Lue keskustelun säännöt.
Muunsukupuolinen Jonna, 17, jännitti vanhemmilleen kertomista ettei ollutkaan tyttö – eikä poika
25.05.2018 |
Onkohan tämä taas niitä nykyajan juttuja ja parin vuoden päästä ollaankin toisessa ääripäässä ??
Joensuulainen Jonna Penttinen, 17, vietti jännitystä kipristellen erään sunnuntain ja maanantain välisen yön. Jo sunnuntai-iltana hän oli päättänyt tulla kaapista ulos ja kertoa vanhemmilleen, ettei ollutkaan tyttö – eikä poika. Hänelle oli selvinnyt, ettei kumpikaan näistä sukupuolista tuntunut omalta. Hän koki olevansa muunsukupuolinen.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/182204-muu…
Kommentit (190)
Miten näitä "muunsukupuolisia" tulee nykyään kuin sieniä sateella ja miksi kaikki lehdissä ja muuten esillä olleet muunsukupuoliset on aina oikeasti naisia/tyttöjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otetaan remeli ja annetaan siitä. Muunsukupuolisuus on aina lähtenyt ruumiista kun annetaan vähän remeliä.
Vierailija kirjoitti:
Miten näitä "muunsukupuolisia" tulee nykyään kuin sieniä sateella ja miksi kaikki lehdissä ja muuten esillä olleet muunsukupuoliset on aina oikeasti naisia/tyttöjä?
Ne on niitä tyttöjä joille kadulle syljeskely, miesten vaatteissa ja tatuoinnit riitä :)
Olen ehkä kamala ihminen, mutta en oikeasti jotenkin täysillä osaa uskoa tähän muunsukupuolisuuteen. Ymmärrän interseksuaalisuuden koska se on selvä asia. Muunsukupuolisuus on taas päänsisäistä eikä mitenkään pääteltävissä tai perusteltavissa tai rajattavissa. Muunsukupuoliset jakautuvat useisiin kategorioihin jotka jokainen muunsukupuolinen määrittelee itse. Esim. tämä tyttö ei ole samalla tavalla muunsukupuolinen kuin henkilö B tai C. Eivätkä B ja C ole myöskään samansukupuolisia, vaikka ovatkin muumsukupuolisia. Luonto ei ole luonut kolmatta sukupuolta ollenkaan, joten miten se voisi periaatteessa olla ihan aidosti olemassa. Mistä voi tietää onko vai ei. Onko tämä joku muotivillitys, mielenterveyden ongelma vai ihan oikea juttu? En vain ymmärrä.
Tietenkään siitä nyt ei ole haittaa kenellekään, mutta en myöskään pidä ihan normaalina että mennään puun tai metron kanssa naimisiin... nämä jotenkin menevät tietyllä tavalla samaa kategoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten näitä "muunsukupuolisia" tulee nykyään kuin sieniä sateella ja miksi kaikki lehdissä ja muuten esillä olleet muunsukupuoliset on aina oikeasti naisia/tyttöjä?
