Järkytys! Tajusin vasta nyt, minkä näköinen todellisuudessa olen!

ghgfhfdhgf kirjoitti:

Käyttäjä12181 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta, mitä itse menin kokeilemaan (ja olen siis ihan nätiksi kehuttu normaalipainoinen perustytsy), oli kun jostain luin että laita peili esim. lattialle ja mene kontalleen sen ylle ja katso kasvojasi... niin näet sen mitä mies näkee sängyssä kun olet hänen päällään. En suosittele kokeilemaan! :D

Minä taas uskon, että mies katsoo naistaan vähemmän kriittisesti eikä tutki jokaista ihopoimua ja solua, vaan näkee oman kauniin rakkaansa:)

Minä ainakin yleensä pidän silmät kiinni ja nautiskelen jos nainen on päällä. Osittain senkin takia, että nainen ei häiriintyisi vaan voisi nauttia rauhassa myös. Sitäpaitsi siinä on myös tissitkin niin kivasti nähtävillä että katse hakeutuu niihin jos pitää silmiä auki :)

Musta on mukavinta katsella silmiin. Siinä on jotain hienoa. :)

Luulin pitkään itsekin olevani suohirviö kunnes pohdimme kavereiden kanssa asiaa. Menimme rivissä peilin eteen ja jokainen sanoi että näkee toisensa siten kuten itsekin näkee itsensä peilistä :D Äh, hankala selittää. Mutta siis valokuva on vaan tietystä kulmasta otettu hetkellinen räpsähdys, eli jos esim. kuvassa näkyy kaksoisleuka niin se näkyy siinä sen sekunnin sadasosan minkä aikana kuva on otettu. Normaalisti liikut jatkuvasti ja ihmiset näkevät sinut eri kuvakulmista. Lue: Et näytä niin karmealta kuin epäonnistuneessa kuvassa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen jo ajat sitten kieltänyt kuvien ottamisen itsestäni - ihmiset ei nyt varsinaisesti kauhusta pyörtyile, kun minut livenä näkevät, mutta kuvissa... voi ei. Näytän venäläiseltä viinanmyyjämummolta, jolla on silmäpussit poskille (ylälluomen) ja posket polviin asti. Ihan hirvee.

Viinanmyyjämummo? Ooookei... Mikähän v*ttu sekin on.

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä on todellisuus? Katsoessani itseäni peilistä, koen näkemäni siedettäväksi. Sellaisenako muutkin minut näkevät, vai sen ruman pallinaaman minkä kamerakin? Oon niin hirveä kaikissa kuvissa, pakko muokata kuvia muokkauksen perään.

Näen ihmiset siten miten hekin näkevät itsensä peilistä. Monet kuvat vääristävät niin ettei niistä edes tunnista ks. ihmistä.

Kävin tänään sovituskopissa ja järkytyin. Sivusta katsottuna mulla ei oo leukaa, siis ollenkaan! Tai siis että leuka yhdistyy vinona viivana suoraan kaulaan... Niin kuin jollain Hjalliksella! Edestä katsottuna en näe kaksoisleukaa tms. vaan ihan normi kasvot. Huh. Miten kesti yli 30 vuotta huomata tämä? Ja takaa katsottuna olen ihan järkyttävän ylipainoisen näköinen. Edestä katsottuna kuitenkin normaalipainoisen oloinen. Mikä tämän selittää? Ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Luulin pitkään itsekin olevani suohirviö kunnes pohdimme kavereiden kanssa asiaa. Menimme rivissä peilin eteen ja jokainen sanoi että näkee toisensa siten kuten itsekin näkee itsensä peilistä :D Äh, hankala selittää. Mutta siis valokuva on vaan tietystä kulmasta otettu hetkellinen räpsähdys, eli jos esim. kuvassa näkyy kaksoisleuka niin se näkyy siinä sen sekunnin sadasosan minkä aikana kuva on otettu. Normaalisti liikut jatkuvasti ja ihmiset näkevät sinut eri kuvakulmista. Lue: Et näytä niin karmealta kuin epäonnistuneessa kuvassa.

Aika lähelle näin olisin mieltä. Mutta vielä siten, että toisesta ihmisestä otettu "epäonnistunut" kuva ei kuitenkaan vaikuta niin vieraalta. Toisesta ihmisestä on valmiiksi näitä silmänräpäyksen kestäviä otoksia joihin suhteuttaa. Vaikkapa kun ystäväsi on purskahtanut nauruun tai itkuun. Tiedät tasan tarkkaan miltä se näyttää vaikka se katsottaisin hidastetulta filmiltä. Itsestäsi et tiedä. Ja sitten kun se satunnainen hetki ikuistetaan kameralla niin olisi luonnotonta olla kokematta ensihämmennystä.

