Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa joka ei lahjo opettajia/tarhantätejä keväällä?
En ole koskaan vienyt mitään lahjoja opettajille tai päiväkodin hoitajille kesäloman alkaessa. En oikein ymmärrä miksi siitä että ihminen hoitaa työnsä, josta kuitenkin maksetaan palkka, pitäisi vielä erikseen saada jotain lahjoja loman alkaessa. Ei minunkaan työpaikalle kukaan tuo kukkia kun jään kesälomalle. Ymmärrän kyllä jos on sen ikäisiä lapsia jotka itse osaavat/haluavat esimerkiksi askarrella kortin, mutta en sitä että vanhemmat hikipäässä vääntävät näitä lahjoja.
Kommentit (225)
Mä annoin yläasteella lahjan vain opettajalle, joka ei ikinä virallisesti opettanut minua tuntiakaan. Luokanvalvoja ei varmaan edes muistanut nimeäni ennen ysiluokkaa. Oli teknisen opettaja, ihan eri tiloissa kuin muu koulu joten ei törmäilty, ja mulla oli rättikässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja opet saa palkkaa työstänsä, eikä tarvitse lahjoja. Kaikenlainen lahjominen pitäisi lopettaa.
Lahja on kiitos. Lahjominen on vaikutusyritys. Ne ovat kaksi eri asiaa. Lahjomisen voikin lopettaa, mitään kalliita juttuja ei virkamies edes saa ottaa vastaan. Joku euron kukkanen sen sijaan on ihan kiva kiitos.
Miksi siitä, että ihminen tekee työnsä pitäisi kiittää lahjalla? Kiitätkö sinäkin esim. lähikaupan kassaa vuosittain kukkasella siitä, että hän on tehnyt työnsä ja palvellut sinua?
Koska työnsä voi tehdä monella tavalla. Ostan lahjan kun lastani on hoidettu rakkaudella. Ja älä vertaa lastenhoitajaa kaupan kassaan, aika jonka viettää heidän kanssaan on aivan eri.
Ajassako se työn arvo ja kukkakiitosten ansaitseminen mitataan? Lääkärin vastaanotolla ollaan yleensä noin 20 min, mutta se taitaa olla liian lyhyt aika kukkakiitoksiin...
Taidat yleensäkin tykätä vänkäämisestä ja pilkun viilaamisesta?
No tässä sulle rautalankaa, lapsi viettää hoidossa 8-10tuntia päivässä eli noin viitenä päivänä viikossa 40-50 tuntia eli 2400- 3000minuuttia viikossa ja hoitajat ovat paikalla näinä aikoina lähes jokaisena minuuttina. Kaupassa kassan kanssa asioit ja tervehdit (toivonmukaan sulla on niin hyvät käytöstavat että tervehdit ja kiität vaikka hän työstään palkkaa saakin) noin muutaman minuutin ajan, eli esim kerran kaksi viikossa yhteistä aikaa kertyy n. 5-15 min. Lääkärissä keskustelet lääkärin kanssa sen 20 min, mutta näet häntä pahimmillaan esim. 3viikon välein jos vaikka korvatulehduskierre lapsella menossa. Eli viikossa yhteisen ajan voisi jakaa siihen n. 7minuuttiin.Näetkö ja ymmärrätkö eroa?
Vai onko sun aivojen liian vaikea edelleen ymmärtää?[/quote. ]änkyrä olet itsekkin, vai onko sun aivojen liian vaikea jummartaa...
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin lahjaksi sen, että mua ei täditeltäisi, vaikka olenkin päiväkodissa töissä.
/quote]Millä nimityksellä päiväkotien työntekijöistä pitäisi puhua? Oikeesti. Esimerkiksi lasten ja vanhempien kesken? Pitäisikö aina tietää työntekijän virkanimike ja/tai koulutus? "Sano heippa lastenhoitajalle/sosiaalikasvattajalle/lastentarhanopettajalle/harjoittelijalle!" Toki etunimiä voi käyttää, mutta miten silloin erottaa, onko kyseessä lapsi vai aikuinen? Ja muistaako niitä kaikkia.
