Mistä taas motivaatiota lähteä treffeille kuulemaan, että ei ole kemiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

Suomalaiseen kulttuuriin ei istu tällainen amerikasta tuotu deittikulttuuri. Deittailun tarkoituksena EI OLE päästä sänkyyn, tai löytää elämänkumppani, ellei sitä tapahdu ns. vahingossa. Deittailun tarkoitus on ajanviete uusien tyyppejen kanssa, joista tulee, tai on tulematta ystäviä/tuttavia/rakastajia/aviopuolisoita, tai sitten vain ihan leffaseuraa. Ei siis ole olemassa mitään tinderiä joista miehen on saatava jossain vaiheessa pilltsiä, tai naisen saatava aviomies, että kun vain tosi kovasti panostaa tinderiin, niin sieltä löytyy se asia joka korjaa minun puutteeni, on ne sitten päässäni tai jalkovälissä. Ei tinderissä ole tällaisia takeita. Amerikassakin se puoliso löytyy muualta kuin deittailuista. Yhteisestä harrastuksesta/töistä/opiskeluista/lähikahvilan myyjästä/ kaverin kautta, ihan niin kuin täällä suomessakin. Amerikkalaiset vain ovat ulospäinsuuntautuneita ja sosiaalisia ihmisiä, jotka tykkäävät laajentaa tuttavapiiriään. Heille deittailu sopii, suomalaiselle ei, koska täällä ollaan heti sydänverellä mukana, ja laajennettu itsemurha mielessä, jollei vastapuoli ole samalla meiningillä liikenteessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiseen kulttuuriin ei istu tällainen amerikasta tuotu deittikulttuuri. Deittailun tarkoituksena EI OLE päästä sänkyyn, tai löytää elämänkumppani, ellei sitä tapahdu ns. vahingossa. Deittailun tarkoitus on ajanviete uusien tyyppejen kanssa, joista tulee, tai on tulematta ystäviä/tuttavia/rakastajia/aviopuolisoita, tai sitten vain ihan leffaseuraa. Ei siis ole olemassa mitään tinderiä joista miehen on saatava jossain vaiheessa pilltsiä, tai naisen saatava aviomies, että kun vain tosi kovasti panostaa tinderiin, niin sieltä löytyy se asia joka korjaa minun puutteeni, on ne sitten päässäni tai jalkovälissä. Ei tinderissä ole tällaisia takeita. Amerikassakin se puoliso löytyy muualta kuin deittailuista. Yhteisestä harrastuksesta/töistä/opiskeluista/lähikahvilan myyjästä/ kaverin kautta, ihan niin kuin täällä suomessakin. Amerikkalaiset vain ovat ulospäinsuuntautuneita ja sosiaalisia ihmisiä, jotka tykkäävät laajentaa tuttavapiiriään. Heille deittailu sopii, suomalaiselle ei, koska täällä ollaan heti sydänverellä mukana, ja laajennettu itsemurha mielessä, jollei vastapuoli ole samalla meiningillä liikenteessä.

Tää on kyllä ihan totta. Toisaalta Suomessakin voitas siirtyä enemmän tähän suuntaan. Sosiaalisten yhteyksien luominen on hyvästä, vaikkei se johtaiskaan mihinkään vakavampaan.

Eli se ei ole totta että kaikille miehille on ottajansa jos ujot naisetkaan ei kelpuuta ujojq miehiä.