Mulla on suoraan edestäpäin katsottuna ihan perusnätti naama, mutta jos joku ruoja ottaakin esim. kuvan jotenkin viistosta, niin näytän mielestäni ihan karsealta. Nenä vähän nousee ylöspäin, piirteet tuntuvat olevan liian lähellä toisiaan, pää näyttää kurpitsalta. Mulla on joku aistiharhanaama. Mietin joskus, että mitähän kävisi jos vaikka yrittäisin tehdä Tinder-profiilin? Ottaisin kuvan selfietyyliin edestä, ja sit deitti katsoisi että kuka tuo samperin sopuli oikein on. 

Yritin tästä avautua kumppanilleni, että näytän ihan vajakilta väärästä kuvakulmasta, ja hän vain tokaisi että ei kun tuoltahan sä näytät. THE NERVE. No, siiseli mikä siiseli, onneksi on kai elämässä muutakin sisältöä kun oman naamavärkin miettiminen. 

Vierailija kirjoitti:

Kävin tänään sovituskopissa ja järkytyin. Sivusta katsottuna mulla ei oo leukaa, siis ollenkaan! Tai siis että leuka yhdistyy vinona viivana suoraan kaulaan... Niin kuin jollain Hjalliksella! Edestä katsottuna en näe kaksoisleukaa tms. vaan ihan normi kasvot. Huh. Miten kesti yli 30 vuotta huomata tämä? Ja takaa katsottuna olen ihan järkyttävän ylipainoisen näköinen. Edestä katsottuna kuitenkin normaalipainoisen oloinen. Mikä tämän selittää? Ahdistavaa.

Mulla sama. Ei ole sellaista selkeää linjaa leuassa, jos katsoo sivusta?! Minne se oikein katoaa? Ja miten näistä leuka-alleista pääsisi eroon... 

Ajattelen aina että olen hymyilevä ja hyväntuulinen ihminen, mutta totuus on paljastunut kuvista: näytän sellaiselta kuivahtaneelta kaikkeen tyytymättömältä laihalta naiselta.

Ilme on vihainen ja tuima tai vaihtoehtoisesti jotenkin kauhistunut. Ymmärrän myös nyt, miksi jotkut pitävät minua pelottavana ja hieman outona. Olen siis aika sosiaalinen ja leppoisa henkilö todellisuudessa.

Tukkaan käytän rahaa suuria määriä vuodessa, mutta vasikannuolema on vasikannuolema, minkäs teet. Valo myös kivasti siivilöityy ohuen takatukan läpi. Lyhyt tukka on vaihtoehto, mutta sitten korostuvat jättimäinen otsa ja lommoposket ja hieman miehiset piirteet.

Jos yritän lihottaa piirteiden pehmentämiseksi, menee kaikki läski keskivartaloon, josta tulee pallo ja muut osat säilyvät laihoina.

p.s. takakenojuoksijalle ja isopäiselle mongolille sekä toiselle vasikannuolemalle kiitos nauruista. :D Ainakin itseironia on viehättävän piirre ihmisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten tulisi oppia ylipäätään rakentamaan itsetuntonsa jonkin muun kuin sen lärvinsä ja perseensä ympärille.

Sanonpahan vain. 

Sinkkumies

Säästyttäisiin monelta itkulta.

Onneksi te miehet ette ikinä arvostele naisten ulkonäköä ja lärviä ja pahenna ongelmaa....

Haluatko sä mennä asioiden oikeisiin syihin ja ongelmiin? Ethän sä halua, mutta mä menen kuitenkin. 

Kyse on naisten omista tarpeista, joita he ilmentävät. Sen voi tietenkin kierosti kääntää miesten syyksi. Lopuksi kuitenkin voidaan todeta, että kyse ei ole siitä mitä _miehet_ haluavat, vaan mitä naiset itse haluavat! 

Omien halujen eteen ollaan valmiita tekemään melkein mitä vain. Että sinä tekisit minun halujeni eteen jotain? 

Se on pienoinen vale, eikä ihan pienoinenkaan.

Sinkkumies

mene pois..ketään ei kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle vaan lohdutukseksi, että sama täällä!

Ja lisäksi vielä se, että vältän viimeiseen asti valokuvatuksi tulemista. Ja mulla ei ole insta-tiliä, faceen laitan kuvia vain lemmikeistäni ja jotain kivoja maisemakuvia tai ikivanhoja otoksia, joissa olin pieni lapsi.

