En ymmärrä, miten jotkut eivät löydä miestä.
Puhun siis heteronaisista. Itse olen parisuhteessa, mutta jatkuvasti olisi vientiä arjessa ja somessa. En ole mikään kaunotar ja kärsin monenlaisesta mielenterveysongelmasta. Ikääkin jo yli 30.
Kommentit (1094)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... 80% eroista hakee nainen.
99% eroista tapahtuu naisen toimesta, eli joko nainen haluaa eron tai toinen nainen haluaa eron tai uusi nainen on jo kuviossa tai viritteillä.
1% eroista on sellaisia jossa mies toteaa olevankin homo tai haluaa erota ennenkuin on seuraava nainen kiikarissa.
Vierailija kirjoitti:
Ite en ymmärrä miten jotkut löytää miehen. Ainakin hyvin helpot ja tyhmät naiset löytää. Jos on nätti ja viisas, on vaikeampaa. Sillon kriteeritkin miehelle on kovemmat. Lisäksi suurin osa miehistä on täysin kelpaamattomia. Tavallaan on siis normaalimpaa, että miestä ei löydy kuin että löytyy.
Sama koskee naisia, tiputappas sitä nokkaa hieman alemmas.
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin enää jaksa edes vastata koska aina vika on miehissä, vain miehissä, ja vain ja ainoastaan miehissä.... itsessä ei ole koskaan mitään parannettavaa, itse ollaan aina täydellisiä.
Naiselle parin haku on kuitenkin tutkitusti miljoona kertaa helpompaa, jokainen joka osaa tehdä netti-profiilin huomaa asian heti.
Seuraateko Tukholman uutisia, siellä kukaan nuori mies ei haluaa enää perinteistä suhdetta, jossa mennään naimisiin ja ollaa yhdessä kuolemaan saakka. (Poislukin maahan muuttaneet).
Maailma muuttuu.... kannattaa opetella tulemaan toimeen noisten naisten kanssa koska näyttää että miesten kiinnostus parisuhteisiin on vähenemään päin kaikissa länsimaissa...
Vautsi, tästä pitäisi antaa vuoden uhriutumis palkinto!
... ei kyllä ihan heti kommentteja lukiessa tule mieleen, että noissa miehiä syyteltäisiin, mutta ihminen näkee sen, minkä se haluaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin enää jaksa edes vastata koska aina vika on miehissä, vain miehissä, ja vain ja ainoastaan miehissä.... itsessä ei ole koskaan mitään parannettavaa, itse ollaan aina täydellisiä.
Naiselle parin haku on kuitenkin tutkitusti miljoona kertaa helpompaa, jokainen joka osaa tehdä netti-profiilin huomaa asian heti.
Seuraateko Tukholman uutisia, siellä kukaan nuori mies ei haluaa enää perinteistä suhdetta, jossa mennään naimisiin ja ollaa yhdessä kuolemaan saakka. (Poislukin maahan muuttaneet).
Maailma muuttuu.... kannattaa opetella tulemaan toimeen noisten naisten kanssa koska näyttää että miesten kiinnostus parisuhteisiin on vähenemään päin kaikissa länsimaissa...
Mielenkiintoinen ja positiivinen kehityssuunta. Onko tästä mitään linkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin enää jaksa edes vastata koska aina vika on miehissä, vain miehissä, ja vain ja ainoastaan miehissä.... itsessä ei ole koskaan mitään parannettavaa, itse ollaan aina täydellisiä.
Naiselle parin haku on kuitenkin tutkitusti miljoona kertaa helpompaa, jokainen joka osaa tehdä netti-profiilin huomaa asian heti.
Seuraateko Tukholman uutisia, siellä kukaan nuori mies ei haluaa enää perinteistä suhdetta, jossa mennään naimisiin ja ollaa yhdessä kuolemaan saakka. (Poislukin maahan muuttaneet).