No kun se on trendikästä. Ennen tuntui olevan paljon vapaamielisempää, kun ei tarvittu tuollaista lokerointia. Sai olla ihan sellainen kun on, eikä kukaan sanonut että on jotenkin vääränlainen tyttö jos ei pidä ns. stereotyyppisistä tyttömäisistä jutuista. Nykynuoret taitaa olla kauhean konsevratiivisia jos tuollainen teini ei mahdu porukkaan ihan sellaisena kuin on, ilman että täytyy julistaa jotain vähemmistöagendaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään koe olevani sen kummemmin mies tai nainen, mutta en silti pidä itseäni muunsukupuolisenakaan. Olen vaan. En loukkaannu jos minua luullaan mieheksi (näin on käynyt ties kuinka monta kertaa) sillä pukeudun välillä aika miesmäisesti. Välillä vaikea ymmärtää miten jotkut kokevat oman sukuouolensa niin vahvana ja tärkeänä asiana, kun mulle se ei ole koskaan merkinnyt yhtään mitään. Ymmärrän kyllä että tuntuu väärältä jos on syntynyt täysin väärään sukupuoleen ja peilistä katsoo toinen ihminen, mutta muunsukuouolisuus kuulostaa omaan korvaan aika turhalta käsitteeltä. En silti koskaan nauraisi lapselle (jos mulla olisi) tai kenellekään muulekaan jos hän tulisi tuollaisesta avautumaan ja kokisi asian tärkeäksi. Ollaan vaan kaikki mitä ollaan
N19
En koe olevani mitään sukupuolta. En ole perinteisen naisellinen enkä perinteisen miehekäs. Mutta koska pimpsaloora löytyy ja olen vielä synnyttänyt ja imettänytkin, niin ihan varmasti nainen olen. Näin yksinkertaista se on, katsoo vaan alakertaan niin saat tietää sukupuolesi. Muuten ihminen saa olla millainen vaan eikä sillä aidosti ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Stereotypiat on keksittyjä ja ehkä keskiarvoja, ei niihin kannata keskittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten näitä "muunsukupuolisia" tulee nykyään kuin sieniä sateella ja miksi kaikki lehdissä ja muuten esillä olleet muunsukupuoliset on aina oikeasti naisia/tyttöjä?
No kun se on trendikästä. Ennen tuntui olevan paljon vapaamielisempää, kun ei tarvittu tuollaista lokerointia. Sai olla ihan sellainen kun on, eikä kukaan sanonut että on jotenkin vääränlainen tyttö jos ei pidä ns. stereotyyppisistä tyttömäisistä jutuista. Nykynuoret taitaa olla kauhean konsevratiivisia jos tuollainen teini ei mahdu porukkaan ihan sellaisena kuin on, ilman että täytyy julistaa jotain vähemmistöagendaa.
Kyllä minua katsottiin kieroon, kun tykkäsin näpertää koneiden kanssa, kiivetä puihin, leikin poikamaisia leikkejä jne. Sain koko lapsuuden ajan epäsuoria vihjauksia siitä, että tytön kuuluu olla tietynlainen, ei poikamaisesti rämäpää. Ja tunnistan lapsuuden kaupungistani yleisestikin tuollaisen ajattelun. Tytön piti olla tyttö ja tehdä tyttömäisiä juttuja ja pojat sai olla poikia 😏.
En siis tunne itseäni muunsukupuoliseksi, ihan nainen olen, vaikka en täytä stereotypioita naisesta.
En usko mihinkään muunsukupuolosuuteen. Voi olla molempia yhtä paljon (päänsä sisällä), jolloin on vaikeaa hahmottaa, onko mies vai nainen. Mutta mitään "kolmatta" ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulis niiden vanhempien huomanneen jo vauvana/lapsena, että jotain vikaa on esim. pyllypesulla, jos on sekä pimppi, että pippeli tai jotain muuta poikkeavaa sukuelimissä. Jos näin ei ole, niin silloin kyse ei ole mistään muusta kuin mielenterveysongelmasta. Jos minä esimerkiksi kokisin olevani alien ja tulleeni ulkoavaruudesta, niin kyllä voin myöntää, että siinä kohtaa pää prakaisi ja porukat toivottavasti kuskaisivat suljetulle osastolle. Kaikki epämuodostumat yms. vammat on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä just seta on kauhean ahdasmielinen kun on pakko lokeroida kaikki niin tarkkaan johonkin.
Setan sanastoa:
"SUKUPUOLETON
ei samastu mihinkään sukupuoleen."
Miksi hitossa sitten pitäisi niin kamalasti samaistua johonkin? No vehkeet on mitä on ja kromosomit myös, mutta se miten arjessa elää on ihan oma asia. Kuka pakottaa että pitäisi olla jotenkin naisellinen tai miehekäs tai koko ajan miettiä itseään jonkun sukupuolen kautta? Eikö se ole aika irrelevanttia kaikessa muussa paitsi lisääntymisessä?
Tuohan nimenomaan ei ole lokeroivaa.
