Miehen sukua tapaamaan, vaatimukset ahdistaa
Olen menossa tapaamaan erimaalaisen mieheni laajempaa sukua ja appivanhemmat neuvoivat että tulee olla sitten hienosti pukeutunut, koruja ja hieno meikki... Pienten lasten kotiäitinä en ole laittautunut nyt vuosiin ja ahdistaa miten selviän muutenkaan niin erilaisessa kulttuurissa jossa minulta sitten odotetaan ties mitä. Kukaan ei kuitenkaan ymmärrä miksi olen tästä niin stressaantunut :(
Miten te reagoisitte? Olenko ainoa jota tällainen stressaa?
Kommentit (171)
Jos suomalainen mies tai anoppi vaatisi suomalaista naista laittautumaan nätisti juhliin niin syttyisi toinen sisällis-sota. Kyllä Osmanille on kiva keikistellä, mutta hyi hemmetti mikä sika se suomalainen mies on jos kehtaa edes voita vaatia pottujen päälle!
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-ap
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kelpaisi oman taustasi ja kulttuurisi edustajana vaan odottavat sinun omaksuvan heidän tyylinsä?
Luultavasti itse jättäisin tapaamisen väliin jos en kelpaisi oman käsitykseni mukaan siististi/juhlavastikin valmistautunena. En ole näyttelijä enkä tahdo teeskennellä tosielämässäkään jotain mitä en ole, enkä odota sitä muiltakaan.
Juuri näin. Sinä pukeudut tilaisuuteen sopivalla tavalla kuten pukeutuisit vastaavaan tilaisuuteen missä tahansa siten kuin haluat.
Tässä on kyse kunnioituksesta, ei niinkään oman persoonan korostamisesta...
Kunnioittamista on se, ettei mene liian avonaisissa asuissa tms. Ei kenenkään tarvitse omaksua toisen kulttuuria täysin.
Asutko Suomessakin jossain suljetussa turkkilaisessa yhteisössä, jossa pääasia kuuluu olevan hienostelu?
Ihan omituista menoa, että miehesi tulee mukaan vaateostoksille nyrpistelemään.
Mutta kauheinta on se, että ainut mikä kuviossa tuntuu sinun mielestäsi olevan vialla, on se että kelpaatko sinä!
En tohdi muuta neuvoa, kuin että älä vaan edes harkitse Turkkiin muuttamista, vaikka miehen sukulaiset sellaisen loistoajatuksen saisivat päähänsä.
Minkä verran sulla on suomalaista perhettä ja ystäviä?
Ulukomaiset on tommosia että määräilee Suomalaista miten pukeutua. Tosiasiahan on että Suomalaiset on herrakansaa ja muut kuuntelee ja vikisee kun me sanellaan mite asiat on! Elekää alistuko!
Kuulostaa sairaalta, että mies on rikkonut vaatteitasi ja kieltää käyttämästä joitain vaatteita. Tän sun akuutin ongelman lisäksi liittonne kuulostaa ongelmaiselta :(
Vierailija kirjoitti:
Kai sä tajusit mihin ryhdyit kun menit naimisiin turkkilaisen kanssa? Sä luovuit silloin omasta perheestä ja liityit miehen perheeseen. Kulttuuria, kulttuuria.
Suoraan sanottuna en tajunnut ollenkaan mihin ryhdyin :) Eikä tajunnut muuten mieskään... Toisaalta ei elämä ole suomalaisen kanssa välttämättä helpompaa.
Ja olet oikeassa, miniä kuuluu heidän kulttuurissa miehen perheeseen ja on appivanhemmille kuin oma tytär tai tässä tilanteessa aarre jolla ylpeillään. Tiedän että anoppi haluaa ylpeillä minulla ja on myös ylpeä vaikka sitten mokailisinkin. Minulle tulee vaan hirveät suorituspaineet :( Ja ilmeisesti mies on nyt mokailuillaan tämän hermoromahduksen aiheuttanut, tajuan sen nyt itsekin. Hän on haukkunut minua pukeutumisesta ja vienyt itsetunnon ja nyt se tulee pintaan.