Maailma muuttuu.... kannattaa opetella tulemaan toimeen noisten naisten kanssa koska näyttää että miesten kiinnostus parisuhteisiin on vähenemään päin kaikissa länsimaissa...
Saisko linkkiä tutkimukseen jossa todetaan että naiselle on miljoona kertaa helpompaa löytää parisuhde kuin miehelle?
Ja mitenkä se on naisen helppo löytää parisuhde, jos kerran miehet ei enää halua perinteistä parisuhdetta? Sun jutuissa ei oo mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni puhuu jotain kemiasta. Kemia on sitä, että mies osaa saada naisen viihtymään seurassaan. Kemiaan katsomalla löydätte pelimiehiä, pitkän aikavälin kärsivällisellä tutustumisella elämänkumppanin.
Kemia on vetovoimaa, jota joko on tai ei. Voi olla vaikka minkälainen pelimies, täydellinen aviomies ehdokas, komea, varakas, fiksu, mukava, mutta silti jos kemiaa ei ole jää tuttavuus kaverilliseksi. Voi myös olla että kemiaa on ihmisen kanssa, joka ei millään kriteereillä olisi se ensimmäinen vaihtoehto. Miehet jotka ei tätä tajua, jäävät jo ihan siitä syystä pelkiksi tuttaviksi koska monikaan nainen ei halua tyytyjä miestä ns. olla se ihan ok nainen.
Ovatko kaikki naiset näin harhaisia? Suurin osa naisista on se ihan ok nainen, johon miehet tyytyvät.
Aivan osa naisista on, siksi varmasti se toinen osa on sinkkuja juurikin siitä syystä, että eivät halua olla ja vaativat kumppaniltaan sekä suhteiltaan muutakin kuin ihan ok kumppanuutta.
Mitä on ihan ok kumppanuus?
No se on kuule just sitä kumppanuutta ilman kemiaa, henkistä ja fyysistä yhteyttä. Ok kumppanuus on sitä että kaikki on näennäisesti hyvin, siitä puuttui mahdollisesti tunne toisen korvaamattomuudesta. Ok kumppanin voi aina korvata toisella ok kumppanilla, kriteereitä on mutta, ei liiaksi. Tyydytään siihen ihan kivaan vaihtoehtoon. Näet näitä pariskuntia kaikkialla, yleensä miehet hyvin kyllästyneen oloisina ja naiset nalkuttavina, kuitenkin kaikki on näennäisesti hyvin, vaikka ei täysin tyytyväisiä oltaisikaan.
Eli siis kaveri jonka kanssa asuu. Se lla on onneksi tarpeeksi kavereita ja elämää että en koe tarpeelliseksi tälläistä pakko olemista sellaisen kanssa jota ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti pysyvät aiheessa nämä Raamattu-jankkaajat.
Ainoa oikea vastaus otsikon kysymykseen on jo annettu, useampaan otteeseen.
Esimerkiksi viestissä #56:
Miehiä on vapaana vaikka kuinka paljon. Niitä riittää kaikille halukkaille. Mutta, jos kukaan ei kelpaa, niin se on ihan eri ongelma.
https://www.vauva.fi/comment/33777293#comment-33777293
Mitä tämä kelpaaminen on? Kuka haluaa olla sellaisen kanssa joka kelpaa? Kelpaako sinulle kuka vaan? Yleensä halutaan joku jota ilman ei itse kelpaa olla.
Ei, minulle kelpaa vain harvat ja valitut.
Te olette yllättävän lapsellisia.
Miksi muille ei saisi kelvata vain harvat ja valitut vaan pitää ottaa joku siksi että se on vapaa?
Saa, saa. Mutta silloin ongelma ei ole, ettei miehiä löydy, vaan kuten tuossa sanotaan, kyseessä on ihan eri ongelma. Ei ulkoinen, vaan sisäinen, ei toisissa, vaan itsessä.
Jos joku sanoo, ettei löydä miestä, millä tavalla siinä sanotaan, että syy on toisissa eikä itsessä? Tätä en kyllä tajua ollenkaan.
