaittovälineitä, monia puuttuu. Ei tämä ole enää elämisen arvoista. Lapsiperheille pitäisi taata edes jonkinlainen kohtuullinen toimeentulo. Nykyaikana ei pärjää mitenkään minimituilla. Se tarkoittaa neljän seinän kopissa istumista, itse näen jo nälkää, että lapseni saisi jotain. Sairas maa, niin lyhytnäköistä puuhaa. Kyllä tässä ahdingossa lapseltakin menee kohta mielenterveys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan oikeassa. Noita neuvoja kuitenkin annetaan siksi, että jotkut vähävaraiset eivät osaa ennakoida ja käyttää rahaa järkevästi. Rahapäivänä ostellaan kaikenlaista, mihin ei todellisuudessa olisi varaa lainkaan. Sitten jää laskuja maksamatta tai jääkaappi on jo parin viikon päästä tyhjä.
Sä hyötyisit myös tämän kirjan lukemisesta. Ehkä vähän fiksuuntuisit tuosta typeryydestäsi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Scarcity:_Why_Having_Too_Little_Means_So_…
Ei mua kiinnosta lukea, koska en itse anna köyhille mitään neuvoja. Kommentoin vaan tähän ketjuun, että joillain vähävaraisilla raha polttelee taskussa ja se on syy, miksi jotkut noita neuvoja antavat.
Kyllähän sä jakelet neuvoja. Luepa viestisi uudelleen ja mieti, mitä kirjoitat. Aika yksinkertainen olet, jos et edes itse ymmärrä sanomisiasi.
Ja mikähän tuosta kommentistani oli neuvo?
vähävaraiset eivät osaa ennakoida ja käyttää rahaa järkevästi. Rahapäivänä ostellaan kaikenlaista, mihin ei todellisuudessa olisi varaa lainkaan. Sitten jää laskuja maksamatta tai jääkaappi on jo parin viikon päästä tyhjä --> Vähävaraisten pitäisi ennakoida eikä ostaa kaikenlaista, mihin ei ole varaa. Vähävaraisten syy köyhyyteen on heidän oma harkitsematon rahan käyttö. Jos he käyttäisivät rahaa fiksusti kuten hyvätuloiset, eivät he olisi vähävaraisia eivätkä kärsisi puutteesta.
Tuo oli toteamus. Itse tulkitsit sen neuvoksi. Jos joku haluaa käyttää rahansa heti, kun rahaa tulee, niin sitten tekee niin.
"En minä mitään neuvo. Totean vain, mitä muut tekevät väärin ja mitä heidän sen sijaan pitäisi tehdä." :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Suhteellisesti köyhiä tulee aina olemaan ja se ei kerro mistään muusta kuin että tuloeroja yhteiskunnassa on. Suomessa on maailman pienimmät tuloerot. Oleellista on se pystyykö ihminen nostamaan tulotasoaan omilla valinnoilla eikä että paljonko köyhin osuus saa rahaa. Sitten kun ollaan siinä tilanteessa että ainoa tapa päästä pois suhteellisesta köyhyydestä on tukien jatkuva nostaminen, on yhteiskunta ja kaikki sen kannustimet tuhottu. Hyviä keinoja ovat siirtyminen työttömyydestä työllistymiseen, opiskelijasta työssäkäyvään ja jopa opiskelijasta työttömään, mielellään valmistumisen kautta. Myös esim. sairaudesta kuntoutuminen takaisin työkykyiseksi on yksi vaihtoehto. Vanhuuseläkkeellä tällainen siirtymä on epätodennäköistä ja siksi eläkeajan tuloja voisi miettiä vähän myös työikäisenä. Tällaista siirtymää pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Nimenomaan kannustimia pitäisi olla ja kuntoutumista pitäisi tukea. Nythän näistä kaikista on leikattu ja tilalle on tarjottu pelkkää keppiä leikkausten ja aktiivimallin muodossa. Palkkatyön tukemisen sijaan tarjotaan palkatonta työtä, joka on suora leikkaus myös työpaikoista.