Nyt kun sen tajuan niin voin asialle jotain tehdäkin eli otan puheeksi miehen kanssa. Minä ajattelin että se ei ole henkistä väkivaltaa kun hän vain haluaa että näytän hyvältä ja olen ajatellut että olen itse liian herkkä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-ap
Ihanat <3 Just näin meilläkin, kaikkia juhlia juhlitaan sulassa sovussa, joskus yhdistellään perinteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edustamassa"??
Voi herran tähden! Kuninkaallisiako ne muka ovat?
Turkki on köyhä ja kehittymätön maa Suomeen verrattuna. Eli etköhän sinä kelpaa.
Oman makusi mukaisissa kesävaatteissa.Mikäli he ovat ylhäisöä, Suomeen saapuu tietenkin hyvissä ajoin kuninkaallinen neuvoja, joka hankkii sulle protokollan vaatimat vermeet ja opastaa sua miten niiataan oikeaoppisesti.
Mikä miehesi on ammatiltaan, kruununprinssikö?
Hohhoijaa. Tuon kirjoittaja ei ole tainut koskaan käydä ylempään keskiluokkaan kuuluvan turkkilaisperheen kaupunkiasunnossa Ankarassa ja kesätalolla Mustallamerellä. Viettänyt vain aikaansa turkkilaisen rattopojan kanssa Alanyassa.
Turkki kuuluu niin maihin, joihin en ikinä matkustaisi. Rattopojista sulla on selvästi kokemusta, mua ei kiinnosta lainkaan eikä kuulu elämäntyyliini.
Y.o. tekstini oli karrikoitu, mutta sitä et tajunnut.
Se oli reaktio ap.n kokemaan tarpeeseen ylettömään pokkuroida ja miellyttää tuntemattomia ihmisiä ja heidän oletettua "hienouttaan".
Jep jep. Maasta jossa ei ole käynyt ja johon ei koskaan menisi ei kannattaisi myöskään laukoa mielipiteitä.
Hahhah!! Katolta ei tarvitse itse hypätä tietääkseen että siihen kuolee.
Informaatiota on saatavilla yllin kyllin.
Ovatko appivanhemmat pröystäilleet miniällään, joka on kotoisin rikkaasta länsimaasta? Nyt on sitten hätä kädessä, kun pelottaa, että suku käsittää, että ei se miniä niin kovin rikas taida ollakaan. Minä menisin omana itsenäni. Sen verran kunnioittaisin kuitenkin heidän kulttuuriaan, etten pukeutuisi paljastaviin, avonaisiin asuihin. Helyt jättäisin joulukuuseen. Ja meikkiä en sotkisi naamaan, koska en sitä tee muulloinkaan.
Jos en kelpaa omana itsenäni, niin sitten koko vierailu saa jäädä väliin. Menköön mies yksin. Lapsia en mukaan antaisi. Jos vähän mietitte, niin ymmärrätte kyllä, miksi.
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-apIhanat <3 Just näin meilläkin, kaikkia juhlia juhlitaan sulassa sovussa, joskus yhdistellään perinteitä.
Joo sama täällä :) Ja jouluna saattaa olla esimerkiksi turkkilaista herkkuruokaa tarjolla. Tämä on se paras puoli kun kulttuurit yhdistyy.
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-ap
Et päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat teille jouluna kolmeksi päiväksi, että sait perhejoulun....?
En ymmärtänyt yhtään mitään.
Missä miehesi ja lapsesi olivat?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko appivanhemmat pröystäilleet miniällään, joka on kotoisin rikkaasta länsimaasta? Nyt on sitten hätä kädessä, kun pelottaa, että suku käsittää, että ei se miniä niin kovin rikas taida ollakaan. Minä menisin omana itsenäni. Sen verran kunnioittaisin kuitenkin heidän kulttuuriaan, etten pukeutuisi paljastaviin, avonaisiin asuihin. Helyt jättäisin joulukuuseen. Ja meikkiä en sotkisi naamaan, koska en sitä tee muulloinkaan.
