Miksi niin moni käyttäytyy todella huonosti ja suorastaan mielisairaasti omaa puolisoa kohtaan vaikka muuten olisi järkevä ja mukava ihminen?
Olen itsekin syyllistynyt siihen suhteen alkuvuosina nuorena ja kokemattomana kun en luottanut siihen että mies pysyy kanssani ja minulla oli ahdistavia mustavalkoisia ajatuksia seksistä ja oma itsetuntoni oli huono.
Nyt kun suhde on monesta syystä ( tärkeimpänä varmasti se miten paskasti kumpikin on kohdellut toista vaikka fyysistä väkivaltaa ei juuri ole ollut eikä pettämisiä) mennyt vuosien aikana todella huonoon kuntoon, tajusin että ihan kaikesta tärkeintä suhteessa on se, miten käyttäytyy puolisoa kohtaan. Puolison ei koskaan pitäisi joutua olemaan toisen lapsuustraumojen kaatopaikka.
Miksi silti moni käyttäytyy kaikista huonoiten juuri puolisoa kohtaan? Jos ero ei ole tavoite, kannattaa lopettaa heti ja muistaa että kaikista maailman ihmisistä oma puoliso on se, jota pitäisi kohdella kaikista parhaiten, aina ja joka tilanteessa.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeasti pitäisi ymmärtääkö miten osoittaa ymmärtävänsä? Hyvä kohtelu on paljon tärkeämpää kuin joku epämääräinen ”ymmärtäminen”. Jos toisesta tuntuu ettei toinen ymmärrä, niin ongelma on sen kenen ongelma on ja vaatii toiselta mahdottomia. Ap
Ei ole, ymmärtäminen on paljon tärkeämpää, kuin joku "hyvä kohtelu". Tulee mieleeni vaikkapa jokin työmaa, jossa toinen karjaisee, että Anna vasara! Jos tiedät, että hänellä jäi juuri sormi erittäin kivuliaasti lautojen väliin, et pahastu karjunnasta, koska ymmärrät, miten paljon se sattuu.
Sinä siinä et välitä ymmärrätkö vai et, vaan sulle pitää silloinkin sanoa nätisti, että 💐💐antaisitko vasaran 💐💐
Tai jos ollaan tuhannen väsyneinä, ja toinen tiuskaisee jotain, niin kun ymmärrät, miksi hän on väsynyt, niin sekään ei loukkaa. Jos et näe, mitä hänellä on meneillään, alat taas vaatia, että sulle on puhuttava kauniisti ja aiheutat vihaa väsyneessä.Väsymys ei todellakaan oikeuta kohtelemaan puolisoa paskasti. Samalla laillako oikeuttaa sitten kiukuttelun kaupan kassalle tai työpaikalla? Paskaa kohtelua ei tarvitse ymmärtää. Yleisellä ja tärkeällä tasolla taas toisen ymmärtämisen kapasiteetti paljastuu suhteessa hyvin pian, eli missä ääriin ollaan samalla aaltopituudella. Ja jos ei, mitä järkeä on alkaa suhteeseen. Ap
Oikeuttaako tai onko ok koskaan,missään tilanteessa tiuskia,suuttua tai huutaa kumppanille? Tämäkin voi olla iso ongelma,jos kaksi erilaista päätyy yhteen. Meillä mies on sitä mieltä,että AINA tulee puhua kauniisti ja hillitä tunteensa. Minun mielestäni taas siihen on hyvä pyrkiä,mutta on ok ja ymmärrettävää että esim.väsyneenä saattaa joskus tiuskaista kumppanille eikä kumppanin tulisi heti loukkaantua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on tiettyä taakkaa mukana entisestä elämästä ja se näkyy. Luulin asiat käsitelleeni ja pääsääntöisesti olenkin. Mutta sitten joku tietty tilanne voikin yhtäkkiä laukaista ne kaikki epävarmuudet, vaikka järki sanoo muuta. Se on oikeasti vaikeaa, kun haluaa reagoida rationaalisesti, mutta itku ja raivo vaan tunkee pintaan eikä siitä meinaa oikein päästä ylikään. En minä ilkeä tai kohtuuton ole, sillä lailla osaan hillitä käytöstäni, mutta saattaa mennä monta päivää ennenkuin taas pystyy olemaan normaalikaan.