Arvovalintoja. Yhteiskunnalle tulisi pitkällä tähtäimellä halvemmaksi tukea syrjäytymis- ja köyhyysriskissä olevia niin, että mahdollisimman monesta tulisi vielä veronmaksukykyinen työläinen tulevaisuudessa. Kepittämällä passivoidaan, lannistetaan ja ajetaan ihmiset entistä pahemmin nurkkaan sekä epätoivoisiin ratkaisuihin. Sitten nousee sote-menot, itsemurhaluvut ja rikollisuus.
Valtion pitäisi taata jokaiselle työtä haluavalle ja siihen kykenevälle tukityöpaikka minimipalkalla. Pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien ilmainen orjuutus "kuntoutuksen" nimissä pitäisi lopettaa. Minimipalkka sen verran isoksi, että tukiin ei tarvitse työssäkäyvien turvautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aioin kirjoittaa pitkän listan asioita joita voisi tehdä, mutta en jaksanut. Osa ihmisistä näkee aina vain esteitä ja ongelmia ja syitä sille miksi ei voi, osaa näkee ratkaisuehdotuksia ja mahdollisuuksia yrittää. Tätä tuskin pystyy muuttamaan. Voihan sitä köyhyyttä syyttää siitä ettei sinnikkyyttä ole, mutta kaikilla Suomessa on joskus ollut mahdollisuus käydä koulua ja hankki ammatti ja tehdä toimeentulon kannalta hyviä ratkaisuja. Huonojen ratkaisujen syyttäminen jälkikäteen on suunnilleen yhtä hedelmällistä kuin kysyä että miksi teit tuon valinnan 10 vuotta sitten, ei olisi kannattanut.
Väärin. Jos olet syntynyt huonoon perheeseen (en tarkoita duunareita vaan aitoa alaluokkaa), aloitat "kilpailun" reilusti takamatkalta. Kyllä, voit periaatteessa menestyä, mutta menestykseen vaaditaan paljon paljon enemmän kuin normaalin perheen vesalta ja riskit epäonnistua syistä jotka olisivat korkeintaan pieniä hidasteita muille ovat korkeat.
Etkö usko tätä? Ei se mitään.
Kukaan ei valitse syntyä heikkolahjaiseksi, vammaiseksi tai ulkomaalaisen nimiseksi ja väriseksi. Jälleen kerran: teoriassa näistä lähtökohdista voi ponnistaa eteenpäin, käytännössä siihen tarvitaan kunnon onnenpotkuja tai erityiskykyjä. On tutkittu asia että kyvyistä riippumatta vammaisia ja ulkomaalaistaustaiselta vaikuttavia ihmisiä syrjitään rekrytoinnissa ja jopa siinä että heitä ohjataan alemman tason opintoihin kuin mihin kykyjen perusteella olisi mahdollisuuksia. Syrjimiseen on varaa vain jos työvoimasta on reilusti ylitarjontaa.
Etkö usko vieläkään? Ei se mitään.
Vaikka synnyit terveenä kantasuomalaisena, voit joutua onnettomuuteen ja vammautua tai sairastua vakavasti. Kuntoutumiseen kuluu helposti vuosia joiden aikana terveet keräävät meriittejä. Sitten kun olet taas terve, huomaat että sinua syrjitään etenkin jos sinuun jäi jotain pysyviä jälkiä.
Voit valita koulutusalan, joskin opintoihin ei niin vaan kävellä, niihin pyritään. Alan vaihto on tehty nykyään vaikeaksi. Alakohtaiset työllisyysnäkymät ovat käytännössä mahdottomat ennakoida. Siinä vaiheessa kun julkisuudessa hehkutetaan jotain on varmaa että muutaman vuoden päästä alan ihmisistä on ylitarjontaa, kaikki kynnelle kykeneväthän haluavat kouluttautua alalle jossa on hyvät näkymät. Mutta tietysti normaalilla ihmisellä on sen verran meedionlahjoja että osataan ennustaa kansainvälisen talouden vaihtelut ynnä muut turhat jutut?