Jos en kelpaa omana itsenäni, niin sitten koko vierailu saa jäädä väliin. Menköön mies yksin. Lapsia en mukaan antaisi. Jos vähän mietitte, niin ymmärrätte kyllä, miksi.
Lähes kaikki ovat varakkaita miehen suvussa joten tuosta ei ole kysymys. Kuuluu vaan kulttuuriin että miniää esitellään
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-apIhanat <3 Just näin meilläkin, kaikkia juhlia juhlitaan sulassa sovussa, joskus yhdistellään perinteitä.
Joo sama täällä :) Ja jouluna saattaa olla esimerkiksi turkkilaista herkkuruokaa tarjolla. Tämä on se paras puoli kun kulttuurit yhdistyy.
Meillä oli viime jouluna kinkut ja couscousit sulassa sovussa samassa pöydässä! :D Ja siis juhlijoina mun äiti, minä, mies ja tämän ydinperhe (2 siskoa ja vanhemmat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edustamassa"??
Voi herran tähden! Kuninkaallisiako ne muka ovat?
Turkki on köyhä ja kehittymätön maa Suomeen verrattuna. Eli etköhän sinä kelpaa.
Oman makusi mukaisissa kesävaatteissa.Mikäli he ovat ylhäisöä, Suomeen saapuu tietenkin hyvissä ajoin kuninkaallinen neuvoja, joka hankkii sulle protokollan vaatimat vermeet ja opastaa sua miten niiataan oikeaoppisesti.
Mikä miehesi on ammatiltaan, kruununprinssikö?
Hohhoijaa. Tuon kirjoittaja ei ole tainut koskaan käydä ylempään keskiluokkaan kuuluvan turkkilaisperheen kaupunkiasunnossa Ankarassa ja kesätalolla Mustallamerellä. Viettänyt vain aikaansa turkkilaisen rattopojan kanssa Alanyassa.
Turkki kuuluu niin maihin, joihin en ikinä matkustaisi. Rattopojista sulla on selvästi kokemusta, mua ei kiinnosta lainkaan eikä kuulu elämäntyyliini.
Y.o. tekstini oli karrikoitu, mutta sitä et tajunnut.
Se oli reaktio ap.n kokemaan tarpeeseen ylettömään pokkuroida ja miellyttää tuntemattomia ihmisiä ja heidän oletettua "hienouttaan".
Jep jep. Maasta jossa ei ole käynyt ja johon ei koskaan menisi ei kannattaisi myöskään laukoa mielipiteitä.
Hahhah!! Katolta ei tarvitse itse hypätä tietääkseen että siihen kuolee.
Informaatiota on saatavilla yllin kyllin.
Maahan ja kulttuuriin liittyvien ilmiöiden ymmärtäminen vaatii kyllä hitusen monimutkaisempaa ajattelua kuin katolta hyppäämisen seurauksien ymmärtäminen. Mutta ehkä yksinkertainen mieli ymmärtää molemmat ilmiöt yhtä yksioikoisesti.
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-ap
Liberaali = vapaamielinen
Tuo mitä kerrot yhdessä juhlimisesta kuulosta sukukeskiseltä. Jos se on vapaaehtoista, ok. Mutta liberaalisuuteen se ei liity mitenkään.
Etenkään jos kaikki juhlijat ovat sua lukuunottamatta turkkilaisia. Kuulostaa pikemminkin Suomessa elävältä sulkeutuneelta turkkilaisyhteisöltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-apEt päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat teille jouluna kolmeksi päiväksi, että sait perhejoulun....?
En ymmärtänyt yhtään mitään.
Missä miehesi ja lapsesi olivat?
Tarkoitin että en päässyt jouluksi vanhempieni luo eli synnyinkotiini :) Joten appivanhemmat tulivat meille joulun viettoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
kulttuurinlaki kirjoitti:
Islamilainen kulttuuri on sama kuin laki jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Tämä on syytä ymmärtää, jos siihen kulttuuriin mukaan menet. Sinun on luovuttava kaikesta omasta ajattelustasi ja toiminnasta. Sinusta tulee sen kulttuurin orja joko tiedostamattasi tai tietoisesti.