Jatkuvasti täälläkin näkee valittelua, miten hyviä miehiä ei löydy, vaikka tahtois löytää. Käsittääkseni siinä on takana oletus, että nainen olisi hyvä ja arvoinen, mutta miehissä on vika.
Ei mun ongelma ainakaan ole siinä etten olisi löytänyt hyviä miehiä. Niitä on löytynyt useampiakin, mutta jos ei monenkaan tapaamisen jälkeen ole ollut sitä parjattua kemiaa, niin en ole jatkanut juttua. Olen sen kemian kokenut (eikä kyse ollut hollywood-pankkiiri-lääkäristä), enkä halua tyytyä vähempään.
No missä se ihmeellinen herra kemia on nyt? Otit eron..eikö kemia riitäkään? :D
Herra kemia löysi naisen, jonka kanssa hän tunsi tuntevansa enemmän kemiaa kuin minun kanssani.
Mutta miten niin varma tekijä kuin kemia saattoikin mennä pieleen..eijei ehkä et sitten tuntenutkaan oikeaa kemiaa vaan joitan peruskoulukemiaa. Olisi kannattanut tutkia horoskooppeja tarkemmin varmistaaksesi kemiat.
Kuka on sanonut, että kemia takaisi varmuuden mistään?
Kun lukee näitä ketjun vastauksia, niin kaikki vika ei selvästikään ole naisten liian korkeissa kriteereissä, kyllä miehissäkin on katkeruutensa vuoksi parisuhdekelvottomia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki parisuhteen saisin vaikka tänään, mutta tarvitaan myös oikea tunne. Minulle parisuhde ei ole mikään itseisarvo, mutta hyvältä ja oikealta tuntuvan, haluttavan ja puoleensavetävän miehen kanssa olisin siihen valmis, jos hän tuntisi samoin minua kohtaan. Tunne on ainoa kriteerini.
Aika ylimielistä. Luulet olevasi oikein erinomainen oikein erinomainen vai että tänään saisit jo parisuhteen. In your dreams biaaatch.
Siis saako naiset helposti suhteita vai ei? Hyvin ristiriitaisia viestejä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja stana että tulee taas joku vinkumaan kriteereistä!!! Jos ei ole kemiaa ja yhteensopivuutta niin sille ei voi mitään enkä silloin ala parisuhteeseen. Koska kumppanin kuuluu olla erityinen ei kuka tahansa!
Sitten 2 vuoden päästä kun et ole enää rakastumisen huumassa, vaihdat taas uuteen kun ei ole enää "kemiaa" ja mies on ihan arkinen eikä enää "erityinen"?
Kahden vuoden kuluttua rakastuminen on syventynyt rakastamiseksi. Ikävää, että et tiedä noiden kahden termin eroa. Jos rakastaa toista, sitä "kemiaa" on edelleen ja toinen on edelleen erityinen.
Mä oon 35, kivannäköinen, normaalipainoinen, hyvässä työssä, asunut useissa maissa, ei mt-ongelmia, ihan normaali, mukava nainen.
Treffipyyntöjä olen saanut elämäni aikana 0. Kahvikutsuja 0. Tilaisuuksissa, konserteissa, töissä tms. juttelemaan tulleita miehiä useita, eivät kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita tai eivät ole sitä mitenkään näyttäneet. Itse olen esittänyt kahvikutsuja tms. useita kymmeniä elämäni aikana; kaksi lähti, eivät halunneet mitään sen enempää.
Olen laittautunut, ollut naturelli, laihduttanut, syönyt rennosti mitä vaan, olen etsinyt aktiivisesti, ollut välittämättä, istunut perjantai-iltana yksin baarissa, mennyt perjantai-iltana klassiseen konserttiin, olen tutustunut tutun tuttuihin, muihin yksin matkustaviin hostelliasukkaisiin, ja ollut ennen kaikkea suurimman osan ajasta ihan oma itseni. Ja olen nykyään lopettanut etsimisen aivan täysin - eipä ole mitään tapahtunut (aina sanotaan että silloin se tulee; no ei tule!).