Perheenperustamisvaiheessa mahdollisuudet mokata kunnolla ovat suuret. Voit saada väkivaltaisen sekopään- usein väkivaltaisuus rajoittuu parisuhteessa ja alkaa vasta sitoutumisen (kuten naimisiinmeno) jälkeen. Usein väkivaltaisuus ei lopu eroon vaan jatkuu vainoamisena joka pilaa totaalisesti uhrin elämän mutta johon viranomaisten on vaikea puuttua. Voit joutua myös muun rikoksen tai vaikka luonnonkatastrofin uhriksi ja sen seurauksena vammautua henkisesti tai fyysisesti.
Mutta sinulle ei käynyt niin? Ei se mitään.
Voit saada vammaisen tai vaikeasti sairaan lapsen, yhden tai useamman. Tai puolisosi voi sairastua, mutta koska todella rakastat häntä et eroa vaan ryhdyt omaishoitajaksi. Siinä sitä uraa onkin kerrakseen, varsinkin kun niistäkin tuista mihin on lain mukaan oikeutettu joutuu yleensä tappelemaan byrokratiassa. Mutta eikös niin että jokainen voi tehdä terveitä lapsia tai hylätä epäonnistuneet lapset, valintakysymys tämäkin?!
Menit myös fiksusti naimisiin varakkaan puolison kanssa. Uutinen: myös toimitusjohtajat voivat saada potkut ja menestyvät yrittäjät päätyä konkurssiin. Tai puolison rehellisyys pettää, hän tekee ahneuksissaan talousrikoksen ja joutuu sekä linnaan että velkavankeuteen. Yrittäjyys nyt vaan ei ole mahdollisuus kaikille poispotkituille, sekin vaatii tietyt taidot, pääomaa, luottokelpoisuuden jne. mitkä konkurssi tai äkillisesti alkanut pitkä työttömyysjakso helposti vie.
Vaatimus harkinnanvaraisuudesta sosiaaliturvasta jossa varmistetaan että kurja on tarpeeksi kurja tuettavaksi on kaikkien kannustinloukkujen ydin. Kansalaispalkkakaan ei kuitenkaan oikeistolle kelpaa, koska sitten ei enää voisi kyykyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Suhteellisesti köyhiä tulee aina olemaan ja se ei kerro mistään muusta kuin että tuloeroja yhteiskunnassa on. Suomessa on maailman pienimmät tuloerot. Oleellista on se pystyykö ihminen nostamaan tulotasoaan omilla valinnoilla eikä että paljonko köyhin osuus saa rahaa. Sitten kun ollaan siinä tilanteessa että ainoa tapa päästä pois suhteellisesta köyhyydestä on tukien jatkuva nostaminen, on yhteiskunta ja kaikki sen kannustimet tuhottu. Hyviä keinoja ovat siirtyminen työttömyydestä työllistymiseen, opiskelijasta työssäkäyvään ja jopa opiskelijasta työttömään, mielellään valmistumisen kautta. Myös esim. sairaudesta kuntoutuminen takaisin työkykyiseksi on yksi vaihtoehto. Vanhuuseläkkeellä tällainen siirtymä on epätodennäköistä ja siksi eläkeajan tuloja voisi miettiä vähän myös työikäisenä. Tällaista siirtymää pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Nimenomaan kannustimia pitäisi olla ja kuntoutumista pitäisi tukea. Nythän näistä kaikista on leikattu ja tilalle on tarjottu pelkkää keppiä leikkausten ja aktiivimallin muodossa. Palkkatyön tukemisen sijaan tarjotaan palkatonta työtä, joka on suora leikkaus myös työpaikoista.
Arvovalintoja. Yhteiskunnalle tulisi pitkällä tähtäimellä halvemmaksi tukea syrjäytymis- ja köyhyysriskissä olevia niin, että mahdollisimman monesta tulisi vielä veronmaksukykyinen työläinen tulevaisuudessa. Kepittämällä passivoidaan, lannistetaan ja ajetaan ihmiset entistä pahemmin nurkkaan sekä epätoivoisiin ratkaisuihin. Sitten nousee sote-menot, itsemurhaluvut ja rikollisuus.