Sukupuoleen samastuminen on eri asia kuin sukupuolirooleihin samastuminen. Esimerkiksi itse tunnen itseni naiseksi, vaikka iso osa kulttuurin määrittelemistä "naisellisista" asioista tuntuu mulle vierailta, ja jotkin "miehiset" asiat omilta. Ne ei kuulu naiseuden tai miehen määritelmään vaan on siihen lisättyjä asioita, joten en pidä itseäni muunsukupuolisena vain siksi että en vastaa kulttuurin käsitystä siitä mitä on olla nainen. En usko että muunsukupuolisuudessa on muillakaan yleensä kyse pelkästään siitä. Tunne sukupuolesta on paljon syvemmällä kuin pintapuolisissa asioissa (jotka voivat vieläpä ajan saatossa kulttuurissa vaihdella). Tuntisin itseni naiseksi yhä, vaikka huomenna aamulla heräisin miehen kropassa.
On kyllä aika mielenkiintoinen kysymys, mitä se sukupuolituntemus sitten on, jos se ei ole noita asioita mitä kulttuuri määrittää. Jos en ole "naisellinen" eikä mulla olisi myöskään xx-kromosomeja, niin mitä se tarkoittaa että tunnen olevani nainen? Itse luotan siihen että kun joku sanoo itse tuntevansa itsensä joko mieheksi, naiseksi tai sukupuolettomaksi, että hän puhuu totta, ja minulle se tuntemus on yhtä kuin tuo ihminen pohjimmiltaan, huolimatta siitä mistä ko. tuntemus johtuu. Silti syyt olisi ihan mielenkiintoista pohdittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä kamala ihminen, mutta en oikeasti jotenkin täysillä osaa uskoa tähän muunsukupuolisuuteen. Ymmärrän interseksuaalisuuden koska se on selvä asia. Muunsukupuolisuus on taas päänsisäistä eikä mitenkään pääteltävissä tai perusteltavissa tai rajattavissa. Muunsukupuoliset jakautuvat useisiin kategorioihin jotka jokainen muunsukupuolinen määrittelee itse. Esim. tämä tyttö ei ole samalla tavalla muunsukupuolinen kuin henkilö B tai C. Eivätkä B ja C ole myöskään samansukupuolisia, vaikka ovatkin muumsukupuolisia. Luonto ei ole luonut kolmatta sukupuolta ollenkaan, joten miten se voisi periaatteessa olla ihan aidosti olemassa. Mistä voi tietää onko vai ei. Onko tämä joku muotivillitys, mielenterveyden ongelma vai ihan oikea juttu? En vain ymmärrä.
Tietenkään siitä nyt ei ole haittaa kenellekään, mutta en myöskään pidä ihan normaalina että mennään puun tai metron kanssa naimisiin... nämä jotenkin menevät tietyllä tavalla samaa kategoriaan.
Itse asiassa olet väärässä, myös luonto on luonut kolmannen sukupuolen. Oletko kuullut kastemadoista, jotka ovat samaan aikaan tyttöjä ja poikia? Myös ihmisellä on mahdollista olla ihan biologisesti molempien sukuelimet - tutustu tieteeseen ja ylläty. Huom. Kromosomitkaan eivät aina ole XX ja XY.
On todella ahdasta määritellä sukupuoli vain biologisesti, siihen kuuluu aina myös sosiaalinen ym. ulottuvuudet.
Olisin pettynyt itseeni, jos lapseni kertoisi minulle tuollaista. Kokisin epäonnistuneeni sukupuolikasvatuksessa: tarjonneeni liian ahtaan kuvan sukupuolista, ja toisaalta epäonnistuneeni sen opettamisessa, miten vähän sukupuolella on merkitystä. Lähinnä säälittää, jos joku teini kuvittelee, että naiseus edellyttää naisten vaatteiden käyttöä tai "naisten juttujen" harrastamista. Itse olen nähnyt läheltä, että nainen voi olla diplomi-insinööri ja nainen voi käydä armeijan ym. Nainen kuitenkin menee uimahallissa naisten pukuhuoneeseen, ja nainen käy läpi raskauden, jos haluaa lapsia - miksi naiseuden pitäisi tarkoittaa itsestäänselvästi näitä kummempia asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin nuori vielä hakee itseään. Monillahan on esim. bi- vaihe tuossa iässä ja se on monesti vain kokeilunhalua.