Vain itsevarmat miehet kelpaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Eihän siinä mitään logiikkaa olekaan mut tällasia pariskuntia tulee vastaan. Deittailu ja seksuaalinen vetovoima harvemmin noudattaa mitään kultaisten käytöstapojen ohjekirjaa. Kyllä ne ujot ja epävarmatkin miehet nakkaisivat sen kivan mutta omien epävarmuuksiensa kanssa painivan naapurintytön muualle, mikäli joku kaikkien miesten kuolaama hottis sattuisi heistä kiinnostumaan. En itsekään tuosta "vahvaluonteinen mies kannattelee epävarmaa naista" -skenaariosta erityisemmin pidä mutta eipä asialle mitään voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Ei tässä mistään tyrmäämisestä ollut kyse. Kerroin vain, miltä toisen ihmisen epävarmuus pahimmiltaan minusta tuntuu. Varmasti on myös niitä itsevarmoja naisia, jotka nauttivat saadessaan ujon ja hiljaisen miehen uskaltamaan ja puhkeamaan kukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Ei tässä mistään tyrmäämisestä ollut kyse. Kerroin vain, miltä toisen ihmisen epävarmuus pahimmiltaan minusta tuntuu. Varmasti on myös niitä itsevarmoja naisia, jotka nauttivat saadessaan ujon ja hiljaisen miehen uskaltamaan ja puhkeamaan kukkaan.

Totta, onhan lumimiehistäkin joskus tehty havaintoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Ei välttämättä voi ymmärtää sitäkään että naisella pitää olla vitulis jalkojen välissä, miksei munaskut kelpaa. Ratkaiseva puute voi parisuhdemarkkinoilla olla mitä tahansa ihonväristä ammatin kautta vammaiseen, ei siinä päde mitkään lait että syrjiä ei saa, ja pakko olla ahmetin kanssa, jos on pekankin kanssa, ja täytyy kelpuuttaa neliraajahalvaantunut kehitysvamminen, jos kelpaa mitaleille päässyt maratoonarikin.

Bombastic kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Eihän siinä mitään logiikkaa olekaan mut tällasia pariskuntia tulee vastaan. Deittailu ja seksuaalinen vetovoima harvemmin noudattaa mitään kultaisten käytöstapojen ohjekirjaa. Kyllä ne ujot ja epävarmatkin miehet nakkaisivat sen kivan mutta omien epävarmuuksiensa kanssa painivan naapurintytön muualle, mikäli joku kaikkien miesten kuolaama hottis sattuisi heistä kiinnostumaan. En itsekään tuosta "vahvaluonteinen mies kannattelee epävarmaa naista" -skenaariosta erityisemmin pidä mutta eipä asialle mitään voi.

Aika utopiaa, että joku bikinifitness-hottis ylipäänsä kiinnostuisi ujosta ja epävarmasta miehestä. Vähän realismia nyt peliin. Voin vakuuttaa, että ujolle ja epävarmalle miehelle parisuhteeseen pääsy on niin harvinaista herkkua, että pitäisi kyllä naisestaan kiinni kynsin ja hampain, vaikka itse Kleopatra tulisi vikittelemään.

Minä olin nuorena tietyntyyppinen nörtti, älykäs ja opiskelin miesten suosimaa alaa. Olin kuitenkin ulkoisesti tyttömäinen, pitkätukkainen, hoikka isorintainen ja viihdyin mekoissa ym. Joten poikia oli paljon ympärillä. Silloin totesin, että minuun ei vetoa lainkaan itsevarmuus eikä mikään pelimiestyyli. Ei myöskään mikään avoin palvonta ja ihailu. Eniten sykähdytti kun hyvin älykäs ja fiksu tyyppi, joka muuten keskittyi vain maailmankaikkeuden arvoitusten ratkaisuun huomasi minut, ja lähestyi ujosti.

Yhden tällaisen kanssa päädyin naimisiin ja pitkään olemmekin olleet yhdessä. Mies oli sosiaalisesti ujo mutta älykkäin mies jonka tunnen. Ja itsevarma ammatillisesti. Ihmisiin vetoaa eri asiat. Suurin osa maailman naisista ei miestäni huomaisi, mutta minulla on oman elämäni alfa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että on hyvin tuttua. Olen saanut naisilta niin paljon tekosyitä ja "kipinöiden puuttumisia" että en enää tiedä mitä ajatella.

Se fiilis kun pääset 4.treffeille asti ja nainen ei edelleenkään halua mitään läheisyyttä edes..

Taas tuo sana "tekosyy" jota miehet täällä käyttää. Mikä kelpaisi teille syyksi että te ette kelpaa?

