Vaimo saa kyllä maksaa seuraavana lomamatkan tai sitten ei enää lomailla.
Muutamat viime vuodet ollaan tehty niin, että minä olen ostanut lomamatkan ja vaimo sitten maksellut osan siitä takaisin. Todellisuudessa takaisin olen saanut ehkä viidesosan hinnasta. Sitten jostain kumman syystä kustannuksen kasaaminen on vaikeutunut ja hidastunut.
Päätin, että tästä lähin odottelen koska vaimo ostaa meille tulevan kesän matkat. Katsellaan miten kauan kestää. Ja omia rahoja laitan sivuun, Taidanpa lähteä yksin tai kaverin kanssa siiville. Lomaillaan perheen kanssa sitten kotona ja ilmaiseksi. Ehkä se ääni kellossa maksamisen suhteen muuttuu kun pari kolme vuotta teen omat matkat jätkien kanssa etelään.
Niin ja kyllä tienaan meistä enemmän, mutta ei ptilanne sellainen että minä miljonääri ja vaimo työtön.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Kitkerän suloinen teksti.
Osui?
Vaimon kanssa kannattaa aina kilpailla kaikesta. Elämä on siten paljon kivempaa ja onhan hän sinun pahin vihollisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hoitaa lapset kun sinä lomailet kavereiden kanssa?
Anna kun arvaan, sinulle ei ole ollenkaan niin tärkeää, että tämä puoli menee elämässä tasan?
Vaimo tietenkin hoitaa jos minä olen poissa. Niin minäkin hoidan lapset silloin jos vaimo on poissa.
Ja käykö vaimo useinkin yksin lomilla?
Tarkoitatko, että jos ei käy niin minäkään en saa käydä?
Tarkoittaa sitä, että sinä et välttämättä edes tiedä, kuinka paljon työtä varsinkin pienten lasten yksin hoitaminen vaatii. Se on asia, jossa on oikeasti tärkeää olla tasapuolinen.
Ap voi tietysti myös maksaa lastenhoidosta. Vaimokin saa sitten jotain kivaa itselleen tai voi matkustaa lasten kanssa eikä tarvitse katsoa sitruunaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa ap:n mielipide siihen, onko hänelle ok, että perheen molemmat vanhemmat tekee omilla rahoillaan 1-2 viikon ulkomaanmatkan kavereidensa kanssa ja toinen huolehtii sitten aina vuorollaan lapsista? Olisiko tämä hyvä ratkaisu?
Minuakin kiinnostaa tämä. Ei huvita keskustella enempää kunnes ap:n kanta tähän selviää. Kertoo jo oleellisen ap:n ajattelutavasta.
Olemme olleet naimisissa 22 vuotta. Kummallakin on oma pankkitilinsä. Arjen kustannukset on jaettu periaatteella enemmän tienaava maksaa esimerkiksi esuurimman osan asumiskuluista ja toinen hommaa safkat ynnä huolehtii vaikkapa nyt autoon liittyvistä menoista.
Omista vaate-, harrastus-, terveydenhoito- ja muista henkilökohtaisista menoistaan vastaa kumpikin itse. En ole koskaan kustannuksista mitään laskelmia tehnyt tai kirjanpitoa pitänyt (olen se paremmin ansaitseva osapuoli).
Koska olen nainen, niin on toki ollut myös niin, että olen pääasiassa hankkinut lapsen tarvitsemat vermeet, kustantanut hänen harrastuksensa ja lukionkäynnin. Toisaalta olen tuhlavaisempi kuin mieheni.
Matkoille mennään, kun kummallakin on siihen varaa. Silloin toimitaan niin, että esimerkiksi matkaliput ja asuminen maksetaan puoliksi, mutta minä tarjoan ravintolakäynnit ja kustannan vuokra-auton jne.
