Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin tänään hänen naispuoleisen kaksoisolennon.

Olin lounaalla ottamassa vettä, kun katsoin sivuun ja siinä seisoi sellainen lapsen vartaloinen (ei siis vain pienikokoinen ja lyhyt, vaan sellainen lapsen kokoinen) nainen/tyttö jolla oli hänen kasvot.

Seisoi ja tapitti suoraan silmiin.

Sitten se tuli pöydän toiseen päätyyn syömään ja tapitti lisää.

Syötyäni kävelin hissiin ja se jäi hissin ulkopuolelle seisomaan ja tapittamaan, katsoin häntä ja hän katsoi minua kunnes ovet sulkeutuivat ja hissi lähti liikkeelle.

Todella hassu kokemus, etenkin kun hänellä ei ole mitenkään tavanomaiset kasvot ja se nainen oli täydellinen kopio hänen kasvoistaan, eli ei edes ”vain” häntä muistuttava, vaan oikeasti kaksoisolento naisen vartalossa (tai tytön, se nainen oli häkellyttävän lapsivartaloinen vaikka kasvot olivatkin nuoren aikuisen).

Sen katsekin oli tismalleen samanlainen.

Tämä oli mielenkiintoinen. Ihastuksesi on varmaankin melko persoonallisen näköinen ja lapsenkasvoinen. Tuo näkemäsi pikkutyttö muistutti häntä. Jotenkin tosi söpöä.

Ei hän ole lapsenkasvoinen eikä ollut se tyttökään, sillähän oli hänen kasvot.

Lapsen keho vain, vaikka kasvoista ja olinpaikasta päätellen olikin nuori aikuinen.

Mielenkiintoista oli kyllä, ilmeettömänä vain tuijotti alusta loppuun sen lounastelun ajan - ja tietysti tuijotin takaisin kun olin aika hämmentynyt ja olihan se kiehtova näky.:D

Jospa voitaisiin vain jutella ja tavata kasvotusten, voisin vain kertoa sulle sen, että mä olen onnellinen. Haluaisin toivottaa sulle kaikkea hyvää elämään, ja tavata sattumalta kauppareissulla, rakastaa ja löytää elämälle suunta. Kaipaan sua ja sitä mitä meillä oli, nimenomaan oli. Ollaanhan vielä yhteyksissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin tänään hänen naispuoleisen kaksoisolennon.

Olin lounaalla ottamassa vettä, kun katsoin sivuun ja siinä seisoi sellainen lapsen vartaloinen (ei siis vain pienikokoinen ja lyhyt, vaan sellainen lapsen kokoinen) nainen/tyttö jolla oli hänen kasvot.

Seisoi ja tapitti suoraan silmiin.

Sitten se tuli pöydän toiseen päätyyn syömään ja tapitti lisää.

Syötyäni kävelin hissiin ja se jäi hissin ulkopuolelle seisomaan ja tapittamaan, katsoin häntä ja hän katsoi minua kunnes ovet sulkeutuivat ja hissi lähti liikkeelle.

Todella hassu kokemus, etenkin kun hänellä ei ole mitenkään tavanomaiset kasvot ja se nainen oli täydellinen kopio hänen kasvoistaan, eli ei edes ”vain” häntä muistuttava, vaan oikeasti kaksoisolento naisen vartalossa (tai tytön, se nainen oli häkellyttävän lapsivartaloinen vaikka kasvot olivatkin nuoren aikuisen).

Sen katsekin oli tismalleen samanlainen.

Eli ihastuksesi on mies joka muistuttaa pikkutyttöä?

Ei ole

Vierailija kirjoitti:

Mietin tänään kuinka moni saa tänäänkin (ja tulevaisuudessa) nauttia sun valoisasta, iloisesta ja ihanasta seurasta. Kuinka moni saa jutella sun kanssa, hymyillä ja nauraa. Sitten mietin miten minä en saa tehdä noista mitään ehkä enää koskaan ja purskahdin itkuun.

Miksi päästit hänet pois elämästäsi, jos tunnet noin voimakkaasti?

En enää jaksaisi elää. Ei ole mitään odotettavaa, enkä osaa olla tässä maailmassa niin kuin pitäisi. Menin pilalle jo kauan sitten ja pilaan kaiken mikä tulee vaikutuspiiriini. Inhoan elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tänään kuinka moni saa tänäänkin (ja tulevaisuudessa) nauttia sun valoisasta, iloisesta ja ihanasta seurasta. Kuinka moni saa jutella sun kanssa, hymyillä ja nauraa. Sitten mietin miten minä en saa tehdä noista mitään ehkä enää koskaan ja purskahdin itkuun.