Jep, onko se tekosyy etten vaan pidä sinusta tarpeeksi?

Se kemia luodaan. Niin ne naisten keskuudessa suositut miehetkin sen tekevät. Vinkkejä:

1. Kehu naista, paljon. Mutta älä nöyristele, tai ripustaudu.

2. Unohda koko ajatus jostain kelpaamisesta, tavoittele aitoa yhteyttä toiseen ihmiseen ja sitä, että molemmilla on treffeillä hauskaa. Tehkää jotain molempien mielestä jännittävää, uutta, erilaista, kivaa.

3. Perusasiat kuten hygienia, käytöstavat jne. kuntoon. Moni nainen tykkää olla treffeillä herrasmiehen kanssa ja pienillä huomionosoituksilla voi tehdä suuren vaikutuksen naiseen. Hyvältä tuoksuva, siisti, hyvin pukeutunut, huoliteltu mies on usein vastustamaton.

Vierailija kirjoitti:

Bombastic kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Niin, valitettavasti naiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Eräitä kiinnostaa haasteet, toisia suora toiminta ja avoimuus. Sanoisin naisena kuitenkin näin, että "kaikki käy" - ja "nainen millä hyvänsä" -asenteet ovat kaikista epäviehättävimpiä. Ideaali ois se, jos toisesta välittyis aito kiinnostus omaa persoonaa kohtaan ja sopivanlainen nirsous.

Lisätäänpä tähän vielä pelivinkkejä, joita olen kaverilta kuullut:

- Jos nainen on kunnon hottis (luokkaa Miss Helsinki) ja näyttää itsekin tiedostavan sen: Naisen ärsyttäminen, haastaminen tai jopa suoranainen haukkuminen voi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Toki tällöin pitää löytää sisäinen kusipää itsestään eikä vaan mennä naisen eteen piipittämään.

- Jos nainen on hottis mutta ns. kunnon tyttö, "vaimomatskua" (luokkaa blondi Kodin Kuvalehden kannessa): Kannattaa tuoda esille omia "aviomiesmatskua"-piirteitä ja käyttäytyä itsevarmasti ja miehekkäästi ( = kaivaa sisäinen Teemu Selänne esille).

- Jos nainen on perusnätti eikä herätä mitään vahvoja mielleyhtymiä: Kannattaa mennä rennosti jutustelemaan ja varautua ihan millaiseen vastaanottoon tahansa. "Tavallisimman näköiset" naiset ovat yleensä suurin kysymysmerkki, ainakin näin naisnäkökulmasta katsottuna. Ei-huomiota-herättävä ulkonäkö voi kätkeä taakseen kaikkea syvästä masennuksesta BDSM-fantasioihin.

- Jos nainen vaikuttaa ujolta ja epävarmalta: On hyvä lähestyä naista varovaisesti mutta itsevarmasti ja luoda naiselle turvallinen olo. Liika hölötys ja pelimiesläpät pois. Epävarmat naiset ovat yleensä heikkoina miehiin, jotka uhkuvat itsevarmuutta mutta eivät ole kusipäisiä.

- Jos nainen on ns. jäykkä ja varautunut "insinöörinainen": Lämmin ja huumorilähtöinen lähestyminen toimii todennäköisesti parhaiten. Liiallinen naisen haastaminen ja kukkoilu sen sijaan ei.

- Jos nainen antaa pakkeja fiksun ja mukavankin oloisille miehille ja vaikuttaa muutenkin ei-helpolta-nakilta: Naista ei kannata lähestyä suoraan vaan antaa hänen kiinnostua sinusta, esimerkiksi luomalla merkitseviä mutta vaikeasti tulkittavissa olevia katseita. Yleensä ujoilta ja taiteellisilta miehiltä tällainen sujuu luonnostaan.