Vanhemmillani oli yhteinen pankkitili syystä, että äitini oli ns. kotirouva. Hän toki sai käyttää isäni rahoja, mutta niitä menoja myös tarkkailtiin. Toisaalta ystävälläni oli yhteinen tili puolisonsa kanssa ja sille tilille säästettiin yhteistä tavoitetta varten. Kunnes eräänä päivänä tilin saldo oli 1,50 euroa ja nykyinen exä asettunut Thaimaahan pitämään "miettimistaukoa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 otti esille tärkeän pointin, josta minulla aina välillä tulee riitaa miehen kanssa.
Olemme miehen kanssa molemmat suht hyvätuloisia, ansaitsemme molemmat käteen 2,7 tonnia kuukaudessa. Mutta menojakin on...Kiinteät kuukausimenot olemme jyvittäneet suhteellisen tasan. Mutta kaksi teiniämme hakevat minulta kaiken käyttörahan, ja sitä menee kk-rahan kanssa joka kuukausi 200-300 euroa. Päälle lasten harrastukset, vaatehankinnat, kirjat (molemmat lukiossa), sukulaisten erilaiset lahjat, kodin ylimääräiset hankinnat jne. Kun menemme elokuviin koko perhe, minä ostan liput ja yleensä mässytkin, samoin kaupassa (kun emme ole ruokaostoksilla, jotka maksetaan s-tililtä) usein minä maksan.
Sitten mies ihmettelee, että miten minulla ei jää säästöön rahaa kuten hänellä. Kas kummaa tosiaan.... hänen näkemyksensä on, että minä tuhlaan - ehkä juu, paitsi että itselleni ostan todella harvoin mitään, eikä hänkään osaa sanoa, mitä ostoksistamme olisi pitänyt jättää tekemättä.
Sinun ongelmaan on helppo ratkaisu, joka vaatii vain hieman vaivaa. Pistät ylös kaiken, mihin sinulta menee rahaa, siis lapsiin ja yhteisiin hankintoihin. Kuun lopussa velot mieheltä summasta puolet. Tuskin mies kehtaa valittaa, kun näkee laskelmasta, mihin raha on mennyt. Saat sinäkin kartutettua itsellesi säästöjä.
Naisen itsensä päättämiä hankintoja jotka hän vaan yksipuolisella päätöksellä mieheltä laskuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Kitkerän suloinen teksti.
Huvittavia olette myös te avoimesti lokkeilustaan ylpeät maksulliset naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 otti esille tärkeän pointin, josta minulla aina välillä tulee riitaa miehen kanssa.
Olemme miehen kanssa molemmat suht hyvätuloisia, ansaitsemme molemmat käteen 2,7 tonnia kuukaudessa. Mutta menojakin on...Kiinteät kuukausimenot olemme jyvittäneet suhteellisen tasan. Mutta kaksi teiniämme hakevat minulta kaiken käyttörahan, ja sitä menee kk-rahan kanssa joka kuukausi 200-300 euroa. Päälle lasten harrastukset, vaatehankinnat, kirjat (molemmat lukiossa), sukulaisten erilaiset lahjat, kodin ylimääräiset hankinnat jne. Kun menemme elokuviin koko perhe, minä ostan liput ja yleensä mässytkin, samoin kaupassa (kun emme ole ruokaostoksilla, jotka maksetaan s-tililtä) usein minä maksan.
Sitten mies ihmettelee, että miten minulla ei jää säästöön rahaa kuten hänellä. Kas kummaa tosiaan.... hänen näkemyksensä on, että minä tuhlaan - ehkä juu, paitsi että itselleni ostan todella harvoin mitään, eikä hänkään osaa sanoa, mitä ostoksistamme olisi pitänyt jättää tekemättä.
Sinun ongelmaan on helppo ratkaisu, joka vaatii vain hieman vaivaa. Pistät ylös kaiken, mihin sinulta menee rahaa, siis lapsiin ja yhteisiin hankintoihin. Kuun lopussa velot mieheltä summasta puolet. Tuskin mies kehtaa valittaa, kun näkee laskelmasta, mihin raha on mennyt. Saat sinäkin kartutettua itsellesi säästöjä.