Mitä nämä niin tärkeät asiat ovat, että niiden takia tarvitsee itkeä, potkia ja raivota ja joka vaatii päiviä sinulta palautumiseen normaaliksi? Jos kyseessä on jotkut oikeasti vakavat asiat, niin eikö ero olisi silloin jo oikea vaihtoehto? Ja jos taas pikkujuttuja tai et edes muista niitä kunnolla, niin kannattaako niistä järjestää kohtausta?
Millainen kumppani haluaa tulla jätetyksi siksi? Ja eiköhän se ole sen kumppanin vastuulla haluaako erota.
Haluaa tai ei halua tulla jätetyksi, mutta jos elämä ja parisuhde on yhtä riitaa ja kärsimystä, toisen kohtelemista törkeästi, niin silloin ero on ainoa järkevä asia. Tuollaiseen suhteeseen ei olisi edes alkujaan pitänyt mennä, mutta jos se virheen nyt on tehnyt, niin silloin pitäisi olla selkärankaa ja vastuuta sekä herätä todellisuuten ja erota. Varsinkin sen kärsivän osapuolen. Tiedän ettei se ole helppoa, mutta onko jossain painajaisessa eläminenkään nyt ihan ruusuista?
Hyvät parisuhteet ovat hyviä. Niissä puolisoiden ei tarvitse kärsiä eikä haukkua toista. Niissä ei edes mietitä eroa, koska heillä on yhdessä hyvä olla.Niin, se kärsivä osapuoli voi erota, ei se, joka odottaa, että toinen alkaisi ymmärtää. Kunnes lopulta hoksaa, että ei se kykene, vaikka moni peittelee sitäkin pitkään, ja on ymmärtävinään.
Kumpi tässä siis on uhri? Kärsivä vai ymmärrystä odottava?
Jos suhteessa on huono olla, niin sen joka kokee tätä tunnetta kannattaisi miettiä haluanko oikeasti tuhlata lyhyen elämäni tällaiseen? Oli sitten tekijä tai kohde.Mitä sillä on väliä, kumpi tässä on uhri? Mä eroan ainakin silloin, kun MUSTA tuntuu siltä, en silloin, kuin "toinen ehkä kärsii, kun ei saa suutaan auki" mun käytöksestä.
Tietenkin sinä eroat, kun sinä haluat. Jostain syystä monesta uhrista ei ole eroamaan vaikka pitäisi. Tätä yritän sanoa kaikille, jos elämäsi on tuskaa, tee sille jotain. Älä odota toista. Eroa ja hanki itsellesi parempi elämä.
Näin se pitää tehdä mutta tehkää kuin järkevät aikuiset. Yleensä moni vaan hakee helpotusta viinasta tai pettämisestä ja asiat vaan pahenee. Varsinkin lapsiperheissä moni jää lasten takia yhteen. Ei lastenkaan vuoksi kannata jatkaa onnetonta parisuhdetta. Kaikkia ongelmia vaan ei pysty selvittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Apua tää kuulostaa NIIN mun mieheltä. No, mä läksin 👍
Nyt sitten olet täällä av:llä pieruverkkareissasi ja koitat ymmärtää mitä tapahtui elämällesi:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tilanteita, jossa kokee, ettei oma puoliso huomioi mun tunteitani. Se oikeuttaa antamaan takaisin, jos asiasta sanoo, eikä toista sitten edes oikein kiinnosta yrittää ymmärtää. Tai kuvittelee, että ymmärrys on jokin nyökkäys, tai että asian voi tehdä kuten poikamiesboksissa: nostetaan maton reunaa ja lakaistaan koko roska sinne.
