Miten jakaa ruokakulut uusioperheessä???
Miesystäväni on muuttamassa luokseni asumaan, ja olemme alustavasti puhuneet ruoka- ym. kulujen jakamisesta. Tällä hetkellä minulla + 2 kouluikäisellä lapsella menee rahaa ruokaan n. 350 euroa kuussa, eli n. 30 eur viikossa per henki. Miesystäväni ehdotti tämän perusteella että hän maksaisi minulle 30 euroa viikossa (minä hoidan ruokaostokset). Nyt kuitenkin mietityttää, että onko se tarpeeksi.
- Lapset ovat minulla vuoroviikoin, ja viikkoina jolloin lapset ovat isällään, olen syönyt hyvin yksinkertaista ruokaa. Miesystävälle ei taatusti sellainen ruokavalio kelpaa, ja lapsiviikkoinakin todennäköisesti syödään "parempaa" ruokaa -> 30 eur viikossa ei varmaankaan riitä
- Miesystävän palkka on paljon parempi kuin minun: pitäisikö (meidän aikuisten) ruokakulut jakaa jotenkin suhteessa palkkaan?
- Osallistuuko teillä uusioperheissä puolisot lasten ruokakuluihin? Ollaan oltu yli 2 v yhdessä, mutta silti tuntuu että koska lapset ovat minun, minä vastaan heidän kuluistaan.
Tulee pikkuhiljaa sellainen olo että minä jään taloudellisesti tappiolle tässä. Olisi kiva kuulla miten muut jakavat ruokakulut.
Kommentit (101)
Meillä uusperheessä kokeiltiin läpi kaikki tavat jakaa kulut ja päädyttiin siihen, että kumpikin aikuinen ostaa ja kokkaa omat ruokansa itselleen ja lapsilleen. Siis eri ruuat täysin.
Se on ainoa toimiva ja reilu keino, usko kokemuksen rintaääntä. Meillä ensimmäinen ongelma ilmeni jo siinä, että aikuinen mies syö yhtä paljon kuin minä ja lapseni yhteensä, ja kalliimpia ruoka-aineksia esim lihaa. Minä saatoin jatkaa yhtä jauhelihapakettia vaikka pakadtevihannrksilla ja riisillä ja siitä riitti minulle ja lapsille 4-5 päiväksi. Mies paistaa itselleen yhden kokonaisen jauhelihapakkauksen yhdeksi ainoaksi ateriaksi!
Tuo ap:n mies on muuten ilmeistä hyväksikäyttöjätyyppiä selvästi, ihan ihmeellinen ajatuskin, että hän maksaisi viikon ruuista 30 euroa... Tsiisus.
ääliöyh kirjoitti:
tottakai maksat ite äpäriesi kulut !mies lähtee pian lätkiin jos rupeat häneltä vaatimaan lastesi elämiseen rahaa
Lähtee lätkimään mistä? Eihän se äijä sinne naisen luo vielä ole mennytkään. En mä kyllä päästäisikään jos kuvittelee tulevansa kolmenkympin ruokarahan kanssa.
Älkää muuttako yhteen. Molemmat vastaavat jatkossakin ihan vain omistaan. En tajua, mikä hinku kaikilla on aina muuttaa saman katon alle. Mulla on yksi suhde jo päättynytkin (lasteni isän kanssa siis) kun se ei kestänyt lapsiperhearkea. En todellakaan aio pilata enää yhtään parisuhdetta sillä. Oma tupa, oma lupa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä uusperheessä kokeiltiin läpi kaikki tavat jakaa kulut ja päädyttiin siihen, että kumpikin aikuinen ostaa ja kokkaa omat ruokansa itselleen ja lapsilleen. Siis eri ruuat täysin.
Se on ainoa toimiva ja reilu keino, usko kokemuksen rintaääntä. Meillä ensimmäinen ongelma ilmeni jo siinä, että aikuinen mies syö yhtä paljon kuin minä ja lapseni yhteensä, ja kalliimpia ruoka-aineksia esim lihaa. Minä saatoin jatkaa yhtä jauhelihapakettia vaikka pakadtevihannrksilla ja riisillä ja siitä riitti minulle ja lapsille 4-5 päiväksi. Mies paistaa itselleen yhden kokonaisen jauhelihapakkauksen yhdeksi ainoaksi ateriaksi!