Miksi päästit hänet pois elämästäsi, jos tunnet noin voimakkaasti?

Ei ketään voi väkisillä pitää, toisella täytyy olla oma tahto olla siinä.

Vaikka onhan täälläkin jatkuvasti jotain keskusteluita joissa joukolla juonitaan, miten ”saisi” jonkun miehen itselleen/pidettyä itsellään.

Rakkaus kaukana.

Sivusta

Oletko koskaan tavannut toista johon ihastuit yhtä paljon kuin kaivattuusi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä pääsen tästä joskus irti ja löydän oikean rakkauden. Sellaisen kuin sinä. Sinua en voi kuitenkaan koskaan saada.

Miksi et voi saada? En minä halua että löydät jonkun toisen.

En edes tiedä pitääkö hän minusta yhtään ja muutenkin hän elää onnellista perhe-elämää. Eiköhän siinä ole tarpeeksi syitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko sinä mies nyt sen, mitä tunnet minua kohtaan tällä hetkellä?

Minä rakastan sinua. Olen kertonut sinulle joskus irl, kuinka paljon olen kaivannut sinua ja keskustelujamme.

Entä mitä vastaat sinulle esittämääni kysymykseen? Kyllä vai ei?

En ehkä ole kaipaamaasi kun en tiedä mistä kysymyksestä puhut?

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan tavannut toista johon ihastuit yhtä paljon kuin kaivattuusi?

En, mutta toivottavasti tapaan (sillä kaivattuni suhteen ei ole toivoa, se joku tulee olemaan joku toinen siis).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tänään kuinka moni saa tänäänkin (ja tulevaisuudessa) nauttia sun valoisasta, iloisesta ja ihanasta seurasta. Kuinka moni saa jutella sun kanssa, hymyillä ja nauraa. Sitten mietin miten minä en saa tehdä noista mitään ehkä enää koskaan ja purskahdin itkuun.

Miksi päästit hänet pois elämästäsi, jos tunnet noin voimakkaasti?

Hän ei halunnut olla mun kanssa tekemisissä. Mun tunteet oli yksipuolisia. Sanoi hän joskus jollain tavalla tykkäävänsä (ehkä kohteliaisuudesta), mutta ei kuitenkaan halunnut olla tekemisissä enempää kuin oli pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä pääsen tästä joskus irti ja löydän oikean rakkauden. Sellaisen kuin sinä. Sinua en voi kuitenkaan koskaan saada.

Miksi et voi saada? En minä halua että löydät jonkun toisen.

En edes tiedä pitääkö hän minusta yhtään ja muutenkin hän elää onnellista perhe-elämää. Eiköhän siinä ole tarpeeksi syitä.

Se voi ehkä näyttää onnelliselta mutta kaipaan häntä niin paljon että sattuu.

Joka päivä kaipaan sinua. Odotan viestiäsi jota ei tule. Kadotin numerosi, koska halusin lopettaa, mutta nyt mietin sinua jatkuvasti. En tiedä mitä tekisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin tänään hänen naispuoleisen kaksoisolennon.

Olin lounaalla ottamassa vettä, kun katsoin sivuun ja siinä seisoi sellainen lapsen vartaloinen (ei siis vain pienikokoinen ja lyhyt, vaan sellainen lapsen kokoinen) nainen/tyttö jolla oli hänen kasvot.

Seisoi ja tapitti suoraan silmiin.

Sitten se tuli pöydän toiseen päätyyn syömään ja tapitti lisää.

Syötyäni kävelin hissiin ja se jäi hissin ulkopuolelle seisomaan ja tapittamaan, katsoin häntä ja hän katsoi minua kunnes ovet sulkeutuivat ja hissi lähti liikkeelle.

Todella hassu kokemus, etenkin kun hänellä ei ole mitenkään tavanomaiset kasvot ja se nainen oli täydellinen kopio hänen kasvoistaan, eli ei edes ”vain” häntä muistuttava, vaan oikeasti kaksoisolento naisen vartalossa (tai tytön, se nainen oli häkellyttävän lapsivartaloinen vaikka kasvot olivatkin nuoren aikuisen).

Sen katsekin oli tismalleen samanlainen.

Eli ihastuksesi on mies joka muistuttaa pikkutyttöä?