Valtion pitäisi taata jokaiselle työtä haluavalle ja siihen kykenevälle tukityöpaikka minimipalkalla. Pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien ilmainen orjuutus "kuntoutuksen" nimissä pitäisi lopettaa. Minimipalkka sen verran isoksi, että tukiin ei tarvitse työssäkäyvien turvautua.
Työnantajana sanon ettei monikaan pitkäaikaistyötön ole ison palkan arvoinen työssään.
Ikävä tosiasia on ettei kannata palkata löysistelijöitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Suhteellisesti köyhiä tulee aina olemaan ja se ei kerro mistään muusta kuin että tuloeroja yhteiskunnassa on. Suomessa on maailman pienimmät tuloerot. Oleellista on se pystyykö ihminen nostamaan tulotasoaan omilla valinnoilla eikä että paljonko köyhin osuus saa rahaa. Sitten kun ollaan siinä tilanteessa että ainoa tapa päästä pois suhteellisesta köyhyydestä on tukien jatkuva nostaminen, on yhteiskunta ja kaikki sen kannustimet tuhottu. Hyviä keinoja ovat siirtyminen työttömyydestä työllistymiseen, opiskelijasta työssäkäyvään ja jopa opiskelijasta työttömään, mielellään valmistumisen kautta. Myös esim. sairaudesta kuntoutuminen takaisin työkykyiseksi on yksi vaihtoehto. Vanhuuseläkkeellä tällainen siirtymä on epätodennäköistä ja siksi eläkeajan tuloja voisi miettiä vähän myös työikäisenä. Tällaista siirtymää pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Nimenomaan kannustimia pitäisi olla ja kuntoutumista pitäisi tukea. Nythän näistä kaikista on leikattu ja tilalle on tarjottu pelkkää keppiä leikkausten ja aktiivimallin muodossa. Palkkatyön tukemisen sijaan tarjotaan palkatonta työtä, joka on suora leikkaus myös työpaikoista.
Arvovalintoja. Yhteiskunnalle tulisi pitkällä tähtäimellä halvemmaksi tukea syrjäytymis- ja köyhyysriskissä olevia niin, että mahdollisimman monesta tulisi vielä veronmaksukykyinen työläinen tulevaisuudessa. Kepittämällä passivoidaan, lannistetaan ja ajetaan ihmiset entistä pahemmin nurkkaan sekä epätoivoisiin ratkaisuihin. Sitten nousee sote-menot, itsemurhaluvut ja rikollisuus.
Valtion pitäisi taata jokaiselle työtä haluavalle ja siihen kykenevälle tukityöpaikka minimipalkalla. Pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien ilmainen orjuutus "kuntoutuksen" nimissä pitäisi lopettaa. Minimipalkka sen verran isoksi, että tukiin ei tarvitse työssäkäyvien turvautua.
Työnantajana sanon ettei monikaan pitkäaikaistyötön ole ison palkan arvoinen työssään.
Ikävä tosiasia on ettei kannata palkata löysistelijöitä
Rehellisiä sanoja. Kummasti vaan lehdissä on yrittäjät ulisemassa, kun työ ei työttömiä kiinnosta. Todellisuudessa ei edes haluttaisi heitä palkata, kunhan potkitaan lisää kun saadaan siihen tilaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Suhteellisesti köyhiä tulee aina olemaan ja se ei kerro mistään muusta kuin että tuloeroja yhteiskunnassa on. Suomessa on maailman pienimmät tuloerot. Oleellista on se pystyykö ihminen nostamaan tulotasoaan omilla valinnoilla eikä että paljonko köyhin osuus saa rahaa. Sitten kun ollaan siinä tilanteessa että ainoa tapa päästä pois suhteellisesta köyhyydestä on tukien jatkuva nostaminen, on yhteiskunta ja kaikki sen kannustimet tuhottu. Hyviä keinoja ovat siirtyminen työttömyydestä työllistymiseen, opiskelijasta työssäkäyvään ja jopa opiskelijasta työttömään, mielellään valmistumisen kautta. Myös esim. sairaudesta kuntoutuminen takaisin työkykyiseksi on yksi vaihtoehto. Vanhuuseläkkeellä tällainen siirtymä on epätodennäköistä ja siksi eläkeajan tuloja voisi miettiä vähän myös työikäisenä. Tällaista siirtymää pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Nimenomaan kannustimia pitäisi olla ja kuntoutumista pitäisi tukea. Nythän näistä kaikista on leikattu ja tilalle on tarjottu pelkkää keppiä leikkausten ja aktiivimallin muodossa. Palkkatyön tukemisen sijaan tarjotaan palkatonta työtä, joka on suora leikkaus myös työpaikoista.