Tuo ap:n mies on muuten ilmeistä hyväksikäyttöjätyyppiä selvästi, ihan ihmeellinen ajatuskin, että hän maksaisi viikon ruuista 30 euroa... Tsiisus.
Tämä.
Jos haluatte myöhemmin siirtyä yhteistalouteen, niin ruuista ja kuluista ja kulutuksesta voi pitää kirjaa vaikka ekan puoli vuotta, niin näette käytännössä, paljonko kullakin niihin kuluu. Silloin on jotain faktaa jatkokeskusteluja varten.
Ps. Meillä oli hetken yhteistalous ennen siirtymistä omiin ruokiin. Tapahtui niin, että mies lopetti syömästä työpaikkalounasta, veti hirveän aamiaisen kotons, paastosi päivän ja alkoikin syödä illalla senkin osuuden meidän yhteisistä ruuista eli keksi oikein näppärän keinon säästää minun kustannuksellani.
Täydellisesti erilliset rahat on toiminut hyvin, eikä ole tullut ikinä riitaa rahasta. Se on monessa suhteessa perinteinen kiistan aihe, joten tosi hyvä saada se eliminoitua kokonaan. Suosittelen uusperheisiin. Ydinperheet ovat sivan eri lajinsa sitten.
Vierailija kirjoitti:
ääliöyh kirjoitti:
tottakai maksat ite äpäriesi kulut !mies lähtee pian lätkiin jos rupeat häneltä vaatimaan lastesi elämiseen rahaa
Lähtee lätkimään mistä? Eihän se äijä sinne naisen luo vielä ole mennytkään. En mä kyllä päästäisikään jos kuvittelee tulevansa kolmenkympin ruokarahan kanssa.
Ap kaavailee maksattavansa miehellä usean sadan euron edestä elämiskulujaan miehellä kuukausittain, joita maksaa nyt ihan itsekseen.
Sekö on mielestäsi "kolmenkympin ruokaraha"?
Kyllä te loiset osaatte vääristellä ja valehdella.
Toivon että mies tajuaa mihin sontaan on aloittajan kanssa käsiään tunkemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ääliöyh kirjoitti:
tottakai maksat ite äpäriesi kulut !mies lähtee pian lätkiin jos rupeat häneltä vaatimaan lastesi elämiseen rahaa
Lähtee lätkimään mistä? Eihän se äijä sinne naisen luo vielä ole mennytkään. En mä kyllä päästäisikään jos kuvittelee tulevansa kolmenkympin ruokarahan kanssa.
Ap kaavailee maksattavansa miehellä usean sadan euron edestä elämiskulujaan miehellä kuukausittain, joita maksaa nyt ihan itsekseen.
Sekö on mielestäsi "kolmenkympin ruokaraha"?
Kyllä te loiset osaatte vääristellä ja valehdella.
Toivon että mies tajuaa mihin sontaan on aloittajan kanssa käsiään tunkemassa.
Luonnon päälle näköjään ottaa jos joku pääsee naisen luo asumaan. Turha vaivautua ei se yhden sua hiilidioksidia kuitenkaan vaikka tämä kyseinen mies päättäisi kun että ei halua asua naisen kanssa samaa taloutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ääliöyh kirjoitti:
tottakai maksat ite äpäriesi kulut !mies lähtee pian lätkiin jos rupeat häneltä vaatimaan lastesi elämiseen rahaa
Lähtee lätkimään mistä? Eihän se äijä sinne naisen luo vielä ole mennytkään. En mä kyllä päästäisikään jos kuvittelee tulevansa kolmenkympin ruokarahan kanssa.
Ap kaavailee maksattavansa miehellä usean sadan euron edestä elämiskulujaan miehellä kuukausittain, joita maksaa nyt ihan itsekseen.
Sekö on mielestäsi "kolmenkympin ruokaraha"?
Kyllä te loiset osaatte vääristellä ja valehdella.