En tiedä miltä edes tuntuu se, että kokee olevansa jotain sukupuolta. Kun luin juttuja perusteluista niin usein se oli sitä, että tykkäävät tehdä enemmän miesten suosiossa olevia juttuja, joten olettavat, etteivät voi olla naisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä kamala ihminen, mutta en oikeasti jotenkin täysillä osaa uskoa tähän muunsukupuolisuuteen. Ymmärrän interseksuaalisuuden koska se on selvä asia. Muunsukupuolisuus on taas päänsisäistä eikä mitenkään pääteltävissä tai perusteltavissa tai rajattavissa. Muunsukupuoliset jakautuvat useisiin kategorioihin jotka jokainen muunsukupuolinen määrittelee itse. Esim. tämä tyttö ei ole samalla tavalla muunsukupuolinen kuin henkilö B tai C. Eivätkä B ja C ole myöskään samansukupuolisia, vaikka ovatkin muumsukupuolisia. Luonto ei ole luonut kolmatta sukupuolta ollenkaan, joten miten se voisi periaatteessa olla ihan aidosti olemassa. Mistä voi tietää onko vai ei. Onko tämä joku muotivillitys, mielenterveyden ongelma vai ihan oikea juttu? En vain ymmärrä.
Tietenkään siitä nyt ei ole haittaa kenellekään, mutta en myöskään pidä ihan normaalina että mennään puun tai metron kanssa naimisiin... nämä jotenkin menevät tietyllä tavalla samaa kategoriaan.
Itse asiassa olet väärässä, myös luonto on luonut kolmannen sukupuolen. Oletko kuullut kastemadoista, jotka ovat samaan aikaan tyttöjä ja poikia? Myös ihmisellä on mahdollista olla ihan biologisesti molempien sukuelimet - tutustu tieteeseen ja ylläty. Huom. Kromosomitkaan eivät aina ole XX ja XY.
On todella ahdasta määritellä sukupuoli vain biologisesti, siihen kuuluu aina myös sosiaalinen ym. ulottuvuudet.
Muuten hyvä mutta omistaessaan molemmat sukupuolet ei ole muunsukupuolinen
Pitkälti myös uudenlainen status juttu joka vaadi varallisuutta ja mikä sen kamalampaa toisille jos sitten nuorena on "normaali"
Kyllä Jonna ihan tyttö on, vaikka miten paljon korvien välissä olisikin ongelmia.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Olisin pettynyt itseeni, jos lapseni kertoisi minulle tuollaista. Kokisin epäonnistuneeni sukupuolikasvatuksessa: tarjonneeni liian ahtaan kuvan sukupuolista, ja toisaalta epäonnistuneeni sen opettamisessa, miten vähän sukupuolella on merkitystä. Lähinnä säälittää, jos joku teini kuvittelee, että naiseus edellyttää naisten vaatteiden käyttöä tai "naisten juttujen" harrastamista. Itse olen nähnyt läheltä, että nainen voi olla diplomi-insinööri ja nainen voi käydä armeijan ym. Nainen kuitenkin menee uimahallissa naisten pukuhuoneeseen, ja nainen käy läpi raskauden, jos haluaa lapsia - miksi naiseuden pitäisi tarkoittaa itsestäänselvästi näitä kummempia asioita?
Itse olen yrittänyt kasvattaa lapseni juuri tuohon henkeen: Sinä voit tehdä ihan mitä haluat. Sinä voit valita minkä ammatin haluat. Sinä voit pukeutua niin kuin haluat. Sinä voit harrastaa mitä haluat. Sinä voit rakastaa ketä haluat, miestä tai naista. Mutta jos sinulla on munat, sinua kutsutaan pojaksi, muussa tapauksessa tytöksi. Jos sinulla on munat, käytät miesten vessaa, muussa tapauksessa naisten vessaa. (Intersukupuoliset ovat sitten asia erikseen...)