Ei oikeuta. Jos joku varastaa sinulta, ei se anna sinulle oikeutta satuttaa häntä.
Oikeuttaahan. Mitäs väärää siinä olisi?
Huhhuh. Onnea parisuhteeseesi. Taidat olla äitihullu?
Vastaa, äläkä venkoile! Mitä väärää siinä olisi?
Ei pahuus oikeuta pahuuteen, pahuus on aina väärin, huolimatta mitä sitä ennen on tapahtunut.
Ei ole, todellakaan.
Juu no selitä tuota kostoasi oikeuden edessä niin katsotaan mitä sanovat.. Tai kumppanille jota petit kostoksi kun hän sanoin sinulle pahasti. Varmasti ymmärtää että teit vain mitä sinun kuului tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Apua tää kuulostaa NIIN mun mieheltä. No, mä läksin 👍
Taidat katua lähtöäsi kun viihdyt tämmöisessä ketjussa? Sinua taitaa harmittaa kun mies on kokonainen ja ehyt. Et pysty pompottamaan häntä. Häntä voi toki kiusata mutta mies karistaa kiusaamisen kuin vesi hanhen selästä.
En kadu. Pikemminkin vain se mahdollistaa kasvun, muutoksen ja sen, että mulle löytyy parempaa, toisin kuin sulle, joka vapaana valitset asua kiusaajan kanssa 😂
Mulla on kova motivaatio kehittyä nyt. Toki olisin mielelläni saanut miehen siihen tueksi, mutta koska mikään ei hetkauta, niin bye bye sitten :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Vai oikein hankala tyyppi 😀
Jos oot noin itsenäinen ja riippumaton, niin miksi valitset jakaa elämäsi kiusaavan henkilön kanssa? Eikö ole tarjolla parempaa?
Meillä on hyvää seksiä. Hyvä seksi merkitsee minulle aika paljon. Lisäksi olen ottanut tavakseni yrittää nus*ia vaimosta ymmärrystä esiin. Ihan kivaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Miksi sitten jäkität suhteessa? Tuskin osaat ymmärtää vaimoasi, ongelmat siinä kohtaa johtuvat siitä.
En ole sillälailla henkisesti riippuvainen vaimostani. Lisäksi en ole pitkävihainen, vaan aloitan jokaisen (99%) päivän hyvällä mielellä lasi puoleksi täynnä.
Tämäkin vastaus osoittaa itsekeskeisyyttäsi, tympeyttäsi ja kenties egoistisuuttasi. Ei sanaaakaan siitä, että koittaisit ymmärtää vaimoasi. Hän on sinun uhrisi.
Oletko tosissasi? Mies kertoo olevansa suht itsenäinen, positiivinen ja lyhytvihainen ja sinä onnistut tulkitsemaan hänet itsekeskeskeiseksi, tympeäksi, ymmärtämättömäksi ja egoistiksi, joka on tehnyt vaimostaan uhrin?
Ei ihme jos hommat ei pelitä sinulla ihmissuhteissa, koska tulkitset jopa tekstiä noin vääristyneesti.
Minusta on ristiriitaista, että henkilö nimeää vaimonsa pahimmaksi kiusaajakseen ja samalla sanoo, että pysyy suhteessa, koska olisi hankala ihminen, jos eroaisi. Ja että häntä ei hetkauta nuo heidän riitansa. Voin panna meelkein pääni pantiksi, jos VAIMO SILTI KIUSAA, että se vaino ei voi hyvin. Ja tuota miestä ei liikuta. Minusta hänessä ei ole mitään sen isommin ihanaa, hienoa tai arvostettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Ihminen joka oikeasti arvostaa itseään ja ymmärtää ettei elämän tarkoitus ole kärsiminen ottaa eron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Vai oikein hankala tyyppi 😀
Jos oot noin itsenäinen ja riippumaton, niin miksi valitset jakaa elämäsi kiusaavan henkilön kanssa? Eikö ole tarjolla parempaa?Okei.... No, meillä ei ollut :D Mies oli just se, josta oli, mutta minusta ei todellakaan. Mies oli ihan surkea sängyssä.