Arvovalintoja. Yhteiskunnalle tulisi pitkällä tähtäimellä halvemmaksi tukea syrjäytymis- ja köyhyysriskissä olevia niin, että mahdollisimman monesta tulisi vielä veronmaksukykyinen työläinen tulevaisuudessa. Kepittämällä passivoidaan, lannistetaan ja ajetaan ihmiset entistä pahemmin nurkkaan sekä epätoivoisiin ratkaisuihin. Sitten nousee sote-menot, itsemurhaluvut ja rikollisuus.
Valtion pitäisi taata jokaiselle työtä haluavalle ja siihen kykenevälle tukityöpaikka minimipalkalla. Pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien ilmainen orjuutus "kuntoutuksen" nimissä pitäisi lopettaa. Minimipalkka sen verran isoksi, että tukiin ei tarvitse työssäkäyvien turvautua.
Työnantajana sanon ettei monikaan pitkäaikaistyötön ole ison palkan arvoinen työssään.
Ikävä tosiasia on ettei kannata palkata löysistelijöitä
Tuossa ei kyllä puhuttu mistään isosta palkasta vaan sen verran isosta, että sillä palkalla pärjää. Jos sinusta tonnin nettotulo kuukaudessa menee sinun maksukyvyn ulkopuolelle, niin millä alalla toimit?
Pitkäaikaistyöttömäksi pääsee, jos on vuoden työttömänä. Onko sinulle jokainen vuoden poissaolo työmarkkinoilta syy hylkäämiseen? Millaiseksi ihminen muuttuu, kun hän saa yhtenä päivänä vielä palkkaa ja seuraavana ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vieläkään ihan hahmota, miten se vaihtelu on niin mahdottoman tärkeää. Mulla on samat peruselintarvikkeet, joita syön ja sama työ jota vihaan. Syötävä on joka päivä ja töihin on mentävä joka päivä, harvapa sitä elää missään vaihtoehtojen taivassa.
Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, katsos. Moni miettisi päänsä puhki miten voisi vaihtaa sellaisiin töihin joita ei vihaa, toisin kuin sinä. Moni ymmärtää ettei ole terveellistä syödä jatkuvasti samoja muutamia ruokalajeja, etenkään kun niitä ruokalajeja ei ole vapaasti saanut valita vaan on tyydyttävä halvimpiin aineksiin. Jos syöt suurin piirtein samoja ruokia, oletan että ne eivät ole mielestäsi ihan pahoja?
Sinun arkesi on yksitoikkoista koska se on sinulle ok. Useimmille se ei olisi vaan he kärsisivät tilanteesta. Eikä se tee heistä sinua huonompia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat väliaikaisesti köyhiä, sillä valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus päästä töihin. Vammaisen lapsen yh-omaishoitajaäiti on köyhä ikuisesti. Siinä on valtavan suuri ero, onko tulot pienet 5 vuotta vai 35 vuotta.
Tuo on aika marginaalinen ryhmä ja ei selitä sitä miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja varmaan vieläkin enemmän niitä jotka kokevat olevansa köyhiä. Ja painotan vielä: kaikki työttömät eivät koe olevansa köyhiä.
Te-keskuksen sivuilla on tällä hetkellä avoinna 19 000 työpaikkaa. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hullua, mutta totta.