Ei ole

Eli ihastuksesi on siis nainen? Käykö hän koskaan tuossa rakennuksessa ? Jos käy, niin varmaan creepyä jos hän törmää itse joskus tuohon kaksoisolentoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin tänään hänen naispuoleisen kaksoisolennon.

Olin lounaalla ottamassa vettä, kun katsoin sivuun ja siinä seisoi sellainen lapsen vartaloinen (ei siis vain pienikokoinen ja lyhyt, vaan sellainen lapsen kokoinen) nainen/tyttö jolla oli hänen kasvot.

Seisoi ja tapitti suoraan silmiin.

Sitten se tuli pöydän toiseen päätyyn syömään ja tapitti lisää.

Syötyäni kävelin hissiin ja se jäi hissin ulkopuolelle seisomaan ja tapittamaan, katsoin häntä ja hän katsoi minua kunnes ovet sulkeutuivat ja hissi lähti liikkeelle.

Todella hassu kokemus, etenkin kun hänellä ei ole mitenkään tavanomaiset kasvot ja se nainen oli täydellinen kopio hänen kasvoistaan, eli ei edes ”vain” häntä muistuttava, vaan oikeasti kaksoisolento naisen vartalossa (tai tytön, se nainen oli häkellyttävän lapsivartaloinen vaikka kasvot olivatkin nuoren aikuisen).

Sen katsekin oli tismalleen samanlainen.

Eli ihastuksesi on mies joka muistuttaa pikkutyttöä?

Ei ole

Eli ihastuksesi on siis nainen? Käykö hän koskaan tuossa rakennuksessa ? Jos käy, niin varmaan creepyä jos hän törmää itse joskus tuohon kaksoisolentoon.

Ei ole nainen, ei myöskään käy siinä rakennuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä kaipaan sinua. Odotan viestiäsi jota ei tule. Kadotin numerosi, koska halusin lopettaa, mutta nyt mietin sinua jatkuvasti. En tiedä mitä tekisin.

Ja tämä on naiselta ihanalle miehelle.

Jos se oli ihastuksesi pikkusisko. Selkeästi tunnisti sinut kun tuijotti. Ehkä ihastuksesi on vuorannut sinun kuvilla asuntonsa tai pitää kuvaasi vähintäänkin puhelimen taustakuvana. Eli hän siis on ihastunut myös!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tänään kuinka moni saa tänäänkin (ja tulevaisuudessa) nauttia sun valoisasta, iloisesta ja ihanasta seurasta. Kuinka moni saa jutella sun kanssa, hymyillä ja nauraa. Sitten mietin miten minä en saa tehdä noista mitään ehkä enää koskaan ja purskahdin itkuun.

Miksi päästit hänet pois elämästäsi, jos tunnet noin voimakkaasti?

Hän ei halunnut olla mun kanssa tekemisissä. Mun tunteet oli yksipuolisia. Sanoi hän joskus jollain tavalla tykkäävänsä (ehkä kohteliaisuudesta), mutta ei kuitenkaan halunnut olla tekemisissä enempää kuin oli pakko.

Ymmärrän, että olet saanut minusta tuollaisen käsityksen. Kaikista eniten olisin vain halunnut viettää aikaa kanssasi rauhassa kahdestaan, mutta en koskaan saanut ja se oli turhauttavaa. En halunnut kilpailla huomiostasi muiden seurassa. Yritin joskus ilmaista tykkääväni sinusta, mutta en saanut mitään vastakaikua. Onneksi en sentään töksäyttänyt mitään voimakkaampaa sanaa.

Vierailija kirjoitti:

En enää jaksaisi elää. Ei ole mitään odotettavaa, enkä osaa olla tässä maailmassa niin kuin pitäisi. Menin pilalle jo kauan sitten ja pilaan kaiken mikä tulee vaikutuspiiriini. Inhoan elämää.

Jotenkin niin tuttu tunne.

Vierailija kirjoitti:

Jos se oli ihastuksesi pikkusisko. Selkeästi tunnisti sinut kun tuijotti. Ehkä ihastuksesi on vuorannut sinun kuvilla asuntonsa tai pitää kuvaasi vähintäänkin puhelimen taustakuvana. Eli hän siis on ihastunut myös!

Ei ollut sisko, eikä hän ole ihastunut minuun.

Se tuijotus ei ollut sellaista miten katsotaan, jos tunnistetaan joku.

Sitä on oikeastaan turha täällä arpoa, miksi se tuijotti.:D