Meillä on hyvää seksiä. Hyvä seksi merkitsee minulle aika paljon. Lisäksi olen ottanut tavakseni yrittää nus*ia vaimosta ymmärrystä esiin. Ihan kivaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeasti pitäisi ymmärtääkö miten osoittaa ymmärtävänsä? Hyvä kohtelu on paljon tärkeämpää kuin joku epämääräinen ”ymmärtäminen”. Jos toisesta tuntuu ettei toinen ymmärrä, niin ongelma on sen kenen ongelma on ja vaatii toiselta mahdottomia. Ap
Ei ole, ymmärtäminen on paljon tärkeämpää, kuin joku "hyvä kohtelu". Tulee mieleeni vaikkapa jokin työmaa, jossa toinen karjaisee, että Anna vasara! Jos tiedät, että hänellä jäi juuri sormi erittäin kivuliaasti lautojen väliin, et pahastu karjunnasta, koska ymmärrät, miten paljon se sattuu.
Sinä siinä et välitä ymmärrätkö vai et, vaan sulle pitää silloinkin sanoa nätisti, että 💐💐antaisitko vasaran 💐💐
Tai jos ollaan tuhannen väsyneinä, ja toinen tiuskaisee jotain, niin kun ymmärrät, miksi hän on väsynyt, niin sekään ei loukkaa. Jos et näe, mitä hänellä on meneillään, alat taas vaatia, että sulle on puhuttava kauniisti ja aiheutat vihaa väsyneessä.Väsymys ei todellakaan oikeuta kohtelemaan puolisoa paskasti. Samalla laillako oikeuttaa sitten kiukuttelun kaupan kassalle tai työpaikalla? Paskaa kohtelua ei tarvitse ymmärtää. Yleisellä ja tärkeällä tasolla taas toisen ymmärtämisen kapasiteetti paljastuu suhteessa hyvin pian, eli missä ääriin ollaan samalla aaltopituudella. Ja jos ei, mitä järkeä on alkaa suhteeseen. Ap
Kaupan kassalla, tai työpaikalla ei ole mitään roolia ymmärtää mun olotiloja i mitenkään. Mun kumppanilla on. Samoin itse koen kumppaniini päin. Mutta selvännäkijä en ole. Niistä pitää puhua ja kertoa.
Millaista ymmärrystä odotat? Sitä että saat sättiä kumppaniasi ties mistä koska olet väsynyt? Entä jos kimppanillakin on stressiä samaan aikaan? Ap
Samaa mieltä. Kyllä puolisoakin kohtaan pitää olla käytöstavat. Vai haukutteko te kavereitakin ihan sumeilematta, jopa iskien vyön alle, kun "oli paha päivä ja täytyy saada olla oma itsensä"?
En eläessäni oli sättinyt puolisoani asiattomasti. Joskus saatan olla ärtynyt, mutta osaan myös pyytää perään anteeksi, jos puoliso ei ole tehnyt mitään pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tilanteita, jossa kokee, ettei oma puoliso huomioi mun tunteitani. Se oikeuttaa antamaan takaisin, jos asiasta sanoo, eikä toista sitten edes oikein kiinnosta yrittää ymmärtää. Tai kuvittelee, että ymmärrys on jokin nyökkäys, tai että asian voi tehdä kuten poikamiesboksissa: nostetaan maton reunaa ja lakaistaan koko roska sinne.
Ei oikeuta. Jos joku varastaa sinulta, ei se anna sinulle oikeutta satuttaa häntä.