Islamilainen kulttuuri? Vs. luterilainen kulttuuri? Vai olisiko kuitenkin esim. suomalainen vs. turkkilainen kulttuuri..?
Uskonto ja kulttuuri eivät ole sama asia. Voi kunnioittaa kulttuuriaan olematta uskovainen. Meillä on israelilainen ystävä, joka kyläilee joskus perjantaina ja syömme yhdessä shabbat-aterian, hän vaalii kulttuuriaan, vaikka ei ole muuten uskonnollisesti juutalainen. Samalla lailla syömme (marokkolaisen) mieheni kanssa tänä iltana juhla-aterian (iftar), vaikka hän ei Ramadania muuten noudatakaan.
Lisäisin vielä, että olen itse agnostikko ja feministi, että minkäänlainen patriarkaalinen "orjuus" tai uskontoon pakottaminen ei todellakaan olisi minulle ookoo. Tämä ei ole koskaan ollut meidän suhteessa ongelma.
Meillä on juuri tällaista liberaalia joka suuntaan että kaikki esimerkiksi juhlivat toistensa juhlia ja auttavat niiden järjestämisessäkin myös. Arvostan appivanhempiani hurjasti tästä syystä. Kerran en päässyt jouluksi kotiin ja he tulivat meille kolmeksi päiväksi jouluna ja sain heidän kanssaan perhejoulun. En unohda sitä elettä ikinä. Nykyään suomessa on paljon tällaisia liberaaleja muslimeja.
-apLiberaali = vapaamielinen
Tuo mitä kerrot yhdessä juhlimisesta kuulosta sukukeskiseltä. Jos se on vapaaehtoista, ok. Mutta liberaalisuuteen se ei liity mitenkään.
Etenkään jos kaikki juhlijat ovat sua lukuunottamatta turkkilaisia. Kuulostaa pikemminkin Suomessa elävältä sulkeutuneelta turkkilaisyhteisöltä.
Konservatiivinen muslimi ei juhli joulua koska islam kieltää sen. Liberaali voi sitä juhliakin koska on vapaamielinen eikä ahdaskatseinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sä tajusit mihin ryhdyit kun menit naimisiin turkkilaisen kanssa? Sä luovuit silloin omasta perheestä ja liityit miehen perheeseen. Kulttuuria, kulttuuria.
Suoraan sanottuna en tajunnut ollenkaan mihin ryhdyin :) Eikä tajunnut muuten mieskään... Toisaalta ei elämä ole suomalaisen kanssa välttämättä helpompaa.
Ja olet oikeassa, miniä kuuluu heidän kulttuurissa miehen perheeseen ja on appivanhemmille kuin oma tytär tai tässä tilanteessa aarre jolla ylpeillään. Tiedän että anoppi haluaa ylpeillä minulla ja on myös ylpeä vaikka sitten mokailisinkin. Minulle tulee vaan hirveät suorituspaineet :( Ja ilmeisesti mies on nyt mokailuillaan tämän hermoromahduksen aiheuttanut, tajuan sen nyt itsekin. Hän on haukkunut minua pukeutumisesta ja vienyt itsetunnon ja nyt se tulee pintaan.
Nyt kun sen tajuan niin voin asialle jotain tehdäkin eli otan puheeksi miehen kanssa. Minä ajattelin että se ei ole henkistä väkivaltaa kun hän vain haluaa että näytän hyvältä ja olen ajatellut että olen itse liian herkkä.
-ap
Miehesi käytös ei kuule nyt ole mitään pikkumokailua.... vaan oikeasti normaaliin suhteeseen täysin kuulumatonta käytöstä!
Jep jep. Maasta jossa ei ole käynyt ja johon ei koskaan menisi ei kannattaisi myöskään laukoa mielipiteitä.