Olin jokin aika sitten työttömille järjestetyllä kurssilla, jossa jokaisen piti esiintyä videolla, kertoa vahvuuksiaan ym. No minähän en siihen pystynyt ja kaikki muut pystyivät. Häpeän niin hirveästi itseäni, vaikka minua ei ole koskaan sanottu rumaksi vaan olen ns. perusnätti.

Liikkuvaa kuvaa en ole itsestäni siis nähnyt, ja välttelen peilejä, mutta joskus olen säikähtänyt helvetisti kävellessäni esim. tavaratalossa peilin eteen vahingossa. En muuten ole säikky ihmisten suhteen.

Onko kellään teistä sellaista kiusallista kokemusta, että olisitte joskus nähnyt kylillä/kaupungilla kaksoisolentonne? Jos, niin millaisia aistimuksia se teissä herättää?

Mulla on kaveri joka laittaa vain söpöjä eläinpäivityksiä

Ei oo vuosiin (sen jälkeen kun lihoi ja täytti 40) laittanyt yhtään profiilikuvapäivitystä

Sen profiilissa on kaunis 30 blondi.8totta tuokin oli 15 v sitten)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä näin kerran itseni juoksemassa videolla agirataa. Olin siihen saakka, eli noin kolme vuotta lajia harrastettuani, kuvitellut juoksevani gasellin lailla kevyesti, nopeasti ja rytmikkäästi pyörähdellen. Voimistelutaustaa kun on. Totuus olikin sellainen, että meinasin jättää koko lajin samointein, kun en enää ikipäivänä kehtaisi juosta toisten nähden. Olin hidas ja kömpelö lihava ja juoksin TAKAKENOSSA!! Wtf? 😂

No, pääsin siitä sen verran yli, että harrastus sai vielä jatkua, mutta ikinäkoskaanmilloinkaan minua ei saa radalla kuvata tai jos joku kuvaa niin en aio katsoa. Hautasin haaveet sm-tasosta myös, osin tuosta syystä. Varmaan kompuroisin jalkoihini jo startissa kun muettisin miltä näytän yleisön edessä kirmaillessani. Kisataan oman seuran kisoissa vaan, harvoin sielläkin.

Tää oli hyvä. Oletko ehdottanut, jos teksit jakson esim. Kummeliin?

Sen nimi voisi olla vaikka Koiran kouluttaja Gaselli.

Sinkkumies

pitkäaikaistyötön palstahäirikkö ..mene pois..kiitos

Mä luulin olevani lähes rypytön, kunnes näin itsestäni ulkona auringonpaisteessa otetun hymyilevän kuvan. Muutenkin naamani näyttää Jaajo Linnonmaalta. Ei kiva näin naisena 34v.

Jos joku on peruspullukka, riittää että puolisoksikin löytää peruspullukan. Eihän sitä sitten muuta enää tarvitsekaan murehtia. Voi unohtaa ihanat jasperpääkköset vapaasti.

Mä olin nuorempana nätimpi, ja myös meikkasin ja muutenkin laittauduin. Hitto miten ihanaa kun en enää ole niin nätti. En yhtään kaipaa sellaista huomiota puoleeni nyt. Riittää että olen siistin taviksen näköinen.

Ihanaa kun ei ole töllääjiä ja vikittelijöitä, eikä naisetkaan sillai pysähdy puntaroimaan että onkohan toi paremman näkönen kuin mä, ja jos on paremman näkönen, miten se on tehnyt sen, miten noi silmämeikit on laitettu jne. Ihanaa olla ihan vaan massaan hukkuva tavis, siis ulkoisesti. Sisimmältäänhän saa olla just niin vapaa ja persoonallinen kuin ikinä tahtoo.

Tavis jolla on hygienia, siisteys ja hyvät tavat hallussa, on ihan paras!

Aika ihania ollaan kaikki! Ei viitsitä nyt olla liian itsekriittinen näin kesälläkään.

Täällä on toinen Jaajo. Lisäksi olen lihaksikas ja sen päällä on hiukan rasvaa. Seisoessani näytän lähietäisyydeltä paksulta ja vähän löysältä. Kaukaa katsottuna tai videolla liikkuessani näytän joskus timmiltä kun lihakset tulevat näkyviin. Olen myös videolla yllättävän pieni.

En ole oikeasti nimenkään lihava, lyhyt kylläkin, bmi 21.