Oikeuttaahan. Mitäs väärää siinä olisi?
Huhhuh. Onnea parisuhteeseesi. Taidat olla äitihullu?
Vastaa, äläkä venkoile! Mitä väärää siinä olisi?
Ei pahuus oikeuta pahuuteen, pahuus on aina väärin, huolimatta mitä sitä ennen on tapahtunut.
Ei ole, todellakaan.
Juu no selitä tuota kostoasi oikeuden edessä niin katsotaan mitä sanovat.. Tai kumppanille jota petit kostoksi kun hän sanoin sinulle pahasti. Varmasti ymmärtää että teit vain mitä sinun kuului tehdä.
😂😂😂 Mitenkähän pahoillaan OIKEUS olisi mun tästä käytöksestä? :
"On tilanteita, jossa kokee, ettei oma puoliso huomioi mun tunteitani. Se oikeuttaa antamaan takaisin, jos asiasta sanoo, eikä toista sitten edes oikein kiinnosta yrittää ymmärtää. Tai kuvittelee, että ymmärrys on jokin nyökkäys, tai että asian voi tehdä kuten poikamiesboksissa: nostetaan maton reunaa ja lakaistaan koko roska sinne"
Paljonko tulisi kakkua? 😂😂
Siis tämä on se teksti, johon nämä lainaukset pohjautuvat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeasti pitäisi ymmärtääkö miten osoittaa ymmärtävänsä? Hyvä kohtelu on paljon tärkeämpää kuin joku epämääräinen ”ymmärtäminen”. Jos toisesta tuntuu ettei toinen ymmärrä, niin ongelma on sen kenen ongelma on ja vaatii toiselta mahdottomia. Ap
Ei ole, ymmärtäminen on paljon tärkeämpää, kuin joku "hyvä kohtelu". Tulee mieleeni vaikkapa jokin työmaa, jossa toinen karjaisee, että Anna vasara! Jos tiedät, että hänellä jäi juuri sormi erittäin kivuliaasti lautojen väliin, et pahastu karjunnasta, koska ymmärrät, miten paljon se sattuu.
Sinä siinä et välitä ymmärrätkö vai et, vaan sulle pitää silloinkin sanoa nätisti, että 💐💐antaisitko vasaran 💐💐
Tai jos ollaan tuhannen väsyneinä, ja toinen tiuskaisee jotain, niin kun ymmärrät, miksi hän on väsynyt, niin sekään ei loukkaa. Jos et näe, mitä hänellä on meneillään, alat taas vaatia, että sulle on puhuttava kauniisti ja aiheutat vihaa väsyneessä.Väsymys ei todellakaan oikeuta kohtelemaan puolisoa paskasti. Samalla laillako oikeuttaa sitten kiukuttelun kaupan kassalle tai työpaikalla? Paskaa kohtelua ei tarvitse ymmärtää. Yleisellä ja tärkeällä tasolla taas toisen ymmärtämisen kapasiteetti paljastuu suhteessa hyvin pian, eli missä ääriin ollaan samalla aaltopituudella. Ja jos ei, mitä järkeä on alkaa suhteeseen. Ap
Kaupan kassalla, tai työpaikalla ei ole mitään roolia ymmärtää mun olotiloja i mitenkään. Mun kumppanilla on. Samoin itse koen kumppaniini päin. Mutta selvännäkijä en ole. Niistä pitää puhua ja kertoa.
Millaista ymmärrystä odotat? Sitä että saat sättiä kumppaniasi ties mistä koska olet väsynyt? Entä jos kimppanillakin on stressiä samaan aikaan? Ap
Sitä, että toinen tuntee minut ja käsittää, että nyt ei tarkoiteta pahalla. Siihen ei vaikuta se, millaista stressiä hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Vai oikein hankala tyyppi 😀
Jos oot noin itsenäinen ja riippumaton, niin miksi valitset jakaa elämäsi kiusaavan henkilön kanssa? Eikö ole tarjolla parempaa?No, jos sinusta on kivaa nussia pahinta kiusaajaasi, niin se tietysti selittää kaiken. Vaimosikaan tuskin saa sinusta muuta. Hyi olkoon.