No onpa ikävää ettei ap ja muutama muu saa työpaikallaan lahjaa/kukkaa jäädessään lomalle. Kyllä meillä annetaan lahjoja työkavereille ja siitä tulee hyvä mieli vaikkei lahjavalinta niin nappiin olisikaan. Ja samoin vien itsekin lahjat opettajille ihan vaan koska se kuuluu asiaan ja on kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vienyt mitään lasteni hoitajille tai opeille. Olen itsekin ope enkä halua lahjoja. En tajua miksei tämä ketju katoa kun asia on varmaan tullut jo selväksi.
Omassa tapauksessa vain alakoulussa vien opettajalle kukkia ja pienen lahjan. Yläkoulussa ei muutenkaan ollut enää mitään lahjojen antoa ainakaan meillä. Joku taisi jotain viedä, mutta harvinaista. Tosin meillä oli niin paljon eri opettajia ja suuri koulu ja luokanvalvojakin opetti vaan pari tuntia meille viikossa. Ehkä jossakin pienessä koulussa kaikki opettajat "tulevat tutummiksi" ja on luontevampaa muistaa. Ja tämä "oma kouluni" oli vielä ns, hyvä koulu missä suurella osalla hyvä keskiarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä silloin muistettiin aina luokanopettajaa, kun lapsi oli pienessä alakoulussa ja sama ope opetti kaikki tunnit monena vuotena. Yhteensä neljä vuotta vastasi lähes yksin luokan tunneista ( musiikki, liikunta ja kässä pois lukien). Oli vielä muutenkin todella ihana opettaja ja nyt jo aikuisen tyttäreni mielestä paras opettaja mitä hänellä on koskaan ollut. Tässä tapauksessa muistaminen on itsestään selvyys ja edes lapsi ei olisi silloin "suostunut" olemaan antamatta mitään. Ymmärrän kuitenkin, että isoissa kouluissa voi olla eri tyyli muistamisen suhteen.
Päiväkodin ja peruskoulun tädit ja sedät vastaavat lapsesi terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista 8 h päivässä/viitenä päivänä viikossa.
He opettavat lapsenne lukemaan, kirjoittamaan, käyttämään veistä ja haarukkaa, liikkumaan, laskemaan ja tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Ja useimmat heistä tekevät työtä työtä suurella sydämellä, ja varsinkin tarhatädit pienellä palkalla.
Kaikki ovat korkeasti koulutettuja ja heidän ammattitaitonsa on maailman huippua.Et varmaan haluaisi viedä lastasi X maassa olevaan kouluun, jossa opettajan koulutus kestää 6viikkoa, ja työhön otetaan lähes ketä vaan.
Jos opettajan muistaminen on "lahjontaa" mielestäsi, niin senhän voi aina jättää tekemättä.
Itselleni ei ole lapsia, enkä ole opettaja, mutta arvostan suuresti meidän huippu opettajia ja upeaa päiväkoti - ja peruskoulujärjestelmää ja jos minulla lapsia olisi, niin ilolla opettajia muistaisinn
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a, itse pidin lapsena/nuorena luokanopeistani joten vein keväisin jonkun pienen leikkokukan. Ei jää kaappiin, ilahduttaa sillä hetkellä ja maksaa pari euroa - perfect. Veljelläni taas oli huonompi ope eikä halunnut muistaa mitenkään
N21v
Lahjo tai ole lahjomatta, sillä ei ole niin väliä.