Miksi ujolle ja epävarmalle naiselle ei kelpaa ujo ja epävarma mies?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta olen miettinyt tätä asiaa paljon. Koska olen itse todella epävarma ja usein jopa häpeän itseäni, minua ei auta yhtään, jos kumppanini häpeää itseään myös. Toisen rohkeus ja itsevarmuus rohkaisee minuakin. Itseään häpeävä ja kaikkea pelkäävä kumppani taas imee minusta viimeisetkin itsevarmuuden rippeet: minäkin alan epävarmuudessani hävetä häntä ihan vain siksi, että häpeä huokuu hänestä niin kovasti.

Olet siis itsekäs. Et suo miehelle jotain, mitä itse olet.

En ole viestin lähettänyt henkilö, mutta millä tapaa kyseinen kirjoittaja on itsekäs? Tiedän itse miehiä, joille naisen ujous ja epävarmuus on suoranainen turn on ja se saavat kyseisten naisten tukemisesta suurta mielihyvää. Jos näitä ottajia löytyy, niin miksi naisen kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa hän kokee kuihtuvansa?

En vain voi ymmärtää tuota logiikkaa, että ujon nössö-naisen mielestä miehen kuuluu olla se joka on vahva ja joka kannattelee kumpaakin, kun itse ei siihen pysty. Toki jokainen saa haluta mitä haluaa, mutta tuntuu typerältä, että ujo mies voidaan omien rajoitteiden ja puutteiden takia tuolla tavalla tyrmätä.

Eihän siinä mitään logiikkaa olekaan mut tällasia pariskuntia tulee vastaan. Deittailu ja seksuaalinen vetovoima harvemmin noudattaa mitään kultaisten käytöstapojen ohjekirjaa. Kyllä ne ujot ja epävarmatkin miehet nakkaisivat sen kivan mutta omien epävarmuuksiensa kanssa painivan naapurintytön muualle, mikäli joku kaikkien miesten kuolaama hottis sattuisi heistä kiinnostumaan. En itsekään tuosta "vahvaluonteinen mies kannattelee epävarmaa naista" -skenaariosta erityisemmin pidä mutta eipä asialle mitään voi.

Aika utopiaa, että joku bikinifitness-hottis ylipäänsä kiinnostuisi ujosta ja epävarmasta miehestä. Vähän realismia nyt peliin. Voin vakuuttaa, että ujolle ja epävarmalle miehelle parisuhteeseen pääsy on niin harvinaista herkkua, että pitäisi kyllä naisestaan kiinni kynsin ja hampain, vaikka itse Kleopatra tulisi vikittelemään.

Itseasiassa oikeassa elämässä ne rumat ja epähaluttavat miehet nimenomaan pettävät heti jos tulee tilaisuus. Syystä ettei niitä tilaisuuksia kuulemma "enää ikinä välttämättä tule." pakko käyttää jos sellainen ihme tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei tyrmäys miehenä vaan potentiaalisena kunppanina.

Eli tyrmäys miehenä. Ei tyrmäys ihmisenä kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä olevussa keskusteluissa on kaksi ääripäätä, johon en sovi kumpaankaan. Eli miehenä saadaan joko loputtomasta deittejä ja siitä seuraava aktiviteettejä tai sitten ei saada deittejä ollenkaan.

Itse pääsen deiteille hyvin usein, mutta vain aina kuullakseni, että olet mukava oli kiva, mutta ei ole kemiaa. Koko sanasta kemia on tullut kyllä ihan ykkös inhokkini. Miten niin lyhyeen sanaan saa mahtumaan, niin täys tyrmäyksen minusta miehenä. Onko kohtalotovereita?

Enstekseen, älä mene treffeille jos asenteesi on jo valmiiksi lannistunut. 
Me naiset kyllä haistetaan se ruikuttava mieslapsi aika nopsaan ja silloin tulee sanottua se ettei kemiat kohtaa.

Toiseksi; kuten joku jo sanoikin; ei sinua miehenä tyrmätä vaan mahdollisena kumppanina.

Eli summa summarum: itsetunto kohdilleen, alat pitämään itsestäsi ja vasta sen jälkeen suuntaa naismarkkinoille uudelleen.

