Käytiin miehen kotikylillä - äitinsä kaupalla, isänsä työtön!
Kotikylänsä pieni. Muistonsa rakkaat, siksi menimme. Totuus valkeni perillä. Isänsä jäänyt työttömäksi! Äitinsä kaupalla. Työnsä on piippailla ostoksia ja rahastaa kyläläisiä. Mieheni järkyttynyt, myös minä. Miten eteenpäin? Kylällä hiekkatie, hameessa likaa.
Kommentit (16)
Kävin Hesassa, tyttäreni piippaili Alepan kassana ja miehensä oli mailmanhalaajahippi. Kadut täynnä koiran paskaa ja niin kengätkin.
Ei enää koskaa Hesaan...
Tätini, tuo merimies, matkasi Kuubaan asti. Kotimannuille kun palasi, sekosi kamalasti. On aina niin kylmä, sanoi täti, kaipaan etelän maita! Ja pakkasi vähäiset kamansa, rannalla odotti laiva.
Äitinsä letti värjätty! Värissä sävyjä.
Hiekkatie oli pitkä ja kuiva. Kaupassa liian vähän asiakkaita, lie menossako konkurssiin, ja miten sitten suu pannaan? Äh, harmitti mieheni puolesta kunsitä hävetti ja masensikin. Toivoin aina että olis paremmat appi vanhemmat mutta sen toivon voi nyt näillä näkymin heittää. Muita?
Miniällä äidinkieli Yo- todistuksessa A
Niin tätä päivää.
Pikkukylältä loppuu kaikki työt. Kun kauppa laittaa oven kiinni, äitinsäkin työtön. Uusi järkytys.
Hanki elämä, tai lopeta se, minulle aivan sama.
Vierailija kirjoitti:
Modernia runoutta!
Runous uutta!
Miestä itketti: veli oli etätöissä! Peräkamarissa hakkasi tietokonetta ja tienasi tuhansia. Tallissa kallis Audi, piilossa meiltä. Ettei iskisi kateus, kun Kialla pihaan karautettiin. Postimyyntimorsian oli kaunis, akateeminen, tutkijana yliopistolla. Miten ne saattoi tehdä tämän meille?
Tarvitsetteko terapiaa vai riittääkö vertaistuki?