Ei sukupuolen luulisi olevan sen kummempi juttu kuin vaikkapa sen oletko ruskea- vai sinisilmäinen. Enkä ymmärrä tuota sosiaalisen sukupuolen käsitettä. Mitä muuta se sosiaalinen sukupuoli sitten muka on, kuin stereotypioita sukupuolten ulkonäöstä ja käyttäytymisestä? Ja kannattaako tuollaisia rakenteita, kuin sosiaalinen sukupuoli, sitten tukea? Miksi niitä pitäisi ylläpitää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä just seta on kauhean ahdasmielinen kun on pakko lokeroida kaikki niin tarkkaan johonkin.
Setan sanastoa:
"SUKUPUOLETON
ei samastu mihinkään sukupuoleen."
Miksi hitossa sitten pitäisi niin kamalasti samaistua johonkin? No vehkeet on mitä on ja kromosomit myös, mutta se miten arjessa elää on ihan oma asia. Kuka pakottaa että pitäisi olla jotenkin naisellinen tai miehekäs tai koko ajan miettiä itseään jonkun sukupuolen kautta? Eikö se ole aika irrelevanttia kaikessa muussa paitsi lisääntymisessä?
Tuohan nimenomaan ei ole lokeroivaa.
Sukupuoleen samastuminen on eri asia kuin sukupuolirooleihin samastuminen. Esimerkiksi itse tunnen itseni naiseksi, vaikka iso osa kulttuurin määrittelemistä "naisellisista" asioista tuntuu mulle vierailta, ja jotkin "miehiset" asiat omilta. Ne ei kuulu naiseuden tai miehen määritelmään vaan on siihen lisättyjä asioita, joten en pidä itseäni muunsukupuolisena vain siksi että en vastaa kulttuurin käsitystä siitä mitä on olla nainen. En usko että muunsukupuolisuudessa on muillakaan yleensä kyse pelkästään siitä. Tunne sukupuolesta on paljon syvemmällä kuin pintapuolisissa asioissa (jotka voivat vieläpä ajan saatossa kulttuurissa vaihdella). Tuntisin itseni naiseksi yhä, vaikka huomenna aamulla heräisin miehen kropassa.
On kyllä aika mielenkiintoinen kysymys, mitä se sukupuolituntemus sitten on, jos se ei ole noita asioita mitä kulttuuri määrittää. Jos en ole "naisellinen" eikä mulla olisi myöskään xx-kromosomeja, niin mitä se tarkoittaa että tunnen olevani nainen? Itse luotan siihen että kun joku sanoo itse tuntevansa itsensä joko mieheksi, naiseksi tai sukupuolettomaksi, että hän puhuu totta, ja minulle se tuntemus on yhtä kuin tuo ihminen pohjimmiltaan, huolimatta siitä mistä ko. tuntemus johtuu. Silti syyt olisi ihan mielenkiintoista pohdittavaa.
niin no, sittenhän menee jo ihan filosofiseksi koko juttu, jos et edes itse tiedä miksi koet itsesi naiseksi. Mitä se "nainen" sitten enää on? Mutta tuossahan voi sitten yhtä lailla miettiä onko ihminenkään ollenkaan, ehkä on "muunlajinen".
Mun mielestä just seta on kauhean ahdasmielinen kun on pakko lokeroida kaikki niin tarkkaan johonkin.
Setan sanastoa:
"SUKUPUOLETON
ei samastu mihinkään sukupuoleen."
Miksi hitossa sitten pitäisi niin kamalasti samaistua johonkin? No vehkeet on mitä on ja kromosomit myös, mutta se miten arjessa elää on ihan oma asia. Kuka pakottaa että pitäisi olla jotenkin naisellinen tai miehekäs tai koko ajan miettiä itseään jonkun sukupuolen kautta? Eikö se ole aika irrelevanttia kaikessa muussa paitsi lisääntymisessä?