En todellakaan ymmärrä miten ihmiset kohtaavat, tutustuvat, kiinnostuvat molemmat toisistaan, haluavat parisuhteeseen, elämäntilanne mätsää... Tämä ilmiö, joka ympärilläni koko ajan tapahtuu, on täysin käsittämätön, aivan kuin kaikki muut pelaisivat jotain peliä jonka sääntöjä vain minulle ei ole kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Moni puhuu jotain kemiasta. Kemia on sitä, että mies osaa saada naisen viihtymään seurassaan. Kemiaan katsomalla löydätte pelimiehiä, pitkän aikavälin kärsivällisellä tutustumisella elämänkumppanin.
Oho, minä sitten sainkin itselleni pelimiehen. Missähän vaiheessa se alkaa niitä pelejä pelata? Mies ei ole minua ennen seurustellut kenenkään kanssa eikä ole tehnyt niin tässä vuosien varrella. Vuosikymmeniä ollaan kuitenkin yhdessä oltu.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 35, kivannäköinen, normaalipainoinen,
BMI 24?
Mä en ymmärrä miksi tuo "kemia" on joilleki niin vaikea käsite. Miksi on niin vaikea käsittää että jonkun kohdalla tulee tunne, että tuo on ylitse muiden, jollain tapaa erityinen ja hänen kanssaan haluaisin olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni puhuu jotain kemiasta. Kemia on sitä, että mies osaa saada naisen viihtymään seurassaan. Kemiaan katsomalla löydätte pelimiehiä, pitkän aikavälin kärsivällisellä tutustumisella elämänkumppanin.
Oho, minä sitten sainkin itselleni pelimiehen. Missähän vaiheessa se alkaa niitä pelejä pelata? Mies ei ole minua ennen seurustellut kenenkään kanssa eikä ole tehnyt niin tässä vuosien varrella. Vuosikymmeniä ollaan kuitenkin yhdessä oltu.
Kappas minullakin näyttäisi olevan pelimies. Heti viihdyin hänen seurassaan. Jotenkin en ymmärrä miksi pitäisi kärsivällisesti kärvistellä sellaisen seurassa jossa ei viihdy? Haetaanko tässä taas sitä ok kumppanuutta jossa ei tunne mitään vetoa toista kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 35, kivannäköinen, normaalipainoinen,
BMI 24?
BMI ei kerro miltä joku näyttää. BMI 24 voi olla 90-60-90 tiimalasi, BMI 20 voi olla laihaläski.
Olen 96-70-94. En huippuun treenattu, mutta en ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin enää jaksa edes vastata koska aina vika on miehissä, vain miehissä, ja vain ja ainoastaan miehissä.... itsessä ei ole koskaan mitään parannettavaa, itse ollaan aina täydellisiä.
Naiselle parin haku on kuitenkin tutkitusti miljoona kertaa helpompaa, jokainen joka osaa tehdä netti-profiilin huomaa asian heti.
Seuraateko Tukholman uutisia, siellä kukaan nuori mies ei haluaa enää perinteistä suhdetta, jossa mennään naimisiin ja ollaa yhdessä kuolemaan saakka. (Poislukin maahan muuttaneet).
Maailma muuttuu.... kannattaa opetella tulemaan toimeen noisten naisten kanssa koska näyttää että miesten kiinnostus parisuhteisiin on vähenemään päin kaikissa länsimaissa...
Miehet, sinäkin, tuntuvat ajattelevan, että kertapano on sama asia mitä parisuhde. Ei ole. Kuinka moni mies on valmis jättämään seksin siihen vaiheeseen, kun seurustellaan jo vakavasti?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 35, kivannäköinen, normaalipainoinen, hyvässä työssä, asunut useissa maissa, ei mt-ongelmia, ihan normaali, mukava nainen.