Mulle tulee tästä mieleen että ihan kuin naiset olisivat jotain saalistajaeläimiä, jotka treffeillä tarkkailevat jokaista pientä fyysistä ja henkistä yksityiskohtaa miehessä, ja jos jokin pienenpieni "virhe" löytyy, niin bye bye mies!

No jos miehestä aistii, että hänellä on lapsen mentaliteetti ja että hän ajattelee olevansa oikeutettu saamaan seksiä naisen kanssa, niin kyllähän tuollaiset seikat tulevat käytöksestä ilmi hyvinkin nopeasti. Ei todellakaan tule toisia treffejä jos paljastuu, että mies on henkisesti epäkypsä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko AP lähettänyt itsestäsi näille potentiaalisille treffikumppaneille ihan viimeaikaisen kuvan, jota et ole filtteröinyt ja jossa näyt kutakuinkin kokonaan? Mä en ymmärrä näitä, jotka lähettää kymmenen vuotta vanhan kuvan, jossa näyttävät aivan erilaiselta kuin nykyään, tai sitten niin epäselvän kuvan, josta ei oikein saa minkäänlaista kokonaiskäsitystä. Yksi mies lähetti sellaisen postimerkin kokoisen naamakuvan, jossa näytti ihan kivalta ja kun käytiin treffeillä, hän näytti ihan erilaiselta, en samaksi mieheksi tunnistanut. Tuollaisissa tapauksissa on helpompi treffien jälkeen sanoa, että ei ole kemiaa kuin että "en tykännyt ulkonäöstäsi".

Voi herra jumala. Tuli mieleen semmonen kokemus pitkästä aikaa. Kundilla oli noin kolme tai neljä kuvaa, yksi oli kuva kasvoista pipo päässä, toisessa oli päinselvästi yli 10 vuotta vanha kuva jossa oli ihan nuorena pojana ja sitten yksi urheilullinen kuva otettu aika kaukaa ja kroppa oli kivannäköinen ja timmi. Tosielämässä oli mul treffit vatsakan ja kaljuntunut ylimielisen miehen kaa. Hän vielä kysyi treffien aikana oliko hän samannäköinen kun kuvissa tai jotain sellaista. No anteeks...olipas nolo mulle, mutta ei näköjään hänelle 

Älä katsoa pornoa tai masturboi ainakin 2 viikkoon. Takaan että naiset suhtautuvat sinuun eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen samanikäisenä miehenä ja samoja kokemuksia omaavana miehenä neuvoisin myös poistamaan tinderin ja siirtymään oikeaan maailmaan. Vähän ajan päästä huomasin treffailevani huomattavasti tasokkaampia ja mielenkiintoisempia naisia ja tällä hetkellä onkin hyvin potentiaalinen yksilö tapailuvaiheessa. Jos olet minun tapaan kohtalaisen tasainen ihminen etkä mikään Runeberg puhetaidoiltasi, niin neuvoisin myös pitämään ne kahvittelut minimimitassa ja tekemään treffeillä jotain mistä itse (ja deitti) tykkää. Olen mm. käynyt salilla, frisbee-golfaamassa, minigolfaamassa, biljardia pelaamassa ja jopa purjehtimassa ja näillä treffeillä olen pystynyt näyttämään itsestäni muutakin kuin ne huonot puolet. Ja toisaalta huomaat kyllä heti naisesta jos hän ei tykkää tehdä asioita mistä itse tykkäät ja on siten pitemmällä tähtäimellä todennäköisesti epäkelpo. Esimerkiksi tiesin purjehdusreissulla alle 10 min kohdalla että kyseinen nainen ei taida olla minun mieleinen, hän kun oli enemmän kiinnostunut kynsiensä hyvinvoinnista kuin rakkaimmasta harrastuksestani.

Hyviä neuvoja joo, mutta missä sä oikein liikut kun noita treffejä tuntuu satelevan siellä "oikeassa maailmassa" ?

Jos minä lopetan nuo nettihommat kokonaan niin sitten ei kyllä ole edes sitä vähäisintäkään sutinaa. Itse en ainakaan töissä tai harrastuksissa tapaa itseni ikäisiä vapaita naisia.

M35