Toivon että mies tajuaa mihin sontaan on aloittajan kanssa käsiään tunkemassa.
Mies tuossa pääsee enemmän hyötymään.
Mitä mies esim. maksaa asumisestaan nyt? Entä yhteenmuuton jälkeen? Ei ole tullut vielä mitään muita tietoja kuin ruokakuluista, joista mies yrittää päästä siivellä elämään ja saada kotityöt kaupanpäälle.
Miksi sä ostaisit ja tekisit miehenkin ruuat??? Mitä mies tekee sinun hyväksesi sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ääliöyh kirjoitti:
tottakai maksat ite äpäriesi kulut !mies lähtee pian lätkiin jos rupeat häneltä vaatimaan lastesi elämiseen rahaa
Lähtee lätkimään mistä? Eihän se äijä sinne naisen luo vielä ole mennytkään. En mä kyllä päästäisikään jos kuvittelee tulevansa kolmenkympin ruokarahan kanssa.
Ap kaavailee maksattavansa miehellä usean sadan euron edestä elämiskulujaan miehellä kuukausittain, joita maksaa nyt ihan itsekseen.
Sekö on mielestäsi "kolmenkympin ruokaraha"?
Kyllä te loiset osaatte vääristellä ja valehdella.
Toivon että mies tajuaa mihin sontaan on aloittajan kanssa käsiään tunkemassa.
Mies tuossa pääsee enemmän hyötymään.
Mitä mies esim. maksaa asumisestaan nyt? Entä yhteenmuuton jälkeen? Ei ole tullut vielä mitään muita tietoja kuin ruokakuluista, joista mies yrittää päästä siivellä elämään ja saada kotityöt kaupanpäälle.
Niin, ap ei onneksi joudu nyt tekemään lainkaan kotitöitä , eikä maksamaan mistään mitään, niinhän?
Ap ei ole vastannut mihinkään kysymyksiin, joten teidän loisten huutelut on yhtä tyhjän kanssa.
Ap.lle vinkki, älä muuta miehen kanssa yhteen, ja MAKSA KAIKKI ELÄMISESI KULUT ihan itseksesi,
kuten tähänkin asti.
Täällä on sulle jo noita laskelmia tehtykin. Mutta jos nyt oletetaan, että itse syöt (kuten sanoit) vaatimattomasti ja käytät viikossa sen 30€. Niin lapsille jää kahdelle viikolle jaettavaksi 230€. Eli yhdelle viikolle yhdelle lapselle n. 57€. Kai mies nyt ainakin yhtä paljon syö kuin lapsi? Näytäpä miehelle uudet laskelmat, joissa et oleta lasten syövän sun luona silloin, kun ovat toisella vanhemmalla.
En tiedä, miten ap:n olisi parasta tehdä, mutta kerronpa miten meillä tehdään.
Olen siis nykyisin naimisissa. Biologisesti yhteisiä lapsia meillä miehen kanssa kaksi, lisäksi myös kaksi aiemmasta suhteesta olevaa lastani. Me ei tosin erotella ketään ja mies on isän roolissa myös näille ei-biologisille, koska lasten biologinen isä ei ole ollut roolistaan kiinnostunut. Näiltä osin kuvio on siis jonkin verran yksinkertaisempi ehkäpä. Emmekä me osaa itseämme enää uusperheenä pitääkään vaikka sellainen oikeasti ollaankin.
Alkuun me tehtiin niin, että minä hoidin meidän kaikkien ruokaostokset, mies toi joskus jotain pientä.
Näin myöhemminkin vastaan pääosin esim. ruokaostoksista, mies sitten taas vastaa pääosin monista muista kustannuksista. Aika tasan nuo kulut menee ja vaikkei menisikään niin ihan sama. (Meillä mikä tienaan enemmän kuin mies.) Ruokaa pitää kuitenkin ostaa ja maksut maksaa. Meillä on omat rahat mutta yhdessä niitä sujuvasti käytöllään. Isommista hankinnoista neuvotellaan yhdessä, mutta meillä ei ole mitään "Kaikki pitää maksaa tasan"- meininkiä. Meillä ei myöskään maksella toiselle ruokakuluista. Ei olla alun perinkään maksettu.