Naisen itsensä päättämiä hankintoja jotka hän vaan yksipuolisella päätöksellä mieheltä laskuttaa?
Teinien käyttörahat ja lukionirjat. Perheen huvittelu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Kitkerän suloinen teksti.
Huvittavia olette myös te avoimesti lokkeilustaan ylpeät maksulliset naiset.
Entä kun mies on työtön ja perheen rahat on yhteiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 otti esille tärkeän pointin, josta minulla aina välillä tulee riitaa miehen kanssa.
Olemme miehen kanssa molemmat suht hyvätuloisia, ansaitsemme molemmat käteen 2,7 tonnia kuukaudessa. Mutta menojakin on...Kiinteät kuukausimenot olemme jyvittäneet suhteellisen tasan. Mutta kaksi teiniämme hakevat minulta kaiken käyttörahan, ja sitä menee kk-rahan kanssa joka kuukausi 200-300 euroa. Päälle lasten harrastukset, vaatehankinnat, kirjat (molemmat lukiossa), sukulaisten erilaiset lahjat, kodin ylimääräiset hankinnat jne. Kun menemme elokuviin koko perhe, minä ostan liput ja yleensä mässytkin, samoin kaupassa (kun emme ole ruokaostoksilla, jotka maksetaan s-tililtä) usein minä maksan.
Sitten mies ihmettelee, että miten minulla ei jää säästöön rahaa kuten hänellä. Kas kummaa tosiaan.... hänen näkemyksensä on, että minä tuhlaan - ehkä juu, paitsi että itselleni ostan todella harvoin mitään, eikä hänkään osaa sanoa, mitä ostoksistamme olisi pitänyt jättää tekemättä.
Sinun ongelmaan on helppo ratkaisu, joka vaatii vain hieman vaivaa. Pistät ylös kaiken, mihin sinulta menee rahaa, siis lapsiin ja yhteisiin hankintoihin. Kuun lopussa velot mieheltä summasta puolet. Tuskin mies kehtaa valittaa, kun näkee laskelmasta, mihin raha on mennyt. Saat sinäkin kartutettua itsellesi säästöjä.
Naisen itsensä päättämiä hankintoja jotka hän vaan yksipuolisella päätöksellä mieheltä laskuttaa?
Kerrotko mihin näistä kuluista mielestäsi mies ei siis ole velvollinen osallistumaan:
- lasten taskurahat
- lasten vaatteet
- lasten kouluun liittyvät maksut
- sukulaisille yms ostettavat jutut
- koko perheen leffareissut mässyineen
- koko perheen herkuttelemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ymmärrä näitä ”sun” ja ” mun” rahoja.
Kun on naimisiin menty, palkat tulevat yhteiselle tilille ja kumpikin käyttää sieltä tietysti toisensa huomioiden.
Helppoa!!Vain totaalipösilö suostuu moiseen järjestelyyn.
Ei toki pösilö, vaan epäitsekäs, toisen huomioon ottava ei-ahne ja onnellisessa rakkausavioliitossa elävä henkilö:-)
Kadehditko, reppana?
Eikö ole tosi raskasta taistella kynnet verillä itsekkäästi ”omista” rahoistaan? Mitä rakkautta se on, jos täytyy taistella mitättömistä asioista????
En voi ymmärtää ihmisiä jotka laittavat KAIKKI rahansa yhteiselle tilille. Ihan kauhee ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Kitkerän suloinen teksti.
Huvittavia olette myös te avoimesti lokkeilustaan ylpeät maksulliset naiset.
Vihitty vaimo ei ole maksullinen nainen.
No voi voi. Meillä minä olen maksanut yleensä enemmän, ja olen tehnyt sen mielelläni. Yhteistä elämää tässä eletään. Minä haluan perheen mukaan lomalle, mutta kuulostaa siltä, että ap ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hoitaa lapset kun sinä lomailet kavereiden kanssa?
Anna kun arvaan, sinulle ei ole ollenkaan niin tärkeää, että tämä puoli menee elämässä tasan?