Treffipyyntöjä olen saanut elämäni aikana 0. Kahvikutsuja 0. Tilaisuuksissa, konserteissa, töissä tms. juttelemaan tulleita miehiä useita, eivät kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita tai eivät ole sitä mitenkään näyttäneet. Itse olen esittänyt kahvikutsuja tms. useita kymmeniä elämäni aikana; kaksi lähti, eivät halunneet mitään sen enempää.
Olen laittautunut, ollut naturelli, laihduttanut, syönyt rennosti mitä vaan, olen etsinyt aktiivisesti, ollut välittämättä, istunut perjantai-iltana yksin baarissa, mennyt perjantai-iltana klassiseen konserttiin, olen tutustunut tutun tuttuihin, muihin yksin matkustaviin hostelliasukkaisiin, ja ollut ennen kaikkea suurimman osan ajasta ihan oma itseni. Ja olen nykyään lopettanut etsimisen aivan täysin - eipä ole mitään tapahtunut (aina sanotaan että silloin se tulee; no ei tule!).
En todellakaan ymmärrä miten ihmiset kohtaavat, tutustuvat, kiinnostuvat molemmat toisistaan, haluavat parisuhteeseen, elämäntilanne mätsää... Tämä ilmiö, joka ympärilläni koko ajan tapahtuu, on täysin käsittämätön, aivan kuin kaikki muut pelaisivat jotain peliä jonka sääntöjä vain minulle ei ole kerrottu.
Kiinnostava viesti.
Aina kun ihmiset kirjoittavat tämmöistä, haluasin nähdä kuvan, tai jopa tavata. Saada tietää, mistä lähdetään, kun lopputulos on tuommoiset ajatukset.
Itse tiedän suoraan mitä olen tehnyt väärin "pelissä", tiedän suurinpiirtein mihin rahkeeni nykyisellään riittävät, mikä sattaisi vielä olla mahdollista ja mikä ei.
Kun ollaan täysin rehellisiä, edes realistinen unelmakumppani on tietenkin täysin poissuljettu. Elämänpolku olisi pitänyt mennä aivan eri suuntaan sitä varten, ja nyt on muutenkin myöhäistä.
Jäljelle jää siis päättää, haluaako tehdä ne tarvittavat uhraukset, jotta suhde siihen mahdolliseen, jota en ole vielä tavannut, voisi taas tapahtua. Vai pitäisikö porskuttaa yksin loppuelämän? Toistaiseksi olen kallistunut aiempaan vaihtoehtoon, vaikka en aio tänä kesänä vielä tapailla ketään, kroppa vielä liian huono, synkemmän kauden jäljiltä, eikä kaikki muutkaan ankat ole vielä rivissä, lainatakseni amerikkalaisia. Toki tämmöisenäkin kelpaisin toisille, mutta he todennäköisesti eivät minulle.
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin enää jaksa edes vastata koska aina vika on miehissä, vain miehissä, ja vain ja ainoastaan miehissä.... itsessä ei ole koskaan mitään parannettavaa, itse ollaan aina täydellisiä.
Naiselle parin haku on kuitenkin tutkitusti miljoona kertaa helpompaa, jokainen joka osaa tehdä netti-profiilin huomaa asian heti.
Seuraateko Tukholman uutisia, siellä kukaan nuori mies ei haluaa enää perinteistä suhdetta, jossa mennään naimisiin ja ollaa yhdessä kuolemaan saakka. (Poislukin maahan muuttaneet).
Maailma muuttuu.... kannattaa opetella tulemaan toimeen noisten naisten kanssa koska näyttää että miesten kiinnostus parisuhteisiin on vähenemään päin kaikissa länsimaissa...
Ymmärrät varmaan, että on miehiä, joita halutaan ja teitä, joita ei haluta.
Herra kemia löysi naisen, jonka kanssa hän tunsi tuntevansa enemmän kemiaa kuin minun kanssani.