Meillä on hyvää seksiä. Hyvä seksi merkitsee minulle aika paljon. Lisäksi olen ottanut tavakseni yrittää nus*ia vaimosta ymmärrystä esiin. Ihan kivaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Vai oikein hankala tyyppi 😀
Jos oot noin itsenäinen ja riippumaton, niin miksi valitset jakaa elämäsi kiusaavan henkilön kanssa? Eikö ole tarjolla parempaa?Meillä on hyvää seksiä. Hyvä seksi merkitsee minulle aika paljon. Lisäksi olen ottanut tavakseni yrittää nus*ia vaimosta ymmärrystä esiin. Ihan kivaa puuhaa.
Äsh, lainaukset paikoilleen:
No, jos sinusta on kivaa nussia pahinta kiusaajaasi, niin se tietysti selittää kaiken. Vaimosikaan tuskin saa sinusta muuta. Hyi olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut vaimolleni että, ei ole toista ihmistä joka olisi minua niin paljon kiusannut, kuin kuin hän tekee. Aika mieletöntä että puoliso on pahin kiusaaja.
Hyvä ihminen lopeta jo tuo itsesi kiusaaminen ja ota ero. Sinunkaan elämäsi ei kuulu olla kärsimistä vaikka joskus väärän ihmisen kanssa menitkin naimisiin. Hyvä elämä ei ole kärsimistä. Ei sinunkaan.
Eron ottaisi ihimine jonka elämä perustuu toiseen ihimiseen, jonka oma elämä ei ole kokoanainen ja ehyt. Elikkä hankala tyyppi ottaisi eron, tyyppi joka on riippuvainen toisesta ihmisestä.
Ihminen joka oikeasti arvostaa itseään ja ymmärtää ettei elämän tarkoitus ole kärsiminen ottaa eron.
Ehkä tää ei oässisi nussimaan muita. Ehkä hän haluaa alistaa tai kokea alistavansa nussiessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeasti pitäisi ymmärtääkö miten osoittaa ymmärtävänsä? Hyvä kohtelu on paljon tärkeämpää kuin joku epämääräinen ”ymmärtäminen”. Jos toisesta tuntuu ettei toinen ymmärrä, niin ongelma on sen kenen ongelma on ja vaatii toiselta mahdottomia. Ap
Ei ole, ymmärtäminen on paljon tärkeämpää, kuin joku "hyvä kohtelu". Tulee mieleeni vaikkapa jokin työmaa, jossa toinen karjaisee, että Anna vasara! Jos tiedät, että hänellä jäi juuri sormi erittäin kivuliaasti lautojen väliin, et pahastu karjunnasta, koska ymmärrät, miten paljon se sattuu.
Sinä siinä et välitä ymmärrätkö vai et, vaan sulle pitää silloinkin sanoa nätisti, että 💐💐antaisitko vasaran 💐💐
Tai jos ollaan tuhannen väsyneinä, ja toinen tiuskaisee jotain, niin kun ymmärrät, miksi hän on väsynyt, niin sekään ei loukkaa. Jos et näe, mitä hänellä on meneillään, alat taas vaatia, että sulle on puhuttava kauniisti ja aiheutat vihaa väsyneessä.Väsymys ei todellakaan oikeuta kohtelemaan puolisoa paskasti. Samalla laillako oikeuttaa sitten kiukuttelun kaupan kassalle tai työpaikalla? Paskaa kohtelua ei tarvitse ymmärtää. Yleisellä ja tärkeällä tasolla taas toisen ymmärtämisen kapasiteetti paljastuu suhteessa hyvin pian, eli missä ääriin ollaan samalla aaltopituudella. Ja jos ei, mitä järkeä on alkaa suhteeseen. Ap
Oikeuttaako tai onko ok koskaan,missään tilanteessa tiuskia,suuttua tai huutaa kumppanille? Tämäkin voi olla iso ongelma,jos kaksi erilaista päätyy yhteen. Meillä mies on sitä mieltä,että AINA tulee puhua kauniisti ja hillitä tunteensa. Minun mielestäni taas siihen on hyvä pyrkiä,mutta on ok ja ymmärrettävää että esim.väsyneenä saattaa joskus tiuskaista kumppanille eikä kumppanin tulisi heti loukkaantua siitä.