Vaimo tietenkin hoitaa jos minä olen poissa. Niin minäkin hoidan lapset silloin jos vaimo on poissa.
Ja käykö vaimo useinkin yksin lomilla?
Tarkoitatko, että jos ei käy niin minäkään en saa käydä?
Tarkoittaa sitä, että lastenhoito kuuluu tasan yhtä paljon sinulle kuin vaimollesikin. Eli jos sinä lomailet yksinäsi kaksI viikkoa, sinä hoidat yksinäsi kaikki lasten ja perheen asiat kaksi viikkoa. Onko tällainen tasapuolisuus teillä jo käytössä?
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää ihmisiä jotka laittavat KAIKKI rahansa yhteiselle tilille. Ihan kauhee ajatus.
Mitä kauheeta siinä on? Tilille tulee yhteensä n.5000€, siitä maksetaan asuntolaina ja muut asumismenot, ruuat, vaatteet jne. Jää n.1500€, josta siirretään 200 kummankin rahastoon. Sitten jää tonnin verran. Joskus on sitten isompia hankintoja kuten nyt uusi sänky. Aina pyritään pitämään tilillä n.kymppitonni.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Kun valitsee hyvin saa nauttia eduista. Ei kannata ottaa mitään köyhää Paskajonnea vaivoikseen.
Siinä on vaan sellainen pienen pieni probleema, että harvalla on vara valita. Lisäksi että on rikas, pitäs löytää vielä tarpeeksi tyhmä. Katopas siiriseni, kun ne jotkut miehetkin olettaa naisen tienaavan HYVIN.... ei nekään vaivoiksee haluu perseaukisia loisia. Pitää olla poikkeuksen hyvän näköinen, jos köyhä on. Ja tämä tarina on tosi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 otti esille tärkeän pointin, josta minulla aina välillä tulee riitaa miehen kanssa.
Olemme miehen kanssa molemmat suht hyvätuloisia, ansaitsemme molemmat käteen 2,7 tonnia kuukaudessa. Mutta menojakin on...Kiinteät kuukausimenot olemme jyvittäneet suhteellisen tasan. Mutta kaksi teiniämme hakevat minulta kaiken käyttörahan, ja sitä menee kk-rahan kanssa joka kuukausi 200-300 euroa. Päälle lasten harrastukset, vaatehankinnat, kirjat (molemmat lukiossa), sukulaisten erilaiset lahjat, kodin ylimääräiset hankinnat jne. Kun menemme elokuviin koko perhe, minä ostan liput ja yleensä mässytkin, samoin kaupassa (kun emme ole ruokaostoksilla, jotka maksetaan s-tililtä) usein minä maksan.
Sitten mies ihmettelee, että miten minulla ei jää säästöön rahaa kuten hänellä. Kas kummaa tosiaan.... hänen näkemyksensä on, että minä tuhlaan - ehkä juu, paitsi että itselleni ostan todella harvoin mitään, eikä hänkään osaa sanoa, mitä ostoksistamme olisi pitänyt jättää tekemättä.
Sinun ongelmaan on helppo ratkaisu, joka vaatii vain hieman vaivaa. Pistät ylös kaiken, mihin sinulta menee rahaa, siis lapsiin ja yhteisiin hankintoihin. Kuun lopussa velot mieheltä summasta puolet. Tuskin mies kehtaa valittaa, kun näkee laskelmasta, mihin raha on mennyt. Saat sinäkin kartutettua itsellesi säästöjä.
Naisen itsensä päättämiä hankintoja jotka hän vaan yksipuolisella päätöksellä mieheltä laskuttaa?
Kerrotko mihin näistä kuluista mielestäsi mies ei siis ole velvollinen osallistumaan:
- lasten taskurahat
- lasten vaatteet
- lasten kouluun liittyvät maksut
- sukulaisille yms ostettavat jutut
- koko perheen leffareissut mässyineen
- koko perheen herkuttelemaan
Ei mihinkään jos nainen yksipuolisesti päättää määrät, summat ja tarpeet.
Kitkerän suloinen teksti.