Mutta muista kuitenkin, että se, että sinä et saa kesälahjoja, johtuu varmasn siitä, että olet alalla, jolla ei ole samanlaista lahjatraditiota. Toisten saamat lahjat eivät vähennä arvoasi ihmisenä. Omaa elämää ei kannata käyttää toisten etuoikeuksien kadehtimiseen. Siitä kärsit vain itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä annoin kortin mun yhdelle lukion maikalle päivää ennen lakkiaisia. Siksi, koska hän oli niin mahtava ja hulvaton tyyppi, ja ennen kaikkea siksi koska hän oli niin huomaavainen. Lukion ykkösellä mielenterveyteni alkoi järkkyä, hän huomasi tilanteen ja puuttui siihen. Hänen ansiostaan pääsin avun piiriin, sain luottamukseni takaisin aikuisiin ja pääsin takaisin yhteiskunnan piiriin.
Epäitsekkäät, välittävät opet (ja ihmiset) ovat harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt tätä lahja-asiaa kun lukio on nyt saatu päätökseen ja lapsi on ollut opettajien kanssa todella tiiviisti tässä pari vuotta, kun asuvat siellä koulun asuntolassa ja oppituntejakin oli aamusta iltaan, myös viikonloppuisin. Yksi opettajapariskunta asuu myös koululla ja on ollut näille nuorille kuin varaisä ja varaäiti, kun nuorten omat vanhemmat asuvat ympäri Suomea. Mutta vaikea on keksiä mikä näille olisi sitten sopiva lahja, kun en tunne itse heitä niin hyvin. Jouluksi oppilaat ovat tehneet näille yhteisesti lahjoja, mutta näin lakkiaisten alla on kaikilla kiireensä, sekä nuorilla koulussa/pääsykokeissa että vanhemmilla lakkiaisjärjestelyiden parissa.
Jotenkin tuntuu ettei sellaista lahjaa olekaan, jolla voisi ilmaista sen suuren kiitollisuuden näistä kahdesta vuodesta.
Ovat luonto-, koira- ja tiedeihmisiä. Tykkäävät varmasti mistä tahansa liitoksesta :) t. Entinen kasvatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onpa ikävää ettei ap ja muutama muu saa työpaikallaan lahjaa/kukkaa jäädessään lomalle. Kyllä meillä annetaan lahjoja työkavereille ja siitä tulee hyvä mieli vaikkei lahjavalinta niin nappiin olisikaan. Ja samoin vien itsekin lahjat opettajille ihan vaan koska se kuuluu asiaan ja on kivaa.
Minkä h*lvetin takia annatte lahjoja työkavereille? Ymmärrän pyöreät vuodet, lapsien syntymän ja eläköitymiset, mutta miksi ihmeessä annatte työkaverille lahjoja heidän jäädessään lomalle? Ostatteko te niillä lahjoilla "kaveruuden" vai mikä idea tuossa oikein on?
Ja pakko kysyä, että työskenteletkö hoitoalalla?
Ei kai yksikään vanhempi oikeasti luule, että varhaiskasvattajat tai opettajat oikeasti välittäisivät näistä kullannupuista yhtään enempää kuin työ vaatii?! Herranjestas! Ne tekee vaan työtään, ei ne halua kotiinsa mitään tuherroksia tai tekeleitä, joista tulee koko ajan työ mieleen. Ei ihme, että työkseen toisten kakaroita hoitavat tai opettavat, "kutsumusammatissaan nautiskelevat" uupuvat taakkansa alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin lahjaksi sen, että mua ei täditeltäisi, vaikka olenkin päiväkodissa töissä.
/quote]Millä nimityksellä päiväkotien työntekijöistä pitäisi puhua? Oikeesti. Esimerkiksi lasten ja vanhempien kesken? Pitäisikö aina tietää työntekijän virkanimike ja/tai koulutus? "Sano heippa lastenhoitajalle/sosiaalikasvattajalle/lastentarhanopettajalle/harjoittelijalle!" Toki etunimiä voi käyttää, mutta miten silloin erottaa, onko kyseessä lapsi vai aikuinen? Ja muistaako niitä kaikkia.
Ryhmissä on useimmiten kolme ihmistä. He viettävät lapsesi kanssa suurimman osan lapsen hereilläoloajasta arkena ja sinä et voi osata heidän etunimiään?