Mä vastaan pääosin lasten vaate- ja harrastuskustannuksusta mutta myös mies tekee hankintoja ihan kaikille lapsille.
Ihan hyvin toimii paletti näillä. :)
Kun päättää mennä yhteen ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei voi ajatella, että oma elämä jatkuu täsmälleen samanlaisena kuin se oli sinkkuna. Lapset kuuluu pakettiin ja se on hyväksyttävä tai hylättävä koko suhde. Lapsista aiheutuu monenlaisia asioita, heitä on valvottava, heistä aiheutuu taloudellisia kuluja, heidät on huomioitava arjessa eri tavalla kuin aikuiset kanssa ihmiset jne. Toki biologiset vanhemmat vastaa pääsääntöisesti taloudellisesta puolesta, mutta ei uusi puolisokaan voi ajatella, että mistään en maksa mitään ylimääräistä lasten takia. Pelkästään asumisessa on huomioitava lasten tarpeet ja tarvitaan yleensä isompi asunto kuin ilman lapsia. Jos haluaa ajatella vain ja ainoastaan itseään, on pysyteltävä sinkkuna. Perheessä on oltava biologisista suhteista huolimatta se fiilis, että ollaan samaa perhettä ja meillä on sama elintaso.
Vierailija kirjoitti:
Kun päättää mennä yhteen ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei voi ajatella, että oma elämä jatkuu täsmälleen samanlaisena kuin se oli sinkkuna. Lapset kuuluu pakettiin ja se on hyväksyttävä tai hylättävä koko suhde. Lapsista aiheutuu monenlaisia asioita, heitä on valvottava, heistä aiheutuu taloudellisia kuluja, heidät on huomioitava arjessa eri tavalla kuin aikuiset kanssa ihmiset jne. Toki biologiset vanhemmat vastaa pääsääntöisesti taloudellisesta puolesta, mutta ei uusi puolisokaan voi ajatella, että mistään en maksa mitään ylimääräistä lasten takia. Pelkästään asumisessa on huomioitava lasten tarpeet ja tarvitaan yleensä isompi asunto kuin ilman lapsia. Jos haluaa ajatella vain ja ainoastaan itseään, on pysyteltävä sinkkuna. Perheessä on oltava biologisista suhteista huolimatta se fiilis, että ollaan samaa perhettä ja meillä on sama elintaso.
Siksipä yhdenkään miehen ei pidä ryhtyä yh-äidin kanssa suhteeseen.
Ja alkaa leikkimään isää, toimimaan lastenvahtina, maksaa naisen elämistä ja hyppiä naisen pillin mukaan.
Ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Sinä huolehdit ruoasta, kun lapset ovat teillä ja mies pitää molemmat kylläisenä kun lapset eivät ole teillä. Myös ruoanlaitto ja kotityöt voidaan jakaa samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun päättää mennä yhteen ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei voi ajatella, että oma elämä jatkuu täsmälleen samanlaisena kuin se oli sinkkuna. Lapset kuuluu pakettiin ja se on hyväksyttävä tai hylättävä koko suhde. Lapsista aiheutuu monenlaisia asioita, heitä on valvottava, heistä aiheutuu taloudellisia kuluja, heidät on huomioitava arjessa eri tavalla kuin aikuiset kanssa ihmiset jne. Toki biologiset vanhemmat vastaa pääsääntöisesti taloudellisesta puolesta, mutta ei uusi puolisokaan voi ajatella, että mistään en maksa mitään ylimääräistä lasten takia. Pelkästään asumisessa on huomioitava lasten tarpeet ja tarvitaan yleensä isompi asunto kuin ilman lapsia. Jos haluaa ajatella vain ja ainoastaan itseään, on pysyteltävä sinkkuna. Perheessä on oltava biologisista suhteista huolimatta se fiilis, että ollaan samaa perhettä ja meillä on sama elintaso.
Siksipä yhdenkään miehen ei pidä ryhtyä yh-äidin kanssa suhteeseen.
Ja alkaa leikkimään isää, toimimaan lastenvahtina, maksaa naisen elämistä ja hyppiä naisen pillin mukaan.