Köyhyys ei myöskään ole pelkkä kokemus vaan ihan laskettavissa oleva tuloraja, joka suhteutetaan muiden yhteiskunnan jäsenten tuloihin: "Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista." Suomessa Tilastokeskuksen mukaan "köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,6 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 896 000 henkilöä". (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)
Suhteellisesti köyhiä tulee aina olemaan ja se ei kerro mistään muusta kuin että tuloeroja yhteiskunnassa on. Suomessa on maailman pienimmät tuloerot. Oleellista on se pystyykö ihminen nostamaan tulotasoaan omilla valinnoilla eikä että paljonko köyhin osuus saa rahaa. Sitten kun ollaan siinä tilanteessa että ainoa tapa päästä pois suhteellisesta köyhyydestä on tukien jatkuva nostaminen, on yhteiskunta ja kaikki sen kannustimet tuhottu. Hyviä keinoja ovat siirtyminen työttömyydestä työllistymiseen, opiskelijasta työssäkäyvään ja jopa opiskelijasta työttömään, mielellään valmistumisen kautta. Myös esim. sairaudesta kuntoutuminen takaisin työkykyiseksi on yksi vaihtoehto. Vanhuuseläkkeellä tällainen siirtymä on epätodennäköistä ja siksi eläkeajan tuloja voisi miettiä vähän myös työikäisenä. Tällaista siirtymää pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Nimenomaan kannustimia pitäisi olla ja kuntoutumista pitäisi tukea. Nythän näistä kaikista on leikattu ja tilalle on tarjottu pelkkää keppiä leikkausten ja aktiivimallin muodossa. Palkkatyön tukemisen sijaan tarjotaan palkatonta työtä, joka on suora leikkaus myös työpaikoista.
Arvovalintoja. Yhteiskunnalle tulisi pitkällä tähtäimellä halvemmaksi tukea syrjäytymis- ja köyhyysriskissä olevia niin, että mahdollisimman monesta tulisi vielä veronmaksukykyinen työläinen tulevaisuudessa. Kepittämällä passivoidaan, lannistetaan ja ajetaan ihmiset entistä pahemmin nurkkaan sekä epätoivoisiin ratkaisuihin. Sitten nousee sote-menot, itsemurhaluvut ja rikollisuus.
Valtion pitäisi taata jokaiselle työtä haluavalle ja siihen kykenevälle tukityöpaikka minimipalkalla. Pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien ilmainen orjuutus "kuntoutuksen" nimissä pitäisi lopettaa. Minimipalkka sen verran isoksi, että tukiin ei tarvitse työssäkäyvien turvautua.
Työnantajana sanon ettei monikaan pitkäaikaistyötön ole ison palkan arvoinen työssään.
Ikävä tosiasia on ettei kannata palkata löysistelijöitäRehellisiä sanoja. Kummasti vaan lehdissä on yrittäjät ulisemassa, kun työ ei työttömiä kiinnosta. Todellisuudessa ei edes haluttaisi heitä palkata, kunhan potkitaan lisää kun saadaan siihen tilaisuus.
Kyllä me vuosittain etsitään juuri näitä pitkäaikaistyöttömiä ja meidän kaupungissa on 17% työttömiä, mutta eipä ole monikaan ollut innokas töihin.
Ei ole puhelinmyyntiä kyseessä vaan matalapalkka-ala missä kuitenkin työtä tehtävä eikä käteen jää paljon enempää kuin mitä tukia maksetaan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme vähävarainen perhe ja meillä on vaihtoehtoja vaikka kuinka paljon. Koska me hyödynnämme paljon ilmaisosastoja ja ilmaistapahtumia ja erilaisia ilmaiskohteita niin säästyy rahaa myös noihin hyviin ruokiin, matkusteluun ja huvipuistoihin käynteihin. Kyllä siis voi valita ja monesti asiat mitkä tekee itse kuten ruoka ja vaatteet saa myös hoidettua omaa hyvinvointia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille budjetoinnin ja säästäväisyyden tärkeyttä toitottaville: köyhyys alentaa älykkyysosamäärää (kyllä!) sekä heikentää kykyä tehdä parempia valintoja ja nähdä kokonaisuuksia. Ks. esim.
https://www.theguardian.com/books/2013/sep/07/scarcity-sendhil-mullaina…
"The cost is an undue focus on the necessity at hand, which leads to a lack of curiosity about wider issues, and an inability to imagine longer-term consequences. The effect of this scarcity-generated "loss of bandwidth" has catastrophic results in particular in relation to money. While the poor have a much sharper idea of value and cost, an obsessive concentration on where the next dollar is coming from leads not only to poor judgment, a lessened ability to make rational choices or see a bigger picture, but also to a diminishing of intelligence (even "feeling poor" lowers IQ by the same amount as a night without sleep), as well as a lowering of resistance to self-destructive temptation.