"Sano heippa" varmaan riittää niinkin, lapsi kyllä tietää, että aina heipataan lähtiessä aikuinen.
Myös "Sano heippa aikuiselle" käy ihan hyvin, mikäli se on se sana teidän päiväkodissa.Mutta ihanko oikeasti tädittelisit tai sedättelisit vaikka 19-vuotiasta vastavalmistunutta lastenhoitajaa? Miksi??? :D
Mä koen sen peruskohteliaisuutena. Vien lapseni hyvillä mielin hoitoon työpäivän ajaksi, sillä hönellä on loistavat aikuiset ympärillään. Muistan myös työkavereita leivonnaisin, kukin, ystäviä korteilla jne. Aivan tavallista kohteliaisuutta ja muiden huomioimista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai yksikään vanhempi oikeasti luule, että varhaiskasvattajat tai opettajat oikeasti välittäisivät näistä kullannupuista yhtään enempää kuin työ vaatii?! Herranjestas! Ne tekee vaan työtään, ei ne halua kotiinsa mitään tuherroksia tai tekeleitä, joista tulee koko ajan työ mieleen. Ei ihme, että työkseen toisten kakaroita hoitavat tai opettavat, "kutsumusammatissaan nautiskelevat" uupuvat taakkansa alle.
Mua huvittaa tämä, että päiväkodin tädit ovat muka lapsille tärkeitä. Ei mun päiväkodin tädit tai opettajat ole koskaan olleet mulle mitenkään tärkeitä. Olen joutunut katselemaan heitä aikoinaa päivät, mutta siinäpä se. En ole myöskään koskaan kuvitellut olevani heille tärkeä. Yksi räkänokka muiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin lahjaksi sen, että mua ei täditeltäisi, vaikka olenkin päiväkodissa töissä.
/quote]Millä nimityksellä päiväkotien työntekijöistä pitäisi puhua? Oikeesti. Esimerkiksi lasten ja vanhempien kesken? Pitäisikö aina tietää työntekijän virkanimike ja/tai koulutus? "Sano heippa lastenhoitajalle/sosiaalikasvattajalle/lastentarhanopettajalle/harjoittelijalle!" Toki etunimiä voi käyttää, mutta miten silloin erottaa, onko kyseessä lapsi vai aikuinen? Ja muistaako niitä kaikkia.
Ryhmissä on useimmiten kolme ihmistä. He viettävät lapsesi kanssa suurimman osan lapsen hereilläoloajasta arkena ja sinä et voi osata heidän etunimiään?
"Sano heippa" varmaan riittää niinkin, lapsi kyllä tietää, että aina heipataan lähtiessä aikuinen.
Myös "Sano heippa aikuiselle" käy ihan hyvin, mikäli se on se sana teidän päiväkodissa.Mutta ihanko oikeasti tädittelisit tai sedättelisit vaikka 19-vuotiasta vastavalmistunutta lastenhoitajaa? Miksi??? :D
Hassua, että joku vetää noin vahvasti hiekkaa haarojen väliin, vaan siksi, että häntä kutsutaan tädiksi. :D Aika mitätön ongelma.
Alue: Aihe vapaa
No periaatteessa kiitän isänpäivänä ja äitienpäivänä sillä niihin lahjoihin menee aika kivasti omia rahoja kun lasten kanssa askarrellaan ostan tarvikkeet esim ruukut kukille kukat niihin värit joilla lapset voi taiteilla ruukkuun piirrokset kartongit ja jutut kortteihin. Eli joo kyllä periaatteessa kiitän sillä. Ja myös usein kun saan positiivista palautetta vanhemmilta hyvästä hoidosta kiitän sanallisesti luottamuksesta, että saan kunnian hoitaa heidän elämänsä tärkeimpiä ihmisiä eli puolin ja toisin mielestäni kaunista ja kohteliasta kiittää edes sanoin.