Miksi ei? Vaikka se sinun haluamaansa elämää ei olisikaan miksi joku toinen ei voisi olla samassa tilanteessa hyvinkin onnellinen. Onko se sinulta jotenkin pois että joku ihan vapaaehtoisesti haluaa perustaa perheen naisen kanssa vaikka hänellä tai naisella olisi lapsia ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun päättää mennä yhteen ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia, ei voi ajatella, että oma elämä jatkuu täsmälleen samanlaisena kuin se oli sinkkuna. Lapset kuuluu pakettiin ja se on hyväksyttävä tai hylättävä koko suhde. Lapsista aiheutuu monenlaisia asioita, heitä on valvottava, heistä aiheutuu taloudellisia kuluja, heidät on huomioitava arjessa eri tavalla kuin aikuiset kanssa ihmiset jne. Toki biologiset vanhemmat vastaa pääsääntöisesti taloudellisesta puolesta, mutta ei uusi puolisokaan voi ajatella, että mistään en maksa mitään ylimääräistä lasten takia. Pelkästään asumisessa on huomioitava lasten tarpeet ja tarvitaan yleensä isompi asunto kuin ilman lapsia. Jos haluaa ajatella vain ja ainoastaan itseään, on pysyteltävä sinkkuna. Perheessä on oltava biologisista suhteista huolimatta se fiilis, että ollaan samaa perhettä ja meillä on sama elintaso.
Siksipä yhdenkään miehen ei pidä ryhtyä yh-äidin kanssa suhteeseen.
Ja alkaa leikkimään isää, toimimaan lastenvahtina, maksaa naisen elämistä ja hyppiä naisen pillin mukaan.
Mielestäni tämä koskee sekä miehiä että naisia. Eihän muissakaan kuin taloudellisissa asioissa voi ajatella, että mun ei uutena puolisona tarvitse mitenkään huomioida lapsia, koska ne ei ole mun biologisia lapsia. Kyllä luonnollista on, että myös uusi puoliso osallistuu lasten hoitoon tai ulkoilee heidän kanssaan tai tekee iltapalaa tms. Jos on yhteisiä ja sun lapsia tai mun ja sun lapsia, olisi mulle aika vieras ajatus, että tarjoon hampparit vaan omilleni tai vien vaan omani Lintsille. Tai että puolisolta laskutan sitten jälkikäteen sen 9,80, mikä meni sun lasten hampurilaisaterioihin.
Jos en päätä sen lapsen elämässä muutenkaan mitään tai saa puuttua kasvatukseen en myöskään maksa hänen elämäänsä. Jos ollaan samaa perhettä niin olen myöskin lapsen vanhempi, jolla on oikeus puuttua ja vaikuttaa lapsen elämään muuten kuin ruuan muodossa.
Ap tässä: en edes muista mihin kaikkeen minulta penättiin vastausta... Eli:
-vuokran maksamme puoliksi. Miehen asumiskulut pienenevät muuton myötä.
-joku räyhäsi että miksi en ”nosta” elareita: tuliko mieleen että kaikki eivät niitä saa, syystä tai toisesta? Järjestelyt minun ja lasten isän välillä toimivat hyvin, lapset ovat 50/50 ja mitään rahaa ei suuntaan tai toiseen tarvitse liikkua.
-”Porhoillaan” tosiaan ja laitetaan lapsilisät lasten tileille (siis maksetaan ensin minun tilille josta siirrän ne tasan puoliksi lapsille), sieltä tehdään isompia hankintoja kuten polkupyörät, leirit, urheiluvälineet jne. Eli ihan menevät lapsilisät siihen tarkoitukseen kun ovat tarkoitettukin
- Joku mainitsi että lapset ovat minulla ”miten sattuu”. Viikko-viikko -systeemi on käsittääkseni aika tyypillinen Suomessa, eikä vastaa omaa käsitystäni ”miten sattuu” -asumisesta. Meitä on moneksi.