This "scarcity trap" provides an explanation for unpalatable truths, the authors argue. It shows why the "poor are more likely to be obese… Less likely to send their children to school… [why] the poorest in a village are the ones least likely to wash their hands or treat their water before drinking it." And the explanation is this: "the poor are not just short of cash. They are short on bandwidth." When an individual – any individual – is primed to think about his money troubles, his ability to perform tests and tasks is measurably reduced. Reminded that they are poor, individuals "showed less flexible intelligence, less executive control. With scarcity on his mind, he simply had less mind for everything else."
Mun alunperin melko korkea äo on laskenut tämän vuosia kestäneen helvetin myötä. Onko stressi syynä vai sairaus, yhtä kaikki, ne on seurausta köyhyydestä. Köyhyys nakertaa sisältä kuoliaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla täys idiootti että kuvittelee että te-toimiston sivut on ainoa paikka mistä työpaikkoja voi etsiä, anteeksi vain. En ole ikinä sitä kautta hakenut tai saanut työtä, enkä tule niin myöskään jatkossa tekemään.
Kyllä siellä lähes kaikki työpaikat on. Pitäisi siis säätää laki, että jokainen avautuva työpaikka pitää ilmoittaa te-palveluiden sivuilla. Jos joku työnantaja palkkaa jonkun ilman julkista ilmoittamista, saisi yritys sakot. Noin saadaan piilotyöpaikat esiin.
Jaa että sakotettaisiin yrityksiä siitä, että ne työllistävät jonkun? Tämmöinen ajattelumalli ei johtaisi kuin siihen, että yritykset työllistäisivät entistä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kirjoitus oli hyvä. Laita se vielä johonkin lehteen. Vaikka Hesarin mielipideosastolle.
Lisäsin vielä, että hyvätuloiset akateemiset luulevat tietävänsä, mitä köyhyys on, kun olivat hetken "köyhiä" opiskellessaan.
Se on kuitenkin ihan eri juttu. Opiskelu kestää vain hetken ja siinä on toive koko ajan paremmasta. Opiskelijaruokalassa syö monipuolisesti halvalla, lähes ilmainen terveydenhoito YTHS:ssä. Ainekerhoissa harrastetaan halvalla. Muut samanikäiset ovat samassa jamassa.
Itse olen akateeminen ja jäin nuorena sairaseläkkeelle. Tämä köyhyys on erittäin ahdistavaa.
Lisäksi nuorena parikymppisenä köyhyys ei näy päällepäin samalla tavalla kuin keski-iässä, jolloin se ulkoinen olemus määrittää sinut ihmisten silmissä. Näkee helposti kun ei ole varaa hoitaa itseään, emme ole ikuisesti siloposkisina. Mulla se häpeä on niin suuri. En käy ihmisten ilmoilla, kuin hyvin harvoin, että ei kosmetiikka kulu. Ei ole varaa ostaa edes puhdistusaineita joka päivän tarpeisiin. Vaatteiden ja kenkien kanssa sama juttu. Kotia ei ole vara laittaa = häpeä, en kutsu ketään. Ei ole varaa uusia ruoanlaittovälineitä, monia puuttuu. Ei tämä ole enää elämisen arvoista. Lapsiperheille pitäisi taata edes jonkinlainen kohtuullinen toimeentulo. Nykyaikana ei pärjää mitenkään minimituilla. Se tarkoittaa neljän seinän kopissa istumista, itse näen jo nälkää, että lapseni saisi jotain. Sairas maa, niin lyhytnäköistä puuhaa. Kyllä tässä ahdingossa lapseltakin menee kohta mielenterveys.