Minä olen tehnyt vähän vastaavan havainnon. Jouduin työn vuoksi olemaan muutamia vuosia sitten paljon esillä ja kuvattavana, sitä materiaalia katsoessa huomasi ihan uusia asioita. Minulla tosin niin päin, että kasvonpiirteet ovat hyvin korostuneita. En nenääni vastaavaa kuvaa edes löytänyt. Sinänsä se ei ole hirveän iso, iso kylläkin mutta ei niin että se olisi poikkeuksellisen iso. Nenä itse näyttää siltä, kuin siinä olisi kolme osaa koska uurteet ovat niin syvät. Poskipäät ovat korkeat, mutta posket ovat myös isot. Siispä minulla oli jo 17-vuotiaana ryppyjä silmäkulmissa, kaikki meikki kertyy silmien alle ja sivuille enkä voi käyttää silmälaseja, koska hymyillessä ja puhuessa alareuna nousisi keskelle silmää. Silmät ovat tavanomaisen kokoiset, mutta syvällä päässä. Kulmakarvat ovat ohet ja lähes täysin suorat. Ei niitä saa edes nypittyä muotoon, koska ei ole mistä nyppiä sitä muotoa. Meikilläkään ei pysty hämäämään. Suun ympärillä on isojen poskien ansiosta syvät uurteet. Plussana vielä huomasin, että näin 48-kiloisena on minulla selkeä kaksoisleuka. Leukaluu on pienehkö ja rasvaa kertyy juuri kaulaan ja leuan alle. Niin ja otsassakin on sen verran uurteita, että meikki kertyy niihin hyvin pohjustettunakin. Tästä kuvauksesta voisi päätellä minun olevan noin 40-vuotias, mutta ei, olen 28. 18-vuotiaana iäkseni arveltiin noin 30. 25-vuotiaana olen kuullut veikkauksen 35–40. Tuntuu aika perkeleen pahalta. Noin muuten elämäni ei pyöri ulkonäön ympärillä, vaan olen rakentanut identiteettini ammatin, osaamisen ja muiden saavutusten perusteella. Olisi silti ihanaa kuulla edes kerran elämässään, että on kaunis, edes jonkun mielestä.

Ensimmäisellä sivulla olevaan miehen kommenttiin liittyen totean, että ei se sukupuoli mitään pelasta. Minulla on laaja ystävä- ja tuttavapiiri, tapaan paljon ihmisiä ja yleensä tulen kaikkien kanssa toimeen. En silti koskaan ole seurustellut. Tinderissä sain kaksi matchia, kun laitoin oikealle jokaisen jolla oli edes jotain tekstiä profiilissa. Kumpikaan ei halunnut tavata. Baarissa saan olla ihan rauhassa, ystäviäni tullaan kyllä jututtamaan. Kerran meitä oli pöydässä neljä, siihen tuli neljä miestä, jokainen puhui jollekin ystävälleni, minuun ei kukaan kiinnittänyt huomiota. Ei edes silloin kun puhuin. Muutaman kerran olen saanut kommentteja joiden sisältö on lähinnä ”hyi hitto”. Äläkä edes yritä ehdottaa, että itse lähestyn miehiä. Olen tehnyt sitäkin, kunnes itsetuntoni ei kestänyt enää ulkonäköni lyttäämistä. Pahin kommentti ehkä oli kun puhuin jonossa jonkin mukavanoloisen, suunnilleen minun ikäisen miehen kanssa: hänen kaverinsa huikkasi toiselle, että mennään edeltä kun joku puuma yrittää Kari-Pirkkoa. Olin 26-vuotias. Noita hyi-kommentteja nyt aina saa päihtyneiltä, mutta tuo satutti paljon.

Elän elämääni ihan tyytyväisenä, koska sosiaalisia suhteita on, olen melko pidetty ihmisenä, minulla on ihana ammatti ja voin rakentaa akateemisella työllä identiteettiäni. Joskus, etenkin silloin kun joutuu olemaan paljon esillä, harkitsen plastiikkakirurgiaa. En ole siihen kuitenkaan vielä päätynyt.

En tiedä. Kuvat nyt yleensä ei kerro varsinaisesti ihmisestä juuri mitään. Tapasin jokin aika sitten erään ihmisen, jonka olin nähnyt vain kuvissa ja kun tapasin hänet oikeasti niin mietin pitkään ettei kyse voi olla samasta henkilöstä. Hänen äänensäkin oli ihan erilainen kuin mitä olin voinut kuvitella. Tavallaan se oikea ihminen oli ihan jtn muuta kuin valokuvassa.

Tai siis en voinut kuvitella sitä ääntä sille ihmiselle.