- Vähän hätkähdyttää tämä minun tai miesystävän tuomitseminen loiseksi. Kun kaksi ihmistä rakastavat toisiaan ja haluavat asua saman katon alla, eikai se ole mitenkään ihmeellistä? Ei tässä ole kukaan pyrkimässä tienaamaan kenenkään kustannuksella. Hölmöä pitää kahta asuntoa kun ollaan kuitenkin koko ajan yhdessä. Koitan vain etsiä hyvää tapaa jakaa kuluja. Minulle on selvää että vastaan lasteni kuluista, ja pystyn sen oikein mainiosti palkallani tekemäänkin.
- Mies toki maksaa monenlaista, kodin hankintoja ja ulkona syömistä, ei aina lasketa kuka maksaa ja mitä. Mutta näitä pidemmän aikavälin kuluja ollaan nyt yritetty miettiä niin että jakautuisivat tasapuolisesta. Ja nyt siis puhun meidän aikuisten ruokakuluista, lasten kulut maksan minä. Minä olen myös se joka käy kaupassa pääsääntöisesti, se on oikein toimiva järjestely.
- Mistä ihmeestä joku sai päähänsä että lasken vessapapereita???
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä: en edes muista mihin kaikkeen minulta penättiin vastausta... Eli:
-vuokran maksamme puoliksi. Miehen asumiskulut pienenevät muuton myötä.
-joku räyhäsi että miksi en ”nosta” elareita: tuliko mieleen että kaikki eivät niitä saa, syystä tai toisesta? Järjestelyt minun ja lasten isän välillä toimivat hyvin, lapset ovat 50/50 ja mitään rahaa ei suuntaan tai toiseen tarvitse liikkua.
-”Porhoillaan” tosiaan ja laitetaan lapsilisät lasten tileille (siis maksetaan ensin minun tilille josta siirrän ne tasan puoliksi lapsille), sieltä tehdään isompia hankintoja kuten polkupyörät, leirit, urheiluvälineet jne. Eli ihan menevät lapsilisät siihen tarkoitukseen kun ovat tarkoitettukin
- Joku mainitsi että lapset ovat minulla ”miten sattuu”. Viikko-viikko -systeemi on käsittääkseni aika tyypillinen Suomessa, eikä vastaa omaa käsitystäni ”miten sattuu” -asumisesta. Meitä on moneksi.
- Vähän hätkähdyttää tämä minun tai miesystävän tuomitseminen loiseksi. Kun kaksi ihmistä rakastavat toisiaan ja haluavat asua saman katon alla, eikai se ole mitenkään ihmeellistä? Ei tässä ole kukaan pyrkimässä tienaamaan kenenkään kustannuksella. Hölmöä pitää kahta asuntoa kun ollaan kuitenkin koko ajan yhdessä. Koitan vain etsiä hyvää tapaa jakaa kuluja. Minulle on selvää että vastaan lasteni kuluista, ja pystyn sen oikein mainiosti palkallani tekemäänkin.
- Mies toki maksaa monenlaista, kodin hankintoja ja ulkona syömistä, ei aina lasketa kuka maksaa ja mitä. Mutta näitä pidemmän aikavälin kuluja ollaan nyt yritetty miettiä niin että jakautuisivat tasapuolisesta. Ja nyt siis puhun meidän aikuisten ruokakuluista, lasten kulut maksan minä. Minä olen myös se joka käy kaupassa pääsääntöisesti, se on oikein toimiva järjestely.
- Mistä ihmeestä joku sai päähänsä että lasken vessapapereita???
Vastaus viimeiseen kysymykseen: koska tämä on av.
Minäkin olen usein täällä kertonut, että en hoida enkä viihdytä miehen lapsia. Lapset tulevat katsomaan isäänsä eikä minua,mjoten isä kantakoon vastuun lapsistaan. Minä sen sijaan harrastan silloin omiani, mm. Huolehdin kasikymppisten vanhempieni asioista.
Joku sai päähänsä, että kuljen nuo viikonloput naama rutulla myrskynmerkkinä. Vieläkin ihmettelen, mistä ihmeestä joku tämän keksi.
tottakai maksat ite äpäriesi kulut !mies lähtee pian lätkiin jos rupeat häneltä vaatimaan lastesi elämiseen rahaa