Ymmärrän hyvin aloittajaa ja sinua. Mulle on riittänyt marketin dödö, suihkugeeli, shampoo ja hoitoaine jo vuosikymmeniä. En käytä muuta kosmetiikkaa. Kehtaan hyvin mennä kauppakeskukseen 80-luvun tuulipuvussa, jonka housuissa on palkeenkieli. Tämä johtuu vain siitä, että suurituloisena ja velattomana mulla on olemassa sekin vaihtoehto, jota sinä kaipaat. Mulla on siis vaihtoehtoja ja köyhältä näyttäminen on valintani. Suurin osa tuntemistani ihmisistä varmasti pitääkin minua köyhänä eikä mulla ole mitään tarvetta korjata heidän käsityksiään. Kavereissani on köyhiä, jotka näyttävät varakkaammilta kuin minä eikä minusta siinä ole mitään väärää.
Minulla on yh-putkea takana vajaa parikymmentä vuotta.
Töissä olen käynyt ja niukasti elänyt, lapset ovat nyt aikuisia.
En ole koskaan havitellut ylellistä elämää, peruselämä on ollut ihan ok.
Olen ostanut tarkasti ruuat aina, käyttänyt kirppareita ja valmistanut/korjannut itse monet vaatteet/kodin tekstiilit. Matkustelu ei ole ollut mahdollista, mutta eipä se ole pahasti harmittanut.
Muutenkin kaikki hankinnat olen miettinyt etukäteen, tarjoukset ja alemyynnit ovat olleet se aika vuodesta, kun olen rientänyt kaupoille.
Jotenkin sitä on aina selvitty, marinalla kun ei voita mitään.
Köyhän tulee suunnitella kaikki hyvin ja hyvissä ajoin.
En koe jääneeni mistään todella tärkeästä paitsi, vaikka luksusta ei ole ollut koskaan. Lapsetkaan eivät ole juuri valittaneet, ovatpa saaneet hyvän kasvatuksen siihen, että pienelläkin pärjää, kun viitsii nähdä vaivaa ja käyttää älyään.
Onni ei ole kiinni tavarasta tai matkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vieläkään ihan hahmota, miten se vaihtelu on niin mahdottoman tärkeää. Mulla on samat peruselintarvikkeet, joita syön ja sama työ jota vihaan. Syötävä on joka päivä ja töihin on mentävä joka päivä, harvapa sitä elää missään vaihtoehtojen taivassa.
Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, katsos. Moni miettisi päänsä puhki miten voisi vaihtaa sellaisiin töihin joita ei vihaa, toisin kuin sinä. Moni ymmärtää ettei ole terveellistä syödä jatkuvasti samoja muutamia ruokalajeja, etenkään kun niitä ruokalajeja ei ole vapaasti saanut valita vaan on tyydyttävä halvimpiin aineksiin. Jos syöt suurin piirtein samoja ruokia, oletan että ne eivät ole mielestäsi ihan pahoja?
Sinun arkesi on yksitoikkoista koska se on sinulle ok. Useimmille se ei olisi vaan he kärsisivät tilanteesta. Eikä se tee heistä sinua huonompia.
Kyllä mä aktiivisesti parannan elämääni, ei ole siitä kyse. Mulla vaan ei ole tätä köyhän valittajan mind settiä, jossa kaikki on muka mahdollista jos vaan joku antaa rahaa. Valintoihin liittyy seurauksia, esim kokopäivätyöstä syntyy velvoite mennä sinne työpaikalle vaikka ei huvita.
Alue: Aihe vapaa
En väitä enkä väittänyt. En myöskään ajattele niin ettei minulla olisi mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen että yksi niitä kymmenistä tuhansista työpaikoista voisi olla minun paikkani. Tuo on juuri sitä näköalattomuuden puutetta, eikä johdu köyhyydestä vaan siitä että osa ihmisistä ei usko että mihinkään voi itse vaikuttaa, on helpompaa olla passiivinen ja odottaa ja etsiä abstrakteja syyllisiä.