Itse ajattelen nykyään että ei ole Ok. Mieheni mielestä on Ok ja pyytää ymmärrystä reaktioilleen, joista en tiennyt mitään ennen kuin olimme menneet naimisiin ja olin myöntynyt lastentekoon. En enää loukkaannu koska tiedän meihen tempperamentin mutta jos reaktiot menevät ihan yli, sanon etten halua tällaista elämää. Itseni hillitsen nykyäään täydellisesti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeasti pitäisi ymmärtääkö miten osoittaa ymmärtävänsä? Hyvä kohtelu on paljon tärkeämpää kuin joku epämääräinen ”ymmärtäminen”. Jos toisesta tuntuu ettei toinen ymmärrä, niin ongelma on sen kenen ongelma on ja vaatii toiselta mahdottomia. Ap
Ei ole, ymmärtäminen on paljon tärkeämpää, kuin joku "hyvä kohtelu". Tulee mieleeni vaikkapa jokin työmaa, jossa toinen karjaisee, että Anna vasara! Jos tiedät, että hänellä jäi juuri sormi erittäin kivuliaasti lautojen väliin, et pahastu karjunnasta, koska ymmärrät, miten paljon se sattuu.
Sinä siinä et välitä ymmärrätkö vai et, vaan sulle pitää silloinkin sanoa nätisti, että 💐💐antaisitko vasaran 💐💐
Tai jos ollaan tuhannen väsyneinä, ja toinen tiuskaisee jotain, niin kun ymmärrät, miksi hän on väsynyt, niin sekään ei loukkaa. Jos et näe, mitä hänellä on meneillään, alat taas vaatia, että sulle on puhuttava kauniisti ja aiheutat vihaa väsyneessä.Väsymys ei todellakaan oikeuta kohtelemaan puolisoa paskasti. Samalla laillako oikeuttaa sitten kiukuttelun kaupan kassalle tai työpaikalla? Paskaa kohtelua ei tarvitse ymmärtää. Yleisellä ja tärkeällä tasolla taas toisen ymmärtämisen kapasiteetti paljastuu suhteessa hyvin pian, eli missä ääriin ollaan samalla aaltopituudella. Ja jos ei, mitä järkeä on alkaa suhteeseen. Ap
Minä en arvostaisi kumppania, jolle mun väsymys ois ongelma, eikä ymmärtäisi sitä ja siitä nousevaa käytöstä. Mulle sellainen, joka ei tämmöisiä tajua, ois nihilisti-natsi, enkä vois sellaista ihmisitä ikinä rakastaa.
Vaikutat aika negatiiviselta persoonalta.
Päin vastoin. Haluan itsekin tuntea kumppanini niin hyvin, ettei hänen kokemansa pskat tunteet tarkoita itselleni, että hän vihaa minua.
Oletko tosissasi? Mies kertoo olevansa suht itsenäinen, positiivinen ja lyhytvihainen ja sinä onnistut tulkitsemaan hänet itsekeskeskeiseksi, tympeäksi, ymmärtämättömäksi ja egoistiksi, joka on tehnyt vaimostaan uhrin?
Ei ihme jos hommat ei pelitä sinulla ihmissuhteissa, koska tulkitset jopa tekstiä noin vääristyneesti.